27.05.2014 Views

Poliisin valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma 2006-2009

Poliisin valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma 2006-2009

Poliisin valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma 2006-2009

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Poliisin</strong> <strong>valtakunnallinen</strong> <strong>tasa</strong>-<strong>arvosuunnitelma</strong> <strong>2006</strong>-<strong>2009</strong><br />

täyttäneistä naisista ainoastaan 68 % koki esimiehen toiminnan miesten ja naisten suhteen<br />

<strong>tasa</strong>-arvoiseksi, kun heitä nuorempien naispoliisien keskuudessa vastaava osuus oli 84 %.<br />

Muusta henkilöstöstä noin 60 % arvioi sukupuolten <strong>tasa</strong>-arvon toteutuneen<br />

työpaikallaan melko tai erittäin hyvin. Työyksikön <strong>tasa</strong>-arvoisuudesta oli muun<br />

henkilöstön naisilla ja miehillä hyvin erilainen kokema: valtaosa muuhun<br />

henkilökuntaan kuuluvista naisista ei pitänyt työyksikkönsä ilmapiiriä kovinkaan<br />

<strong>tasa</strong>-arvoisena. Varsinkin naistoimistotyöntekijöiden kokema <strong>tasa</strong>-arvoisuuden puute<br />

tuli esille myös esimiehen toiminnan arvioinnissa. Naisesimiehet saivat naisalaisiltaan<br />

suhteellisesti enemmän kiitoksia <strong>tasa</strong>-arvoisuudestaan (81 %) kuin miesesimiehet (71 %).<br />

Työntekijöiden <strong>tasa</strong>puolisen kohtelun kokeminen oli naisten keskuudessa jonkin verran<br />

heikentynyt edelliseen, vuoden 1998 kyselyyn verrattuna.<br />

2.5.3 Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu<br />

Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu loukkaavat yksilön oikeutta henkilökohtaiseen<br />

vapauteen ja itsemääräämiseen. Sukupuolisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan<br />

ei-toivottua, yksipuolista, suoraa tai vihjailevaa seksuaalisluonteista lähestymistä.<br />

Siihen saattaa liittyä avointa tai piilevää painostusta ja se luo ahdistavan ilmapiirin.<br />

Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu voi olla työyhteisön sisäistä tai kohdistua työntekijään<br />

asiakkaan taholta. Häirintää sukupuolen perusteella on myös ei-toivottu sukupuoleen<br />

perustuva käytös, joka ei ole seksuaalista, esimerkiksi halventava puhe toisesta<br />

sukupuolesta. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka<br />

kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä.<br />

Seksistinen kielenkäyttö on poliisin ammatissa varsin tavallista. Sen yleisyydestä<br />

kertovat sekä miehet että naiset, mutta naiset kohtaavat seksististä kielenkäyttöä<br />

sekä työyhteisössään että asiakaskontakteissa miehiä huomattavasti enemmän.<br />

Lähes puolella (47 %) naispoliiseista on kahden viime vuoden ajalta kokemuksia<br />

asiakkaiden loukkaavasta seksistisestä kielenkäytöstä, ja runsas kolmannes (36 %)<br />

on kohdannut sitä työyhteisössään. Miespoliiseista lähes joka kolmas (29 %) kertoo<br />

kokeneensa seksististä kielenkäyttöä asiakkaiden taholta, mutta työyhteisön piirissä vain<br />

joka kuudes (16 %). Kokemusten yleisyys ei ole merkittävästi muuttunut vuodesta 1998.<br />

Seksistisen kielenkäytön tapaan myös ahdistelukokemukset ovat poliiseilla syntyneet<br />

useammin asiakastilanteissa kuin työyhteisössä. Naisista miltei joka kolmas (29 %) ja<br />

miehistä joka viides (21 %) on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi asiakkaiden<br />

taholta. Naisia kohtaan seksuaalista ahdistelua on kuitenkin esiintynyt paljon myös<br />

työyhteisöjen sisällä, 21 % naispoliiseista on joutunut työyhteisön jäsenen ahdistelun<br />

kohteeksi. Naispoliiseihin kohdistuva seksuaalinen ahdistelu niin asiakkaiden kuin<br />

työyhteisön jäsentenkin taholta on lisääntynyt vuodesta 1998.<br />

Muun henkilökunnan piirissä eniten seksistisen kielenkäytön kohteeksi ovat joutuneet<br />

vartijat. Lähes puolet (47 %) vartijoista on työssään joutunut kuulemaan seksististä<br />

kielenkäyttöä, pääasiassa asiakkaiden taholta. Naiset ovat puolestaan kohdanneet<br />

häiritsevää seksististä kielenkäyttöä ennen muuta omassa työyhteisössään, tavallisimmin<br />

kaksimielisten vitsien ja härskien juttujen muodossa. Toimistotyöntekijöistä lähes<br />

joka viides (18 %) ja muissa tehtävissä toimivista naisista joka kolmas (34 %) on<br />

työyhteisössään joutunut kuuntelemaan loukkaavaa seksististä kielenkäyttöä.<br />

34

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!