Kiitos Martti! - Kokkola

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen Afrikkalaiskuva: Juhani Hannila
Suomen Kuntaliiton toteuttaman pohjoisen ja
etelän kuntien yhteistyöohjelma tukee Suomen
ja Afrikan kuntien ja paikallishallintojen tasa-arvoista
yhteistyötä. Kokkola lähti mukaan ulkoministeriön
kehitysapurahoista kustantamaan
hankkeeseen ja ystäväksi löytyi tansanialainen
Ilala, jonne kokkolalaisilla oli jo yhteyksiä entuudestaan.
800 000 asukkaan ja 210 neliökilometrin
kokoinen Ilala on osa Dar es Salaamia.
– Projekti on käynnistynyt jo vuonna 2002, ja Kokkola hyppäsi
mukaan 2008. Ensimmäiselle vuodelle saimme suunnittelurahaa:
etsimme yhteisiä intressejä ja tutustuimme toisiimme.
Toteutusvaiheeseen pääsimme 2009. Uusi ohjelmakausi alkoi
tämän vuoden alusta ja näillä näkymin yhteistyö jatkuu ainakin
vuoden 2013 loppuun, Kokkolan kaupungin suunnittelujohtaja
Seppo Kässi kertoo.
– Ilala ja Kokkola tekevät yhteistyötä kolmella eri saralla. Hyvä
hallinto, ympäristö sekä yritystoiminnan kehittäminen, jossa
KOSEKilla on merkittävä rooli, toteaa projektiin keväällä 2009
mukaan tullut toimistosihteeri Johanna Haikola.
Hyvä hallinto pitää sisällään valtuutettujen yhteistyötä kunnan
ja kuntalaisten kommunikaation ja interaktiivisuuden kehittämiseksi.
– Olemme olleet todella vaikutettuja ilalaisesta katutason
demokratiasta. Korttelitoimistoihin on kaikkien asukkaiden
helppo tulla kertomaan omia ajatuksiaan, Kässi sanoo.
Yritysneuvonnassa tavoitteena on saada perusasiat kuntoon.
Kokkolalaiset ovat ohjanneet muun muassa ilalalaisen
yritysrekisterin perustamista ja ilalalaiset ovat hakeneet Suomen
suurimmasta maitopitäjästä oppia maidontuotantoketjunsa
rakentamiseen.
– Pohjoisen ja etelän kuntien välinen yhteistyöohjelma on aivan
uudentyyppinen hanke. Koskaan ennen ei kehitysapuhankkeissa
ole viety maailmalle virkamiesten osaamista, vaan projekteihin
on aina palkattu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tämä avaa
uusia näkökulmia myös meidän arkiseen työskentelyymme.
Samalla pallolla asutaan
Ympäristöpuolen yhteistyöhankkeissa on paneuduttu jätehuoltoon,
ympäristökasvatukseen ja bioindikaattoreihin.
– Jätehuollon kehitys ja ympäristökasvatus liittyvät vahvasti
toisiinsa. Kokkolassakin olemme tehneet niin, että esimerkiksi
kierrätyksestä on kampanjoitu ensin kouluissa. Tulokset olivat
erittäin hyviä, ympäristösihteeri Juhani Hannila kertoo.
Bioindikaattorit ovat ilalaisille aivan uusi asia.
– Pyrimme kouluttamaan paikalliset ympäristöviranomaiset
ilmanlaadun tarkkailuun bioindikaattoreita käyttäen. Yhteistyökumppanina
hankkeessa on mukana myös Dar es Salaamin yliopisto,
valaisee ympäristösuunnittelija Toni Uusimäki.
Todella iso ponnistus kokkolalaiselle ympäristöosaamiselle
on Ilalan jätehuoltostrategian luominen.
– Ilalassa noin puolet jätteistä kerätään ja puolet menee
minne sattuu. Niitä poltetaan ja kerätään laittomille kaatopaikoille
jokivarteen. Dar es Salaamin läpi virtaava joki on paksua,
mustaa mönjää. Vertailun vuoksi sanottakoon, että Kokkolassa
jätteiden kierrätysprosentti on 92, Uusimäki toteaa.
Hannila kertoo, että Ilalan kaatopaikalla asuu noin 3 000
ihmistä, he keräävät elantonsa jätevuoresta.
– Kaupungissa on jo loppujen lopuksi kierrätysalalla paljon
yrittäjiä, mutta toiminta on täysin organisoimatonta. Eikä kerättyä
muovia, paperia, pahvia ym. raaka-aineita jatkokäsitellä Tansaniassa,
vaan ne toimitetaan raaka-aineeksi eteenpäin pientä
korvausta vastaan.
Hannilan lempilapsi ja suurin ponnistus on kuitenkin Eco-
School, kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, joka Suomessa
tunnetaan paremmin nimellä Vihreä lippu.
– Ilalasta projektissa on ensi vaiheessa mukana kolme tuhannen
oppilaan ala-astetta. Koulut, vanhemmat ja kaupunginosayhdistykset
ovat lähteneet hankkeeseen aktiivisesti mukaan.
Keniassa Eco-School -hanke on käynnistynyt 2005 ja siellä
kouluja on mukana jo 1400. Tavoitteemme on, että seuraavan
kolmen vuoden aikana Tansania kuuluu Afrikan kuudentena
maana virallisesti Eco-School -verkostoon. Se vaatii hyväksynnän
sekä kansainväliseltä organisaatiolta että Tansanian opetusministeriöltä.
Eco-Schoolin kautta saisimme ympäristötyölle
varmemmin jatkuvuutta ja tansanialaisille koko kansainvälisen
organisaation tuen. Ilalassa hankkeesta kävivät jo kertomassa
kenialaiset vieraat, jotka toivat ilalaisille myös opetusmateriaaleja
hanketta tukemaan.
Seppo Kässi, Toni Uusimäki, Juhani Hannila ja Johanna Haikola.
7