Poliisin valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma 2006-2009
Poliisin valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma 2006-2009
Poliisin valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma 2006-2009
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Poliisin</strong> <strong>valtakunnallinen</strong> <strong>tasa</strong>-<strong>arvosuunnitelma</strong> <strong>2006</strong>-<strong>2009</strong><br />
täyttäneistä naisista ainoastaan 68 % koki esimiehen toiminnan miesten ja naisten suhteen<br />
<strong>tasa</strong>-arvoiseksi, kun heitä nuorempien naispoliisien keskuudessa vastaava osuus oli 84 %.<br />
Muusta henkilöstöstä noin 60 % arvioi sukupuolten <strong>tasa</strong>-arvon toteutuneen<br />
työpaikallaan melko tai erittäin hyvin. Työyksikön <strong>tasa</strong>-arvoisuudesta oli muun<br />
henkilöstön naisilla ja miehillä hyvin erilainen kokema: valtaosa muuhun<br />
henkilökuntaan kuuluvista naisista ei pitänyt työyksikkönsä ilmapiiriä kovinkaan<br />
<strong>tasa</strong>-arvoisena. Varsinkin naistoimistotyöntekijöiden kokema <strong>tasa</strong>-arvoisuuden puute<br />
tuli esille myös esimiehen toiminnan arvioinnissa. Naisesimiehet saivat naisalaisiltaan<br />
suhteellisesti enemmän kiitoksia <strong>tasa</strong>-arvoisuudestaan (81 %) kuin miesesimiehet (71 %).<br />
Työntekijöiden <strong>tasa</strong>puolisen kohtelun kokeminen oli naisten keskuudessa jonkin verran<br />
heikentynyt edelliseen, vuoden 1998 kyselyyn verrattuna.<br />
2.5.3 Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu<br />
Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu loukkaavat yksilön oikeutta henkilökohtaiseen<br />
vapauteen ja itsemääräämiseen. Sukupuolisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan<br />
ei-toivottua, yksipuolista, suoraa tai vihjailevaa seksuaalisluonteista lähestymistä.<br />
Siihen saattaa liittyä avointa tai piilevää painostusta ja se luo ahdistavan ilmapiirin.<br />
Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu voi olla työyhteisön sisäistä tai kohdistua työntekijään<br />
asiakkaan taholta. Häirintää sukupuolen perusteella on myös ei-toivottu sukupuoleen<br />
perustuva käytös, joka ei ole seksuaalista, esimerkiksi halventava puhe toisesta<br />
sukupuolesta. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka<br />
kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä.<br />
Seksistinen kielenkäyttö on poliisin ammatissa varsin tavallista. Sen yleisyydestä<br />
kertovat sekä miehet että naiset, mutta naiset kohtaavat seksististä kielenkäyttöä<br />
sekä työyhteisössään että asiakaskontakteissa miehiä huomattavasti enemmän.<br />
Lähes puolella (47 %) naispoliiseista on kahden viime vuoden ajalta kokemuksia<br />
asiakkaiden loukkaavasta seksistisestä kielenkäytöstä, ja runsas kolmannes (36 %)<br />
on kohdannut sitä työyhteisössään. Miespoliiseista lähes joka kolmas (29 %) kertoo<br />
kokeneensa seksististä kielenkäyttöä asiakkaiden taholta, mutta työyhteisön piirissä vain<br />
joka kuudes (16 %). Kokemusten yleisyys ei ole merkittävästi muuttunut vuodesta 1998.<br />
Seksistisen kielenkäytön tapaan myös ahdistelukokemukset ovat poliiseilla syntyneet<br />
useammin asiakastilanteissa kuin työyhteisössä. Naisista miltei joka kolmas (29 %) ja<br />
miehistä joka viides (21 %) on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi asiakkaiden<br />
taholta. Naisia kohtaan seksuaalista ahdistelua on kuitenkin esiintynyt paljon myös<br />
työyhteisöjen sisällä, 21 % naispoliiseista on joutunut työyhteisön jäsenen ahdistelun<br />
kohteeksi. Naispoliiseihin kohdistuva seksuaalinen ahdistelu niin asiakkaiden kuin<br />
työyhteisön jäsentenkin taholta on lisääntynyt vuodesta 1998.<br />
Muun henkilökunnan piirissä eniten seksistisen kielenkäytön kohteeksi ovat joutuneet<br />
vartijat. Lähes puolet (47 %) vartijoista on työssään joutunut kuulemaan seksististä<br />
kielenkäyttöä, pääasiassa asiakkaiden taholta. Naiset ovat puolestaan kohdanneet<br />
häiritsevää seksististä kielenkäyttöä ennen muuta omassa työyhteisössään, tavallisimmin<br />
kaksimielisten vitsien ja härskien juttujen muodossa. Toimistotyöntekijöistä lähes<br />
joka viides (18 %) ja muissa tehtävissä toimivista naisista joka kolmas (34 %) on<br />
työyhteisössään joutunut kuuntelemaan loukkaavaa seksististä kielenkäyttöä.<br />
34