Tampereen kaupunki Koulutustoimialan raporttisarja 5/2004 ...

Tampereen kaupunki 

Koulutustoimialan raporttisarja 5/2004 

TAMPEREEN KAUPUNGIN YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN JA 

TAMPEREEN AMMATTIOPISTON TILATARPEET 

päivitysraportti 2004 

TAMPEREEN KAUPUNKI 

Koulutilatyöryhmä 

2004 

Tampere 2004

TIIVISTELMÄ 

Koulutilatyöryhmä aloitti toimintansa kaupunginjohtajan päätöksellä tammikuussa 2000. 

Ensimmäinen työryhmän raportti valmistui 14.6.2000, toinen 8.3.2001. Koulutilatyöryhmän 

raportit ovat ohjanneet taloussuunnitelman rakentamisohjelman valmistelua. Toisen raportin 

työstämisen yhteydessä työryhmä totesi, että koulutilatyöryhmä päivittää jatkossakin aika 

ajoin yleissivistävän koulutuksen ja ammattiopiston tilatarpeet. 

Koulutilatyöryhmä on työstänyt tätä päivitysraporttia lukuvuoden 2003-2004 aikana. 

Työryhmän työskentelyn lähtökohtana varsinkin peruskoulun tilatarpeiden osalta ovat 

Tampereen kaupungin väestöennusteet. Uusi väestöennuste tuleville vuosille valmistui 

syksyllä 2003. Koulutilatyöryhmän työskentelyä varten väestöennuste tehtiin peruskoulun 1- 

6 vuosiluokkien oppilasalueiden mukaan ja ikäryhmittäin. Tärkeimmät tarkastelussa olleet 

ikäryhmät koulutilatarpeiden tarkastelussa olivat peruskoulun 1-6 vuosiluokilla olevat oppilaat 

eli 7-12-vuotiaat sekä peruskoulun 7-9 vuosiluokilla olevat oppilaat eli 13-15-vuotiaat. Lisäksi 

esikouluikäiset eli kuusivuotiaat otettiin omaksi ryhmäksi. 

Tampereen kaupungin uusi väestöennuste lähtee siitä, että Tampereen kokonaisväestö 

kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 30 000 asukkaalla. Vuonna 2010 ennustetaan 

tamperelaisia olevan noin 216 000. Ikäryhmittäistä väestöennustetta tarkasteltaessa voidaan 

todeta, että aikaisempaan väestöennusteeseen verrattuna uudessa ennusteessa alle 

seitsemänvuotiaiden lasten määrä on pienempi. Sama ilmiö näkyy myös verrattaessa vanhan 

ja uuden väestöennusteen peruskouluikäisten määriä. 

Verrattaessa uuden väestöennusteen kouluikäisten määriä vuosina 2003 ja 2012 voidaan 

todeta, että koululaisten määrä vähenee kaikissa tarkastelun alla olevissa ikäryhmissä. 

Esikoululaisten määrä vähenee alkuvuosina nykyisestä noin 2000:sta vuoteen 2008 

mennessä noin 1850:een, tämän jälkeen esikoululaisten määrä lähtee jälleen kasvuun ja 

vuonna 2012 ennustetaan heitä olevan hieman runsas 2000. Peruskoulun 1-6 

vuosiluokkalaisten määrä oli vuonna 2003 noin 12560:sta, vuonna 2012 heitä arvioidaan 

olevan noin 11300, tämän jälkeen määrä alkaa hieman nousta. 

Peruskoulun 7-9 vuosiluokkalaisia oli vuonna 2003 noin 5950, tämän ikäluokan osuus kasvaa 

vielä lähivuosina ollen vuosina 2007-08 noin 6450, jonka jälkeen ikäluokan määrä vähenee. 

Vuonna 2012 heitä ennustetaan olevan noin 5700. Pitemmällä aikavälillä 13-15-vuotiaiden 

ikäluokka jälleen kasvaa nykytasolle. 

Väestöennusteiden pohjalta työryhmä on tarkastellut sekä vuosiluokkien 1-6 että 

vuosiluokkien 7-9 koulujen tilatarpeita. Useilla peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilasalueilla 

on havaittavissa oppilasmäärän vähenemistä lähitulevaisuudessa ja näin ollen lisätilojen 

tarve vähenee. Kuitenkin on muistettava, että koulujen tilatarpeisiin vaikuttavat 

oppilasmäärien lisäksi opetuksessa tapahtuneet pedagogiset muutokset kuten alueellinen 

erityisopetus, opetuksen integrointi, eri uskontojen opetus, kotikielen opetus, tietotekniikan 

käyttö opetuksessa ja opetuksen eriyttäminen. Muutosten vuoksi tarvitaan tiloja pienryhmille 

entistä enemmän. Neuvottelutilojen ja oppilashuollon henkilöstön työtilojen tarve on myös 

lisääntynyt. 

Koulurakentamisen painopiste on selkeästi tulevina vuosina peruskorjauksissa, joihin liittyy 

tilojen muutostöitä ja joissakin tapauksissa laajennuksia. Kiireellisiä, lähitulevaisuuden peruskorjaushankkeita 

ovat Sammon, Rantaperkiön ja Nekalan koulujen peruskorjaukset. 

Sammon koulun peruskorjauksen ja laajennuksen avulla saadaan lisää peruskoulun 7-9 vuosiluokkien 

oppilaille oppilaspaikkoja, joista tällä hetkellä on puutetta kaupungissa. Rantaper-

kiön koulun peruskorjaus, johon liittyy myös muutostöitä Hatanpään koulussa, aiheutuu osin 

koulukiinteistön heikosta kunnosta sekä osin kolmen eri koulun toimitilojen saamisesta tarkoituksenmukaisiksi. 

Myös Nekalan koulun peruskorjauksen lähtökohtana on kiinteistön kunto ja 

hankkeen myötä voidaan helpottaa samalla oppilasalueella olevan Koiviston koulun tilanahtautta. 

Seuraavina peruskorjauskohteina esitetään Pellervon, Järvensivun, Amurin ja Sampolan 

kouluja. 

Lisätilatarpeita voidaan ratkaista myös siirtokelpoisilla tiloilla, kuten koulutilatyöryhmä esittää 

akuuttina tilaratkaisuna Kaarilan koululle vuodelle 2005. Lisäksi työryhmän esityksessä on 

Atalan koulun laajentaminen tulevaisuudessa niin, että koulusta muodostuu yhtenäinen 

peruskoulu. Hanketta on lykätty, koska Koillisella alueella tehdään parhaillaan uusien 

asuntorakentamisalueiden osalta selvityksiä ja näillä voi olla vaikutuksia alueen 

koulutilatarpeisiin. Uusia kouluja lähitulevaisuudessa tarvitaan lähinnä Vuoreksen alueelle. 

Lukiokoulutuksen osalta lähtökohtana koulutilatyöryhmässä on ollut, että opiskelijapaikat 

toteutuu noin 55%:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Tämä tulee hoidettua pääosin 

Sammon lukion uudisrakennuksen myötä, hanke valmistuu kesällä 2005. Muutoin lukioissa 

kaivataan tilojen ajanmukaistamista esim. tietoteknisten valmiuksien parantamista. Lisäksi 

joissakin lukioissa on tilanahtautta, lähinnä tilanahtautta on sellaisissa lukioissa, jotka toimivat 

samassa kiinteistössä vuosiluokkien 7-9 koulun kanssa. Tilannetta on seurattava ja mietittävä 

tulevaisuudessa, voidaanko koulujen maksimioppilasmääriä tarkistaa. 

Tampereen ammattiopiston oppilaitoksissa tilatarpeisiin vaikuttavat opiskelijamäärä, joka on 

viime vuosina hieman kasvanut, koulutuksen ja opetuksen sisällölliset muutokset sekä 

kaikkien opetuslinjojen muuttuminen 3-vuotisiksi. Samanaikaisesti kasvaa ammattitutkintoihin 

valmentava koulutus, oppisopimuskoulutus ja muu ammatillinen lisäkoulutus. Lisäksi tilojen 

kunnostustarpeisiin vaikuttaa toimitilojen tekninen kunto sekä esim. 

elintarviketelainsäädännön muutokset. Terveydenhuolto-oppilaitoksen tilat ovat kunnossa, 

tilojen peruskorjaus valmistui vuonna 1999. 

Hervannan ammattioppilaitoksesta puuttuu kirjastotilat. Näin ollen kirjasto- ja 

multimediaopetustila on kiireellinen hanke, jonka myötä parannetaan opiskelijoiden 

mahdollisuuksia itsenäiseen työskentelyyn, monimuoto-opetukseen ja tietoteknisten 

valmiuksien hyödyntämiseen. Koulussa ei ole kirjastotiloja tällä hetkellä. Lisäksi Hervannan 

ammattioppilaitoksen suurtalouskeittiö ja opiskelijaravintola kaipaavat peruskorjausta. 

Samoin Pyynikin ammattioppilaitoksella suurtalouskeittiö ja opiskelijaravintola oheistiloineen 

vaativat pikaista peruskorjausta. Tähän liittyy osana myös kahvion ja myymälän 

peruskorjaus. Koululta puuttuu myös kirjasto- ja multimediatila ja vanha auditorio ei enää 

vastaa nykyajan vaatimuksia. Ruoka- ja elintarvikepalveluosaston työtilat vaativat 

peruskorjausta ja laitekannan uusimista lähivuosina, koska ne eivät vastaa tiloille nykyisin 

asetettavia toiminnallisia ja työturvallisuuden vaatimuksia. 

Ammattiopiston Pispalan toimipisteestä (Rollikkahalli) vapautuvat tilat auttavat 

ammattiopiston tulevissa tilajärjestelyissä. Jo nyt kaivattaisiin lisätilaa mm. 

kuljettajakoulutuksen sekä puu-, maalaus- graafisen alan koulutuksen tilatarpeisiin. Tilojen 

vapautuminen on kytkyksissä museoiden varastotilajärjestelyihin. 

Tampereen kauppaoppilaitos on kokonaissaneerauksen tarpeessa. Kiinteistön kunto on 

todettu useissa yhteyksissä kaipaavan peruskorjausta. Kauppaoppilaitos on valmistunut 

vuonna 1959 ja sille ei ole vielä tehty mittavia peruskorjauksia. 

Kurun metsäoppilaitoksella on useita eri rakennuksia, päärakennuksen lisäksi mm. asuntolarakennukset 

ja työhalleja. Oppilaitoksen tilahankkeita on toteutettu ammattikoulutuksen pien-

ten hankkeiden määrärahan turvin. Tiloja käyttää osin myös ammattikorkeakoulun opiskelijat.

SISÄLLYSLUETTELO 

1. KOULUTILATYÖRYHMÄN JATKOTYÖSKENTELY 1 

2. EDELLISEN RAPORTIN ESITYSTEN TOTEUTUMINEN 1 

2.1. Rakentamishankkeiden eteneminen 1 

2.2. Muut asiat edellisestä raportista 2 

3. TAMPEREEN YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN TILATARPEIDEN 

TARKASTELU 3 

3.1. Oppilasmääräennusteiden tarkistaminen 3 

3.2. Oppilasmääräennusteet, peruskoulun 1-6 vuosiluokkien koulujen 

oppilasalueet ja koulutilat 4 

3.3. Oppilasmääräennusteet ja peruskoulun 7-9 vuosiluokkien koulujen 

tilatarpeiden tarkastelu 12 

3.4. Erityiskoulut 21 

3.5. Lukioiden tilatarpeiden tarkastelu 22 

3.6. Seudulliset selvitykset 25 

3.7. Muut asiat 25 

4. TAMPEREEN AMMATTIOPISTO 26 

4.1. Hervannan ammattioppilaitos 27 

4.1.1. Kirjasto- ja multimediaopetustila 27 

4.1.2. Suurkeittiö ja opiskelijaravintola 27 

4.1.3. Puu-, maalaus- ja graafisen alan osasto 28 

4.2. Pyynikin ammattioppilaitos 28 

4.2.1. Opetustoimintaa tukevat tilat 29 

4.2.1.1. Kirjasto- ja multimediaopetustila 29 

4.2.1.2. Auditorio 29 

4.2.1.3. Suurkeittiö, opiskelija- ja henkilöstöravintola sekä 

talousvarasto 30 

4.2.1.4. Kahvio- ja myymälätilat 31 

4.2.1.5. Yhteenveto opetustoimintaa tukevista tiloista 31 

4.2.2. Opetustilat 31 

4.2.2.1. Ruoka- ja elintarvikepalveluosasto 32 

4.2.2.2. Yhteenveto saneerattavista kohteista ruoka- ja 

elintarvikepalveluosastolla 33 

4.3. Rollikka- eli autohalli 33 

4.4. Tampereen kauppaoppilaitos 33 

4.5. Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos 34 

4.6. Kurun metsäoppilaitos 35 

4.7. Aikuiskoulutus 36 

4.8. Yhteenveto Tampereen ammattiopiston tilaratkaisumallista ja 

hankkeista 37 

5. RAKENTAMISOHJELMA YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN JA 

AMMATTIOPISTON OSALTA VUOSILLE 2005-2014 39 

LIITELUETTELO 40

1 

1. Koulutilatyöryhmän jatkotyöskentely 

Koulutilatyöryhmä aloitti toimintansa kaupunginjohtajan päätöksellä 19.1.2000. 

Ensimmäisen raporttinsa työryhmä antoi 14.6.2000. Tuolloin työryhmän työskentely 

painottui Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen peruskoulun 1-6 vuosiluokkien 

koulujen tilatarpeisiin. Jo ensimmäisessä koulutilatyöryhmän raportissa sivuttiin myös 

peruskoulun 7-9 vuosiluokkien tilatarpeita ja lukioiden tilatarpeita, näihin tilaongelmiin 

perehdyttiin kuitenkin tarkemmin toisessa raportissa, joka valmistui 8.3.2001. Toisessa 

raportissa käsiteltiin myös Tampereen ammattiopiston tilatarpeet tuleville vuosille. 

Ammattioppilaitosten tilatarpeista oli vuonna 1999 tehty omassa työryhmässä raportti, jota 

koulutilatyöryhmässä vuonna 2001 päivitettiin. 

Työryhmän työstäessä toista koulutilatyöryhmän raporttia sovittiin, että koulutilatyöryhmä 

jatkaa toimintaansa ja aika-ajoin päivittää raportit ottaen huomioon tilatarpeisiin, 

hankkeiden prioriteettijärjestykseen ja hankkeiden laajuuteen mahdollisesti tulleet 

muutokset. Samassa yhteydessä sovittiin, että tietyin välein tarkistetaan kaupungin 

väestöennusteet ja niiden vaikutukset varsinkin yleissivistävän koulutuksen oppilaitosten 

tilakysymyksiin. Koulutilatyöryhmä aloitti nyt esitettävän raporttien ja taustatietojen 

päivitystyön vuonna 2003. 

Työryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana tilakeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Ojala ja 

jäseninä apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen, asemakaava-arkkitehti Mikko Järvi, 

taloussuunnittelija Vesa-Matti Kangas, järjestelymestari Eerik Laulajainen, yleissivistävän 

koulutuksen johtaja Ulla Liljeström, ammattiopiston johtava rehtori Reijo Linnanen, 

ammattiopiston vt. johtava rehtori Pentti Saavalainen, lukiotoimen johtava rehtori Jorma 

Suonio, päivähoidon johtaja Leena Viitasaari, suunnitteluinsinööri Tero Tenhunen, johtaja 

Juha Yli-Rajala sekä taloussuunnittelija Päivi Lehtinen ja suunnittelija Sisko Hiltunen. Päivi 

Lehtinen ja Sisko Hiltunen ovat toimineet myös työryhmän sihteereinä. 

Jatkotyöskentelyn lähtökohtana oli päivittää kaupungin väestöennusteet sekä ikäryhmittäin 

että alueittain ja tämän jälkeen tehdä johtopäätökset, onko ko. ennusteilla vaikutusta 

varsinkin yleissivistävän koulutuksen oppilaitosten tilatarpeisiin tai hankkeiden 

prioriteettijärjestykseen. Lisäksi ammattiopiston tilatarpeet käydään läpi ja siltä osin 

päivitetään hankkeet sekä niiden prioriteettijärjestys. 

Tässä raportissa ensin käsitellään lyhyesti edellisen raportin toteuma. Sen jälkeen 

mennään läpi yleissivistävän koulutuksen asiat, sitten ammattiopiston asiat. Esitysjärjestys 

noudattaa samaa järjestystä, miten oppilaat opiskelussa etenevät. 

2. Edellisen raportin esitysten toteutuminen 

2.1. Rakentamishankkeiden eteneminen 

Yleissivistävän koulutuksen osalta hankkeet ovat pääosin edenneet vuonna 2001 tehdyn 

suunnitelman mukaisesti. Teiskon alueen koulutilaratkaisut saatiin valmiiksi Terälahden 

koulun peruskorjauksen valmistuttua 2002, samana vuonna valmistui myös Karosen koulu 

Kaukajärvelle. Sampolan yhteyteen valmistui kirjasto vuonna 2003 ja näin myös Tammelan 

peruskorjaushanke pääsi käyntiin, kun kirjasto muutti sieltä Sampolaan ja tämän myötä 

voitiin Tammelan kirjastolta vapautuneet tilat osoittaa Sara Hildén akatemian käyttöön. 

Harjun koulun lisärakennus valmistui 2003 ja peruskorjaustyöt valmistuvat kaikilta osin 

kesällä 2004. Kaukajärven koulutalon muutostöitä on siirretty, koska oppilasmäärän kasvu 

peruskoulun 7-9 vuosiluokilla ei ole ollut niin nopeata kuin aikaisemmin ennustettiin, lisäksi

helpotusta alueen koulutilaongelmiin on saatu Karosen koulun valmistumisen myötä. Tällä 

hetkellä hanke on kaupungin taloussuunnitelmassa vuonna 2006. Linnainmaan koulun 

laajennus valmistuu kesällä 2004 kuten vuoden 2001 raportissa olikin. Hanke kylläkin 

toteutuu pienempänä, mitä koulutilatyöryhmä tuolloin esitti. Sammon lukion 

uudisrakennushanke käynnistyy tänä keväänä ja valmistuu kesällä 2005 kuten oli 

suunniteltukin. 

Tampereen ammattiopiston hankkeiden osalta koulutilatyöryhmä esitti nopeampaa 

toteutusaikataulua kuin on toteutunut. Hervannan ammattiopiston it-kirjaston hanke sekä 

suurtalouskeittiön ja opiskelijaravintolan peruskorjaus on lykkääntynyt parilla vuodella. 

Hankkeelle on tämän vuoden talousarviossa aloitusmääräraha. Samoin Pyynikin 

ammattiopiston tilamuutokset ja perusparannustyöt ovat lykkääntyneet esityksistä 

muutamalla vuodella. Myös Kauppaoppilaitoksen peruskorjaus on lykkääntynyt muutamalla 

vuodella ollen nykyisessä taloussuunnitelmassa vuosilla 2006-2008. Samoin 

ammattiopiston Pispalan toimipisteen muutostyöt ovat lykkääntyneet osin sen vuoksi, että 

museoiden varastotilaongelmaa ei ole vielä ratkaistu. 

2 

2.2. Muut asiat edellisestä raportista 

Vuonna 2001 julkistetussa koulutilatyöryhmän raportissa nostettiin esiin koulutilojen 

ulkopuolisen käytön tehostaminen ja esitettiin, että perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä 

on parantaa ulkopuolista käyttöä. Tämän jälkeen asiaa on käsitelty useammassakin 

työryhmässä. Koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen eräiden sisäisten 

palvelujen järjestämistä selvittävän työryhmän loppuraportissa vuonna 2001 sekä työtä 

jatkaneen operatiivisen työryhmän loppuraportissa vuonna 2002 käsiteltiin varsinkin tilojen 

vuokrausjärjestelmää ja sen parantamista. Lisäksi koulutilojen monikäyttöisyyden 

parantamista ja ulkopuolisen käytön tehostamista käsiteltiin ns. monikäyttötilatyöryhmässä, 

jonka muistio valmistui 2003 ja esiteltiin koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen 

johtoryhmässä 19.8.2003 ja kaupungin johtoryhmässä 25.8.2003. Työryhmä esitti, että 

ulkopuolista käyttöä tehostetaan seitsemässä ns. pilottikoulussa, jotka sijaitsevat eri 

puolilla kaupunkia. Lisäksi työryhmä esitti, että koulujen ulkopuolisen käytön esteitä 

vähennetään taloudellisella resursoinnilla. Karosen koulussa aloitettiin kokeiluna työryhmän 

esittämä avoin iltapäiväkerhotoiminta syksyllä 2004. 

Koulutilatyöryhmä esitti myös, että olisi syytä perustaa yhteistyöryhmä Tampereen 

kaupungin liikennelaitoksen ja koulutustoimialan kesken. Koulujen alkamisaikojen 

porrastusta miettikin vuonna 2001 oma työryhmänsä. Sen lisäksi liikennelaitoksen kanssa 

on tehty yhteistyötä esimerkiksi on keskusteltu reittimuutoksista. Viimeksi liikennelaitoksen 

edustajien kanssa käytiin keskusteluja tammikuussa 2004, jolloin myös sovittiin 

vuosittaisesta yhteisestä jatkotyöskentelystä.

3 

3. Tampereen yleissivistävän koulutuksen tilatarpeiden tarkastelu 

3.1. Oppilasmääräennusteiden tarkistaminen 

Väestöennustetyöryhmä on tehnyt uudet Tampereen kaupungin väestöennusteet, jotka 

saatiin käyttöön syksyllä 2003. Tammikuussa 2004 alueittaisia ennusteita vielä tarkistettiin 

muutaman oppilasalueen osalta oppilasalueisiin tulleiden muutosten vuoksi mm. 

Vuoreksen alue otettiin omaksi alueekseen. Väestöennusteessa otetaan huomioon kunkin 

tilastoalueen ominaisuudet (väestö, olemassa oleva rakennus- ja asuntokanta), tuleva 

rakentaminen (yleiskaavan mukainen kaavoitus ), tulo- ja lähtömuutto, syntyvyys, kuolleisuus, 

niiden kehitys sekä asumisväljyyden kehittyminen. 

Jotta väestöennuste palvelee parhaalla mahdollisella tavalla koulujen tilatarpeiden 

tarkastelua, ennusteessa peruskouluikäiset on jaettu kolmeen eri ikäryhmään: 6-vuotiaat, 

jotka ovat esikouluikäisiä, 7-12 vuotiaat, jotka ovat peruskoulun 1-6 vuosiluokilla sekä 13- 

15-vuotiaat eli peruskoulun 7-9 vuosiluokkien oppilaat. Lisäksi peruskoulun 1-6 

vuosiluokkien oppilaiden määrän ennustamista varten on koottu oppilasalueittainen 

ennuste tilastoalueista. Koska oppilasalueet eivät ole aivan yhtenevät kaupungin virallisen 

tilastoaluejaon kanssa, on joidenkin tilastoalueiden väestöä jaettu kahdelle oppilasalueelle 

ja näin saatu oppilasalueen ennuste. Tällaisia jakoja on tehty Ruotulan, Huikkaan, 

Osmonmäen, Tammela A:n ja B:n, Tullin, Ristinarkun, Linnainmaan sekä Lukonmäen 

tilastoalueiden osalta. 

Verrattaessa nyt käytössä olevaa väestöennustetta koulutilatyöryhmän edellisessä 

raportissa olleeseen ennusteeseen huomataan koululaisten määrässä huomattavia eroja. 

Uuden väestöennusteen (liite 1) mukaan Tampereen kokonaisväestö kasvaa hieman 

nopeammin kuin vuonna 2001 raportissa julkaistun väestöennusteessa. Aikaisemmassa 

väestöennusteessa vuonna 2010 ennustettiin Tampereella olevan noin 214800 asukasta, 

uudessa ennusteessa asukasluku vuonna 2010 on miltei 216000. Merkittävää kuitenkin on 

se, että uudessa ennusteessa esikouluikäisten ikäluokka eli kuusivuotiaiden määrä 

vuonna 2012 on miltei 300 pienempi uudessa ennusteessa kuin aikaisemmassa. Samoin 

7-12 -vuotiaiden ikäryhmä on pienempi uudessa ennusteessa kuin aikaisemmassa 

ennusteessa. Sama ilmiö näkyy myös peruskoulun 7-9 vuosiluokkien ikäryhmässä. Eli 

koululaisten määrän ennustetaan laskevan edelliseen väestöennusteeseen verrattuna. 

Tämä on havaittavissa myös väestökirjatiedoista, vuodesta 1997 alkaen lasten määrä (0- 

6-vuotiaat) on vähentynyt Tampereella ja vaikka kouluikäisten määrä (7-14-vuotiaat) on 

vielä kasvanut, se näyttää myös väestökirjatietojen mukaan vähenevän. 

Seuraavan kymmenen vuoden aikana (2003-2012) ennustetaan kuusivuotiaiden 

ikäryhmän alkuvuosina pienenevän nykyisestä noin 2000:sta ollen alimmillaan vuonna 

2008 noin 1850, tämän jälkeen kuusivuotiaiden määrä kasvaa jälleen ollen vuonna 2012 

noin 2040. Kymmenen vuoden aikana peruskouluikäisten eli 7-15-vuotiaiden määrän 

ennustetaan vähenevän lähes 1600:lla. Tarkasteltaessa ikäryhmää 7-12 eli peruskoulun 1- 

6 vuosiluokkien oppilaita vähennys tuolla aikajaksolla on noin 1300 ja ikäryhmässä 13-15 

vähennys on runsaat 300. Edellisessä väestöennusteessa samalla aikajaksolla eli 2003- 

2012 ennustettiin vielä 7-15-vuotiaiden määrän kasvua usealla sadalla. Näin ollen uusi 

ennuste antaa toisenlaisen näkökulman koulujen tilakysymyksiinkin. Tämä koskee 

peruskouluja. Lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin on vapaa hakeutumisoikeus, eikä 

niiden oppilasmäärä ole suoraan riippuvainen kaupungin väestömäärästä. Lukioihin ja 

ammatillisiin oppilaitoksiin hakeudutaan koko seutukunnan alueelta, myös kauempaa. 

Kaupungin peruskouluikäisten määrän vertailua vuosien 2001 ja 2004 ennusteissa 

vuosina 2003-2018 ikäryhmittäin:

4 

6-vuotiaat 

2003 2005 2008 2012 2015 2018 

vanha ennuste 2032 1991 2215 2334 2376 2379 

uusi ennuste 1997 

7-12-vuotiaat 

1965*) 

1912 1838 2039 2105 2071 

vanha ennuste 12703 12389 12191 13114 13519 13828 


13-15-vuotiaat 

12566*) 

12128 11261 11304 11880 12126 

vanha ennuste 5996 6292 6498 5888 6497 6696 


5949*) 

6298 6456 5706 5468 5892 

*) taulukossa uuden ennusteen kohdalla vuoden 2003 osalta on ilmoitettu myös 

toteutuneet väestömäärät kussakin ikäryhmässä 

Uusi väestöennuste ikäryhmittäin ja peruskoulun 1-6 vuosiluokkien osalta oppilasalueittain 

on liitteenä (liite 1). 

Lukuvuonna 2003-2004 Tampereen kaupungin peruskouluissa oli 20.9.2003 

tilastointipäivänä oppilaita yhteensä 17 844, lisäksi maahanmuuttajien valmistavassa 

opetuksessa oli 98 oppilasta. Vuosiluokilla 1-6 oli oppilaita yhteensä 11769 ja 

vuosiluokilla 7-10 yhteensä 5268, joista 10-luokkalaisia 90 oppilasta. Erityisopetuksessa 

oppilaita oli yhteensä 807. Esiopetuksessa oppilaita päivähoidon piirissä oli yhteensä 

1895 ja Aleksanterin koulussa ranskankielisiä esioppilaita 18. Osa peruskouluikäisistä 

opiskeli Svenska samskolanissa (128 oppilasta), Tampereen normaalikoulussa (317 

oppilasta), Tampereen Rudolf Steiner –koulussa ( 499 oppilasta) ja Tampereen 

kristillisessä koulussa (106 oppilasta). Oppilasmäärissä on mukana myös 

ulkopaikkakuntalaiset oppilaat. 

3.2. Oppilasmääräennusteet, peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilasalueet ja 

koulutilat 

Tässä yhteydessä käydään läpi oppilasalueittainen tilanne sekä ennusteen että 

tilatarpeiden osalta. Peruskoulun 1-6 vuosiluokkien osalta liitteenä on koulujen tarkistamat 

tiedot nykyisistä opetustiloista (ns. yleisopetustilat, ei aineopetustiloja) sekä lukuvuoden 

2003-2004 oppilasmääristä. Taulukkoon on myös koottu tiedot koulussa annettavan muun 

opetuksen (vieraskielinen opetus, erityisopetus, maahanmuuttajaopetus) oppilasmääristä 

ja perusopetusryhmistä, jotta voidaan vertailla tiloja ja koulussa toimivien 

perusopetusryhmien määrää toisiinsa. (liite 2) 

Tarkasteltaessa tilojen käyttöä peruskoulun 1-6 vuosiluokkien kouluissa on otettava 

huomioon, että kouluissa tarvitaan tiloja myös mm. eri uskontojen opetukseen, kotikielten 

opetukseen, opetuksen eriyttämiseen jne. Lisäksi tilatarpeita kouluissa lisää

erityisopetuksen alueellistaminen, kouluissa on sekä luokkamuotoista että osa-aikaista 

erityisopetusta. Luokkatiloja tarvitaan pääsääntöisesti siis enemmän kuin koulussa on 

perusopetusryhmiä, tietenkin osa luokista voivat olla pienempiä kuin ns. kotiluokat. 

Tällaisia tiloja ei kuitenkaan nykyisin kouluissa ole. Tiloja on jonkin verran pyritty 

muutostöiden avulla kouluihin tekemään mm. entisiä asuntoja ja varastoja on muutettu 

opetustiloiksi, joissakin tapauksissa tavallisia luokkia on jaettu pienimmiksi opetustiloiksi. 

Perusopetusryhmien täyttöastetta kuin myös koulutilojen täyttöastetta tutkittaessa on myös 

otettava huomioon, että nykyisin koululuokassa voi olla integroituna 11 vuoden 

oppivelvollisuuden omaava koululainen, jolloin ryhmän maksimikoko ei voi ylittää 20. 

Tällaisia tapauksia on yhä enemmän ja tämä pitää ottaa huomioon perusopetusryhmiä 

muodostettaessa. Kouluissa näin ollen perusopetusryhmien määrä voi lisääntyä, vaikkei 

oppilasmäärä kasvakaan. 

Kevään 2004 aikana työskenteli useita työryhmiä, joilla saattaa olla myös tulevaisuudessa 

vaikutuksia koulutilakysymyksiin. Yksi työryhmä selvitti aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan 

järjestämistä peruskoulun 1-2 vuosiluokkien oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville 

oppilaille. Toinen työryhmä pohti peruskoulujen aluerehtorijärjestelmää sekä perusopetusja 

yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Lisäksi selvitettiin päivähoidon ja 

perusopetuksen toimintamallin uudistamista. 

Seuraavana käydään läpi peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilasmääräennusteita ja 

tilakysymyksiä oppilasalueittain. 

Eteläinen oppilasalue 

Alueella toimivat Härmälän ja Peltolammin koulut. Härmälän koulun toinen toimipiste toimii 

Rantaperkiön vanhassa koulukiinteistössä, jossa toimii peruskoulun 1-2 vuosiluokat, 

oppilaat tulevat näille luokille Vihilahden alueelta sekä aivan Rantaperkiön koulukiinteistön 

läheisyydestä. Pääsääntöisesti toinen luokka siirtyy kolmannelle luokalle Peltolammin 

kouluun. Peltolammin toinen toimipiste on Multisillan koulukiinteistössä, sielläkin toimii 1-2 

vuosiluokat ja kolmannelle luokalle siirrytään Peltolammin kouluun. 

Ennusteen mukaan oppilasmäärä alueella vähenee kymmenen vuoden tarkastelujakson 

aikana noin 170 oppilaalla. Alkuvuosien oppilasmäärän vähennyksen jälkeen 

oppilasmäärä jää melko vakioksi, ollen noin 670 aina vuoteen 2020 asti. Oppilasalueen 

ennusteista on poistettu Vuoreksen alueelle tuleva väestöpohja ja Vuoreksesta on tehty 

koulutilatyöryhmän työskentelyä varten oma alueensa. 

Tällä hetkellä oppilasalueella ei ole tilaongelmia. Ainoa tilakysymys, joka on noussut esiin, 

on Hatanpään koulun ja lukion tilaongelmat, jotka välillisesti vaikuttavat peruskoulun 1-6 

vuosiluokkienkin koulutiloihin, koska Härmälän koulun kaksi luokkaa toimii Rantaperkiön 

koulukiinteistössä. Tällä hetkellä Hatanpään koulu on oppilasmäärältään miltei 

maksimissaan ja samanaikaisesti lukion musiikkipainotteinen opetussuunnitelma vaatii 

erikoistiloja. Keskustelua on käyty myös Rantaperkiön koulukiinteistön tilojen 

jakaantumisesta kolmen eri käyttäjäryhmän välillä. Rantaperkiön koulukiinteistö vaatii 

myös kuntonsa vuoksi pikaista peruskorjausta. Peruskorjaussuunnittelun alkaessa on syytä 

tehdä laajahko hankeselvitys, jossa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmien tarpeet. 

5 

Hervannan oppilasalue 

Alueella toimivat Ahvenisjärven, Etelä-Hervannan, Hallilan, Kanjonin, Kisapuiston ja Maijalanpuiston 

koulut. Syksystä 2004 alkaen Maijalanpuiston koulu yhdistetään hallinnollisesti 

Ahvenisjärven kouluun.

6 

Uusissa oppilasennusteissa on otettu huomioon Hallilan siirtyminen Hervannan 

oppilasalueeseen. Tällä on vaikutusta sekä Hervannan että Nekalan oppilasalueisiin. 

Lisäksi Vuoreksen alueesta on tehty oma alueensa, joten Vuoreksen alueen väestömäärä 

on pois Hervannan ja Eteläisen oppilasalueen ennusteista. 

Hervannan oppilasalueen 7-12 vuotiaiden määrä ennustetaan lähivuosina hivenen 

laskevan. Ennusteen oppilasmääriä verrattaessa kymmenen vuoden kuluttua alueella on 

noin sata oppilasta vähemmän kuin alkuvuosina. Tämän jälkeen ennustetaan 

oppilasmäärän lähtevän alueella kasvuun. Kasvu selittynee Hervannan alueella pitkälti 

Hervantajärven tilastoalueen asuntorakentamissuunnitelmilla. 

Alueen koulutilat ovat riittävät ja Hallilan siirtymisellä Hervannan oppilasalueeseen 

vahvistetaan nykyistä oppilaspohjaa ja näin myös tilat saadaan tehokkaampaan käyttöön. 

Vuoreksen alue 

Koulutilatyöryhmän työskentelyä varten Vuoreksen alue on erotettu omaksi alueekseen, 

tämä on vähentänyt ennusteissa Hervannan alueen oppilasmääriä sekä jonkin verran myös 

Eteläisen oppilasalueen oppilasmääriä verrattuna edelliseen ennusteeseen. Vuoreksen 

alueen väestöennusteessa on mukana vain Tampereen kaupungin alue. Alueen koulutiloja 

suunniteltaessa on kuitenkin otettava huomioon alueen koko väestöpohja. Alueen 

rakentumisen alkuvaiheessa kuitenkin voidaan pitäytyä ko. väestöennusteeseen, koska 

tarkoitus on, että alueen rakentuminen alkaa Vuoreksen ns. keskusalueelta, joka on 

Tampereen kaupungin puolella. 

Väestöennuste lähtee siitä, että ensimmäiset uudet asukkaan Vuorekseen muuttavat 

vuonna 2006. Tällöin ennustetaan alueella olevan kuusivuotiaita noin 15 ja peruskoulun 1-6 

vuosiluokkien oppilaita noin 80. Väestömäärä kasvaa alueella ripeästi ja peruskoulun 1-6 

vuosiluokkien oppilaita ennustetaan vuonna 2007 olevan 159, vuonna 2010 jo noin 400 ja 

vuonna 2012 noin 550. Tämänkin jälkeen oppilasmäärä vielä kasvaa ollen vuonna 2020 

noin 680. 

Vuoreksen asuinalueen suunnittelussa on lähdetty siitä, että heti alueen rakentumisen 

alkuvaiheessa alueella taataan tietyt peruspalvelut, joihin kuuluu ainakin pienimpien lasten 

koulupalvelut. Vuoreksen koulupalveluiden suunnittelua on työstetty yhteistyössä 

Lempäälän kouluviranomaisten kanssa. Lähtökohtana on ollut se, että pienimmille 

koululaisille taataan turvalliset ja lyhyet koulumatkat. Näin on päädytty esittämään, että 

alueelle tulee kolme ns. pienten lasten koulua, jotka toimivat samoissa kiinteistöissä 

päiväkotien kanssa tai ainakin päiväkotien välittömässä läheisyydessä. Päiväkotien 

läheisyys takaa myös saumattoman yhteistyön esi- ja alkuopetuksen kanssa. Pienten 

lasten kouluissa ovat peruskoulun 1-4 vuosiluokat. Peruskoulun viidenneltä luokalta alkaen 

oppilaat siirtyvät Vuoreksen keskustan alueella sijaitsevaan ”koulukeskukseen”. 

Koulukeskuksessa on kaikki peruskoulun 1-9 vuosiluokat, vuosiluokat 1-4 palvelevat 

keskustan alueen asukkaita ja vuosiluokat 5-9 on tarkoitettu kaikille Vuoreksen alueen 

oppilaille. 

Alueen rakentuminen alkaa Vuoreksen keskusalueelta, jonne on suunniteltu koulukeskusta. 

Koulukeskus rakentuisi vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa tulee tiloja 

peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilaille. Joulukuussa 2003 järjestetyssä Vuoreksen 

workshopissa koulu-päiväkotityöryhmä esitti, että heti alkuvaiheessa Vuorekseen pitää 

saada koulutilat peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilaille, jotta koulukuljetuksilta vältytään. 

Ensimmäinen kouluvaihe pitäisi valmistua jo vuonna 2007, tällöin Tampereen kaupungin 

väestöennusteen mukaan Tampereen kaupungin alueella 6-vuotiaita on noin 30 ja 7-12 - 

vuotiaita noin 160. Ensimmäisen vaiheen yhteydessä on otettava huomioon myös

esiopetukseen tarvittavien tilojen saaminen joko koulun yhteyteen tai lähelle sitä. Tämän 

vaiheen rakentamisen jälkeen on seurattava Vuoreksen alueen rakentumista ja 

laajennettava koulutiloja väestömäärän lisääntymisen myötä. Vuoreksen muiden alueiden 

asuntorakentamisen myötä rakentuvat näiden asuntoalueiden pienten lasten koulut. 

Kalevan oppilasalue 

Alueella toimivat Kissanmaan, Pellervon ja Tammelan koulut. 

Väestöennusteen mukaan alueen oppilasmäärä pysyy melko vakiona ollen noin 900. 

Vuoden 2010 jälkeen oppilasmäärä lähtee nousuun ollen vuonna 2020 jo runsaat 1000. 

Alueen koulutilat ovat tällä hetkellä riittävät. Kaikissa alueen kouluissa on omat 

erityispiirteensä, joilla on vaikutusta tilakysymyksiin. 

Kissanmaan koulussa on viime vuosina laajentunut erityisopetus, joka on vaatinut tilojen 

muutostöitä. 

Pellervon koulu tekee yhteistyötä Kalevanpuiston koulun kanssa ja tällä hetkellä Pellervon 

koulussa toimii Kalevanpuiston koulun kolme luokkaa. Tulevaisuudessa tätä koulujen 

yhteistyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää, mutta Pellervon koulukiinteistössä tarvitaan 

muutostöitä mm. hissi, jotta toimintapuitteet olisivat esteettömät. Pellervon koulutalosta 

muuttaa Pellervon kirjasto Sammon lukion yhteyteen kesällä 2005, jolloin tiloja 

kiinteistössä vapautuu muuhun käyttöön. Muutama vuosi sitten vapautui jo tiloja 

Tampereen ammattiopistolta, ko. tiloja käyttää Pellervon koulun lisäksi Sammon lukio ja 

yksi tila on muutettu koulujen uuden hallinto-ohjelman koulutustilaksi. Koulun tilojen 

tulevasta käytöstä ja Kalevanpuiston koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja sen 

vaikutuksesta tilatarpeisiin on syytä tehdä tarkempi selvitys viimeistään siinä vaiheessa 

kun koulun peruskorjaussuunnittelu aloitetaan. Peruskorjaus on sijoitettu vuosille 2007-08. 

Tammelan koulussa on peruskorjaus meneillään ja sen myötä tilat saadaan 

tarkoituksenmukaisiksi. Koulussa on useita erityispiirteitä: englannin ja saksan kielistä 

opetusta, kuvataiteen opetuksen painotus ja erityisopetusta. Kuvataiteen painotus 

laajenee kaksisarjaiseksi syksystä 2004 alkaen. Koulussa on peruskorjauksen jälkeen 

riittävä määrä sekä kotiluokkia että aineopetustiloja tulevalle oppilasmäärälle. 

Kaukajärven oppilasalue 

Alueella toimivat Annalan, Haiharan ja Karosen koulut. 

Nykyisen väestöennusteen mukaan kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana 

Kaukajärven oppilasalueen peruskoulun 1-6 vuosiluokkalaisten määrän ennustetaan 

vähenevän runsaalla 200 oppilaalla, jonka jälkeen oppilasmäärä pysyy melko vakiona ollen 

hieman vajaat 700. Aikaisemmassa ennusteessa ei tullut esiin näin huomattavaa 

oppilasmäärän laskua tulevaisuudessa. Oppilasmäärän väheneminen on jo nyt näkyvissä, 

lukuvuonna 2003-04 näissä kolmessa koulussa oli oppilaita yhteensä 897, alustavien 

tietojen mukaan syksyllä 2004 oppilaita on noin 50 vähemmän. 

Karosen koulu valmistui syyslukukauden 2002 alkuun mennessä ja sen jälkeen alueen 

koulutiloissa on ollut jopa hieman ylitarjontaa. Tilaa on varsinkin Annalan koulussa. Tällä 

oppilasalueella on tarkoitus pienentää Haiharan koulun oppilasmäärää ja ohjata oppilaita 

Annalan ja Karosen kouluihin. Haiharan koulu toimii samassa kiinteistössä kuin 

Kaukajärven koulu (peruskoulun 7-9 vuosiluokat), jolla on ollut puutetta opetustiloista. 

Tarkoitus on, että Haiharan koululta vapautuvia tiloja voidaan hyödyntää peruskoulun 7-9 

vuosiluokkien tarpeisiin. 

7

Kangasalan kunnalla on ollut selvityksiä ns. Saarenmaan alueen kaavoituksen osalta. Alue 

sijaitsee lähellä Kaukajärven koulupalveluita ja alustavien tietojen mukaan Saarenmaan 

kaavaselvitysten yhteydessä on tarkoitus myös selvittää koulupalvelujen saatavuutta 

Tampereen puolelta. 

Keskustan oppilasalue 

Alueella toimivat Aleksanterin, Amurin, Johanneksen ja Pispan koulut. Amurin koulu on 

yhtenäinen peruskoulu ja siellä toimii vuosiluokat 1-9. 

Tarkastelujakson alkuvuosina oppilasmäärä pysyy melko vakiona ollen noin 900. 

Oppilasmäärän ennustetaan nousevan vuodesta 2010 eteenpäin. Vuonna 2014 

ennustetaan oppilasmäärän olevan jo 1040. 

Keskustan kouluihin on sijoitettu sellaista opetusta, joka palvelee myös muualla asuvia 

oppilaita. Aleksanterin koulussa on ranskankielistä opetusta sekä musiikkipainotteista 

opetusta. Musiikkipainotteinen opetus vuorottelee Pispan koulun kanssa. Amurin koulussa 

on englannin kielistä opetusta. Johanneksen koulussa on maahanmuuttajien valmistavaa 

opetusta. 

Koulutilat ovat alueella tehokkaassa käytössä. Aleksanterin koulun tilat ovat peruskorjatut 

ja mitoitettu nykyiselle oppilasmäärälle. Myös Johanneksen koulun tilat on peruskorjattu, 

mutta koulussa on täyttä. Aineopetustilat on jouduttu osin ottamaan kotiluokkakäyttöön. 

Muutama seuraava lukuvuosi on Johanneksen koulussa ahdasta ja sen vuoksi tekstiilityön 

opetus järjestetään osin Tammerkosken koulussa. 

Amurin koulu on yhtenäinen peruskoulu, koulun tilat ovat ahtaat ja 

epätarkoituksenmukaiset. Koululta puuttuu pienryhmän opetustiloja, jotka ovat tarpeellisia 

mm. eri uskontojen ja kielten opetuksessa. Koulu on peruskorjauslistalla vuosilla 2010-11. 

Nyt tilakysymyksiä on pyritty mahdollisuuksien mukaan parantamaan pienillä muutostöillä. 

Peruskorjauksen suunnittelun alkaessa on kartoitettava, mikä Amurin tuleva oppilasmäärä 

voi olla, jotta tilat saadaan toteutettua kiinteistössä. 

Pispan koulussa on ollut hieman tilaväljyyttä. Koulu on peruskorjauslistalla, kuitenkin vasta 

ensi vuosikymmenellä, koska kiireellisempiä hankkeita on paljon. Kesällä 2004 Pispan 

koululla tehdään mittavat radonsuojaukset. Jo aikaisemminkin on tehty erilaisin 

toimenpiteitä, joilla on pyritty radonpitoisuuksia vähentämään, kuitenkaan aikaisemmat 

toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. 

Koillinen oppilasalue 

Alueella toimivat Atalan, Leinolan, Linnainmaan, Olkahisen ja Vehmaisten koulut. 

Ennusteen mukaan Koilliselta alueelta oppilasmäärä vähenee huomattavasti 

tulevaisuudessa. Ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua oppilaita on runsaat 400 

vähemmän kuin ennusteen alkuvuosina. Koillisella alueella on myös uutta 

asuntorakentamista esim. Ojalan alue, joka kuitenkin on jo väestöennusteessa otettu 

huomioon noin 2000 asukkaan alueena. Yleensä uudet alueet vetävät lapsiperheitä. Näin 

ollen ennustetta voidaan tulkita niin, että oppilasalueella asuntorakentamisen painopisteen 

muutoksen myötä kouluikäisten määrä vähenee erityisesti nykyisillä asuntoalueilla. 

Tällä hetkellä alueen koulut ovat täynnä, helpotusta pitäisi alkaa näkyä jo muutaman 

vuoden kuluttua. Alustavien tietojen mukaan oppilasmäärä alueen kouluissa vähenee 

syksyllä 2004 noin 50:llä viime lukuvuoteen verrattuna. 

Linnainmaan koulusta muodostuu yhtenäinen peruskoulu (peruskoulun 1-9 vuosiluokat) 

syyslukukauden 2004 alkaessa. Koulun laajennus valmistui kesällä 2004. Tulevaisuudessa 

8

myös Atalan koulua on tarkoitus laajentaa ja näin siitäkin muodostuu yhtenäinen 

peruskoulu. 

Vehmaisten koulun peruskorjaus on edellisessä koulutilatyöryhmän raportissa sijoitettu 

alkavaksi vuonna 2010. Vehmaisten koululle on valmistunut juuri keittiön ja ruokalan 

peruskorjaus. Lisäksi kouluun toteutettiin kevään 2004 aikana luokkakohtainen ilmastointi. 

Pieniä muutostöitä opetustilojen osalta on tarkoitus toteuttaa myös lähivuosina. Näin ollen 

koulun tilat ovat kohentuneet näiden pienten hankkeiden määrärahojen turvin oleellisesti ja 

peruskorjausta voidaan lykätä joitakin vuosia. 

Tulevaisuudessa ongelmana koillisella oppilasalueella on koulutilojen sijainti, kun asuntorakentamisen 

painopiste alueella muuttuu pohjoisemmaksi mm. Ojalan alueen rakentumisen 

myötä. Joustavuutta tilojen sijainnin suunnitteluun alueella antavat siirtokelpoiset tilat, joita 

on sekä Vehmaisten että Leinolan koulujen yhteydessä. Vehmaisten koulussa on neljän 

luokan yksikkö ja Leinolassa seitsemän luokan yksikkö. Lähtökohtana voisi olla, että 

Leinolan koulusta siirretään ainakin osittain tiloja muualle joko Atalan tai Olkahisen koulun 

yhteyteen Ojalan alueen rakentumisen myötä. Tilojen siirtäminen kuitenkin edellyttää 

pitkäjänteistä ja suunnitelmallista oppilaiden ohjausta alueen muihin kouluihin. Lisäksi tällä 

hetkellä on käynnissä Ojalan ja Lamminrahkan alueiden rakenneselvitys yhteistyössä 

Kangasalan kunnan kanssa, jonka etenemistä on myös seurattava, tuoko se esim. 

jonkinlaisia seutukunnallisia velvoitteita palveluiden tuottamiseen. Näiden uusien 

kaavaselvitysten vuoksi on tarkoituksenmukista lykätä Atalan koulun laajennushanketta 

niin, että on käytettävissä tarkempia tietoja uusien alueiden suunnitelmista. 

Lielahden oppilasalue 

Alueella toimivat Lentävänniemen ja Lielahden koulut. 

Lielahden oppilasalueelle ennustetaan myös huomattavaa oppilasmäärän vähennystä 

seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä ennusteen mukaan alueella asuu 7-12 

-vuotiaita noin 880, kymmenen vuoden päästä heitä ennustetaan alueella asuvan noin 650. 

Näin ollen muutaman seuraavan vuoden ajan koulutilat ovat vielä maksimaalisessa käytössä 

ja esim. aineopetustiloja joudutaan käyttämään kotiluokkina, eikä kouluissa ole 

pienryhmille asianmukaisia opetustiloja. Jatkossa tilanne alueella helpottuu ja nykyiset tilat 

riittävät. 

Läntinen oppilasalue 

Alueella toimivat Ikurin, Lamminpään ja Tesomajärven koulut. 

Väestöennusteiden mukaan alueen oppilasmäärä vähenee kymmenen vuoden 

tarkastelujakson aikana noin 250 oppilaalla. 

Tällä hetkellä alueen kouluissa on tilanahtautta. Lamminpään koulussa ahtautta on 

helpotettu muutostöiden avulla, esim. asunto ja pukuhuonetiloja on muutettu luokkatiloiksi. 

Ikurin ja Tesomajärven kouluissa on ahdasta mm. aineopetustiloja käytetään kotiluokkina 

ja kouluista puuttuu pienryhmän opetustilat. Sekä Ikurin että Tesomajärven kouluissa on 

myös erityisopetusta, lisäksi Tesomajärven koulussa on maahanmuuttajien valmistavaa 

opetusta. Ennustettu oppilasmäärän vähennys tuo helpotusta koulutilojen riittävyyteen. 

Ikurin koulun kattorakenne muutetaan kesällä 2004, koska tasakattoisessa koulussa on 

ollut jo usean vuoden ajan kattovuotoja. Samassa yhteydessä koulun ilmastointia uusitaan. 

Tesomajärven koulussa kaivataan muutostöitä, jotta kouluun saadaan 

tarkoituksenmukaisia pienryhmien opetustiloja ja nykyajan vaatimusten mukaiset 

aineopetustilat. Samoin Lamminpään koulussa kaivataan varsinkin vanhimman 

9

koulurakennuksen osalta tilojen ajanmukaistamista. Sekä Lamminpään että Tesomajärven 

koulut ovat peruskorjauslistalla . 

Messukylän oppilasalue 

Alueella toimivat Järvensivun, Messukylän ja Takahuhdin koulut. Takahuhdin koululla on 

toinen toimipiste Irjalan koulukiinteistössä. 

Tällä oppilasalueella oppilasmäärän ennustetaan vähenevä kymmenen vuoden 

tarkastelujakson aikana noin sadalla oppilaalla ja sen jälkeen oppilasmäärä säilyy melko 

vakiona eli noin 1050-1080 välillä. Alkuvuosina oppilasmäärä pysyy vielä yli 1100 aina 

vuoteen 2008 asti. 

Alueen oppilasmäärä on kasvanut viime vuosina, mitä myös aikaisemmat ennusteet 

osoittivat. Uuden asuntorakentamisen painopiste on ollut Takahuhdin ja Pappilan alueilla. 

Tämän vuoksi varsinkin Takahuhdin koulussa on ollut tilanahtautta. Takahuhdin koululle 

siirrettiin Kaukajärven koululta neljän luokan käsittävä siirtokelpoinen yksikkö kesällä 2003, 

mikä on helpottanut tilaongelmaa. Ko. siirtotilat ovat vuokratiloja ja kun alueen 

oppilasmäärä vähenee, voidaan tiloista luopua. 

Järvensivun koulu kaipaa peruskorjausta, tilat eivät enää vastaa nykyajan vaatimuksia ja 

tekninen kunto vaatii myös kunnostamista. Peruskorjaus on listalla sijoitettu vuodelle 2009. 

Nekalan oppilasalue 

Alueella toimivat Koiviston ja Nekalan koulut. 

Aikaisemmissa väestöennusteissa oli vielä mukana Hallilan alue Nekalan 

oppilasalueessa, uusissa ennusteissa Hallila on siirretty Hervannan oppilasalueeseen. 

Näin ollen ennusteet eivät ole vertailukelpoisia. 

Väestöennusteen mukaan 7-12-vuotiaiden määrä alueella pysyy melko vakiona ollen noin 

750. Tällä hetkellä alueen koulujen oppilasmäärät ovat huomattavasti korkeammat, koska 

mukana on vielä hallilalaisia oppilaita kolmannesta luokasta alkaen. Hallilasta on 

pääsääntöisesti siirrytty kolmannelle luokalle Nekalan kouluun. 

Jo muutaman lukuvuoden kuluttua Nekalan alueen kouluissa tilaväljyys lisääntyy, joka 

näkyy myös väestöennusteessa, jossa ei enää ole mukana Hallilan alueen oppilaita. 

Tällöin alueen sisällä voidaan ohjata oppilaita niin, että Koiviston koulun tilanahtautta 

saadaan helpotettua. Viime lukuvuonna Koiviston koulussa oli 21 perusopetusryhmää ja 

18 kotiluokkaa. 

Koiviston koulun tilaongelmia on helpotettu osin muutostöillä, vuonna 2003 aulaan tehtiin 

kaksi opetustila 2:n kokoista luokkaa. Tänä vuonna aloitetaan Muotialan alueelle rakentaa 

päiväkotia, neuvolaa ja koulutiloja. Tähän rakennukseen tulee peruskoulun 1-2 

vuosiluokkia varten kolme luokkatilaa, joista yksi voi olla tarpeen mukaan joko 1-2 

vuosiluokkien yhdysluokan tai esiopetusryhmän käytössä. Näin turvataan Muotialan alueen 

pienimmille koululaisille turvallinen ja lyhyt koulumatka. Lisäksi Nekalan koulun 

peruskorjausta esitetään lähivuosille. Nekalan koulu kaipaa pikaista peruskorjausta mm. 

sen lvi-tekniikka pitää uusia. Lisäksi koulun tilat ovat vanhanaikaiset, eivätkä vastaa enää 

nykyajan opetukselle asetettavia vaatimuksia. 

Raholan oppilasalue 

Alueella toimivat Harjun, Hyhkyn, Kalkun ja Raholan koulut. 

Väestöennusteen mukaan alueen oppilasmäärä vähenee seuraavien kymmenen vuoden 

10

aikana noin sadalla kohoten sen jälkeen taas miltei nykyiselle tasolle. Näin ollen pitkällä 

aikavälillä tarkasteltuna alueen oppilasmäärä pysyy vakiona. 

Raholan koulussa on jouduttu ottamaan opetuskäyttöön aineopetustiloja sekä opettajille 

varattuja työtiloja. Raholan koulussa on peruskoulun 1-6 vuosiluokkien yleisopetuksen 

lisäksi harjaantumisopetusta. Erityisoppilaat ovat 1-9 vuosiluokan oppilaita. Tällöin 

tilantarve koulussa on erilainen kuin pelkässä yleisopetuksen koulussa. Aikoinaan koulu 

mitoitettiin kahdeksalle yleisopetuksen ryhmälle ja kuudelle erityisopetuksen ryhmälle. Nyt 

koulussa toimii 12 yleisopetuksen ryhmää ja kuusi erityisopetuksen ryhmää, joten 

tilanahtaus on ilmeinen. 

Hyhkyn koulussa on myös tilanahtautta ja esim. tekstiilityön opetustilaa on käytetty 

kotiluokkana. Harjun koulun lisärakennus valmistui kesällä 2003 ja kesällä 2004 valmistui 

vanhojen rakennusten peruskorjaukset kaikilta osin. Harjun koulun lisätilojen myötä 

helpotetaan jonkin verran alueen koulutilaongelmia. Oppilaiden ohjauksella pyritään 

ohjaamaan oppilaita Harjun kouluun tulevaisuudessa. Tämä näkyy jo syksyllä 2004 

helpottaen tilanahtautta Hyhkyn koulussa. 

Väestöennusteiden mukaan alueen oppilasmäärä pysyy pitemmällä aikavälillä 

tarkasteltuna melko vakiona, joka tarkoittaa, että Harjun koulun tilat eivät kokonaan pura 

alueella olevaa tilanahtautta. Tilanahtautta on myös Kaarilan koulussa, joka on ko. alueen 

peruskoululaisten 7-9 vuosiluokkien koulu. Onkin syytä miettiä, miten ratkaistaan Kaarilan 

koulun tilaongelmat ja liitetäänkö siihen myös tilavaraus peruskoulun 5-6 –luokkalaisia 

varten ja näin helpotettaisiin myös alueen peruskoulun 1-6 vuosiluokkien koulujen 

tilaongelmia. 

Raholan oppilasalueelle on suunnitteilla myös uusi ns. Kalkunvuoren asuinalue, jonka 

väestömäärä on otettu väestöennusteissa huomioon. Alueen rakentumisen myötä on 

pohdittava, mihin kouluun oppilaat ohjataan ottaen huomioon koulumatkat ja missä 

kouluissa tällöin on tilaa ja miten tieyhteydet alueelle rakentuvat. 

Pohjoinen oppilasalue 

Alueella toimivat Kämmenniemen, Sorilan ja Terälahden koulut. 

Alueen oppilasennusteissa on huomattava vähennys kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. 

Ennusteen mukaan oppilasmäärä vähenee noin 360:stä noin 130 oppilaalla ja vähennystä 

on ennustettu myös tämän jälkeen. 

Viime vuosina alueelle on toteutettu mittava koulurakentamisohjelma. Kesällä 2001 

valmistui Kämmenniemen koulun hanke, jonne muodostui yhtenäinen peruskoulu. Vuonna 

2002 valmistui Terälahden koulun, jonka yhteyteen saatiin tilat myös Luontokoululle, 

Terälahden kirjastolle ja päiväkodille. Lisäksi Sorilan kouluun valmistui vuoden 2001 

lopulla lisärakennus, jonne saatiin liikuntatilat sekä teknisen työn opetustilat, lisäksi 

muutostöillä parannettiin koulun tiloja. Näiden hankkeiden myötä alueen koulutilat ovat 

nykyaikaiset. Pääsääntöisesti kouluilla toimivissa ryhmissä on tilaa, mutta koulujen 

kotiluokat ovat jo kaikki käytössä, osin käytetään myös aineopetustiloja kotiluokkina esim. 

Terälahden koulussa. Myös Kämmenniemen koulu on täynnä, tämän vuoksi on neuvoteltu 

sosiaalitoimen kanssa, että Kämmenniemen koulussa olevaa esiopetuksen tilaa voi koulu 

käyttää ainakin lukuvuoden 2004-2005 kotiluokkana. 

Nurmi-Sorilan alueen rakentaminen on tällä hetkellä selvittelyn alla ja sen etenemistä on 

seurattava myös koulutilojen osalta. 

Muut 

11

Ennusteissa on otettu huomioon myös se väestönosa, jota ei ole voitu sijoittaa millekään 

tilastoalueelle. Tämä väestönosa on jonkin verran pienentynyt edelliseen ennusteeseen 

verrattuna. Tämä väestönosa muodostuu mm. laitoksissa tai ulkomailla olevista 

henkilöistä. 

12 

3.3. Oppilasmääräennusteet ja peruskoulun 7-9 vuosiluokkien koulujen 

tilatarpeiden tarkastelu 

Peruskoulun 7-9 vuosiluokkien osalta voidaan aluksi tarkastella koko kaupungin 13-15- 

vuotiaiden määrän kehitystä. Vuoden 2003 lopussa ikäryhmään 13-15 Tampereella asui 

5949. Ennusteissa 13-15 -vuotiaiden määrä kaupungissa kasvaa vielä joitakin vuosia. 

Suurimmillaan ikäryhmän ennustetaan olevan vuosina 2006-2008, jolloin ikäryhmän 

suuruus on noin 6460. Tämän jälkeen ikäryhmä alkaa vähetä ollen vuonna 2012 yhteensä 

5700, alimmillaan ennusteen mukaan ollaan vuonna 2015, jolloin 13-15 -vuotiaita on 

yhteensä 5500. Tämän jälkeen ikäluokan ennustetaan lähtevän nousemaan ja päätyvän 

ennustuskauden lopulla nykyiselle tasolle. Aikaisemmin esitetyt oppilasalueittaiset 

ennusteet antavat suuntaa siitä, miten ko. ikäluokka jakautuu eri osiin kaupunkia. 

Koulutilatyöryhmän edellisessä raportissa käytettävissä olleissa ennusteissa 13-15 - 

vuotiaiden määrä alkuvuosien osalta on melko yhtenevä uusiin ennusteisiin. Erot tulevat 

esiin vuodesta 2011 alkaen, jolloin uudessa ennusteessa ikäluokan määrä vähenee, kun 

se edellisessä ennusteessa oli kasvava ennustekauden loppuun asti eli vuoteen 2018, 

jolloin ennustettiin ikäluokan olevan yhteensä miltei 6700. 

Lukuvuonna 2003-04 kaupungin ylläpitämissä peruskoulun 7-9 vuosiluokilla oppilaita oli 

yhteensä 5178. Mukana luvussa ovat yleisopetuksen luokat sekä vieraskielinen opetus. 

Lisäksi 10-luokalla oppilaita oli yhteensä 90, peruskoulun 7- vuosiluokkien kouluissa 

erityisluokilla oppilaita oli yhteensä 123 ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa 

33. Näin ollen peruskoulun 7-9 vuosiluokilla oppilaita oli viime lukuvuonna yhteensä 5424. 

Vieraskuntalaisia näistä oli noin 100. Kaupungin ylläpitämille peruskoulun 7-9 

vuosiluokkien kouluille koulutuslautakunta on vahvistanut 3.6.1999 maksimioppilasmäärät. 

Kouluissa on oppilaspaikkoja tämän päätöksen mukaisesti yhteensä 5610. Näin ollen, jos 

koulut täyttyisivät optimaalisella tavalla, kouluissa on vielä tilakapasiteettia vajaalle 200 

oppilaalle. Vapaata tilaa on esim. Hervannan kouluissa, jos verrataan olemassa olevia 

oppilasmääriä koulujen maksimioppilasmääriin, kuitenkin sinne on vaikea ohjata oppilaita 

muualta. 

Tampereen normaalikoulun oppilaspohjaksi on vahvistettu 288, kuitenkin viime lukuvuonna 

koulussa oli oppilaita 317. Peruskoulun 7-9 vuosiluokilla oppilaita oli Svenska 

samskolanissa 81, Tampereen Rudolf Steiner –koulussa 157 ja Tampereen kristillisessä 

koulussa 26. 

Edellisen koulutilatyöryhmän raportin valmistumisen jälkeen apulaiskaupunginjohtaja 

Lasse Eskonen asetti 8.10.2001 työryhmän suunnittelemaan uudelleen järjestelyjä 

oppilaiden ohjaamisesta vuosiluokkien 7-9 kouluihin. Työryhmän esitys hyväksyttiin 

koulutuslautakunnassa 24.10.2002. Tätä ennen koulutuslautakunta päätti 13.12.2001 

Kämmenniemen koulun 7- 9 vuosiluokkien oppilaspohjasta Kämmenniemen koulun 

valmistuttua sekä Hatanpään ja Klassillisen koulun oppilaspohjista. Kämmenniemen 

koulun oppilaspohja muodostuu oman koulun oppilaiden lisäksi Terälahden, Sorilan ja 

Olkahisen koulun oppilaista. Aikaisemmin Olkahisen koulun oppilaista osa siirtyi 

Klassilliseen kouluun. Näin vapautettiin tilaa Klassillisesta koulusta, jonne ohjattiin 

tilapäisesti oppilaita Nekalan ja Koiviston kouluista. Samassa yhteydessä Hatanpään 

koulu määriteltiin Härmälän ja Peltolammin koulujen oppilaiden ensisijaiseksi 7-9

vuosiluokkien kouluksi. Tällä päätöksellä saatiin oppilaspaikat järjesteltyä lukuvuodeksi 

2002-03. 

Työryhmän lähtökohtana oli koulutilatyöryhmän raportin liitteenä ollut 

koulurakennussuunnitelma ja siinä mainitut lisätilat peruskoulun 7-9 vuosiluokkien kouluille: 

- Linnainmaan koululle noin 220-240 oppilaspaikkaa vuonna 2004 

- Kaukajärven koululle noin 100 lisäpaikkaa vuonna 2005 

- Sammon koululle noin 100 lisäpaikkaa vuonna 2006 

- Atalan koululle noin 200 oppilaspaikkaa vuonna 2006. 

Työryhmän työskentelyn yhteydessä selvitettiin myös koulukohtaiset 

maksimioppilasmäärät, joissa kouluja pyydettiin ottamaan huomioon myös erityisopetus, 

maahanmuuttajien valmistava opetus sekä lisäopetus, joita ei aikaisemmin määritellyissä 

koulujen maksimioppilasmäärissä ole otettu huomioon. Koulut tekivät esityksensä 

maksimikoosta, viisi koulua teki esityksen maksimikoon laskemisesta ja neljä koulua 

maksimikoon kasvattamisesta. Maksimikokoihin ei kuitenkaan tässä vaiheessa tehty 

muutoksia, koska ne olisivat vaikeuttaneet tilakysymysten ratkaisemista 

lähitulevaisuudessa tietyillä alueilla. Maksimikoot tarkistetaan myöhemmin. 

Työryhmän esitys lukuvuoden 2003-2004 tilaongelmien ratkaisemiseksi lähti siitä, että 

Sampolan koulun oppilasmäärää lisätään vuokraamalla tiloja Kalevan lukion kiinteistöstä. 

Koulutuslautakunta päätti 24.10.2002, että Klassillisen koulun oppilaspohjaksi määritellään 

Johanneksen lisäksi Vehmaisten koulu, jolle aikaisemmin oli määritelty kaksi peruskoulun 

7-9 vuosiluokkien koulua eli Sampolan ja Ristinarkun koulut. Sampolan koulun 

oppilaspohjaa taas vahvistettiin osalla Nekalan ja Koiviston oppilaista. Seuraavien 

lukuvuosien osalta oppilaspohjaa koskevat päätökset päätettiin tehdä myöhemmin. 

Lukuvuoden 2004-2005 osalta koulutuslautakunta tarkisti kokouksessaan 10.3.2004 

Linnainmaan, Ristinarkun ja Sampolan koulujen oppilaspohjia Linnainmaan koulun 

laajennuksen valmistumisen myötä. Lukuvuoden 2004-05 alusta alkaen Linnainmaan 

koulun oppilaat jatkavat 7. luokalla omassa koulussaan. Ristinarkun kouluun ohjataan 

oppilaita jatkossa oppilaita Messukylän ja Takahuhdin kouluista ja näin ollen Messukylän 

koulu poistettiin Sampolan koulun oppilaspohjasta. 

Keväällä 2004 työskenteli apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskosen nimeämä työryhmä, 

joka selvitti mm. peruskoulujen aluerehtorijärjestelmää ja yhteistoiminta-alueiden 

muodostamista. Koulutuslautakunta käsitteli 1.6.2004 työryhmän muistion ja hyväksyi siinä 

esitetyt perusopetusalueet. Periaatteena on, että yhdellä perusopetusalueella on yksi 

peruskoulun 7-9 vuosiluokan koulu tai vuosiluokkien 1-9 koulu, tähän kouluun siirrytään 

perusopetusalueen vuosiluokkien 1-6 kouluista. Näin voidaan tehdä opetussuunnitelmien 

puitteissa pitkäjänteistä yhteistyötä koulujen välillä, mikä on oppilaan näkökulmasta tärkeä 

seikka. 

Yhden peruskoulun 7-9 vuosiluokkien koulun määrittäminen kullekin peruskoulun 1-6 

vuosiluokkien koululle oli tavoitteena myös aikaisemmin työskenneellä työryhmällä, joka 

mietti oppilaiden ohjausta peruskoulun 1-6 vuosiluokkien kouluista seitsemännelle luokalle. 

Tilakysymysten vuoksi tähän ei kuitenkaan kaikilta osin päästy ja tämän vuoksi mm. 

Koiviston, Leinolan ja Nekalan kouluille jouduttiin määrittelemään kaksi peruskoulun 7-9 

vuosiluokkien koulua. Jatkossa nähdään, voidaanko tilojen vuoksi aina toteuttaa yhden 7-9 

vuosiluokkien koulun periaatetta. 

Väestöennusteiden lisäksi tarkastelussa on mukana tällä hetkellä peruskoulujen 1-6 

vuosiluokilla olevat oppilaat ja heidän oletettu siirtyminen peruskoulun seitsemännelle 

luokalle. Liitteenä (liite 3) olevaa taulukkoa laadittaessa on lähtökohtana ollut, että oppilaat 

13

siirtyvät ns. omiin kouluihinsa. Osa kuitenkin siirtyy opetussuunnitelmallisten painotusten 

myötä muihin kouluihin, tätä ei kuitenkaan voida ennakoida, kuinka paljon mistäkin 

koulusta siirtyy seitsemänneltä luokalta alkaviin opetussuunnitelmallisiin painotuksiin. Näin 

ollen taulukossa niiden koulujen, joissa on opetussuunnitelmallisia painotuksia, 

oppilasmäärä näyttää tulevaisuudessa laskevan, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. 

Tällä hetkellä peruskoulun 7-9 vuosiluokkien kouluissa on osin tilanahtautta, muutamissa 

kouluissa on jo ylitetty koulutuslautakunnan määrittelemä maksimikoko. Tilatarkastelussa 

on myös hyväksyttävä se tosiasia, että kaikki tilat eivät joka alueella voi täyttyä 

optimaalisesti, koska oppilasmäärät vaihtelevat alueittain, eikä oppilaita voida ohjata 

aivan eri puolille kaupunkia seitsemännelle luokalle. Tilatarkastelussa on otettava 

huomioon peruskoulun 7-9 vuosiluokilla oppilasmäärän muutoksien lisäksi mm. 

tuntikehyksen lisääntyminen, jolloin voidaan muodostaa pienempiä ryhmiä ja kun ryhmien 

määrä koulussa lisääntyy, se aiheuttaa myös tilatarpeita. Tällä hetkellä peruskoulun 7-9 

vuosiluokkien kouluissa opetusryhmän keskikoko on noin 18. Lisäksi samalla tavalla kuin 

peruskoulun 1-6 vuosiluokkien kouluissa tilantarpeisiin vaikuttaa myös ylemmillä luokkaasteilla 

maahanmuuttajien valmistavan opetuksen järjestäminen, eri uskontojen opetus 

sekä erityisopetuksen alueellistaminen. Nämä tekijät ovat myös vaikuttaneet siihen, että 

osa kouluista on esittänyt maksimioppilasmäärän pienentämistä. 

Seuraavaksi on koottu katsaus kunkin peruskoulun 7-9 vuosiluokan koulun 

tilakysymykseen, oppilasmäärien kehitykseen ja oppilasennusteiden vaikutuksiin kuhunkin 

kouluun. Peruskoulun 7-9 vuosiluokkien koulujen osalta alueelliset väestöennusteisiin ei 

kaikilta osin voida tukeutua, koska osaan kouluista oppilaat tulevat eri alueilta, varsinkin 

keskustan alueella sijaitseviin kouluihin ohjataan oppilaita myös muualta. 

Amurin koulu 

Amurin koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa on vuosiluokat 1-9. Peruskoulun 7-9 

vuosiluokkien oppilaspohjan muodostaa oman koulun oppilaat. Koulussa oli viime 

lukuvuonna peruskoulun 1-6 vuosiluokilla oppilaita yhteensä 407 ja peruskoulun 7-9 

vuosiluokilla yhteensä 237 eli kaiken kaikkiaan 644. Peruskoulun 1-6 vuosiluokan 

oppilaista englanninkielisessä opetuksessa oli yhteensä 275 oppilasta, ylemmillä luokilla 

yhteensä 164 oppilasta. 

Amurin koulu peruskoulun 7-9 vuosiluokkien maksimioppilasmäärä (260) on määritelty 

silloin, kun koulussa toimi Pyynikin koulun alaiset peruskoulun 7-9 vuosiluokat. Tänä 

lukuvuonna oppilaita on peruskoulun 7-9 vuosiluokilla yhteensä 237. Koulu on esittänyt 

vuosiluokkien 7-9 uudeksi maksimioppilasmääräksi 230:tä. 

Englanninkielisen opetuksen määrä näyttää vakiinnuttaneen määränsä kaupungissa, joten 

koulun tilakysymystä arvioidessa voidaan todeta, että oppilasmäärä pysynee ennallaan. 

Myöskään oppilasennusteiden mukaan keskustan alueen oppilasmäärä ei vähene kuten 

monilla muilla alueilla. Alueellinen oppilasmääräennuste ei kuitenkaan anna Amurin koulun 

osalta tietoa, koska englanninkieliseen opetukseen tullaan ympäri kaupunkia ja myös 

ympäristökunnista. 

Amurin koulussa on tällä hetkellä tilanahtautta, johon vaikuttaa tilatarpeet, jotka tulevat eri 

uskontojen ja kotikielten opetuksesta sekä erityisopetuksen tarpeista. Tällaisia tiloja 

koulussa ei tällä hetkellä juurikaan ole ja tämän vuoksi ryhmätiloiksi on jouduttu ottamaan 

epätarkoituksenmukaisia tiloja. Koulu on koulutilatyöryhmän peruskorjauslistalla. Koulun 

peruskorjaussuunnitelmaa aikanaan valmisteltaessa on mietittävä koulun optimaalinen 

oppilasmäärä ja sen suhteuttaminen olemassa olevaan kiinteistöön, jotta koululle saadaan 

tarkoituksenmukaiset ja riittävät opetustilat. 

14

15 

Harjuntausta koulu 

Harjuntaustan koulun oppilaspohja muodostuu Lielahden ja Lentävänniemen kouluista. 

Lielahden koulu sijaitsee Harjuntaustan koulun välittömässä läheisyydessä ja osin 

Lielahden koulun opetusta annetaan Harjuntaustan koulukiinteistössä. Harjuntaustan 

koulussa oli viime lukuvuonna oppilaita yhteensä 347. Koulun maksimioppilasmäärä on 

390. 

Väestöennusteen mukaan 13-15 -vuotiaiden määrä alueella kasvaa lähitulevaisuudessa 

ollen korkeimmillaan, noin 450 oppilasta, vuosina 2006-2007, tämän jälkeen 

oppilasmäärä vähenee alle nykyisen tason. Nykyisten peruskoulun 1-6 vuosiluokkien 

oppilasmäärien mukaan tehdyssä oppilaspohjaennusteessa (liite 4) oppilasmäärä myös 

kasvaa lähitulevaisuudessa, kuitenkaan se ei ylitä 400. 

Näin ollen lähitulevaisuudessa koulussa tulee tilanahtautta, varsinkin jos väestöennusteen 

mukainen oppilasmäärä toteutuu, se lisää koulussa tilantarvetta. Vuosina 2005-2007 ei 

vielä peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilasmääräkään vähene siinä määrin, että sitä 

kautta saataisiin helpotusta vuosiluokkien 7-9 tilaongelmiin. Oppilasmäärän kehitystä on 

siis tarkkailtava ja tarvittaessa mietittävä esim. siirtotilojen käyttöä tilatarpeiden 

ratkaisemiseksi. Väestöennusteen mukaan kuitenkin tulevaisuudessa 13-15 –vuotiaiden 

määrä alueella vähenee ja laskee alle nykyisen tason, joten mahdollisesti 

lähitulevaisuudessa eteen tulevat tilaongelmat ovat väliaikaisia. 

Hatanpään koulu 

Hatanpään koulun oppilaspohja muodostuu Härmälän ja Peltolammin kouluista. 

Hatanpään koulun maksimioppilasmäärä on 350, oppilaita oli viime lukuvuonna 328. 

Väestöennusteiden mukaan 13-15 –vuotiaiden määrä lähitulevaisuudessa kasvaa yli 

koulun maksimikoon. Oppilasmäärä on korkeimmillaan vuonna 2006, jonka jälkeen se 

lähtee laskemaan ja saavuttaa nykyisen tason vuonna 2012. Tämän jälkeen oppilasmäärä 

vielä laskee jonkin verran. Tarkasteltaessa nykyisten peruskoulun 1-6 vuosiluokkien 

oppilasmäärien mukaan Hatanpään koulun oppilaspohjaennustetta (liite 4) on 

lähitulevaisuuden oppilasmäärän kasvu myös nähtävissä. 

Tilaongelmia lisää myös se, että Hatanpään lukion tilatarpeet ovat myös jonkin verran 

lisääntyneet. Hatanpään koulu ja Hatanpään lukio toimivat Hatanpään ja Rantaperkiön 

koulukiinteistöissä. Rantaperkiön koulukiinteistössä on sijoitettuna myös kaksi Härmälän 

koulun luokkaa. Rantaperkiön koulukiinteistön kunto vaatii pikaista peruskorjausta, 

peruskorjausta esitetään hankkeen kiireellisyyden vuoksi jo lähivuosille. Hankkeen 

suunnitteluvaiheessa on selvitettävä kaikkien kolmen käyttäjäryhmän tilatarpeet ja 

mietittävä tilojen tarkoituksenmukainen sijoittuminen ko. kiinteistöihin. Tässä yhteydessä 

tullee myös muutostyötarpeita Hatanpään koulukiinteistöön. 

Hervannan alueen koulut 

Etelä-Hervannan koulu 

Etelä-Hervannan koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa oppilasmäärä oli yhteensä 601. 

Peruskoulun 7-9 vuosiluokilla oppilaita oli viime lukuvuonna 246. Voimassa oleva 

maksimioppilasmäärä vuosiluokilla 7-9 on 350. Koulu on esittänyt, että maksimikokoa 

voidaan kasvattaa 20 oppilaalla. Koulussa toimii sekä maahanmuuttajien valmistavaa 

opetusta että erityisopetusta. Tällä hetkellä koulussa ei ole tilaongelmia. 

Pohjois-Hervannan koulu 

Pohjois-Hervannan koulun kanssa samassa kiinteistössä toimii Ahvenisjärven koulu. 

Tulevaisuuden suunnitelmissa on, että kouluista muodostetaan yhtenäinen peruskoulu. 

Oppilaita koko koulukiinteistössä oli yhteensä 547, joista peruskoulun 7-9 vuosiluokilla oli

240. Peruskoulun 7-9 vuosiluokan maksimikoko on 420. Koulu on esittänyt maksimikoon 

laskemista 400:aan. Koululla on tiloja kasvattaa nykyistä oppilaspohjaa. Pohjois- 

Hervannan kouluun oppilaat tulevat Ahvenisjärven ja Kanjonin kouluista. Koulun 

oppilaspohja kasvaa lukuvuodesta 2008-2009 alkaen, jolloin Hallilan alueelta ensimmäiset 

oppilaat siirtyvät Pohjois-Hervannan kouluun. 

Hervannan alueella on siis nyt peruskoulun 7-9 vuosiluokkien oppilaita varten tilat noin 770 

oppilaalle, kouluissa oli oppilaita yhteensä 486. Hervannan kouluissa on myös 

maahanmuuttajien valmistavaa opetusta sekä erityisopetusta, jotka ovat mukana 

oppilasmäärissä. Väestöennustetta tutkittaessa on otettava huomioon, että uudessa 

väestöennusteessa on mukana Hallilan alueen oppilaat, vaikka he eivät vielä käy koulua 

Hervannan kouluissa. Näin ollen väestöennuste alkuvuosien osalta on hieman 

harhaanjohtava. 

Kouluissa on siis tilaa. Hervannan osalta oppilasennusteiden mukaan alueen peruskoulun 

7-9 vuosiluokkalaisten määrä vähenee lähitulevaisuudessa jonkin verran, kuitenkin 

pitemmällä aikavälillä tarkasteluna oppilasmäärä palautuu nykyiselle tasolle vuoden 2018 

vaiheilla. Oppilasmäärän kasvu alkaa peruskoulun 1-6 vuosiluokkien osalta vuoden 2010 

tietämissä. Kasvu selittynee Hervannan alueella pitkälti Hervantajärven tilastoalueen 

asuntorakentamisohjelmalla, jolla on tietysti vaikutusta juuri Etelä-Hervannan kouluun, joka 

sijaitsee lähinnä uusia asuinalueita. 

Vuoreksen alueen koulutilat 

Vuoreksen aluetta on tarkoituksenmukaista käsitellä Hervannan alueen yhteydessä, koska 

alueet sijaitsevat lähellä toisiaan. Kuten jo peruskoulun 1-6 vuosiluokkien 

tilatarkastelukohdassa todettiin, Vuorekseen tarvitaan myös omat tilat peruskoulun 7-9 

vuosiluokkia varten ja ne on tarkoitus toteuttaa Vuoreksen keskusta-alueelle. 

Vuoreksen alueen koulutilasuunnittelussa on lähdetty siitä, että alkuvaiheessa Vuorekseen 

tulisi tilat peruskoulun 1-6 vuosiluokkia varten ja peruskoulun 7-9 vuosiluokan oppilaat 

käyttäisivät alkuun Hervannan koulujen palveluita. Tämä näyttäisikin väestöennusteiden 

mukaan onnistuvan hyvin, koska Hervannan alueen oma oppilasmäärä vähenee 

lähitulevaisuudessa. 

Tampereen kaupungin alueen väestöennusteiden mukaan vuonna 2008 Vuoreksen 

alueella asuisi peruskoulun 7-9 vuosiluokkien oppilaita yhteensä noin 110 eli vuosiluokan 

suuruus olisi noin 30. Tämän jälkeen oppilasmäärä kasvaa niin paljon Vuoreksen alueella, 

että Hervannan koulut eivät enää vedä Vuoreksen alueen oppilaita ottaen huomioon, että 

vuonna 2008 myös Hallilan alueelta siirrytään peruskoulun 7. luokalle Hervannan kouluihin. 

Näin ollen Vuoreksen suunnittelussa pitäisi lähteä siitä, että alueelle valmistuisi 

peruskoulun 7-9 vuosiluokkia varten koulutiloja vuosien 2008-2009 vaiheessa. Tietenkin 

Vuoreksen alueen rakentumista on seurattava ja tehtävä päätökset alueen rakentumisen 

myötä. Koulukeskuksen rakentuminen tapahtuisi vaiheittain ja asuntorakentamisen 

eteneminen määrittäisi, miten koulutiloja kulloinkin pitää alueelle saada. Lisäksi on 

muistettava, että aluetta on tarkasteltava kokonaisuutena niin, että myös Lempäälän 

puolelle sijoittuvat oppilaat ovat koulupalvelujen mitoitustarkastelussa mukana. Kuitenkin 

alkuvuosien osalta lähtökohtana voidaan pitää Tampereen alueen väestöpohjaa, koska 

alueen asuntorakentaminen todennäköisesti alkaa Tampreen kaupungin puolelta. 

Kaarilan koulu 

Kaarilan koulun oppilaat tulevat Raholan oppilasalueen kouluista. Kaarilan koulun 

oppilasmäärä oli viime lukuvuonna yhteensä 313, joista 15 on lisäopetuksen oppilaita. 

Koulun maksimikoko on 330 oppilasta. Alustavien tietojen mukaan ensi syksynä koulussa 

ylitetään maksimikoko. Samassa kiinteistössä toimii myös Kaarilan lukio. Koulun tilat ovat 

16

17 

siis jo nyt täynnä. 

Sekä nykyisten peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilasmäärien mukaan tehdyssä 

oppilaspohjaennusteessa (liite 3) että Raholan oppilasalueen väestöennusteessa (liite 1) 

näkyy oppilasmäärä kasvu. Väestöennusteen mukaan alueen 13-15 -vuotiaiden määrä 

ylittää 500 jo lähitulevaisuudessa. 

Lähimmät muut peruskoulun 7-9 vuosiluokkien koulut ovat Amuri ja Pyynikki, jotka myös 

ovat täynnä. Näin ei voida ajatella, että Raholan oppilasalueelta ohjattaisiin oppilaita 

keskustan kouluihin. 

Näin onkin miettivä Kaarilan koulun laajentamista niin, että se voi tulevaisuudessakin 

toimia Raholan oppilasalueen vuosiluokkien 7-9 kouluna. Koulussa tarvitaan lisää 

perusluokkia, pienryhmän tiloja, tiloja erityisopetukselle ja joitakin erikoisluokkia. Mitoitusta 

tehtäessä on syytä myös katsoa vuosiluokkien 5-6 tilatarpeet. Näiden vuosiluokkien 

sijoittaminen 7-9 vuosiluokkien kouluun on nykyisen tuntijaonkin mukaan 

tarkoituksenmukaista, koska viidenneltä luokalta alkaa jo fysiikan ja kemian opetus, joita 

tiloja on valmiina 7-9 vuosiluokkien koulussa. Akuuttina tilapuutteen ratkaisuna esitetään, 

että Kaarilan koululle hankitaan siirtokelpoisia koulutiloja jo vuonna 2005. 

Kaukajärven koulu 

Kaikista Kaukajärven alueen peruskoulun 1-6 vuosiluokkien kouluista siirrytään 

Kaukajärven kouluun. Samassa kiinteistössä toimii Haiharan koulu, tulevaisuudessa 

koulusta muodostuu yhtenäinen peruskoulu. Kaukajärven koulussa oli viime lukuvuonna 

oppilaita yhteensä 394, joista 17 oli lisäopetuksessa. Koulun maksimioppilasmäärä on 

420. 

Ennusteiden mukaan koulun oppilasmäärä kasvaa lähitulevaisuudessa. Väestöennusteen 

mukaan Kaukajärven alueen 13-15 -vuotiaiden määrä olisi korkeimmillaan noin 450:ssa 

vuosina 2006-2007. Tämän jälkeen oppilaiden määrä lähtisi ennusteen mukaan 

vähenemään ollen vuonna 2012 noin 350 ja tämänkin jälkeen oppilasmäärä vielä jonkin 

verran vähenisi. Tarkasteltaessa liitettä 3, joka perustuu siis nykyisiin alueen peruskoulun 

1-6 vuosiluokkien oppilaisiin, Kaukajärven koulun oppilasmäärä olisi lukuvuonna 2006- 

2007 yhteensä 472 ja seuraavana lukuvuonna 463, tämän jälkeen oppilasmäärä vähenee. 

Edellisissä koulutilatyöryhmän raporteissa todettiin, että Kaukajärven koulun tiloja on 

tarkoitus laajentaa niin, että sen oppilasmäärää voidaan kasvattaa sadalla oppilaalla. 

Lähtökohtana pidettiin sitä, että Haiharan koulun oppilasmäärää vähentämällä voidaan 

tarvittavat peruskoulun 7-9 vuosiluokkien tilatarpeet ratkaista ilman lisärakentamista 

tekemällä kiinteistön sisällä melko mittavia muutostöitä. Hanke on lykkääntynyt 

alkuperäisistä koulutilatyöryhmän esityksistä ja on nyt taloussuunnitelmassa vuodella 2006. 

Molempien käytössä olevien ennusteiden mukaan juuri tuolloin koulun oppilasmäärä on 

korkeimmillaan, minkä jälkeen oppilasmäärä vähenee. Oppilasmääräennusteiden vuoksi 

enää ei ole tarvetta niin mittaville muutostöille kuin alun perin ajateltiin. Tällä hetkellä 

koulussa on suurin puute fysiikan ja kemian opetustiloista. Koska fysiikan ja kemian 

opetustilaa kaivataan mahdollisimman pian, tämä muutostyö voitaneen toteuttaa ns. 

pienten hankkeiden määrärahalla mahdollisesti jo vuonna 2005. Ja myöhemmin voidaan 

katsoa, mitä muita muutostöitä mahdollisesti tarvitaan ja toteuttaa niitä pienten hankkeiden 

määrärahan turvin. 

Klassillinen koulu 

Klassillisen koulun oppilaspohja muotoutuu tällä hetkellä Johanneksen ja Vehmaisten 

kouluista. Lisäksi koulussa on latinan kielen opetussuunnitelmallinen painotus, johon tulee 

oppilaita eri alueilta vuosittain maksimissaan noin 70. Oppilasmäärä oli viime lukuvuonna

392, koulun maksimikoko on 390, jota koulu on esittänyt pienennettäväksi kymmenellä. 

Osin samoissa tiloissa toimii Klassillinen lukio. 

Koulun oppilasmäärää ennustettaessa ei voida tutkia minkään tietyn oppilasalueen 

väestöennustetta. Tutkittaessa liitteen 3 oppilaspohjaennustetta on huomattava, että 

latinan kielen opetussuunnitelmalliseen painotukseen tulevia oppilaita ei ole otettu 

huomioon tulevina vuosina, alkuvuosina osa latinan lukijoista on kokonaisoppilasmäärissä, 

mutta lukuvuodesta 2006-2007 oppilasmäärissä on mukana ainoastaan Johanneksen ja 

Vehmaisten koulujen oppilaat. Tilat ovat tarkoituksenmukaiset nykyiselle oppilasmäärälle. 

Kotitalouden opetustilat ovat olleet ahtaat. Klassillisen koulun kotitaloustilat ovat 

Tammerkosken koulussa, jossa kahden koulun käytössä on kaksi opetustilaa. 

Kämmenniemen koulu 

Kämmenniemen koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa on siis vuosiluokat 1-9. Lisäksi 

Olkahisen, Sorilan ja Terälahden kouluista siirrytään Kämmenniemen kouluun peruskoulun 

7. luokalle. Kämmenniemen koulun maksimioppilasmäärä määriteltiin koulun 

laajentamishankkeen tarveselvityksessä, jonka koulutuslautakunta hyväksyi 26.3.1998. 

Peruskoulun 1- 6 vuosiluokkien tarve määriteltiin 7 perusopetusryhmälle ja peruskoulun 7-9 

vuosiluokkien maksimioppilasmääränä pidettiin noin 300 oppilasta. Koulun on esittänyt 

peruskoulun 7-9 vuosiluokkien maksimioppilasmääräksi 280. 

Väestöennusteiden osalta Pohjoisen alueen oppilasennuste osoittaa peruskouluikäisten 

määrän vähenemistä. Tilatarkastelussa on kuitenkin otettava huomioon Olkahisen koulun 

oppilaat, jotka väestöennusteessa kuuluvat Koilliselle oppilasalueelle, tämä lisää 

oppilasmääriä. Olkahisista siirtyy vuosittain noin 50-60 oppilasta Kämmenniemen kouluun 

seitsemännelle luokalle. Nykyisten peruskoulun 1-6 vuosiluokkien oppilasmäärien mukaan 

tehdyssä oppilaspohjaennusteessa (liite 3) oppilasmäärä ylittää yli 300 jo ensi lukuvuonna 

ja kasvaa yhä seuraavina vuosina. 

Alustavien lukuvuoden 2004-2005 oppilasmäärätietojen mukaan koulun maksimikoko 

ylitetään jo syksyllä 2004 noin kymmenellä oppilaalla. Tilanahtautta lisää se, että 

peruskoulun 1-6 vuosiluokille näyttäisi syksyllä 2004 tulevan yksi luokka lisää tähän 

lukuvuoteen verrattuna. Ensi lukuvuoden tilaongelmat pystytään ratkaisemaan niin, että 

sosiaalitoimi luopuu väliaikaisesti Kämmenniemen koulutalossa olevasta esiopetuksen 

luokkatilasta ja toteuttaa esiopetusta vieressä olevassa päiväkodissa. Mutta lähivuosina 

tilaongelma vaikeutuu entisestään. Ratkaisuna Kämmenniemen tilaongelmaan voi olla 

tulevaisuudessa siirtokelpoisten tilojen sijoittaminen koululle tai oppilaiden ohjaus muihin 

kouluihin. 

Lisäksi on otettava huomioon mahdolliset Nurmin alueen asuntorakentamissuunnitelmat. 

Linnainmaan koulu 

Linnainmaan koulun lisätilat valmistuvat syyslukukauden 2004 alkuun mennessä ja koulusta 

muodostuu yhtenäinen peruskoulu. Tätä silmällä pitäen Ristinarkun kouluun syksyllä 2003 

muodostettiin seitsemännelle vuosiluokalle Linnainmaan koulun oppilaista omat ryhmät, 

jotka palaavat takaisin Linnainmaan kouluun syksyllä 2004 kahdeksannelle luokalle. Näin 

Linnainmaan koululla on syksyllä 2004 vuosiluokilla 7-8 oppilaita yhteensä noin 110. 

Koulun maksimikoko on tilojen suunnitteluvaiheessa laskettu 240:een. Tämä määrä tulee 

tulevaisuudessa suoraan Linnainmaan koulusta, mikä näkyy liitteessä 3. 

Pyynikin koulu 

Pyynikin koulun oppilasmäärä oli viime lukuvuonna 370, näistä erityisopetuksen luokilla oli 

22. Erityisopetuksen tilat sijaitsevat osin Aleksanterin koulun toisessa puurakennuksessa. 

Pyynikin koulun maksimikoko on 340. Koulu on ilmoittanut, että maksimikokoa voidaan 

18

kasvattaa 365:een, jolloin erityisoppilaat on laskettu oppilasmäärään mukaan. Koulun 

oppilaat tulevat Aleksanterin ja Pispan kouluista. Pyynikin koulussa jatkuu myös 

ranskankielinen opetus, joka alkaa Aleksanterin koulussa. 

Oppilaspohja koulussa näyttää lähitulevaisuudessa pysyvän ennallaan (liite 3). Näin ollen 

tilanne näyttää tämän koulun osalta olevan tasapainossa ja tilat tehokkaassa käytössä. 

Pieniä muutostöitä kuitenkin kiinteistössä kaivataan esim. kotitalouden opetustilan 

peruskorjausta. 

Ristinarkun koulu 

Ristinarkun koulu on mitoitettu 410 oppilaalle. Koulu on esittänyt maksimioppilasmäärän 

vähentämistä 380 osin sen vuoksi, että samassa kiinteistössä toimii Messukylän lukio ja 

sen tilatarpeet ovat jonkin verran kasvaneet. Ristinarkun koulun oppilaspohja muuttuu 

syksystä 2004, kun Linnainmaan koululle valmistuu tilat peruskoulun 7-9 vuosiluokille. 

Jatkossa Ristinarkun oppilaspohjan muodostaa Takahuhdin koulun lisäksi Messukylän 

koulu. 

Viime lukuvuonna Ristinarkun koulussa oli 416 oppilasta, joista noin 50 siirtyy 

kahdeksannelle luokalle Linnainmaan kouluun syksyllä 2004. Kolmen seuraavan 

lukuvuoden ajan koulun oppilasmäärä pysyy melko vakiona, jonka jälkeen oppilasmäärä 

lähtee nousuun (liite 3). Myös Messukylän oppilasalueen väestöennusteista voidaan 

todeta, että Messukylän oppilasalueen peruskoulun 7-9 vuosiluokkien oppilasmäärä 

kasvavaa lähitulevaisuudessa noin sadalla oppilaalla. Messukylän oppilasalueeseen 

kuuluu myös Järvensivun koulu, josta siirrytään Sampolaan. Kuitenkin oppilasmäärissä 

ennustettu kasvu ilmeisesti lähtee Takahuhdin ja Pappilan alueiden asuntorakentumisesta 

ja näin ollen sillä olisi vaikutusta tulevaisuudessa juuri Ristinarkun koulun tilatarpeisiin. 

Tämän vuoksi onkin Ristinarkun koulun oppilasmääriä ja alueen väestökehitystä 

seurattava tarkoin, jotta voidaan riittävän ajoissa reagoida mahdollisesti edessä oleviin 

tilaongelmiin. 

Sammon koulu 

Sammon oppilasmäärä oli viime lukuvuonna 344, joista erityisluokilla oli 19 oppilasta. 

Koulun nykyinen maksimioppilasmäärä on 320. Koulukiinteistössä toimii vielä ensi 

lukuvuoden myös Sammon lukio. Tällä hetkellä koulussa on ahdasta. Kun Sammon lukio 

muuttaa kesällä 2005 omaan rakennukseensa, Sammon koulussa vapautuu tiloja 

peruskoulun 7-9 vuosiluokkien käyttöön. Tämä antaa mahdollisuuksia kasvattaa koulun 

kokoa, lisäksi koulun keskeinen sijainti puoltaa koulun kasvattamista. 

Jo edellisessä koulutilatyöryhmän raportissa todettiin, että Sammon koulun oppilasmäärää 

kasvatetaan peruskorjauksen jälkeen 100 oppilaalla eli oppilaspohjaksi muodostuu noin 

420-450 oppilasta. Koulutalo sijaitsee keskeisellä paikalla ja sinne on helppo ohjata 

oppilaita muualta. Tällä hetkellä oppilaat tulevat Kissanmaan koulusta ja Leinolan koulusta, 

osa Leinolan koulun oppilaista ohjataan tällä hetkellä Sampolaan. Peruskorjauksen jälkeen 

Leinolan koulun oppilaat ohjataan kokonaisuudessaan Sampoon. Liitteessä 3 tehdyssä 

oppilasmääräennusteessa on lähtökohtana ollut se, että Sammon kiinteistön peruskorjaus 

valmistuisi kesällä 2006 ja näin ollen Leinolasta tuolloin siirtyisi kaikki oppilaat Sampoon 

7. luokalle. Sammon kouluun tulisi tämän liitteen mukaan oppilaita tulevaisuudessa 

Kissanmaan ja Leinolan kouluista yhteensä noin 310-350, sen lisäksi koulussa jatkaisi 

kaksi erityisluokkaa eli 20 oppilasta. Lisäksi Sammon koulussa on liikunnan 

opetussuunnitelmallinen painotus, jonka myötä kouluun tulee oppilaita muualtakin. 

Sammon koulun peruskorjaus on kiireellinen hanke oppilaspaikkojen saamiseksi 

peruskoulun 7-9 vuosiluokkalaisille sekä kiinteistön kunnon vuoksi. Nyt voimassa olevassa 

taloussuunnitelmassa hanke on sijoitettu niin, että se alkaisi loppuvuodesta 2005 ja 

19

valmistuisi loppuvuodesta 2006. Näin ollen oppilasmäärää ei voida lisätä ennen kuin 

syyslukukauden 2007 alkaessa. Nyt hanketta ollaan esittämässä vuosille 2006-2007 niin, 

että se on peruskorjattuna käyttöön otettavissa syyslukukauden 2007 alkaessa. 

Sampolan koulu 

Viime lukuvuonna Sampolan koulussa oli yhteensä 711 oppilasta. Luvussa ovat mukana 

myös lisäopetus, erityisluokat ja maahanmuuttajien valmistava opetus. Kalevan lukion 

kiinteistöstä on käytössä kymmenen luokkahuonetta. Sampolan maksimioppilasmäärä 

omissa tiloissa on vahvistettu 510:ksi. Koulu on ilmoittanut, että omissa tiloissa 

maksimioppilasmäärä voisi olla 550, joka sisältää myös lisä- ja erityisopetuksen ja 

maahanmuuttajien valmistavan opetuksen. 

Tällä hetkellä koulun oppilaspohja muotoutuu Järvensivun, Pellervon, Tammelan (ei 

kuvataideluokat) ja Koiviston kouluista. Lisäksi osa Leinolan ja Nekalan koulun oppilaista 

on ohjattu Sampolaan. Näin ollen oppilasmääräennusteita ei voida tulkita minkään 

yksittäisen alueen mukaan. Tavoitteena voidaan lähinnä pitää sitä, että koulun 

oppilasmäärä suhteutetaan omiin tiloihin sopivaksi, jolloin voidaan luopua Kalevan lukiolta 

vuokratuista tiloista. Sampolan oppilasmäärä vähenee osin Sammon koulun 

peruskorjauksen myötä, kun Leinolan oppilaat ohjataan kokonaan Sampoon. 

Oppilaspohjaennusteen (liite 3) mukaan Sampolan koulun oppilasmäärä pysyy tämänkin 

jälkeen yleisopetuksen osalta vielä yli 600:ssa esim. lukuvuonna 2009-10. Näin ollen 

Kalevan lukion tiloista kokonaan luopuminen ei näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. 

20 

Sampola kaipaa peruskorjausta, varsinkin kiinteistön lvis-tekniikan uusiminen on tarpeen. 

Hanke on sijoitettu peruskorjauslistalle. 

Tammerkosken koulu 

Tammerkosken koulun oppilaspohjan muodostavat Atalan koulu ja Tammelan koulun 

kuvataideluokat. Koulun oppilasmäärä oli viime lukuvuonna 377, joista 33 oppilasta oli 

lisäopetuksessa. Lisäopetuksen ryhmistä toinen oli sijoitettuna Pyynikin 

ammattioppilaitoksen tiloihin. Koulun maksimikoko on 360. Kiinteistössä toimii myös 

Tammerkosken lukio ja Tammerkosken aikuislinja. Tammerkosken aikuislinjan toiminta 

kiinteistössä päättyy kesällä 2005, kun aikuislukiotoimintaa siirtyy Sammon lukion 

uudisrakennukseen. Tällöin vapautuu hieman hallintotiloja muuhun käyttöön. 

Tämänkään koulun osalta ei voida käyttää oppilasmäärien ennustamisessa tiettyä aluetta, 

vaan on mietittävä nykyisten lähettävien koulujen oppilaspohjaa. Atalan koulun 

oppilasmäärä näyttää pysyvän melko vakaana ainakin lähitulevaisuudessa. 

Koulutuslautakunta on 6.11.2003 päättänyt, että Tammelan koulun kolmannella luokalla 

alkavan kuvataidepainotuksen oppilasmäärää nostetaan nykyisestä 32 oppilaasta 50 

oppilaaseen lukuvuodesta 2004-2005 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että Tammerkosken 

kouluun siirtyy lukuvuoden 2008-2009 alusta kaksi kuvataideryhmää yhden sijaan 

Tammelan koulusta. Kuvataiteen opetussuunnitelmalliseen painotukseen otetaan myös 

muualta jonkin verran oppilaita. Myös samassa kiinteistössä toimivassa Tammerkosken 

lukiossa on kuvataiteen painotus ja tällä hetkellä koulutalossa onkin puute kuvataiteen 

opetustiloista, tarvittaisiin yksi tila lisää. 

Atalan koulun laajentaminen yhtenäiseksi peruskouluksi on tällä hetkellä pitemmän 

aikavälin rakentamissuunnitelmassa sijoitettu alkamaan vuonna 2008. Kuitenkin koillisen 

alueella on nyt selvittelyn alla suurehkot uudet asuntoalueet, joiden vaikutus Atalan 

hankkeeseen on selvitettävä. Näin ollen hankkeen lykkääminen tällä hetkellä on 

perusteltua, jotta voidaan katsoa, miten asuntorakentaminen alueella kehittyy ja mitä 

koulutilaratkaisua siihen mahdollisesti liittyy. Atalan oppilaiden siirryttyä pois

Tammerkosken koulusta voidaan miettiä Tammerkosken koulujen tilojen käyttöä ja sitä, 

voidaanko siinä vaiheessa esim. Sampolan oppilasmäärää vähentää. 

Tesoman koulu 

Koulussa oli viime lukuvuonna oppilaita yhteensä 427, luvussa ovat mukana 

erityisopetuksen ja lisäopetuksen oppilaat. Koulun maksimioppilasmäärä on 450. 

Tesoman koulun oppilaspohja muodostuu Läntisen oppilasalueen kouluista eli 

Lamminpään ja Tesomajärven kouluista. Alueen väestöennusteet osoittavat, että 13-15 - 

vuotiaiden määrä nousee vielä vuoteen 2006 asti ollen tuolloin 564, tästä se lähtee 

laskemaan ja vuonna 2010 ollaan taas lähellä nykytasoa. Tämän jälkeen oppilasmäärä 

vähenee. 

Näin ollen koulussa on tilanahtautta lähivuosina. Toisaalta on muistettava, että tältä 

alueelta on melko paljon aikaisempina vuosina hakeuduttu myös opetussuunnitelmallisiin 

painotuksiin eri kouluihin. Kuitenkin oppilasmäärän kehitystä on tarkkailtava ja mietittävä, 

tarvitaanko koululle jossakin vaiheessa esim. siirtokelpoisia tiloja helpottamaan 

tilaongelmia. Koulukiinteistön kunto vaatii tulevaisuudessa peruskorjausta. 

21 

3.4. Erityiskoulut 

Tampereella toimii neljä erityiskoulua, joista kukin on erikoistunut oman alansa 

opettamiseen. Erityiskoulut tarjoavat oppilaalle luokkamuotoisen erityisopetuksen ja 

henkilökohtaisten oppimisen tavoitteiden lisäksi joustavia opetusjärjestelyjä, turvallisen 

oppimisympäristön sekä laajat tukipalvelut. 

Kalevanpuiston koulu 

Kalevanpuiston koulussa annetaan peruskoulun esiasteen sekä 1-10 luokka-asteen 

luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. 

Oppivelvollisuus on 11-vuotinen. Oppilasmäärä viime lukuvuonna oli yhteensä 120, 

perusopetusryhmiä oli 17. Oppilasmäärä saattaa lähivuosina hieman kasvaa. 

Koulun tilat ovat riittävät ja tarkoituksenmukaiset nykyiselle oppilasmäärälle. 

Kalevanpuiston koululla on yhteistoimintaa Pellervon koulun kanssa, sen vuoksi muutama 

Kalevanpuiston luokka on sijoitettu Pellervon kouluun. Yhteistoimintaa hieman hankaloittaa 

se, että Pellervon koulussa ei ole tällä hetkellä hissiä. Pellervon koulun 

peruskorjaussuunnittelun yhteydessä on kartoitettava, miten tilat jaetaan ja että kaikki tilat, 

molemmissa kiinteistöissä, ovat tehokkaassa käytössä. 

Koivikkopuiston koulu 

Koivikkopuiston koulu sai pitkän evakkokauden jälkeen uudet tilat Tampereen 

yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian osastojen rakentamisen yhteydessä. Tilat otettiin 

käyttöön tammikuussa 2004. Kaupunki on vuokrannut koulun tilat Pirkanmaan 

sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. 

Oppilaat ovat Tays:n tutkimus - ja hoitojaksoilla olevia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria 

sekä lastenpsykiatrian että lastentautien osastoilta. Nykyiset tilat on mitoitettu 

potilasmäärien suhteessa. Oppilasmäärät koulussa vaihtelevat huomattavasti. Syyskuun 

2003 tilastointipäivänä koulussa oli oppilaita 14, joista muodostui kaksi 

perusopetusryhmää. Oppilasmäärä kasvaa tulevaisuudessa jonkin verran, ryhmien määrä 

nousee kolmeen tai neljään. 

Hallinnollisesti Koivikkopuiston koulun alaisuuteen kuuluu myös Kuusikon toimipiste, joka 

toimii Kuusikon perhekuntoutuskeskuksen yhteydessä ja oppilaina ovat pääasiassa 

perhekuntoutuskeskuksen asiakkaat. Oppilasmäärä oli syksyllä 2003 yhteensä 11. Vaikka

koulu toimii perhekuntoutuskeskuksen yhteydessä, koulun tilat ovat kaupungin omistamia. 

Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulu 

Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulun oppilasalueen muodostavat Tampere yhdessä 

noin 20 ympäristökunnan kanssa. Viime lukuvuonna oppilaita oli 169, perusopetusryhmiä 

oli yhteensä 23. Koulu on tarkoitettu niille oppilaille, joilla on vaikeuksia selvitä 

yleisopetuksen kouluissa. Koulussa opetetaan oppilaita, joilla on esim. liikuntavamma, 

dysfasia tai kuulovamma. Opetuskielenä käytetään suomea, viitottua suomea sekä 

viittomakieltä. 

Koulua laajennettiin vuonna 1998, jolloin myös koulun tiloja osin peruskorjattiin. Koulu on 

mitoitettu nykyiselle oppilasmäärälle ja näin ollen tilat ovat tällä hetkellä täynnä. 

Saukonpuiston koulu 

Saukonpuiston koulu on vanhin erityiskoulu Tampereella, oman koulutalonsa se sai vuonna 

1960. Koulussa opetetaan erilaisia oppimisvaikeuksia omaavia oppilaita. Oppilasmäärä 

viime lukuvuonna oli 142 ja perusopetusryhmiä oli 18. Perusopetusryhmistä kolme oli 

sijoitettuna muualle. Koulun tilat ovat riittävät siellä toimivalle oppilasmäärälle. Tilat ovat 

kuitenkin monilta osin vanhanaikaiset. Tiloja on jonkin verran ajanmukaistettu mm. 

aineopetustiloja on peruskorjattu ja tietoteknisiä valmiuksia parannettu. 

Lähitulevaisuudessa on tarkoitus peruskorjata koulun keittiö- ja ruokalatilat sekä 

sosiaalitiloja. 

22 

3.5. Lukioiden tilatarpeiden tarkastelu 

Tampereella on kaupungin omistamia lukioita yhteensä kymmenen, joista kahdeksan on 

päivälukiota ja kaksi aikuislukiota. Lisäksi kaupungissa antavat lukio-opetusta yksityisten 

ylläpitämät Kalevan lukio, Tampereen yhteiskoulun lukio, Svenska Samskolan ja Rudolf 

Steiner -koulu sekä valtion ylläpitämä Normaalikoulun lukio. Tampereen ammattiopistossa 

on mahdollista suorittaa myös ammattilukio. 

Lukioihin voi hakea vapaasti yhteisvalinnassa yli kuntarajojen. Opiskelijoiden vapaa 

hakeutumisoikeus perustuu lukiolakiin. Tampereella toimivien päivälukioiden opiskelijoista 

noin joka kolmannen kotikunta on muu kuin Tampere. Vieraskuntalaisten määrää nostaa 

monen lukion erityistehtävä tai painotus. Näin ollen vaikka Tampereelta muutetaan 

ympäristökuntiin, sillä ei ole vaikutusta välttämättä lukioiden tai ammattiopiston 

opiskelijamääriin. 

Tampereen kaupungin ylläpitämissä päivälukioissa opiskelijoita oli syksyllä 2003 yhteensä 

2884, Kalevan lukiossa oli 370, Normaalikoulun lukiossa 242 ja Tampereen yhteiskoulun 

lukiossa 656 opiskelijaa. Lisäksi Svenska samskolanin lukiossa opiskelijoita oli 70 ja 

Rudolf Steiner –koulun lukioluokilla yhteensä 92. Tampereen kaupungin ylläpitämissä 

päivälukioissa vieraskuntalaisia on yleensä runsaat 20 % opiskelijoista. Ja esimerkiksi 

Tampereen yhteiskoulun lukiossa ulkopaikkakuntalaisia on jopa 40-50 % opiskelijoista. 

Tamperelaisia on lähikuntien lukioissa vuositasolla noin 100. Lukioiden opiskelijamäärät 

on esitetty liitteessä 4. 

Ammattilukiolaisia Tampereen ammattiopiston oppilaitoksissa oli tilastointipäivänä 

syyskuussa 2003 yhteensä 626. Näistä 364 opiskelijaa opiskeli Pyynikin 

ammattioppilaitoksessa, Hervannan ammattioppilaitoksessa 112, Terveydenhuoltooppilaitoksessa 

49, Kurun metsäoppilaitoksessa 43 ja Kauppaoppilaitoksessa 58. 

Ammattilukion suosio on kasvanut viime vuosina huomattavasti, sisäänotto on 

muutamassa vuodessa miltei kaksinkertaistunut. Ammattilukiossa voi opiskella joko

neljässä vuodessa ammattitutkinnon, lukion oppimäärän sekä suorittaa ylioppilastutkinnon 

tai sitten kolmessa vuodessa suorittaa ammattitutkinnon sekä opiskella neljää lukioainetta 

ja näin voi suorittaa ylioppilastutkinnon neljässä pakollisessa aineessa. Lukio-opetuksen 

osuudesta ammattilukiossa vastaavat pääsääntöisesti Tampereen aikuislukio ja 

Tammerkosken aikuislinja, Kauppaoppilaitos tekee yhteistyötä Messukylän lukion kanssa. 

Aikuislukiotoimintaa on kahdessa toimipisteessä. Tampereen aikuislukio toimii 

Tampereen lyseon lukion tiloissa ja Tammerkosken aikuislinja toimii Tammerkosken 

lukion ja koulun tiloissa. Koulut yhdistyvät 1.8.2004 Tampereen aikuislukioksi, mutta 

opetus jatkuu entisissä toimipaikoissa lukuvuoden 2004-2005. Syksystä 2005 alkaen 

aikuislukiotoiminta sijoittuu Tampereen lyseon ja Sammon lukion kiinteistöihin. Sammon 

lukioon siirtyy myös etälukio. Syksyn 2003 opiskelijamäärätietojen mukaan aikuislukioissa 

oli yhteensä 2273 opiskelijaa, joista aineopiskelijoita oli 1494. 

Lukioprosentiksi muodostui Tampereella syksyn 2003 sisäänotossa noin 57,6 % 

laskettuna peruskoulunsa päättäneestä tamperelaisesta ikäluokasta. Sisäänottovaiheessa 

Tampereella sijoitettiin päivälukioihin 1307 opiskelijaa, joista 950 oli tamperelaisia. 

Ammattilukioon otettiin 171 opiskelijaa, joista tamperelaisia oli 115. Lukioprosenttia 

laskettaessa on otettu huomioon Tampereella toimivat päivälukiot Svenska samskolania ja 

Rudolf Steiner –koulua lukuun ottamatta sekä Tampereen ammattiopistoon syksyllä 2003 

sijoittuneet ammattilukiolaiset. Ikäluokan suuruus on otettu vuoden 2002 

väestökirjatiedoista, joiden mukaan vuonna 1987 syntyneitä Tampereella oli yhteensä 

1849. Tampereella on pidetty lähtökohtana, että peruskoulun päättävästä ikäluokasta noin 

55% sijoittuu lukioon. Tavoitteena ollut lukioprosentti on siis toteutunut Tampereella. 

Lukioiden aloituspaikkojen määrä on pysynyt vakiona viime vuosina, koska lukioiden tilat 

on mitoitettu tältä pohjalta. Aloituspaikkoja on useimmissa lukioissa 108. Poikkeuksen 

tästä tekevät Tampereen lyseon lukio (aloituspaikkoja 169), Tampereen yhteiskoulun lukio 

(180) ja Normaalikoulun lukio (81). Ammattilukion suosio on kasvanut viime vuosina, aloituspaikkojen 

määrä on noussut sadasta lähelle kahta sataa. Ammattilukion aloittaa 

vuosittain noin 170-190 opiskelijaa. Kaikkiaan aloituspaikkoja kertyy hieman vajaat 1500. 

Lisäksi Svenska Samskolanin ja Rudolf Steiner -koulun lukioasteilla aloittaa vuosittain noin 

50 opiskelijaa. Aloituspaikoista noin 400 menee vuosittain ulkopaikkakuntalaisille. 

Vuoden 2003 väestökirjatietojen mukaan lukioon menevien ikäluokan suuruus kasvaa 

vielä lähitulevaisuudessa. Vuonna 1988 syntyneitä on 1960, tämä ikäluokka oli viime 

lukuvuonna peruskoulun viimeisellä luokalla. Seuraavan vuonna peruskoulun viimeisen 

ikäluokan suuruus on 1969, sen jälkeen ikäluokan suuruus ylittää 2000. Esimerkiksi 

vuonna 1992 syntyneitä on 2074 ja 1993 syntyneitä on 2153. Väestökirjatiedon mukaan 

laskien tarvitaan aloituspaikkoja lähitulevaisuudessa tamperelaisia varten noin 1000 – 

1190, kun lukioprosenttina käytetään 55 %. Monessa kasvukeskuksessa lukioprosentti on 

kuitenkin jo ylittänyt 60 %, mikä tarkoittaisi Tampereella noin 1180 - 1300 aloituspaikkaa. 

Tampereen kaupungin väestöennusteestakin ilmenee, että ikäluokan 16-18 -vuotiaiden 

määrä kasvaa aina vuoteen 2010 mennessä noin 1600:lla ja senkin jälkeen määrä pysyy 

huomattavasti nykyistä korkeammalla tasolla. 

Edellisessä koulutilatyöryhmän raportissa tehtiin lukiopaikkojen riittävyyden osalta esitys 

Sammon lukion uudisrakennushankkeesta sekä siinä yhteydessä koulun mitoituksen 

kasvattamisesta. Sammon lukio koulu valmistuu kesällä 2005. Koulu mitoitettiin noin 800 

opiskelijalle, mikä tarkoittaa noin 150 uutta aloituspaikkaa. Tällä hetkellä Sammon lukion 

aloituspaikkojen määrä on 108. Näin Tampereella aloituspaikkojen määrä saadaan 

nousemaan noin 1650:een. Näin voidaan taata riittävä aloituspaikkojen määrä 

Tampereella noin 55 %:lle ikäluokasta, jos oletetaan, että ulkopaikkakuntalaisten määrä 

23

pysyy nykyisellä tasolla. Kuitenkin voidaan olettaa, että lukiokoulutukseen hakeutuminen 

hieman tulevaisuudessa lisääntyy, kuten muissakin kasvukeskuksissa on käynyt, tällöin 

lukioprosentti nykyisestä kasvaa. Myös ulkopaikkakuntalaisten määrä saattaa kasvaa, 

koska Tampereelta on paljon muutettu lähikuntiin ja voi olettaa, että toiselle asteelle (sekä 

ammatti- että lukiokoulutukseen) hakeudutaan Tampeereelle. Tällöin siis tarvitaan myös 

lisää aloituspaikkoja. Kalevan lukiolla onkin tavoitteena hieman kasvattaa 

opiskelijamääräänsä, joka näin ollen helpottaa osaltaan tilannetta. 

Tilojen osalta on kaupungin ylläpitämissä lukioissa ollut ahtautta, johon on vaikuttanut 

kurssitarjonnan ja sitä kautta opetusryhmien määrän lisäys. Tilaongelmia on ollut mm. 

Tampereen lyseon lukiolla sekä useissa niissä lukioissa, jotka toimivat samoissa 

kiinteistöissä peruskoulun 7-9 vuosiluokkien kanssa mm. Messukylän lukiossa. 

Tulevaisuudessa lukioiden lisärakentamista ei tarvita, vaan tilaongelmiin on 

tarkoituksenmukaista puuttua koulutalojen oppilasmäärää tarkistamalla. Tämän 

mahdollistaa kaupunkiin nyt tulevat lisäaloituspaikat Sammon lukion ja Kalevan lukion 

myötä. Kuitenkin on otettava huomioon, että riittävän kurssivalikoiman vuoksi 

aloituspaikkojen määrä on oltava vähintään 108. 

Muutoin lukioiden varustamiseen tulee lähitulevaisuudessa panostaa mm. parantamalla 

tietoteknisiä valmiuksia ja verkkoyhteyksiä. Näin voidaan ottaa käyttöön laajemmin uutta 

opetusteknologiaa. 

Muutoinkin tilojen muutostyötarpeita voi lukioissa tulla. Näin on tapahtunut Hatanpään 

lukiossa, jossa syksyllä 2004 alkaa musiikkipainotteinen opiskelu. Musiikkipainotteisen 

opetuksen aloittaminen ei kasvata Hatanpään lukion oppilasmäärää. Tämän myötä on 

kuitenkin tullut esiin lisätilatarpeita, koululle tarvitaan toinen musiikkiluokka. Lisäksi 

musiikkiteknologian myötä tulee tarpeet musiikkistudiolle ja tulevaisuudessa myös tarvetta 

on bigband –tilalle. Lähtökohtana Hatanpään lukion tilaongelmien ratkaisemisessa 

lähdettiin siitä, että nyt ensin ratkaistaan akuutit tilaongelmat, toisaalta opetuksen 

järjestämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan 

musiikkiopiston kanssa. Toinen musiikkiluokka saadaan muuttamalla Rantaperkiön 

koulukiinteistössä oleva liikuntasali musiikin opetustilaksi. Pitemmän aikavälin tilaratkaisut 

kytketään Rantaperkiön koulukiinteistön peruskorjaukseen. Tämän suunnittelun yhteydessä 

tehdään hankeselvitys koskien sekä Hatanpään että Rantaperkiön koulukiinteistöjä ja 

kolmea käyttäjäryhmää eli Hatanpään koulua, Hatanpään lukiota ja Härmälän koulua. 

Härmälän koulun kaksi ryhmää on sijoitettuna Rantaperkiön koulukiinteistöön. 

Hankeselvityksessä on syytä käydä läpi mm. se, miten toimijat sijoittuvat tulevaisuudessa 

kiinteistöihin ja tarvitaanko muutostöitä tässä yhteydessä myös Hatanpään koulutalossa. 

24 

3.6. Seudulliset selvitykset 

Keväällä 2003 valmistui toisen asteen lukiokoulutuksen seutuselvitys 

Oppilaitoskeskeisyydestä alueelliseen ajatteluun. Selvityksen laati Kangasalan lukion 

rehtori Teuvo Ropo. Tavoitteena työlle asetettiin toisen asteen tasapainoisen kehityksen 

turvaaminen Tampereen kaupunkiseudulla. Työssä oli tarkoitus selvittää toimenpiteitä ja 

yhteistyömuotoja, joilla kukin kaupunkiseudun kunta voi hyötyä toisen asteen seudullisesta 

yhteistyöstä sekä hyödyntää muualta saatuja kokemuksia. 

Lukiokoulutuksen seutuselvitys antaa mm. kattavan kuvan seutukunnan lukiokoulutuksesta, 

alueen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyöstä sekä muualla tehtävästä 

yhteistyöstä. Lisäksi selvityksessä on mietitty, miten yhteistyötä voidaan jatkossa 

organisoida ja kehittää. Tässä on nostettu esiin Sammon lukio eräänlaisena keskuksena, 

mihin uusi koulurakennus varusteineen antaa hyvät lähtökohdat. Lisäksi tila-asioihin liittyen

selvityksessä on tuotu esiin erilaisia yhteistoiminnan muotoja kuten monimuoto- ja verkkoopetus, 

jotka vaativat vanhojen lukiorakennusten tietoteknisten valmiuksien sekä 

opetusvälineistön varustamisen lisäämistä ja parantamista. 

Kesäkuussa 2003 valmistui Tampereen kaupunkiseudun yleissivistävän koulutuksen 

strategia Kuntakeskeisyydestä seudulliseen ajatteluun. Selvityksen laati Tampereelta 

Peltolammin koulun rehtori Markku Valkamo. Tehtäväksi annettiin pohtia tämänhetkisten 

yhteistyömuotojen kehittäminen sekä uusien yhteistyömuotojen hyödyntäminen. 

Selvityksessä todetaan, että seutukunnan yhteinen koulutusstrategia on tärkeä mm. sen 

vuoksi, että kaupunkiseudulla muutetaan paljon kunnasta toiseen. 

Tampereen kaupunkiseudun yleissivistävän koulutuksen strategiassa on koulutilojen osalta 

yhteistyökysymyksinä otettu esiin Tampereen ja naapurikuntien raja-alueille suunnitellut 

uudet asuinalueet. Näitä ovat Vuores, Ojala-Lamminrahkan alueet ja siihen liittyvä Nurmi- 

Sorilan alue sekä Kaukajärven läheisyydessä, Kangasalan puolella olevat alueet. Nämä 

alueet on myös mainittu tässä koulutilatyöryhmän raportissa jo aiemmin. Lisäksi 

seudullisessa koulutusstrategiassa mainitaan Nokian ja Tampereen rajamaasto, joka 

sijoittuu lähelle Kalkun koulua, Pirkkalan Partolan ja Tampereen Härmälän alueet sekä 

Ylöjärven Siivikkalan asuntoalueen laajentamishanke. 

25 

3.7. Muut asiat 

Oppimateriaalipalvelujen sijainti 

Opetuspalvelukeskuksen oppimateriaalipalvelut sijaitsevat tällä hetkellä Puutarhakatu 8:ssa. 

Tilat on sijoitettu kahteen kerrokseen, ensimmäisessä kerroksessa on pari toimistohuonetta 

ja pohjakerroksessa on suuri osa toimintatiloista mm. materiaalin lainaus. Ongelmaksi on 

koettu pohjakerrokseen sijoittuva toiminta, johon on paljon materiaalin kuljetusta ja näin ollen 

huoltoliikennettä. Liikenteen osalta sijainti ei ole paras mahdollinen. Lisäksi pohjakerros on 

ikkunatonta tilaa ja koko toiminnan ajan ongelmana on ollut pohjakerroksen katon vesivuodot. 

Pohjakerros sijoittuu osin asfalttialueen alle. Näiden syiden vuoksi oppimateriaalipalvelut 

ovat tiedustelleet, löytyykö läheltä keskustaa muita toimitiloja. 

Kesällä 2005 vapautuu Pellervon koululta Pellervon kirjastolta tilat, kun kirjasto muuttaa uusiin 

tiloihin Sammon lukiokiinteistöön. Tilojen tulevaa käyttöä mietittäessä on syytä tutkia myös 

oppimateriaalipalveluiden tilakysymys. Pellervon koulu olisi sijainniltaan helposti 

saavutettavissa, liikenneyhteydet Kalevaan ovat hyvät ja huoltoliikenteelle ehkä saataisiin 

järjestettyä enemmän tilaa kuin nykyisessä toimipaikassa. Lisäksi Pellervon koulussa 

sijaitsee jo tällä hetkellä koulujen hallinto-ohjelman koulutuspiste, jonka toiminta osaltaan 

kuuluu oppimateriaalipalveluille. Yksinomaan Pellervon kirjastolta vapautuvat tilat eivät 

ilmeisesti riitä oppimateriaalipalveluille, vaan olisi tutkittava, miten paljon tilaväljyyttä muutoin 

kiinteistössä on. Pellervon koulukiinteistö on peruskorjauslistalla ja viimeistään 

suunnitteluvaiheessa voitaisiin tehdä ko. selvitykset. Lähitulevaisuudessa muista kouluista ei 

ole vapautumassa tiloja. 

Toisen asteen päävastuualueen muodostaminen 

Tällä hetkellä on meneillään selvitystyö toisen asteen päävastuualueen muodostamisesta. 

Tämä tarkoittaa sitä, että ammattiopisto ja lukiokoulutus yhdistettäisiin yhdeksi 

päävastuualueeksi. Uuden päävastuualueen hallinnon tilat sijoittuisivat mitä ilmeisemmin 

Sairaalankadulle, jossa on jo nyt Tampereen ammattiopiston hallinnon henkilöstö.

26 

3. Tampereen ammattiopisto 

Tampereen kaupungin ammatillinen koulutus uudisti organisaatiotaan 1.8.2000. Uudistunut 

organisaatio on nimeltään Tampereen ammattiopisto. Tampereen ammattiopiston tulosyksiköt 

ovat Hervannan ammattioppilaitos, Pyynikin ammattioppilaitos, Tampereen kauppaoppilaitos, 

Kurun metsäoppilaitos ja Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos. Koulutusalat 

ovat luonnonvara-ala, tekniikka ja liikenne, hallinto ja kauppa, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, 

sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala. Tampereen ammattiopiston käytössä olevien 

kiinteistöjen yhteispinta-ala on noin 73000 m2. 

Ammattiopiston piiriin kuuluva opetustehtävä tulee arvioiden mukaan kasvamaan vuoteen 

2005 mennessä vuoden 1999 tasosta noin 300 opiskelijalla eli noin 10 %. Opiskelijamäärän 

arvioitiin olevan vuonna 2005 noin 3411. Nykyisen järjestämisluvan mukainen 

opiskelijamäärä on 3471. Laskentapäivänä 20.1.2004 opiskelijoita oli 3451. Koulutusalojen 

sisäisiä muutoksia tulee tapahtumaan kysynnän mukaan ja tarvittaessa käynnistetään uusia 

koulutusaloja. Lain (630 ja 631/98) muutoksista, mm. kaikkien opetuslinjojen muuttuminen 3- 

vuotisiksi, johtuvat opetuksen muutokset edellyttävät myös tiloilta lisätarpeita. Samanaikaisesti 

kasvaa voimakkaasti myös ammattitutkintoihin valmentava koulutus, 

oppisopimuskoulutus ja muukin aikuisten ammatillinen lisäkoulutus. Valtakunnallinen 

aikuisten koulutustason kohottamisohjelma NOSTE 2003-2007 on osaltaan lisäämässä 

ammattiopiston tilaresurssitarpeita. Tilatarpeet johtuvat siis opetuksen volyymin kasvusta, sisällöllisistä 

muutoksista ja nykyisten toimitilojen teknisestä kunnosta sekä mm. 

elintarvikelainsäädännön muutoksista. Perustutkinto-opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen 

aikana järjestetään aikuiskoulutuksen jaksoja koulutiloissa. 

Ammatillisen koulutuksen rakennushankeryhmä kartoitti vuonna 1999 ammattiopiston tilatarpeet, 

jotka koottiin Ammatillisen koulutuksen rakennushankkeet -raporttiin. Tässä yhteydessä 

käytiin läpi ammatillisen koulutuksen oppilasmäärällinen kehitys vuosille 2002-2005, kartoitettiin 

nykyiset tilat, oppilaitoksittain selvitettiin opetuksen sisällölliset ja määrälliset muutokset 

ja niiden vaikutukset tiloihin. Lähtökohtana tilamitoituksessa on ollut perustutkintoopiskelijoiden 

määrä. Samalla taataan aikuiskoulutukselle riittävät puitteet tehokkaaseen toimintaan. 

Vuonna 2001 tehtiin edellinen päivitetty raportti muuttuneiden ja tarkentuneiden tarpeiden 

osalta sekä laadittiin uusi aikataulu ja kustannusarvio. 

Tässä raportissa on taas tarkoitus käydä läpi ammattiopiston tulosyksiköiden tilatarpeet ja 

niihin edellisten raporttien jälkeen tulleet muutokset. Tässä yhteydessä ei enää käydä läpi 

osastojen opetuksen sisältöä, koska se on laajemmin käsitelty aiemmassa raportissa 

(Ammatillisen koulutuksen rakennushankeryhmän raportti vuodelta 1999). 

Liitteessä 5 on esitelty ammattioppilaitosten tunnuslukuja mm. opiskelijamäärät ja liitteessä 6 

ammattioppilaitosten pohjakaaviot. 

4.1. Hervannan ammattioppilaitos, Taoh 

Hervannan yksikössä on tähän mennessä toteutunut vuonna 1999 tehdyssä raportissa 

kiireellisimmäksi hankkeeksi määritelty ruoka- ja elintarvikepalveluosaston laajennus 

elintarviketilojen osalta sekä ruoka- ja elintarvikepalvelujen osaston saneeraus. Laajennuksen 

yhteydessä rakennettiin väestönsuoja, joka oli jäänyt valimoinstituutin rakentamisen 

yhteydessä toteuttamatta. Väestönsuojan rakentamisessa otettiin huomioon myös tuleva

multimediakirjasto. Myöhemmin, multimediatilojen rakentamisen yhteydessä, jatketaan 

suurkeittiön ja opiskelijaravintolan saneerausta nykytarvetta vastaavaksi. Samassa 

yhteydessä toteutetaan opiskelijoiden palveluyksikkö ja opintotoimisto. 

4.1.1. Kirjasto- ja multimediaopetustila 

Hervannan ammattioppilaitoksesta puuttuvat edelleen kirjasto- ja multimediatilat, jotka ovat 

välttämätön osa oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisia monimuoto-opetusta ja omatoimista 

tiedonkeräämistä tukevia tiloja. Aikuiskoulutuksen kasvava volyymi, 

viestintätekniikan opintolinjan tarpeet ja monimuoto-opetuksen tuleminen toisen asteen 

koulutukseen puoltavat kirjasto- ja multimediakeskuksen rakentamista pikaisesti. Hankkeen 

ensimmäiset esisuunnitelmat ovat jo vuodelta 1994. 

Hankkeen koko laajuus on noin 2054 m 2 . Edellisen raportin mukaan hanketta on esitetty 

aloitettavaksi jo vuonna 2002 suurkeittiön ja opiskelijaravintolan saneerauksen kanssa 

samanaikaisesti. Vuodelle 2002 varattiin hankkeelle suunnitteluraha, jolloin suunnittelu 

aloitettiinkin. Hanketta on vuosi vuodelta siirretty suunnittelua keskeyttämättä siten, että tällä 

hetkellä rakentamisen aloitus olisi marraskuussa 2004. Rakennuslupa on saatu kesällä 

2003. Tilat rakennetaan keskeiselle paikalle päärakennuksen katolle rakennettavaan 

laajennukseen. Sijoituspaikka on keskeinen, ja se mahdollistaa tilojen käytön myös 

säännöllisen kouluajan ulkopuolella. Tilat sijaitsevat lähellä opiskelijaravintolaa, opiskelijapalveluita, 

opettajanhuoneita ja yleisaineiden opetustiloja. Samassa yhteydessä oppilaitoksen 

pääsisäänkäynti, ja opiskelijoiden palvelutilat muutetaan tarkoituksenmukaisiksi. 

4.1.2. Suurkeittiö ja opiskelijaravintola 

Suurkeittiö ja ruokala on alunperin suunniteltu 760 hengen palvelemiseen. Suurkeittiön tilat 

ovat ahtaat ja monilta osin toiminnallisuuden sekä työturvallisuuden kannalta puutteelliset. 

Keittiötilat ovat lisäksi monelta osin huonokuntoiset, eivätkä täytä tämän hetken 

hygieniamääräyksiä. Tilojen saneeraustarve tuli jo välttämättömäksi vuoden 2001 aikana, 

kun ruokalan palvelujen käyttäjämäärä nousi noin 1050 henkeen. Nyt, vuonna 2003 käyttäjiä 

on jo 1180. Hankkeen laajuus ja laatu eivät ole muuttuneet edellisen raportin jälkeen. 

Hanketta esitetään toteutettavaksi samassa yhteydessä multimedia- ja kirjastotilojen kanssa 

vuonna 2005. Suurkeittiöön sekä opiskelijaravintolaan tehdään saneerauksen yhteydessä 

tilamuutoksia, uusi jakelulinjasto ja laitehankintoja. Laajuus on yhteensä noin 712 m 2 . 

4.1.3. Puu-, maalaus- ja graafisen alan osasto (PUMASKA) 

Puu- maalaus ja graafisen alan osaston puu- ja pintakäsittelyn tutkinnoista osa oli vielä 

kaksivuotisia aiemmin ja ne muuttuivat kolmevuotisiksi siten, että muutoksen vaikutus alkoi 

vuonna 2002 syksyllä. Kyseiset tilat ovat suunniteltu 7 opetusryhmälle. Tällä hetkellä ryhmiä 

on täydet 13, lisäksi tiloissa järjestetään laajaa näyttö- ja kurssitoimintaa. Tutkintojen muututtua 

kolmivuotisiksi kaikille ryhmille ei ole työnopetus- eikä teoriaopetustiloja. Osaston lisätilantarpeen 

ratkaisuehdotukseksi esitettiin edellisessä raportissa (1999) Hervannan 

ammattioppilaitokseen sijoitettavaa 500 m 2 lisärakennusta, johon olisivat sijoittuneet puualan 

kokoonpanohalli, maalaushalli, hiekkapuhallustilat sekä teoriatiloja. 

Vuoden 1999 raportin jälkeen on todettu tarkoituksenmukaiseksi ratkaista lisätilatarpeet 

Rollikkahallin tiloissa, jossa on jo ammattiopistolla tiloja käytössä. Pumaska-osastolle tehdään 

Rollikkahallista vapautuviin tiloihin 500 m 2 työnopetustilat. Hankkeesta tarkemmin 

Rollikkahallin yhteydessä luvussa 4. 

Graafisen alan opetustilojen tilantarve toteutetaan nykyisten opetustilojen muutoksilla. 

27

Graafisen alan opetus on muuttunut tilojen rakentamisajoista (1985-1987) niin voimakkaasti, 

että nykyiset tilat ovat epätarkoituksenmukaiset. Muutostöillä saadaan aikaan nykyaikaiset ja 

riittävät opetustilat ilman lisärakentamista. 

Pumaska-osaston Hervannan ammattioppilaitoksessa toteutettavaksi hankkeiksi jää 

graafisen alan B-rakennuksessa sijaitsevien työsalien saneeraaminen, jonka lisäksi suuresta 

työnopetustilasta erotetaan yksi atk-luokka lisää. Työt voidaan edelleen osoittaa tehtäväksi 

ns. pienten perusparannusten budjetilla, jolla on jo muutostöitä tehtykin. Hankkeen laatu ja 

laajuus eivät ole muuttuneet aiemmista raporteista. Pumaska-osaston puu- ja/tai 

maalausalan työnopetustilojen sijoittuminen osittain Rollikkahalliin jättää Hervannan ammattioppilaitokseen 

laajenemisoption lisätilaa tarvitsevalle mekatroniikan opetukselle. 

28 

4.2. Pyynikin ammattioppilaitos, Taop 

Pyynikin ammattioppilaitoksen kiinteistö saneerattiin vuosina 1979-1992. Kiinteistön kerrosala 

on 18 090 m 2 . Nyt esitettävät peruskorjaus- ja tilatarpeet koskevat opetustilojen osalta 

Pyynikin yksikön ruoka- ja elintarvikepalveluosaston tiloja sekä aikuis- ja lukiokoulutuksen 

suurryhmätiloja. Opetustoimintaa tukevia tiloja koskevat hankkeet ovat kirjasto- ja 

multimediaopetustila, suurkeittiön ja ruokasalien saneeraus, opetusmyymälän ja kahvilatilojen 

uudelleenjärjestely sekä talousvaraston muutokset. 

Vuoden 2004 kevään aikana päivitetään joitakin vuosia sitten tehty esihankesuunnitelma, 

jolloin tarkentuu taas kerran tilantarve ja kustannusarvio. Tampereen kaupungin 

sisäilmatyöryhmä tekee tutkimusta Pyynikin kiinteistön ilmanvaihdosta ja kiinteistössä 

olevista kosteusongelmista. Ryhmän loppuraportti saadaan käyttöön kevään 2004 aikana. 

Lisäksi kevään aikana tehdään erillinen kuntoarvio esihankesuunnittelun alaisista tiloista. 

Hammashoitolan sijainti keskellä koulun opetustiloja ei ole enää perusteltua, koska se ei 

enää palvele koulun opiskelijoista kuin ulkokuntalaisia ja Pyynikin alueen asukkaita. Tilojen 

sijainti aiheuttaa koulun tiloissa ulkopuolisten ihmisten asiointia kasvavassa määrin varsinkin 

jatkossa, kun hammashoidon piiriin kuuluvien ikärajaa nostetaan. Tämän vuoksi esitetään, 

että hammashoitolalle etsittäisiin korvaavat tilat muualta lähiympäristöstä. 

Pihassa D –siiven edessä nykyisin varastona olevan vanhan kaasukeskuksen purkaminen 

mahdollistaa liikenteen sujuvuuden IT –kirjaston rakentamisen tuomien pihamuutosten 

vastapainoksi. Kaasukeskuksen purku on esitetty jo mm. Tampereen ammattiopiston 

liikenneturvallisuusselvityksessä vuonna 2001. Teknisellä toimella tällä hetkellä käytössä 

olevasta B –siiven alla olevasta autotallista saadaan varasto kaasukeskuksessa 

varastoitaville telineille ja muulle materiaalille. 

4.2.1. Opetustoimintaa tukevat tilat 

4.2.1.1. Kirjasto- ja multimediaopetustila 

Pyynikin ammattioppilaitoksesta puuttuvat myös kirjasto- ja multimediaopetustilat. Tilat 

tarvitaan Pyynikille samasta syystä kuin Hervantaan eli oppilailla ei ole opetussuunnitelman 

edellyttämään monimuoto-opiskeluun ja omatoimiseen tiedonhankintaan sopivia tiloja. 

Koululla ei ole käytössään jaettavaa atk- ja työryhmätilaa, tietoliikenneoppimisympäristöä 

eikä esittelytiloja oppilaiden opinnäytetöille. Nämä puutteet voidaan korvata keskeisesti 

sijaitsevalla kirjasto- ja multimediaopetustilalla. 

Kirjasto- ja multimediaopetustilan laajuus ei ole muuttunut 1999 raportin jälkeen. Kirjasto- ja

multimediaopetustilaa esitetään rakennettavaksi tyhjänä olevaan hiilikellariin, joka on C- ja 

D-siipien välissä olevan pihan alla. Hiilikellarin korkeaan tilaan saadaan parviratkaisulla hyvät 

tilat kahteen kerrokseen kirjasto- ja multimediakeskusta varten. Välttämätön edellytys tilojen 

sijoittamiselle näihin tiloihin on suuren kattoikkunan puhkaiseminen kattona olevasta pihasta. 

Kulkuyhteys ulos, kahvioon, ruokasaliin, aikuis- ja lukiokoulutuksen suuropetustilaan saadaan 

A- ja C-siiven nurkasta. Hiilikellariin saadaan rakennettua 240 m 2 :n kirjasto- ja 

multimediakeskus ja parvelle noin 70 m 2 :n atk-itseopiskelutila. Lisäksi nykyisen A-siiven 

rungon sisään saadaan helposti järjestettyä varastotilaa tai itseopiskelupisteitä noin 90 m 2 

jakamalla nykyinen kaksikerroksinen lämpökeskus välipohjalla. Peruskorjattava auditorio 

sijaitsee aivan multimediakirjaston vieressä, josta saadaan kulkuyhteydet järjestettyä helposti 

ja tarkoituksenmukaisesti. 

4.2.1.2. Auditorio 

Pyynikin ammattioppilaitoksen 100:n hengen auditorio on huonosti saavutettavissa ja se ei 

ole nykyasussaan toimiva kokoontumistila. Auditorion ilmastointi, valaistus ja AV- ym. 

tekniikka eivät ole toimivia ja tila ei ole muutenkaan edustava, varsinkaan ajatellen kouluajan 

ulkopuolella tapahtuvaa vuokraustoimintaa. Pyynikille tarvitaan monikäyttöinen erotettavissa 

oleva keskeisesti sijoitettu, helposti saavutettavissa oleva uusitulla tekniikalla varustettu 

auditorio . 

Nykyinen auditorio sijaitsee samassa tasossa hiilikellarin kanssa D-siivessä aivan hiilikellarin 

seinän takana. Auditorioon tehdään saneeraus, iv-remontti ja hiilikellariin 

rakennettavasta multimediaopetustilasta puhkaistaan uusi kulkuyhteys auditorioon. - 

Saneerattavan auditorion pinta-ala on 120 m 2 . Tilaa voidaan saneerauksen jälkeen käyttää 

myös videoneuvottelutilana. Auditorio toimii myös toisena aikuis- ja lukiokoulutuksen 

suurryhmän opetustilana. Keskeisen sijaintinsa vuoksi toimivalle auditoriolle olisi runsaasti 

kysyntää myös vuokrattavana tilana. 

4.2.1.3. Suurkeittiö, opiskelija- ja henkilöstöravintola sekä talousvarasto 

Suurkeittiö on saneerattu vuonna 1983, jonka jälkeen ruokailijamäärä on kaksinkertaistunut. 

Keittiön toiminnot ovat lisääntyneet oleellisesti erikoisruokavalioiden ja työtilaustoiminnan 

vuoksi. Nykyisessä kunnossaan suurkeittiön tilat, laitteisto ja varastot ovat tämänhetkiseen 

ruokailijamäärään (1250 henkeä) nähden riittämättömät, puutteelliset ja 

epätarkoituksenmukaiset sekä toiminnallisuuden että hygienian ja työturvallisuuden kannalta. 

Suurkeittiössä tulee olla seuraavat toiminnalliset työpisteet: esivalmistelutila lämpökeittiöön, 

lämpökeittiö, kylmäkeittiö, erityisruokavaliokeittiö, leipomo, ruokien pakkaus- ja lähetystila 

sekä lisäksi tarvitaan työnjohdolle työtila sekä henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnittelu – ja 

ATK -tilaa. Astiahuolto tarvitsee lisätilaa, kun astiat palautetaan ns. asiakaspalautuksena. 

Ruokasali on ruokailijamäärälle liian pieni ja henkilökunnan ruokasali sijaitsee hankalassa 

paikassa pääkäytävän toisella puolella kaukana suurkeittiöstä. Opiskelijaruokasalin lattia on 

huonokuntoinen ja jakelulinjasto toimii vain välttävästi. Opiskelijaruokasalin korkeutta voisi 

hyödyntää ruokailuparvella, jotta saataisiin riittävästi ruokailupaikkoja ja kahvioon 

lisäpaikkoja asiakkaille. 

Suurkeittiössä ja ruokasalissa ei ole kunnollista ilmastointia, joka on koettu ongelmaksi. 

Opetuskeittiöillä ja suurkeittiöllä on erilliset elintarvikevarasto- ja kylmiötilat, jotka sijaitsevat 

eri siivissä ja täten ovat jo logistiikan kannalta hankalat. Suurkeittiössä saapuva ja lähtevä 

elintarvike kulkevat samaa reittiä ohi jätepuristimien ja kuljetuslaatikoiden ohitse. 

Elintarvikkeiden kuljetuslaatikoiden, rullakoiden varastointi tapahtuu nyt ohjeiden vastaisesti 

ulkona ja jätevarasto-lastaussillalla. Elintarvikevaraston kylmiöissä ja pakasteiden säilytysti- 

29

30 

loissa on hajuongelmia, joiden vuoksi tiloissa ei saisi säilyttää elintarvikkeita lainkaan. 

Jätteiden keräily vaatii omat tilansa. Nykyinen tupakkakatoksen tila voitaneen hyödyntää 

keskitettynä jätteiden keräilypisteenä( biojäte, pahvipaalaus, sekajäte, paperi, metalli ym). 

Suurkeittiön ja opiskelijaravintolan saneeraus- ja tilatarpeet eivät ole muuttuneet edellisestä 

raportista. Jatkosuunnittelussa on todettu, että suurkeittiö-, opiskelijaravintola-, kahvio- sekä - 

myymälätilakokonaisuus voidaan mahdollisesti toteuttaa ilman lisärakentamista jo olemassa 

olevissa tiloissa. Suurkeittiön ja opiskelijaravintolan tilat saneerataan, laitekantaa uudistetaan 

ja keittiötiloja laajennetaan hieman nykyisen opiskelijaravintolan puolelle sekä tiloihin tehdään 

toimiva ilmastointi. Saneerauksen ja tilamuutosten pinta-ala on noin 490 m 2 . Suurkeittiön 

alapuolella olevista nykyisistä suurkeittiön varastoista ja sosiaalitiloista tehdään tilamuutoksilla 

keskitetty talousvarasto ja kylmiötilat sekä suurkeittiölle että kaikille opetuskeittiöille ja 

suurkeittiö-, varastoja myymälähenkilökunnan sosiaalitila. Talousvaraston tilatarvetta on 

tarkastettu edellisen esityksen jälkeen 120 m 2 :llä, jolloin tilamuutosten kokonaispinta-alaksi 

tulee 380 m 2 . Keskitetty talousvarastoratkaisu edellyttää parempien huoltoyhteyksien järjestämistä 

B-siiven saneerattaviin opetuskeittiöihin. Kysymykseen voisi tulla yhdystunneli tai 

käytävä A-siiven seinää pitkin tai hissi P/0-kerroksesta ykköseen, kun varastotilaksi otetaan 

B-siiven puoleinen iso pukuhuone. 

4.2.1.4. Kahvio- ja myymälätilat 

Pyynikin ammattioppilaitoksen myymälässä myydään opetustyönä valmistettuja 

elintarvikkeita sekä muiden osastojen valmistamia tuotteita. Myymälä sijaitsee erillään 

kaikista muista toiminnoista ja sinne on hankalat kulkuyhteydet tuotantokeittiöistä. Tilat ovat 

asiakas- ja tuotemäärään nähden liian pienet ja epäkäytännölliset. Kahvio toimii tällä hetkellä 

tilapäisesti Pyynikin palloiluhallin yhteydessä. Kahviotoimintaa ei ole järkevää pitää 

erillisessä rakennuksessa mm. kulkuyhteyksien ja saavutettavuuden takia. Kahviotoiminta 

kuuluu ruoka- ja elintarvikepalveluosaston opetussuunnitelmaan työelämään harjaannuttamiskoulutuksena. 

Kahvion ja myymälän tilatarpeiden tyydyttämiseksi esitettiin vuoden 1999 raportissa rakennettavaksi 

noin 280 m 2 laajennus, joka olisi sijoittunut koulun sisäpihalle vanhan rakennuksen 

C- ja D-siipien väliin. Jo silloin laajentamista pidettiin huonona ja äärimmäisenä ratkaisuna, 

koska se olisi ollut vaikea toteuttaa onnistuneesti suojellun rakennuksen yhteyteen pienelle 

sisäpihalle. 

Olemassa olevan rakennuksen laajentamisesta kuitenkin luovuttiin jo 2001 vuoden raporttia 

tehdessä. Kahvio ja myymälätila voidaan toteuttaa peruskorjauksella ja tilamuutoksilla jo 

olemassa olevissa tiloissa. Nykyisen henkilöstöravintolan siirretään ravintola Koulukellarin 

yhteyteen, jolloin nykyiset tilat sekä käytävätila muutetaan kahvio-myymäläksi, joka toimii 

opiskelijaravintolan laajennuksena ruuhka-aikana. Läpikulkuliikenne saadaan minimoitua 

muiden tilajärjestelyiden avulla, kuten käytävän päässä sijaitsevien perusopetustilojen ja 

leipomo- ja konditoriatilojen siirroilla (ks. opetustilojen tilatarpeet luku 3.2.). Myymälä tehdään 

kahvion yhteyteen avaamalla nykyiseen ruokalatilaan viereisiä työ- ja varastohuoneita. 

Kahvio-myymälän pinta-alaksi tulee noin 160 m 2 . Muutoksesta huolimatta saadaan 

toteutettua toimiva kokonaisuus opiskelijaruokailutiloista, kahviosta ja myymälästä, joka on 

edelleen erotettavissa myös tärkeänä pidettävää iltakäyttöä varten. Tiloista saadaan 

edelleen järjestettyä hyvä yhteys tuleviin suuropetustiloihin, kirjasto- ja multimediaopetustilaan 

sekä peruskorjattavaan auditorioon. 

4.2.1.5. Yhteenveto opetustoimintaa tukevista tiloista

31 

Yhteenvetona voidaan todeta, että edellä mainitut Pyynikin ammattioppilaitoksen 

opetustoimintaa tukevat tilat sijaitsevat nykyisin hajanaisesti, osin eri rakennuksissa. Lisäksi 

tilat ovat nykyiseen opiskelija- ja asiakasmäärään ja opetussuunnitelmaan suhteutettuna 

alimitoitetut ja vanhanaikaiset. Tilat eivät näy käyttöastekartoituksessa, koska ne ovat ns. 

opetustoimintaa tukevia tiloja, kuitenkin niiden saattaminen nykyaikaiselle tasolle on 

välttämätöntä opetuksen laadun kehittymisen ja hygieniamääräysten kannalta. Toteutettaessa 

hankkeet ehdotetulla tavalla saadaan keskitettyä opetustoimintaa tukevat 

toiminnot samaan paikkaan ja uutta auditoriota ei tarvitse rakentaa. Opiskelijaravintolan 

laajennus ja kahvion tilat saataneen ratkaistua olemassa olevissa tiloissa ilman lisärakentamista. 

Näin saadaan luotua toimiva suurkeittiön, opiskelijaravintolan, kahvion, 

myymälän, kirjasto- ja multimediaopetustilan ja auditorion yhdistelmä. Oppilaitoksen piha on 

ahdas ja esitetyillä hankkeilla saadaan mahdollisesti säästettyä pihatilaa ja suojellun 

olemassa olevan rakennuksen ilmettä säästävä laajennusratkaisu. 

4.2.2. Opetustilat 

Edellisessä raportissa todettiin muoti- ja kauneusosaston sekä sähköosastojen tilatarpeiden 

selviävän ilman peruskorjausta ja tilamuutoksia sisäisillä järjestelyillä mikäli muiden 

hankkeiden kautta saadaan esim. sähköosaston tilojen kuormitus vähenemään. Sama 

tilanne on edelleen, tosin saneeraustarpeet ovat ajan myötä huomattavasti lisääntyneet. 

Osastoilla on jo toteutettu useita sisäisiä tilamuutoksia tänä aikana. Ongelmallisiksi ovat 

muodostuneet osastojen ilmastointi- ja lämmitystoiminnat. Tilajärjestelyjä on tehty ja voidaan 

tehdä ns. pienten perusparannusten budjetilla. 

4.2.2.1. Ruoka- ja elintarvikepalveluosasto 

Pyynikin viimeisin saneeraus aloitettiin yli 20 vuotta sitten ruoka- ja elintarvikepalveluosaston 

tiloista. Osastolla on kiinteistössä opetusravintolan keittiö, ravintolasali, kolme opetuskeittiötä 

sekä leipomo- ja konditoriatilat. Tilat ja laitteet ovat uudistuvaan alan opetukseen 

vanhentuneita ja epätarkoituksenmukaisia toiminnallisuuden ja työturvallisuuden kannalta. 

Tilat ovat ahtaat sekä ilmastointiongelmien ja pintarakenteiden huonon kunnon vuoksi 

epähygieenisiä ja vaikeasti puhtaana pidettäviä. Ravintolan osalta pitäisi uuden liikeidean 

tukemiseksi sekä laaja-alaisemman opetuksen toteuttamiseksi suunnitella tilat uudelleen. 

Kaikki osaston työnopetustilat ovat saneerauksen ja laitekannan uusimisen tarpeessa 

muutaman vuoden sisällä. 

Aiempien suunnitelmien mukaan nykyiset opetuskeittiöiden tilat, ravintolakeittiö, ravintolasali, 

kabinetti sekä leipomo- ja konditoriatilat saneerataan, tehdään tilamuutoksia ja laitekantaa 

nykyaikaistetaan. Opetuskeittiöiden, ravintolakeittiön ja -salin sekä varastojen saneerattavien 

tilojen pinta-ala oli yhteensä 1680 m 2 sekä neljännessä kerroksessa sijaitsevien 

saneerattavien leipomo- ja konditoriatilojen laajuus oli 375 m 2 . 

Opetuskeittiöiden lisätilantarve esitetään ratkaistavaksi siten, että nykyisistä B-siiven 

kellarissa olevista myymälän varastotiloista ja osittain entisistä varastotiloista sekä A-siiven 

kellarissa olevat varasto, pukuhuone ym. tiloista saneerataan lisäkeittiötilaa, jolloin saadaan 

opetuskäyttöön tarkoitettu tilauskeittiö, joka palvelee ammatillisten valinnaisten opetusta 

kaikille luokille. Tämä keittiö voi osittain käyttää samoja tiloja esim. esikäsittelytilat ja 

astianhuoltotilat, kuin nykyinen ravintolakeittiö sekä tarvittaessa ravintolaan saneerattavia 

ruokasali tiloja. 

Uuden suunnitelman mukaan B-siiven kaikki kolme opetuskeittiötä yhteensä 1020 m 2 

peruskorjataan ja alimmassa kerroksessa olevat varastotilat muutetaan henkilökunnan ja

opiskelijoiden sosiaalitiloiksi. A-siiven opetusravintolan keittiö ja ravintolasali (330 m 2 ) 

peruskorjataan ja nykyisestä 50 m 2 :n myymälätilasta tehdään ravintolasalin kabinettitila. 

Ravintolasali tulisi toimimaan tulevaisuudessa myös henkilökunnan ravintolana. 

A-siiven neljännessä kerroksessa kulkuyhteyksien kannalta erittäin huonossa paikassa 

sijaitseville leipomo- ja konditoriatiloille tehdään ensimmäiseen kerrokseen vastaavan kokoiset, 

nykyaikaiset 450 m 2 :n tilat. Leipomo-konditoriatilojen siirtäminen ensimmäiseen 

kerrokseen on tarpeellista myös nykyaikaisten raaka-ainetoimitusten ( esim. jauhojen tankki 

kuljetukset ja isot myyntierät ) sekä laitteiden kannalta. Tarpeellista on saada myös 

ilmastointi ja lämpötila asiat kuntoon leipomon kohdalla. Nykyisten konditoriatilojen paikalle 

saneerataan suuropetustiloja, jotka soveltuvat paremmin neljänteen kerrokseen. Konditoriatilojen 

tieltä siirretään 70 m 2 :n hallintotilat nykyisen hammashoitolan ja yhden luokkatilan 

paikalle. 

32 

4.2.2.2. Yhteenveto saneerattavista kohteista Ruoka- ja elintarvikepalveluosastolla 

• 3. opetuskeittiötä ( sisältävät ruokasalit ja sosiaalitiloja ) 

• leipomo 

• konditoria 

• ravintolakeittiö ja siihen liittyvät ruokasalit ( 2 kpl ) 

• pukuhuone ja sosiaalitiloja 

• uuden ”opetuskeittiön” rakentaminen 

4.3. Rollikka- eli autohalli 

Rollikkahallista vapautuvat tilat, jotka eivät vielä ole ammattioppilaitoksen käytössä, varattiin 

vuoden 1999 raportissa Tampereen ammattiopiston tulevaisuuden laajennusvaratiloiksi. 

Silloin esitettiin vain ehdotuksia Rollikkahallin mahdolliselle käytölle ottamatta lopullista kantaa 

rakennuksen käyttöön. Tällä hetkellä Rollikkahallissa ammattiopiston käytössä on 3340 

m 2 . Vuoden 2001 raportissa jo esitettiin Rollikkahallin tiloja käytettäväksi logistiikka- ja 

kuljettajaopetuksen sekä Pumaska-osaston tarpeisiin. 

Tampereelle sijoittuvan kuljettajakoulutuksen ja Hervannan ammattioppilaitoksen 

Pumaska-osaston tilojen laajennustarpeen vuoksi esitetään, että Rollikkahallin ulkopuolisilta 

vuokralaisilta vapautuvat tilat (1600 m 2 ), verhoilijoille ja rakennusmaalareille vanhaan 

pesulinjaan tehdyt tilat (260 m 2 ) sekä satamatoimiston käytössä olevat tilat (120 m 2 ) 

osoitettaisiin ammattiopiston käyttöön. Rollikkahallin tiloihin saadaan saneeraamalla kuljettajakoulutuksen 

käyttöön 1000 m 2 opetus- ja autohallitilat, Pumaska osaston työnopetustiloja 

500 m 2 . Samalla nyt logistiikkaopetuksen käytössä olevat tilat voitaisiin osoittaa 

viestintälinjan laajennustiloiksi. 

Rollikkahalliin sijoitettavien opiskelijoiden ruokapalvelun turvaamiseksi pitää rakennukseen 

sijoittaa vähintään kuumennuskeittiö, jonne ruoka toimitetaan Pyynikin kiinteistön 

suurkeittiöstä. Pyynikin ruokasalitilat eivät riitä jo kasvaneelle ja edelleen kasvavalle opiskelijamäärälle 

ja sen vuoksi Rollikkahalliin on sijoitettava ruokailupalvelut. Lisäksi on tarkkaan 

tutkittava onko järkevää saneerata rollikkahalliin valmistuskeittiö, jolloin opiskelijoille 

turvataan kunnolliset ruokapalvelut. 

Edellä esitetyt toiminnot soveltuvat luonteensa vuoksi hyvin Rollikkahallin korkeisiin, 

hallimaisiin tiloihin. Tilojen muuntaminen onnistuu kohtuullisilla kustannuksilla, koska suuri osa

vastaavien tilojen kustannuksista on laitekustannuksia ja tässä tapauksessa osa laitteista on 

jo olemassa ja vaativat vain siirtämistä. Tampereen kaupungin auto- ja konekeskus hankkii 

autokalustoa ja vuokraa sitä kuljettajakoulutuksen käyttöön Kurun metsäoppilaitoksen ja 

muun lisääntyvän oman kaluston lisäksi. 

Rollikkahallin vapautumisen ajankohta Tampereen ammattiopiston käyttöön saattaa tuoda 

ajallisia muutoksia hanketaulukkoon. Suuri osa Rollikkahallista voitaneen ottaa käyttöön heti 

sen vapauduttua. Tilojen esihankesuunnittelu on tarkoitus tehdä myös vuonna 2004. 

33 

4.4. Tampereen kauppaoppilaitos, Taok 

Sammonkadulla sijaitsevan Tampereen kauppaoppilaitoksen kiinteistö on suojelukohde ja 

se on valmistunut vuonna 1959. Kiinteistön kerrosala on 7570 m 2 . Rakennuksen 

lvisa-tekniikka ei ole nykyaikaista tasoa ja talon perustukset vajoavat hitaasti ja aiheuttavat 

jatkuvaa saneeraustarvetta. Rakennus pitää saneerata mahdollisimman pian Tampereen 

ammattiopiston hallinnon ja kaupan alan käyttöön. 

Sammonkadun kiinteistössä toimii tällä hetkellä Tampereen ammattiopiston hallinnon ja 

kaupan alan koulutus. Ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö siirtyi keväällä 2002 

Teiskontielle. Oppilaitokseen jäi Tampereen kauppaoppilaitoksen opetus sekä siellä 

nykyisin annettava aikuiskoulutus, henkilöstökoulutus ja työvoimakoulutus. Tampereen 

kauppaoppilaitoksessa opiskelee 686 opiskelijaa. 

Vuonna 2003 tilojen vapauduttua ammattikorkeakoulun käytöstä tarvitsee Kauppaoppilaitos 

käyttöastekartoituksen perusteella koulutustehtävän mukaisille koulutusohjelmille 17 

teorialuokkaa, kahdeksan ATK-luokkaa, kaksi kielistudiota ja pienryhmätilan sekä 

opettajanhuoneita, toimistotiloja, sosiaalitiloja ja kirjaston sekä opiskelijaravintolan palveluita. 

Kun kauppaoppilaitoksen antamaa koulutustehtävän ulkopuolelle jäävää koulutusta ei 

lasketa, niin kiinteistöön jää vapaata tilaa neljä teorialuokkaa, kolme atk-luokkaa, yksi 

kielistudio ja pienryhmätila. 

Vapautuneet tilat tarvitaan aikuiskoulutuksen ja ammattilukiokoulutuksen käyttöön. 

Kauppaoppilaitoksen kiinteistöön tarvitaan myös nykyaikainen multimediakirjasto-opetustila 

Pyynikin ja Hervannan tavoin samoin perustein. 

Tampereen kauppaoppilaitoksen saneerauksen esihankesuunnittelu on sovittu aloitettavaksi 

kevään 2004 aikana. Kiinteistöstä on tehty useita erilaisia kuntotutkimuksia, joista kaikista 

ilmenee välttämätön saneeraustarve. Hanketta esitetään ensisijaiseksi kohteeksi 

valtionosuuden saamiseksi vuonna 2006. 

4.5. Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos, Taot 

Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen toisen asteen koulutus jäi Pirkanmaan 

ammattikorkeakoulun vakinaistuessa 1.8.2000 Tampereen kaupungin järjestämäksi ja 

uudelleen organisoitiin osaksi 1.8.2000 toimintansa alkanutta Tampereen ammattiopistoa. 

Koulutus toteutetaan Sairaalankatu 6:n kiinteistössä, joka muodostuu entisistä 

sairaalarakennuksista, päärakennus 4290m 2 , talousrakennus 4462 m 2 , kirjastorakennus 270 

m 2 ja uudisrakennus 2750 m 2 . Vuosina 1995-1999 toteutetussa rakennushankkeessa 

rakennettiin lisärakennus ja peruskorjattiin vanhat rakennukset oppilaitoskäyttöön ja 

varusteltiin terveysalan koulutuksen tarpeisiin.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksessa opiskelee n. 470 vakinaisen koulutuksen 

opiskelijaa. Lisäksi oppilaitoksen maksullisena palvelutoimintana järjestettävässä 

koulutuksessa opiskelee n. 500 opiskelijaa joko tutkintotavoitteisessa tai lisäkoulutuksessa. 

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneiden koulutustarve tulee todennäköisesti 

kasvamaan alan työvoimatarpeen ennakointitutkimusten perusteella. Mahdollisesta 

koulutusvolyymin kasvusta johtuva lisätilan tarve opetukseen voitaneen ratkaista 

ammattiopiston sisäisin järjestelyin Sairaalankadun kiinteistössä. 

Vuoden 2001 alusta lähtien terveydenhuolto-oppilaitoksen erityisenä koulutustehtävänä on 

ollut maahanmuuttajien ammattilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä 

vakinaisena koulutuksena, noin 45 opiskelijaa, että ns. ostokoulutuksena keskimäärin 45 

opiskelijaa. Lisäksi terveydenhuolto-oppilaitoksen tiloissa opiskelee myös muita Tampereen 

ammattiopiston aikuiskoulutusryhmiä. 

Pirkanmaan ammattikorkeakoulun vakinaistuttua ja ammattikorkeakouluopetuksen siirryttyä 

pois Sairaalankadun kiinteistöstä vapautui tilaa n. 500 m 2 . Tampereen ammattiopiston 

sisäisillä siirroilla tilaa on otettu käyttöön n. 1250 m 2 . Vapautuneissa tiloissa toimii 

ammattiopiston yhteinen palvelu- ja kehittämishenkilöstö sekä yleissivistävän koulutuksen ja 

ammattiopiston yhteinen mikrotukihenkilöstö ja koulutustoimialan yhteinen e-Paja. Lisäksi 

oppilaitoksessa toteutetaan Saukonpuiston koulun lisäopetusluokan tietopuolinen opetus. 

Syksystä 2003 alkaen Sairaalankadun kiinteistön tiloihin on sijoitettu lisäksi TAITAJA 2006- 

kisojen projektipäällikön ja -suunnittelijan toimitilat sekä joitakin toimialan yhteisiä 

projektihenkilöitä. 

Pyynikin ammattioppilaitoksen ruoka- ja elintarvikeosaston opetusryhmä suorittaa 

työssäoppimistaan terveydenhuolto-oppilaitoksen opiskelijaravintola Pisarassa, mikä 

vähentää Pyynikin ammattioppilaitoksessa opetuskeittiöiden lisärakentamistarpeita. Tämä 

on otettu huomioon Pyynikin ammattioppilaitoksen tilamitoituksessa. 

Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksessa ei ole ajankohtaista lisärakentamis- tai 

saneeraustarvetta, koska lisärakennus- ja peruskorjaushanke on toteutettu kiinteistössä 

vuosina 1995-1999. Joitakin turvallisuutta lisääviä laitteita olisi perusteltua hankkia 

lähitulevaisuudessa ja siten parantaa turvallisuutta. Tilamuutokset tehdään toistaiseksi ns. 

pienten perusparannusten budjetilla. 

Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen tilakysymyksiä käsiteltäessä tulee ottaa huomioon 

rakennuskompleksin kulttuurihistoriallinen arvo, jota on haluttu korostaa valtioneuvoston 

suojelupäätöksellä vuodelta 1993. 

34 

4.6. Kurun metsäoppilaitos, Taom 

Kurun metsäoppilaitoksessa voi suorittaa nuorisoasteella metsätalouden perustutkinnon, 

metsälukion tutkinnon tai kansainvälisen metsätalouden perustutkinnon. Aikuiskoulutuksen 

tutkinnot ja kurssit ovat merkittävän suuri osa Kurun metsäoppilaitoksen antamasta 

koulutuksesta. Metsäoppilaitoksen aikuiskoulutus koostuu lyhytkursseista, metsäkone-, 

metsäluonnonhoito-, metsänomistaja- ja yrittäjäkoulutuksesta. Koulun teoriaopetus annetaan 

päärakennuksen teoriatiloissa ja työnopetus alueella olevissa useissa työnopetustiloissa tai 

työnopetusalueilla. Suuri osa työnopetuksesta annetaan luonnollisesti maastossa. 

Metsäoppilaitoksen tilat ovat päärakennus, kesällä 2000 palanut käpykaristamo, konehalli, 

talousrakennus sekä useita pieniä opetus- ja opetuksen tukitoiminnoissa käytettäviä rakennuksia. 

Tampereen kaupunki on ostanut oppilaitokselle tielaitokselta halli- ja teoriatilaa

erillisestä yksiköstä Kurun keskustan ulkopuolelta, mikä aiemmin oli vuokralla. Konehallissa 

annetaan metsäkoneisiin liittyvä käytännön opetus. 

Kurun metsäoppilaitoksessa on 151 nuorisoasteen opiskelijaa. Arvion mukaan 

luonnonvara-alan nuorisoasteen opiskelijamäärä on vuonna 2005 noin 150. Kurun 

metsäoppilaitos on ainoa kartoitettavista oppilaitoksista, jonka tiloja tulee tulevaisuudessakin 

kuormittamaan myös ammattikorkeakoulun opiskelijat. Oppilaitos toimii sisäoppilaitoksen 

periaatteella ja opiskelijoilla on mahdollisuus asua oppilaitoksen omassa asuntolassa. 

Käyttöastekartoituksen mukaan koulutustehtävän omaavilla tutkinnoilla on kahden teorialuokan 

lisätarve. Oppilaitoksella ei ole käytössään suurten ryhmien opetukseen ja tilaisuuksien 

pitämiseen tarpeellisia tiloja. Koneosaston metsäkoneiden hallitilat ovat riittämättömät 

erityisesti huollon- ja rakenteen opetuksessa keväisin ja syksyisin. Hirsirakentamisen opetukseen 

tarvitaan riittävän suuri hirsikehikoiden kokoamiskatos, koska nykyään opetus 

annetaan suojaamattomalla ulkoalueella, joka vaikeuttaa opetusta sateella ja talvella. 

Kurun metsäoppilaitoksen rakennushankkeet tarveselvitysten ja käyttöastekartoituksen 

mukaan ovat seuraavat: 

- Päärakennuksen yhteyteen rakennetaan tarvittavat suurryhmätilat. 

- Oppilaitoksen läheisyyteen rakennetaan uusi nosturilla varustettu hirsirakennuskatos, 

jonka pinta-alan pitäisi olla vähintään 500 m 2 , josta lämmintä tilaa 

100 m 2 . 

- Koneosaston hallitilantarve on ratkaistu ostamalla tielaitoksen entisessä tukikohdassa 

olevat tilat, jotka saneerataan, jolloin tiloihin saataisiin rakennettua kaksi 

lämmintä opetustilaa lisää metsäkoneopetusta varten. Rakennuksien pinta-ala on 

noin 2200 m 2 , josta puolet on lämmintä tilaa. 

Kurun metsäoppilaitoksen tilatarpeet toteutetaan toistaiseksi Tilakeskuksen ns. pienten 

perusparannusten rahoituksella, jota koordinoi tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikkö. Kurun 

metsäoppilaitoksen monet tilat (mm. sauna, ns. Kurssila) vaativat perusteellista saneerausta 

lähiaikoina opetuksen jatkuvuuden turvaamiseksi. 

35 

4.7. Aikuiskoulutus 

Tampereen ammattiopiston aikuiskoulutus toimii tällä hetkellä nuorisokoulutuksen kanssa 

samoissa tiloissa. Omia opetus- ja tukipalvelutiloja tiloja aikuiskoulutuksella ei ole. 

Aikuiskoulutuksen tilat käsittävät toimistotilat Pyynikillä, Hervannassa, Kauppaoppilaitoksella 

ja Terveydenhuolto-oppilaitoksella, yht. n. 250 m 2 . Aikuiskoulutuksen työnopetus annetaan nyt 

ja tulevaisuudessakin eri osastojen työnopetustiloissa. Tilojen iltakäyttö on tehokkaasti 

lisäämässä tilojen ja laitteiden käyttöastetta. Aikuiskoulutuksen nykyiset päivätoiminnot 

kuitenkin kuormittavat nuorisoasteen tiloja jo tällä hetkellä niin voimakkaasti, että 

nuorisokoulutuksen tilantarpeen helpottamiseksi ja aikuiskoulutuksen kasvavan määrän 

vuoksi tarvitaan aikuiskoulutukselle jostakin omia tiloja. Ammattitutkintoihin valmentava koulutus, 

oppisopimuskoulutus ja muu aikuisten ammatillinen lisäkoulutus ovat voimakkaassa 

kasvussa. Valtakunnallinen aikuisten koulutustason kohottamisohjelma NOSTE 2003-07 on 

osaltaan lisäämässä eri alojen aikuiskoulutuksen tilaresurssitarpeita. 

Verhoilualan koulutus ja tutkintonäytöt toteutetaan Rollikkahallissa, jossa tähän tarkoitukseen 

oleva tila on täysin riittämätön ja sopimaton eikä täytä tutkintotoimikunnan vaatimuksia. Tila 

riittää vaivoin 8 opiskelijan ryhmälle, joka on ryhmäkokona kannattamaton. 

Kokonaisuutena aikuiskoulutuksen aikaisemmin määritelty tilatarve ei ole muuttunut. Tilat

kuormitetaan yhteiskäyttöisesti muun koulutuksen kanssa. Aikuiskoulutuksen uudet 

oppilaitoskohtaiset organisointisuunnitelmat ovat selkiinnyttäneet toimistotilojen sijoittamisen 

ja pitämisen jokaisessa oppilaitoksessa missä opetustakin järjestetään. Toiminta tarvitsee 

nopeita päätöksiä, jolloin tarvitaan suora yhteys oppilaitoksen ja osastojen johtoon. 

Koulutussuunnittelun ja järjestelyn tukipalvelujen on oltava välittömästi saatavissa ja läheinen 

yhteys koulutustiloihin on huomattavaksi eduksi. Kouluttajat tarvitsevat valmistelu- ja 

taukotilansa sekä päivä- että iltakoulutuksessa. 

Aikuiskoulutuksen määrittelemä tilantarve vuonna 2004 on kolme jaettavissa olevaa luokkaa, 

yhteensä noin 300 m 2 , yksi jaettava tietotekniikan monitoimitila 240 m 2 , auditorio 250 m 2 , 

toimistotilaa 200 m 2 ja 150 m 2 :n kokous- ja neuvottelutilat. Lisäksi aikuiskoulutus ja 

ammattiopiston lukiokoulutus tarvitsevat yhteiskäyttöön Pyynikille kaksi suurryhmätilaa, koska 

koulun nykyisissä tiloissa ei ole mahdollista antaa opetusta yhdistetyille 36 oppilaan luokille. 

Suurryhmätilojen tarve ratkaistaan ja on jo osin ratkaistu olemassa olevissa tiloissa sekä 

Pyynikillä, Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksella että Tampereen kauppaoppilaitoksella. 

Kirjasto- ja multimediaopetustilan yhteyteen Pyynikille kunnostettava auditorio 

(120 m 2 ) toimii muun käytön lisäksi suurryhmien opetuskäytössä. 

Tampereen kauppaoppilaitoksessa aikuiskoulutusta annetaan tällä hetkellä Sammonkadun 

kiinteistössä. Aikuiskoulutuksen toiminnan kannalta Sammonkadulle saneerattavat tilat 

ovatkin koulutuksen luonnetta ja opiskelijakuntaa ajatellen hyvällä paikalla ja helposti 

saavutettavissa. 

36 

4.8. Yhteenveto Tampereen ammattiopiston tilaratkaisumallista ja hankkeista 

Opetustoimintaa tukevien toimintojen järjestäminen ei enää kaikilta osin vastaa 

ammattiopiston nykyisissä tiloissa tämän hetkistä vaatimustasoa. Erityisesti kirjasto- ja 

multimediaopetustilojen sekä suurryhmäopetustilojen tarve on noussut taloudellisen toiminnan 

ehdoksi Tampereen ammattiopistossa. Näiden ratkaiseminen edesauttaa myös 

opetuksen tehostamisvaatimuksia. Tampereen ammattiopistolla on viestintäalan koulutusvastuu 

ja muutenkin on kyettävä vastaamaan eTampere -haasteisiin. Multimediakirjastoympäristöt 

toimivat yleisölle samanaikaisesti "Nettikahvilana". 

Tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta yksiselitteisesti, että ammattiopiston käytössä 

olevat tilat ovat tehokkaassa käytössä, eikä ilman laajennuksia pystytä ratkaisemaan 

tilaongelmia nyt eikä tulevaisuudessa. Valtaosa muutoksista on kuitenkin nykyisten tilojen 

sisäisiä muutoksia kohdistuen rakennusten peruskorjaukseen ja opetusympäristön ajanmukaistamiseen. 

Uudessa raportin päivityksen yhteydessä todetaan edelleen, että koko auto- eli rollikkahalli 

sekä Sammonkadun kauppaoppilaitoksen koko kiinteistö tarvitaan ammattiopiston käyttöön. 

Rollikkahalliin saneerataan varustetaan tilat autonkuljettajakoulutuksen ja Pumaska- osaston 

käyttöön. Kauppaoppilaitoksen tilat täyttyvät aikuiskoulutuksen, ammattilukion ja kirjaston 

sekä catering-alan toimintaratkaisujen yhteydessä. 

Työryhmä esittää vuoteen 2008 asti ulottuvan ohjeellisen investointiohjelman. Investointihankkeet 

on asetettu prioriteettijärjestykseen. Ensimmäisinä esitetään toteutettavaksi jo 

suunnitellut Hervannan multimediaopetustilojen rakentaminen, sekä suurkeittiön ja opiskelijaravintolan 

ajanmukaistaminen. Tärkeimpänä valtionosuushankkeena esitetään Tampereen 

kauppaoppilaitoksen saneerausta vuosina 2006-2008.

Tampereen ammattiopiston tilat ovat jo monessa kohteessa riittämättömät ja toiminnallisesti 

epätarkoituksenmukaiset sekä tärkeimpänä hygienisesti puutteelliset ja siten kaipaavat 

pikaista saneerausta. 

Rakentamishankkeiden jatkuva lykkääminen tulevaisuuteen vastoin hankeryhmän esityksiä 

on lyhytnäköistä ja ammattiopiston suunnitelmallisuutta vakavasti haittaavaa toimintaa. 

Osaan saneerattaviin tiloihin on jouduttu investoimaan väliaikaisesti ja rakentamista 

odottavia tiloja on jouduttu korvaamaan väliaikaisratkaisuilla. 

Taulukossa hankkeet on priorisoitu ja esitetty hankkeiden aikatauluttaminen, joka niveltyy 

mahdollisimman hyvin oppilaitosten toimintaan. Taulukossa on myös esitetty hankkeiden 

alustavat rakentamiskustannukset. 

37 

Hanke 

Hervannan ammattioppilaitos 

- multimediakirjasto, suurkeittiö, opiskelijaravintola 

toteuttamisvuosi 

€ 

(1.000 €) 

2004-2005 2000 

Pyynikin ammattioppilaitos 

- multimediakirjasto, suurkeittiö, opiskelijaravintola 

- auditorio, myymälä-kahvio 

- opetuskeittiöt ja elintarviketilat 

Tampereen kauppaoppilaitos 

- kiinteistön peruskorjaus 

Kurun metsäoppilaitos 

- suuropetustilat 

- hirsirakentaminen 

- tielaitoksen hallin saneeraus 

Tampereen ammattiopisto 

- Pispala, autohallin saneeraus 

2005-2007 4700 

2006-2008 5800 

2004- pienet 

hankkeet 

2007-2008 1000 

Yhteensä 11660 

Vuosittainen määrärahatarve ammattiopiston tilatarpeisiin on vuosina 2004-2008 

seuraavanlainen: 

vuosi 

määräraha 

(1000 €) 

2004 2005 2006 2007 2008 

320 2880 2960 4040 3300 

Näiden hankekohtaisten määrärahojen lisäksi on vuosittain ammattikoulutusrakennusten 

pieniin hankkeisiin oma määrärahansa. Tämän määrärahan turvin toteutetaan Tampereen 

ammattiopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiinteistössä pienehköjä 

investointihankkeita.

5. Rakentamisohjelma yleissivistävän koulutuksen ja ammattiopiston osalta 

vuosille 2005-2014 

Liitteenä 7 esitetään koulutilaryhmän tekemä esitys yleissivistävän koulutuksen ja 

ammattiopiston rakentamishankkeista ja niiden prioriteettijärjestyksestä vuosille 2005-2014. 

Yleissivistävän koulutuksen uudisrakentamishankkeista Sammon lukio valmistuu kesällä 

2005. Sen jälkeen huomattavimmat uudisrakentamiskohteet ovat Vuoreksen alueen koulut. 

Kaarilan koululle esitetään esitetään siirtokelpoisien tilojen hankkimista akuutin tilatarpeen 

tyydyttämiseksi jo vuonna 2005. Atalan koulun laajentamishanketta on hieman lykätty, jotta 

nähdään, miten Ojala-Lamminrahka sekä Nurmi-Sorilan kaavoitusasiat etenevät ja onko niillä 

mahdollisesti vaikutuksia koillisen alueen koulutiloihin. 

Painopiste on siirtymässä koulujen peruskorjauksiin ja näin ollen koulujen 

peruskorjausohjelma on mittava, mikä selittyy Tampereen kaupungin koulujen iällä ja 

koulutiloille asetettujen vaatimusten muutoksilla. Kiireellisin yleissivistävän koulutuksen 

peruskorjaushankkeista on Sammon koulun peruskorjaus ja siihen liittyvä laajennus, jotta 

saadaan kaupunkiin lisää paikkoja peruskoulun 7-9 vuosiluokkia varten ja toisaalta 

saadaan koulun tilat nykyaikaisiksi. Rantaperkiön koulukiinteistön peruskorjaus on myös 

kiireellinen kiinteistön huonon kunnon vuoksi sekä opetustoimintaan tulleiden muutosten 

vuoksi, tämän vuoksi hankkeeseen liittyy myös muutostöitä Hatanpään koulussa. Samoin 

Nekalan peruskorjaus on kiireellinen kiinteistön kunnon vuoksi sekä riittävien ja 

asianmukaisten opetustilojen saamiseksi alueelle. Tämän jälkeen tulevat vuoroon Pellervon, 

Järvensivun, Amurin ja Sampolan koulut. Myös Lamminpään, Tesoman, Tesomajärven, 

Pispan ja Vehmaisten koulujen osalta on todettu peruskorjaus tarpeelliseksi. 

Yleissivistävän koulutuksen pienten hankkeiden määrärahan turvin toteutetaan kouluissa 

opetuksen vaatimia muutostöitä sekä opetusta tukevien tilojen esim. keittiöiden ja 

ruokaloiden perusparannuksia. Lisäksi parannetaan kiinteistöjen turvallisuutta teknisillä 

toimenpiteillä. Meneillään on myös koulukiinteistöjen atk-verkottaminen, joka on mittava 

projekti. 

Ammattiopiston hankkeet ovat miltei kaikki peruskorjauskohteita, ainoastaan Hervannan 

ammattioppilaitoksen kirjasto- ja multimediaopetustila on tarkoitus toteuttaa laajennuksena 

päärakennuksen katolle. Muutoin Hervannankin hankkeen osalta on kysymys 

peruskorjauksesta eli suurkeittiön ja opiskelijaravintolan saneeraamisesta. 

Pyynikin ammattioppilaitoksen ja Kauppaoppilaitoksen kiinteistöjen kunto vaativat pikaista 

peruskorjausta. Pyynikillä ongelmallisin tilanne on suurtalouskeittiössä, jossa tällä hetkellä 

osa tiloista on jouduttu ottamaan pois käytöstä kosteusvaurioiden vuoksi. Pyynikiltä puuttuu 

myös kirjasto- ja multimediatilat, joka on nykyisin opiskelijoille välttämätön, jotta he voivat 

opiskelussaan hyödyntää erilaisia tiedonhakumenetelmiä ja monimuoto-opetusta. Myös 

ruoka- ja elintarvikeosaston tilat vaativat muutostöitä, samoin kahvio- ja myymälätilat. 

Kauppaoppilaitoksen peruskorjaukseen liittyy myös toiminnallisia tilamuutoksia. Pispalan 

toimipisteen peruskorjaus on sijoitettu vuosille 2007-08, kuitenkin jos tiloja vapautuu jo 

aikaisemmin, ne voidaan ottaa käyttöön. Tilantarvetta olisi jo nyt, kun logistiikkakoulutukselle 

tarvitaan tilaa. 

Ammattikoulutusrakennusten (Tampereen ammattiopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu) 

pienten hankkeiden määrärahan turvin toteutetaan sekä Tampereen ammattiopiston että 

Tampereen ammattikorkeakoulun muutostöitä. Pienten hankkeiden määrärahalla toteutetaan 

esimerkiksi kaikki Kurun metsäoppilaitoksen tilatarpeet. 

38

39 

LIITELUETTELO 

Liite 1 

Liite 2 

Liite 3 

Tampereen väestöennuste ikäryhmittäin ja peruskoulun 1-6 vuosiluokkien 

oppilasalueittain 

Yhteenveto peruskoulun 1-6 vuosiluokkien koulujen yleisistä opetustiloista ja 

oppilasmääristä lukuvuonna 2003-2004 

Peruskoulun vuosiluokkien 7-9 koulujen enimmäisoppilasmäärät ja 

oppilaspohjaennuste 20.9.2003 mukaan 

Liite 4 Lukioiden opiskelijamäärät 20.9.2003 

Liite 5 

Liite 6 

Liite 7 

Tampereen ammattiopiston oppilaitosten tunnuslukuja 

Tampereen ammattiopiston oppilaitosten pohjakaaviot 

Tampereen yleissivistävän koulutuksen ja ammattiopiston rakennushankkeet 

vuosina 2005-2014


Koulutustoimialan raporttisarja 

___________________________________________________________________________________ 

Vuosi 2000 

1/2000 Tampereen kaupungin peruskoulujen arviointisuunnitelma. Opetuspalvelukeskus. 9 s. + liitteet. 

2/2000 Tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa Tampereen kaupungin kouluissa 1999-2000. 

Opetus- ja kulttuuriverkkoprojektin loppuraportti. 58 s. + liitteet. 

3/2000 Hakonen Harri 

Tampereen kaupungin koulutustoimialan tietokonekeskuspalveluiden vaihtoehtoja. 

23 s. + liitteet. 

4/2000 Yhteenveto peruskoulujen ja lukioiden ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmista. 

5/2000 Oppilaiden erityisten tarpeiden huomioiminen opetuksessa - koulun tukitoimet ja erityisopetus. 

Opetuspalvelukeskus. 13 s. 

6/2000 Koulukiusaaminen oppilaiden kokemana Tampereen peruskouluissa syyslukukaudella 1999. 

Opetuspalvelukeskus. 10 s. + ala- ja yläasteen kyselylomakkeet. 

7/2000 Kansalaisen tietotekniikkavalmiudet Tampereen kaupungissa. Hallintopalvelukeskus. 10 s. + 

liitteet. 

8/2000 Selvitys Tampereen kaupungin koulunkäyntiavustajien nykytilanteesta ja suunnitelma 

vakinaistamisesta. Koulunkäyntiavustajien toimintaa suunnitteleva työryhmä. 15 s. 

9/2000 Yleissivistävän koulutuksen koulujen tilatarpeet. Koulutilatyöryhmä. 32 s. + liitteet. 

Vuosi 2001 

Muut raportit: 

Vapaa-ajan tilakartoitus. Kulttuuritoimi/Nuorisopalvelut Annikki Sangi. 25 s. + liitteet. 

Tampereen kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma 2001-2010 "Liikkuva tamperelainen". 

Liikuntapoliittinen työryhmä. 25 s. + liitteet. 

1/2001 Raportti koulujen atk-yhdyshenkilöiden ja mikrotuen tehtävistä. Hallintopalvelukeskus. 16 s. + 

liite. 

2/2001 Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen peruskoulun 7-9 vuosiluokkien koulujen, 

lukioiden ja Tampereen ammattiopiston tilatarpeet. Koulutilatyöryhmä. 


3/2001 Tampereen ammattiopiston tilatarpeet - päivitysraportti. Koulutilatyöryhmä. 12 s. 

4/2001 Yleissivistävän koulutuksen kestävän kehityksen ohjelma. Yleissivistävä koulutus 21 s. + liitteet. 

5/2001 Etäopetuksen järjestäminen Tampereen kaupungin oppilaitoksissa. Etäopetustyöryhmän 

raportti. 23 s. + liitteet. 

6/2001 Suositus peruskoulun tietoja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaksi vuosille 2002-2004. 

Hallintopalvelukeskus. 21 s. + liitteet 

7/2001 Suositus lukioiden tietoja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaksi vuosille 2002-2004. 

Hallintopalvelukeskus. 21 s. + liitteet. 

8/2001 Koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen eräiden sisäisten palvelujen järjestämistä 

selvittävän työryhmän loppuraportti. 10 s. 

9/2001 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun kustannuksia ja rahoitusta selvittäneen 

työryhmän loppuraportti. 5 s. + liitteet.


Koulutustoimialan raporttisarja 

___________________________________________________________________________________ 

Vuosi 2002 

Muut raportit: 

Tilat toiminnan mahdollistajina. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tilatyöryhmän raportti. 


1/2002 Erityisopetuksen laatua Tampereella 1997-2001. Erityisopetuksen laadullisen kehittämishankkeen 

loppuraportti. Opetuspalvelukeskus. 22 s. 

2/2002 Uudet pedagogiset ratkaisut ja niiden soveltaminen Tampereen koko koulutustoimialalla. 

Pedagogisen kehittämistyöryhmän loppuraportti. 33 s. + liitteet. 

2b/2002 Pedagogiikan kehittämistyöryhmän raportin perusteella laadittu kehittämissuunnitelma 

kustannusvaikutuksineen. 20 s. 

3/2002 Kuntatason arviointi Tampereen peruskouluissa lukuvuonna 2000-2001. Koulutuksesta 

syrjäytymisen ehkäiseminen peruskouluissa. Opetuspalvelukeskus. 37 s. 

4/2002 Kuntatason arviointi Tampereen peruskouluissa lukuvuonna 2000-2001. Koulutuksesta 

syrjäytymisen ehkäiseminen peruskouluissa. Yhteenveto. Opetuspalvelukeskus. 8 s. 

5/2002 Kirjasto- ja tietopalveluiden järjestämistä Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksessa 

selvittäneen työryhmän raportti. 19 s. 

6/2002 Koulutuksen kuntatason vuoden 2001 arviointiraportti. Hallintopalvelukeskus. 24 s. 

7/2002 Tampereen kaupungin koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen eräiden sisäisten 

palvelujen kehittämistä valmistelevan operatiivisen työryhmän loppuraportti. 9 s. 

8/2002 Suunnitelma seiskalle siirtymisestä. Vuosiluokkien 7-9 koulujen oppilaspohjaa suunnittelevan 

työryhmän loppuraportti. 15 s. + liitteet. 

9/2002 Koulutustoimialan tietostrategia. Tietohallinnon ohjausryhmä. 28 s. + liitteet. 

10/2002 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan tietostrategia. Tietohallinnon ohjausryhmä. 33 s. 

Vuosi 2003 

1/2003 Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen strategia – oppilaan oikeus hyvään 

koulutukseen. Opetuspalvelukeskus. 19 s. 

2/2003 Tampereen kaupungin koulutustoimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan 

hallintopalvelukeskuksen strategia 2002-2012. Hallintopalvelukeskus. 13 s. 

3/2003 Tampereen aikuislukio 2005. Aikuislukiotyöryhmän raportti. 21 s. + liitteet. 

4/2003 Koulutuksen kuntatason vuoden 2002 arviointiraportti. Hallintopalvelukeskus. 34 s. + liite. 

5/2003 Etäopetuskeskus. Selvitys etäopetuskeskuksen perustamisesta Tampereelle. Etäopetuksen 

ohjausryhmä. 30 s. 

Vuosi 2004 

1/2004 Aikuislukioiden yhdistämistä valmistelevan työryhmän väliraportti. 9 s. 

2/2004 Selvitys ja suunnitelma kulttuuripalveluiden käyttömahdollisuuksien lisäämisestä 

kouluopetuksessa. Kaupungin kulttuuripalvelut osana koulujen taidekasvatusta. 18 s. + liitteet. 

3/2004 Tampereen kaupungin koulutustoimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan 

hallintopalvelukeskuksen strategia 2004-2012. Hallintopalvelukeskus. 10 s. 

4/2004 Koulutuksen kuntatason vuoden 2003 arviointiraportti. Hallintopalvelukeskus. 39 s. + liitteet.

5/2004 Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen ja Tampereen ammattiopiston tilatarpeet. 

Päivitysraportti 2004. Koulutilatyöryhmä. 39 s. + liitteet. 

Lisätietoja voi kysyä hallintopalvelukeskuksen kirjaamosta puh. 314 66702

Tampereen kaupunki Koulutustoimialan raporttisarja 5/2004 ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?