Julkaisun verkkoversio - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita on Marshallin mukaan todennäköisesti pitkäaikaisia seurauksia. Ammatillisessa vuorovaikutuksessa ammattisalaisuudet avautuvat ja leviävät kuin ilmassa, ja lapsetkin oppivat niitä melkein tiedostamattaan. Hyvä työnjälki saa ansaitsemansa arvostuksen, ja uusista keksinnöistä, koneiden parannuksista sekä prosessien ja organisaation uudistuksista keskustellaan vilkkaasti, ja tässä keskustelussa syntyy yhä uusia ideoita. (Marshall 1890: IV.X.7.) Marshallin kuvaamassa työympäristössä tapahtuu sekä tiedon siirtymistä että uusien ideoiden kehittelyä yritysten rajat ylittävillä kontaktipinnoilla. Klassinen aluekehityksen teoria elää nykyisin vahvimmin tasapainomalleja hyödyntävissä tutkimuksissa. Uusklassisten tasapainomallien mukaan alueelliset erot pyrkivät pitkällä aikavälillä tasoittumaan. Vaikka mallien perustana olevat oletukset eivät useinkaan täyty, mallien avulla pystytään kuitenkin tuottamaan uskottavia kvantitatiivisia arvioita lyhyellä aikavälillä odotettavissa olevista muutoksista. Mallien ongelmana on, että niissä on vaikea ottaa huomioon kumuloituvien kasvutekijöiden vaikutuksia, joten mallit eivät sovellu parhaalla mahdollisella tavalla aluekehittämisen peruslinjojen määrittelyyn. Kun peruslinjaukset on tehty, tasapainomalleilla voidaan kuitenkin vertailla pienten toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksia lyhyillä aikaväleillä. Tasapainomallien avulla voidaan arvioida esimerkiksi palkkaerojen vaikutusta muuttoliikkeeseen. Suomessa alueiden väliset palkkaerot ovat olleet pieniä, mutta silti on syntynyt muuttoliikkeitä paremman työllisyyden alueille ja siirtolaisuutta ulkomaille. Oulun ja Tampereen kaltaiset nopeasti kasvavat keskukset ovat houkutelleet myös työssä olevia vaihtamaan asuinpaikkaansa: 1990-luvulla noin puolet näihin kaupunkeihin muuttaneista siirtyi työpaikasta toiseen (Jolkkonen ja Kilpeläinen 2002: 111). Tasapainomallien avulla voidaan arvioida myös, missä määrin muuttoliike tasoittaa alueellisia työttömyysasteen eroja. Tulosten mukaan muuttoliikettä näyttää syntyvän herkimmin alueellisiksi jäävien työttömyysshokkien seurauksena. Shokki näkyy 2-3 vuoden ajan alueen työttömyyden kasvuna. Tänä aikana muuttoliike kasvaa ja johtaa lopulta alueen työllisten määrän pysyvään alentumiseen (Pekkala ja Kangasharju 2002: 12). Tutkimuksessa ei otettu huomioon alueelta toiselle leviävien työllisyyshäiriöiden vaikutuksia. Ne voivat ohjata muuttoliikettä kohti parhaimmin pärjääviä alueita, joilla työpaikkoja on tarjolla heti tai tulevaisuuden odotuksissa. Pitkälläkään aikavälillä muuttoliike ei kuitenkaan ole luonut alueellisille työmarkkinoille tasapainoa. Suurista muuttoliikkeistä huolimatta alueiden väliset työttömyysasteiden erot pysyivät Suomessa melko vakaina vuosina 1963-1993 (Loikkanen ym. 1997: 312). Tasapainomallit havainnollistavat, miten politiikkatoimet aiheuttavat taloudessa reaktioita, jotka neutraloivat merkittävän osan toimenpiteiden tehosta. Voidaan tarkastella esimerkiksi valtionhallinnon työpaikkojen hajasijoittamisen vaikutusta. Jos tuhat valtionhallinnon työpaikkaa siirrettäisiin pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen, uusien työpaikkojen aiheuttamien kerrannaisvaikutusten ansiosta työpaikkoja syntyisi Keski-Suomeen aluksi 1257. Vähitellen siirron vaikutukset kuitenkin heijastuisivat Keski-Suomen palkkatasoon ja muuttoliikkeeseen, ja käynnistyisi mekanismeja, jotka pyrkisivät palauttamaan alkuperäisen tasapainon. Sopeutumismekanismien takia pitkällä aikavälillä Keski-Suomeen syntyvien uusien työpaikkojen määrä jäisi lopulta vain noin 500:aan. (Honkatukia ym. 2003.) Hajasijoitusesimerkki havainnollistaa myös tasapainomallien ongelmia. Mallit eivät pysty helposti ottamaan huomioon laadullisesti erilaisten resurssien vaikutuksia. Jos Keski-Suomeen siirrettäisiin tuhat tekniikan ja luonnontieteen professoria, siirrolla olisi todennäköisesti huomattavasti merkittävämmät pitkän aikavälin aluetaloudelliset vaikutukset kuin vastaavan palkkatason omaavien hallintovirkamiesten muuttoliikkeellä. Tosin professorit tarvitsisivat työhuoneen lisäksi myös tutkimusvälineitä, opiskelijoita ja tutkimusrahoitusta voidakseen toimia tehokkaasti uudella kotiseudullaan. Tasapainomallit yleensä ennustavat alueiden ja maiden välisten erojen tasoittumista. Tasoittu- 24
Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita misen odotetaan olevan sitä nopeampaa, mitä perusteellisemmin kaupan, liikkuvuuden ja palkkojen joustavuuden esteet poistetaan. Empiiriset havainnot eivät aina tue teoriaa. Kansainvälinen talouden integraatio voi lisätä eikä vähentää esimerkiksi alueiden välisiä työttömyyseroja. Vuosina 1983-1993 EU:n sisämarkkinat yhdentyivät jonkin verran, mutta alueiden väliset työllisyyserot kasvoivat. Työttömyysaste laski 25:llä parhaimman työllisyyden alueella 4,8 %:sta 4,6 %:iin. Samaan aikaan 25:llä korkeimman työttömyyden alueella työttömyysaste nousi 17,2 %:sta 22,4 %:iin (Loikkanen ym. 1997: 322). Tasapaino-oletusten horjuvuus Ekonometrinen taloustutkimus perustuu usein malleihin, joissa hyödynnetään taloudellisen tasapainon oletuksia mm. täydellisestä kilpailusta. Täydellisen kilpailun oloissa tuotanto ja kysyntä löytävät tasapainon tietyllä hintatasolla niin, että yritykset maksimoivat voittonsa käytettävissä olevalla tuotantoteknologialla ja kuluttajat maksimoivat omien preferenssiensä mukaiset hyötynsä. Kaikilla markkinoilla vallitsee tasapaino, eikä esimerkiksi työttömyyttä ole olemassa. Tällaisissa ns. yleisen tasapainomallin olettamissa olosuhteissa julkisella vallalla ei ole hyviä perusteita puuttua markkinoiden toimintaan. On kuitenkin käynyt ilmi, että yleinen tasapainomalli ei pysty kuvaamaan yksikertaisiakaan aluetalouden ilmiöitä. Etäisyyden ja kuljetuskustannusten vaikutuksia koetettiin ottaa huomioon yleisessä tasapainoteoriassa erottamalla hyödykkeet toisistaan paitsi ominaisuuksien myös ostopaikan mukaan (Debreau 1959). Myöhemmin kuitenkin osoitettiin, että hintamekanismi ei tuotakaan optimaalista tasapainoa homogeenisen aluerakenteen tapauksessa, jos kuljetuskustannukset otetaan huomioon. Tulos tunnetaan Starrettin (1978) mahdottomuusteoreemana. Tasapainomalli pystyy antamaan vain sellaisen ratkaisun, jossa hyödykkeillä ei käytäisi kauppaa alueiden välillä, vaan kaikki yritykset olisivat omavaraisia. Syntyisi eräänlainen ihanteellinen maaseutu, jossa kotitaloudet tuottavat kaiken tarvitsemansa ilman raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta ja kauppaa. Tällaisessa teoreettisessa maailmassa ei syntyisi myöskään asutuskeskuksia. Yleisen tasapainomallin olettamissa olosuhteissa alueiden välinen kauppa järkyttäisi ihanteellisen maaseudun tasapainoa. Starrettin mahdottomuusteoreeman mukaan yritykset pyrkisivät siirtymään alueelta toiselle pienentääkseen kuljetuskustannuksia. Tavaroiden kaupassa ja yritysten sijainnin valinnassa ei voisi syntyä samanaikaista tasapainoa. Näin ollen alueellisen etäisyyden ja kuljetuskustannusten huomioonottaminen tekee yleisen tasapainomallin mukaisen täydellisen kilpailun toteutumisen mahdottomaksi. Teoreeman seurauksena taloudellisen toiminnan alueellinen keskittyminen on väistämätöntä hyvin yksinkertaistenkin oletusten vallitessa. Keskittymistä tapahtuu, jos alueet ovat tuotantokustannuksiltaan erilaisia, tonttien hinnat eroavat toisistaan, tai jos taloudellisesta toiminnasta syntyy ulkoisvaikutuksia. 2.3 Tuotannon mittakaavaetuja korostavat teoriat Agglomeraatio- eli keskittymisteorioissa mekanismit, jotka kasvattavat alueiden välille syntyneitä eroja ovat vahvempia kuin eroja tasoittavat tekijät. Vastakohtana tasapainomalleille keskittymisteoriat painottavat talouden alueellisen kehityksen kumuloituvaa ja itseään vahvistavaa luonnetta. Yrityksillä on taipumus sijoittua kaupunkeihin, sillä siellä ne saavuttavat korkeamman tuottavuu- 25
Page 1 and 2: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 23: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 75 and 76:
Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

Julkaisun verkkoversio - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?