Julkaisun verkkoversio - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita nen kehitys on nopeaa. Näillä aloilla tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla ei tavoitella pelkästään tuottavuuden nousua, vaan ensisijaisesti uusia tuotteita joiden myötä kysyntä ja työpaikkojen määrä kasvaa. Näiden alojen yritykset sijoittuvat mielellään suurimpiin kaupunkeihin lähelle yliopistokampuksia ja tutkimuslaitoksia. Tärkeä kysymys on miten uutta kilpailukykyä luovien innovatiivisten toimintaympäristöjen syntymistä ja kehitystä voitaisiin edistää? Tekniikan ja luonnontieteen tutkimusta harjoittavat yliopistot ovat olleet monien kaupunkien kehityksen moottoreita. Suurimpiin yliopistokaupunkeihin on syntynyt innovatiivisia ympäristöjä paikallisten ja valtakunnallisten kehittäjäyhteisöjen yhteistyön tuloksena. Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulla on suuri vastuu innovaatioiden sekä uusien yritysten ja toimialojen luomisessa. Eräillä mittareilla mitattuna pääkaupunkiseudun innovatiivisuus ei kuitenkaan ole väestömäärään verrattuna juuri korkeampaa kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla olisikin mietittävä miten alueen osaamispotentiaalia voitaisiin hyödyntää ja innovatiivisuutta kehittää jatkossa entistä tehokkaammin. Pienillä kaupunkiseuduilla voimavarat saattavat riittää omien vahvojen alojen kehitystä tukevien innovatiivisten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Parhaiten pärjäävät kaupungit, jotka onnistuvat erikoistumaan nopeasti kasvaville aloille. Silloinkin riskinä ovat äkilliset teknologiset ja muut kilpailukykyä heikentävät murrokset. Tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja murrosten ennakointi ja pehmentäminen on jatkossa olennaisen tärkeää. Tässä raportissa muodostuneen näkemyksen mukaan sosiaalinen pääoma on keskeinen eri alueiden kehityspotentiaalia selittävä tekijä. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan luottamusta ja muita yhteistyötä edistäviä tekijöitä. Jos alueilta puuttuu sosiaalista pääomaa uusien oppimisprosessien käynnistyminen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen on erittäin vaikeaa. Tilastojen mukaan heikoimmat innovaatiotoiminnan valmiudet ovat maaseudulla ja avainkysymys on miten myös maaseudun innovaatiotoimintaa voitaisiin vahvistaa tulevaisuudessa. Onko kansallisella innovaatiopolitiikalla jokin erityinen tehtävä alueellisessa kehittämisessä ja toisaalta onko alueellisella innovaatiopolitiikalla jokin rooli kansallisen politiikan alueellistamisessa ja eri alueiden välisen työnjaon kehittämisessä ja syventämisessä teknologia- ja innovaatiopolitiikassa? Kansainvälisen innovaatiokilpailun kiristyessä kansallisia resursseja on ehkä suunnattava entistä valikoivammin nykyisille ja kehittymässä oleville vahvuusaloille ja alueellista monimuotoisuutta on vahvistettava. Innovaatiotoiminnan tuloksellisuus riippuu voimakkaasti paikallisista ja alueellisista voimavaroista. Tulevaisuuden aluepolitiikka pystyy ehkä yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi pyrkimyksen kehittää heikoimpien alueiden sosiaalista pääomaa ja vahvimpien alueiden innovaatioympäristöjä. Sisäasiainministeriö kiittää tutkijoita Jorma Lievosta ja Tarmo Lemolaa laaja-alaisesta ja mielenkiintoisesta synteesiraportin teosta. Raportissa esitetyt johtopäätökset ovat tutkijoiden omia näkemyksiä ja herättävät toivottavasti vilkasta keskustelua alueellisen innovaatiopolitiikan merkityksestä ja roolista osana kansallista innovaatiopolitiikkaa ja alueellista kehittämistä. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2004 Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius 8
Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita Tekijöiden alkusanat Tässä raportissa esitetään yhteenveto ja tulkinta suomalaisesta alueellista innovaatiopolitiikkaa koskevasta tutkimuksesta. Innovaatiopolitiikan merkitys alueellisen kehittämisen keinona on kasvanut 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Alueellista innovaatiopolitiikkaa on Suomessa tutkittu monista eri näkökulmista, ja tutkimuksen keskeisiä tuloksia on syytä koota yhteen. Tässä raportissa Suomessa saavutettuja tuloksia asetetaan myös laajempaan, kansainvälisessä tutkimuksessa muodostuneeseen viitekehykseen. Aluepolitiikan kehittämisessä tutkimustyöllä on tärkeä tehtävä. Tutkimus voi selventää aluepolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa käytettyjä käsitteitä ja ajatusmalleja. Tutkimustoiminta voi myös paljastaa aluepolitiikan kehityssuuntia, ongelmia ja uusia mahdollisuuksia. Tutkimus voi osoittaa päätöksenteolle aluepolitiikan kehittämistarpeita ja tarjota aineksia aluepolitiikkaa koskevalle keskustelulle. Tutkimustyön tulokset ovat kuitenkin vain harvoin sovellettavissa suoraan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tässäkin raportissa esitettyjä ehdotuksia on pidettävä päätöksentekoa edeltävän keskustelun virikkeinä. Tämän raportin aihepiirissä kohtaavat aluekehittämiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät teemat. Uusimmassa aluekehittämisen tutkimuksessa innovaatiotoiminnan edistäminen nähdään tärkeänä keinona uudistaa ja tehostaa aluetaloutta. Vastaavasti innovaatiotutkimuksessa ymmärretään, että innovaatioiden kehittämisessä tärkeitä ovat usein yritysten paikalliset ja alueelliset voimavarat. Yritykset tähtäävät kansainvälisille markkinoille ja hyödyntävät kansainvälisen tutkimuksen tuloksia, mutta menestyksen ratkaisee monesti tietyille paikkakunnille kertynyt osaaminen. Yritysten toimipaikkojen jatkuvalle kehitykselle on tärkeää yhteistyö paikallisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden sekä alueellisten kehittäjäyhteisöjen kanssa. Alueellisessa innovaatiotutkimuksessa on pystytty valottamaan eräitä innovaatiotoiminnan perusilmiöitä. Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusosaaminen, yritysten ja muiden organisaatioiden yhteistyö sekä julkisen rahoituksen saatavuus edistävät innovaatiotoimintaa. Tarvitaan myös kilpailua ja pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tutkimustulokset kertovat yritysten toimintaympäristön jatkuvasta nopeasta muutoksesta ja innovaatiotoiminnan kiihtyvästä kilpailusta. Innovaatiotutkimuksessa on vielä tärkeitä ongelmia ratkaisematta. Yritysten toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa tarvittaisiin parempia työkaluja. Usein innovaatiotutkimuksessa käytetyt aineistot perustuvat pelkästään yrityksiin, jotka harjoittavat innovaatiotoimintaa. Tietoja innovaatiotoiminnan ulkopuolelle jäävistä yrityksistä ei kerätä eikä käytetä. Kuitenkin yritykset ja organisaatiot, joissa innovaatioita ei tapahdu, ovat monin tavoin merkityksellisiä. On myös viitteitä siitä, että ainakin maaseudulla on toimintaympäristöjä, jotka voivat suorastaan haitata innovaatioiden kehittämistä. Disinnovatiivisia ympäristöjä voisi löytyä etsittäessä kaupungeistakin. Tarvitaan enemmän tietoa niistä tekijöistä, joiden vaikutuksesta yritysten ja muiden yhteisöjen kehitys estyy tai taantuu. Niiden tutkimusten perusteella, joihin perehdyttiin tätä raporttia varten, sosiaalisella pääomalla saattaa olla merkitystä selitettäessä eroja menestyvien ja taantuvien yhteisöjen välillä. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yrityksen, yhteistyöverkoston tai alueen sisäistä ja ulkoista yhteistyötä helpottavia normeja, arvoja ja käsityksiä. Luottamus yhteisön muihin jäseniin ja mahdollisuus saada yhteisöstä tukea ilmentää yhteisön sosiaalista pääomaa. On tutkittava lähemmin sitä, missä määrin sosiaalinen pääoma on yhteisen oppimisen ja innovaatiotoiminnan edellytys ja miten sen muodostumista voidaan edistää. 9
Page 1 and 2: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 7: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 59 and 60:
Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

Julkaisun verkkoversio - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?