Peppi-pursi purjehtii myötätuulessa - Tampereen kaupunki
Peppi-pursi purjehtii myötätuulessa - Tampereen kaupunki
Peppi-pursi purjehtii myötätuulessa - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Hyvinvointipalvelut<br />
Julkaisuja 9/2007<br />
<strong>Peppi</strong>-<strong>pursi</strong> <strong>purjehtii</strong> myötätuulessa<br />
<strong>Peppi</strong>-hankkeen 2004–2006 loppuraportti<br />
Aila Salmelin<br />
Vesa Komonen<br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö
TAMPEREEN KAUPUNKI<br />
Hyvinvointipalvelut<br />
Kehittämisyksikkö<br />
Puutarhakatu 2 A<br />
PL 487<br />
33101 TAMPERE<br />
Keskus (03) 565 711<br />
Tekijä/työryhmä<br />
KUVAILULEHTI<br />
DnoKOUTO: 7797/07/2007<br />
Aila Salmelin ja Vesa Komonen sekä ohjausryhmä: Lasse Eskonen, Kati Hakari, Pekka Kivekäs,<br />
Leena Kostiainen, Taru Kuosmanen, Pia Lepola, Tuula Martikainen, Jukka Männikkö, Niina Pietikäinen,<br />
Ritva Salisma, Hannu Suoniemi, Leena Viitasaari<br />
Julkaisun nimi<br />
PEPPI-PURSI PURJEHTII MYÖTÄTUULESSA<br />
<strong>Peppi</strong>-hankkeen 2004-2006 loppuraportti<br />
Julkaisija (tuotantoalue tai tuotantoyksikkö)<br />
Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö/Lasten ja nuorten kasvun tukemisen tilaajaryhmä<br />
Sarjan nimi ja numero<br />
Hyvinvointipalvelujen julkaisuja 9/2007<br />
ISSN-numero<br />
ISBN-numero<br />
1796-9174 978-951-609-345-4<br />
Tiivistelmä<br />
Pitkään valmisteltu <strong>Tampereen</strong> toimintamallin uudistus siirtyi toteutusvaiheeseen vuoden 2007<br />
alussa. Kaupunkiin valittiin ensimmäiset pormestarit ja samalla siirryttiin tilaaja–tuottaja-malliin<br />
kaikissa kaupungin palveluissa. Parhaillaan rakennetaan uuden toimintamallin mukaisia käytäntöjä<br />
ja opetellaan uusia toimintatapoja.<br />
<strong>Peppi</strong>-hanke on ollut merkittävä osa kaupungin uuden toimintamallin valmistelua. Hanke käynnistettiin<br />
vuoden 2004 alussa pilotoimaan uutta toimintamallia. Tarkoituksena oli rakentaa malli, jota<br />
voidaan soveltaa myös muissa hyvinvointipalveluissa. Pepissä onkin tehty valtava määrä uusia<br />
asioita: asiakasprosessit on kuvattu, palvelut tuotteistettu ja hinnoiteltu, lauta- ja johtokunnille on<br />
laadittu johtosäännöt, tilaajan ja tuottajan välille on tehty sopimusmallit. Tulospalkkauskin otettiin<br />
käyttöön päivähoidossa. Lisäksi <strong>Peppi</strong> 10-hankkeiden avulla on syntynyt lukuisia käytännön toimintamalleja<br />
yhtenäiselle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opinpolulle.<br />
Raportissa päädytään esittämään kahdeksaa jatkotoimenpidettä yhtenäisen lapsen kasvua, kehitystä<br />
ja oppimista tukevan jatkumon turvaamiseksi.<br />
Avainsanat<br />
Päivähoito, perusopetus, kasvatus, oppiminen, toimintamallin uudistus<br />
Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä<br />
10 €, alv 8 % sis.hintaan Elokuu 2007 29<br />
Julkaisun myynti ja jakelu:<br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong>,<br />
Hyvinvointipalvelut/kehittämisyksikkö<br />
PL 487, 33101 TAMPERE<br />
Käyntiosoite: Puutarhakatu 2 A<br />
Puhelin (03) 5657 7646<br />
www.tampere.fi/hallinto/hyvinvointipalvelut/julkaisumyynti<br />
Painopaikka: <strong>Tampereen</strong> Yliopistopaino Oy Painatuskeskus
Hapake<br />
Kopake –<br />
tiimit<br />
KOPLA<br />
PAPEJO<br />
Johto- ja<br />
toimintasäännöt<br />
Tiedotus -<br />
suunnitelma<br />
Intra<br />
Yli 60<br />
koulutusja<br />
infotilaisuutta<br />
Hallinto ja henkilöstö<br />
Viestintä ja koulutus<br />
Talous, tuotteistus<br />
ja sopimusohjaus<br />
KH, valt.seminaari<br />
ja päätös,<br />
touko-syyskuu 04<br />
Selvitystyö:<br />
S-miehet ja<br />
ohjausryhmä 02/04<br />
Tila- ja<br />
ATKratkaisut<br />
Juttuja<br />
lehdissä,<br />
hlöstötiedotteet<br />
Perusopetuksen<br />
tuotteistus<br />
Salmelin & Komonen<br />
Kaikem paree Tampere<br />
Perusopetuksen<br />
tuotantosopimus<br />
Päivähoidon<br />
ja<br />
perusopetuksen<br />
strategiset<br />
linjaukset<br />
Strategia<br />
ja prosessi<br />
Päivähoidon<br />
TILTU-pilotti<br />
Kehittämishankkeet<br />
Pilotit<br />
kolmella<br />
tulosalueella<br />
Päivä<br />
hoidon<br />
tuotantosopimus<br />
<strong>Peppi</strong>-puu 31.5.2005<br />
Sisällysluettelo<br />
Johdanto..................................................................................................................................3<br />
1. Hankkeen lähtötilanne .........................................................................................................4<br />
2. Keskeiset tavoitteet ja valmistelun organisointi....................................................................4<br />
3. <strong>Peppi</strong>-hankkeen käytännön toimenpiteet ja niiden toteutuminen .........................................6<br />
4. <strong>Peppi</strong>-hankkeen arviointi......................................................................................................7<br />
4.1 Ulkoiset arviointitutkimukset...............................................................................................7<br />
4.2 Sisäiset arviointiselvitykset ................................................................................................8<br />
4.2.1 <strong>Peppi</strong>-hankkeen arviointikysely päivähoidon ja perusopetuksen avaintoimijoille ............8<br />
4.2.2 PEPPI 10-hankkeen (esi- ja alkuopetuksen yhteistyö) arviointikysely ..........................13<br />
5. PEPPI-hanke päättyy – lapsen kasvun ja opinpolun kehittäminen jatkuu..........................18<br />
Liitteet ....................................................................................................................................20<br />
Kannen kuva: Carola 6 v. vuonna 2004<br />
2
Johdanto<br />
Pitkään valmisteltu <strong>Tampereen</strong> toimintamallin uudistus siirtyi toteutusvaiheeseen vuoden<br />
2007 alussa. Kaupunkiin valittiin ensimmäiset pormestarit ja samalla siirryttiin tilaaja–tuottajamalliin<br />
kaikissa kaupungin palveluissa. Parhaillaan rakennetaan uuden toimintamallin<br />
mukaisia käytäntöjä ja opetellaan uusia toimintatapoja.<br />
<strong>Peppi</strong>-hanke on ollut merkittävä osa kaupungin uuden toimintamallin valmistelua. Hanke<br />
käynnistettiin vuoden 2004 alussa pilotoimaan uutta toimintamallia. Tarkoituksena oli<br />
rakentaa malli, jota voidaan soveltaa myös muissa hyvinvointipalveluissa. Pepissä onkin<br />
tehty valtava määrä uusia asioita: asiakasprosessit on kuvattu, palvelut tuotteistettu ja<br />
hinnoiteltu, lauta- ja johtokunnille on laadittu johtosäännöt, tilaajan ja tuottajan välille on tehty<br />
sopimusmallit. Tulospalkkauskin otettiin käyttöön päivähoidossa. Lisäksi <strong>Peppi</strong> 10-<br />
hankkeiden avulla on syntynyt lukuisia käytännön toimintamalleja yhtenäiselle<br />
varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opinpolulle.<br />
Hankkeeseen on osallistunut lukuisa joukko kaupungin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä,<br />
niin tilaajia kuin tuottajiakin. Heille kaikille kiitos hyvin tehdystä työstä. Erityisen suuri kiitos<br />
kuuluu koko <strong>Peppi</strong>-prosessin hienosti vetäneille Ailalle ja Vesalle.<br />
Kari Hakari<br />
strategiapäällikkö,<br />
toimintamallin uudistuksen projektipäällikkö<br />
3
1. Hankkeen lähtötilanne<br />
Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen päätti tammikuussa 2004 käynnistää hankkeen, jonka<br />
tavoitteena oli laatia ehdotus päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulun ja koululaisten<br />
iltapäivätoiminnan yhtenäisen tilaaja–tuottaja-mallin toteuttamiseksi. Toimintamallin uudistus<br />
päätettiin aloittaa piloteilla vuoden 2005 alussa. (Liite 1)<br />
Ehdotusta malliksi ryhtyivät laatimaan selvitysmiehet, suunnittelupäällikkö Aila Salmelin<br />
opetuspalvelukeskuksesta ja suunnittelija Vesa Komonen päivähoidon tehtäväalueelta.<br />
Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä ja sen puheenjohtajaksi strategiapäällikkö Kari Hakari.<br />
Selvitysmiesten loppuraportti hyväksyttiin ohjausryhmässä 24.5.2004. (<strong>Peppi</strong>-hanke,<br />
selvitysmiesten raportti 2004 http://www.tampere.fi/tiedostot/51uF1Elrz/peppi040525.pdf).<br />
Kaupunginvaltuusto päätti loppuraportin esityksen mukaisesti kokouksessaan 1.9.2004, että<br />
- päivähoidossa, esi- ja perusopetuksessa sekä koululaisten aamu- ja<br />
iltapäivätoiminnassa siirrytään uuteen tilaaja–tuottaja-mallin mukaiseen toimintamalliin<br />
1.1.2005 alkaen<br />
- mallin kehittämisvaihe kestää vuodet 2005–2006<br />
- ratkaisut vuotta 2007 koskien tehdään kokeilusta saatujen kokemusten perusteella<br />
- tilaaja- ja viranomaistehtäviä varten perustetaan kasvatus- ja opetuslautakunta<br />
- palveluja varten perustetaan päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta.<br />
(Liite 2).<br />
2. Keskeiset tavoitteet ja valmistelun organisointi<br />
- Uudistuksessa lähestymistapa on asiakaslähtöinen. Asiakkaaksi ymmärretään lapsi/oppilas<br />
ja hänen perheensä.<br />
- Päivähoidon ja perusopetuksen yhdistymisen keskeinen tavoite on, että suunnitelmallinen,<br />
yhtenäinen lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva jatkumo toteutuu<br />
varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen ja perusopetuksesta toisen<br />
asteen koulutukseen. Lasten/oppilaiden onnistunut siirtyminen uuteen oppimisympäristöön<br />
eri nivelvaiheissa edellyttää mm. lapsen edun mukaista tiedon siirtoa, kasvatus- ja<br />
opetussuunnitelmien yhteensovittamista ja moniammatillista yhteistyötä.<br />
- <strong>Peppi</strong>-hankkeessa on kyse toimintakulttuurin muutoksesta. Hallinnon rakenteet tulee saada<br />
tukemaan yhteistyötä. Tätä korostettiin selvitysmiesten raportissa: ”kysymyksessä ei ole<br />
olemassa olevien tehtävä- ja vastuualueiden kaavamainen siirto hallinnonalalta toiseen”.<br />
Uudistuksessa lukiot siirrettiin muun toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteyteen.<br />
Onkin huolehdittava siitä, ettei uutta raja-aitaa synny perusopetuksen jälkeen toisen asteen<br />
koulutuksen kynnykselle.<br />
- Tilaaja-tuottaja-mallin soveltaminen päivähoidon ja perusopetuksen palveluissa<br />
Valtuuston päätöksen jälkeen kaupunginjohtaja nimesi neljä työryhmää tekemään hankkeen<br />
valmistelutyötä (Liite 3):<br />
- strategia- ja prosessiryhmän, jonka tehtävänä on yhteisen strategian luominen,<br />
ydin- ja tukiprosessien määrittäminen tilaajan ja tuottajan näkökulmasta,<br />
yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen, kasvatus- ja opetussuunnitelmiin liittyvä<br />
kehitystyö, kodin kanssa tehtävä yhteistyö, lasta/oppilasta koskeva tiedonsiirto,<br />
4
päivähoidon pilotin kokemusten hyödyntäminen sekä asiakkaan ja hallinnon<br />
tukipalveluiden niveltäminen; ryhmän puheenjohtaja rehtori Leena Kostiainen<br />
- hallinto- ja henkilöstötyöryhmän, jonka tehtävänä on koulutuslautakunnan ja sen<br />
alaisen jaoston lakkauttamisen edellyttämä valmistelu, lautakuntien johtosäännön,<br />
toimintasääntöjen ja delegointisääntöjen muuttaminen tilaaja–tuottaja-mallin<br />
hallintokäytännön mukaisiksi, uuden tilaajalautakunnan ja tuotannosta vastaavan<br />
johtokunnan perustaminen sekä henkilöstön aseman selvittäminen uudessa mallissa;<br />
ryhmän puheenjohtaja hallintopäällikkö Ritva Salisma<br />
- viestintä- ja koulutustyöryhmän, jonka tehtävänä on henkilökunnan motivointi ja<br />
sitouttaminen, tiedottaminen, koulutus ja osallistuminen valmisteluun sekä<br />
asiakaslähtöisyyden ja palveluiden kehittäminen uudessa toimintamallissa; ryhmän<br />
puheenjohtaja henkilöstön kehittämispäällikkö Niina Pietikäinen (virkavapaalla<br />
12.12.2004 asti), varapuheenjohtaja yhteistoimintakoordinaattori, vs. henkilöstön<br />
kehittämispäällikkö Hannele Sinisalo<br />
- talous-, tuotteistus- ja sopimusohjaustyöryhmän, jonka tehtävänä on tilaajan ja<br />
tuotteiden vastuiden ja tehtävien määrittely, talouteen liittyvien muutosten<br />
kartoittaminen, hankintakäytäntöjen yhteensovittaminen ja tietohallinnon kysymykset,<br />
sopimusohjausjärjestelmän kehittäminen, päivähoidon ja siihen liittyvien tukipalvelujen<br />
tuotteistamisen päivittäminen, perusopetuksen ja koululaisten aamu- ja<br />
iltapäivätoiminnan sekä niihin liittyvien tukipalveluiden tuotteistaminen, tilojen<br />
yhteiskäyttö; ryhmän puheenjohtaja taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö.<br />
- päivähoidon tiltu-pilotin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella 15 päiväkotia<br />
koskeva kolmella tulosalueella toteutettava tilaaja-tuottaja-kokeilu<br />
kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Ryhmän puheenjohtaja päivähoidon<br />
johtaja Leena Viitasaari.<br />
Työryhmissä oli noin 50 jäsentä, jotka edustivat päivähoitoa, perusopetusta, konsernihallintoa<br />
ja henkilöstöjärjestöjä.<br />
Hankkeen kehittämisvaihe toteutettiin 2005–2006 ja sen aikana tavoitteena oli rakentaa<br />
päivähoidolle, esiopetukselle, perusopetukselle sekä koululaisten aamu- ja<br />
iltapäivätoiminnalle alueellisesti yhtenäinen uusi toimintamalli.<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupunginhallitus päätti 15.12.2003 (799 §), että <strong>Tampereen</strong> kaupungin<br />
toimintamallin uudistus koostuu erillisistä hankkeista ja ne toteutetaan vaiheittain vuosien<br />
2004-2007 aikana. Osana tätä kokonaisuudistusta päivähoito valittiin yhdeksi<br />
pilottihankkeeksi silloisesta sosiaali- ja terveystoimesta. Hankkeen kesto määriteltiin kahdelle<br />
vuodelle 2005-2006. Päivähoidon tilaaja-tuottaja-mallin (Tiltu) pilottihankkeessa vuonna 2005<br />
mukana olivat Rantaperkiön, Rusthollin ja Myllypuron tulosalueet; yhteensä 15 päiväkotia, 30<br />
perhepäivähoitajaa sekä 5 kerhoa leikkitoiminnasta. Päivähoidon palvelutoiminta aloitti<br />
toimintansa viidellä alueella 1.8.2005 alkaen siten, että aluejako pyrittiin määrittelemään<br />
yhtäläiseksi perusopetuksen oppilaaksiottoaluiden kanssa. (Päivähoidon tilaaja-tuottajamallin<br />
väliraportti 2006). Pilottihankkeen piiriin siirtyi vuoden 2006 alussa koko päivähoito.<br />
Päivähoidon tiltu-pilotti oli olennainen osa <strong>Peppi</strong>-hanketta.<br />
Perusopetuksen hallinnossa toteutettiin aluerehtorijärjestelmä vuonna 2005. Viiden<br />
yhteistoiminta-alueen kehittämisestä vastaa aluerehtori, jonka tehtävistä noin kolmannes<br />
liittyy alueellisen toiminnan ja yhteistyön koordinointiin ja muu oman koulun rehtorin tehtäviin.<br />
5
Samassa yhteydessä nimettiin erityisopetuksen kehittämisestä koordinoimaan<br />
erityisopetuksen johtava rehtori.<br />
3. <strong>Peppi</strong>-hankkeen käytännön toimenpiteet ja niiden toteutuminen<br />
Selvitysmiesten raportissa (2004) todettiin, että uuteen toimintamalliin siirtyminen vuoden<br />
2005 alussa edellyttää nopeata ja tehokasta valmistautumista. Raportissa listattiin<br />
asiakokonaisuudet, jotka tuli selvittää. Seuraavassa kuvataan toimenpiteet tehtävien<br />
suorittamiseksi.<br />
1. Koulutuslautakunnan ja sen alaisen jaoston lakkauttaminen<br />
2. Lautakuntien johtosäännön, sosiaali- ja terveystoimen toimintasäännön, koulutustoimialan<br />
sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan yhteisen toimintasäännön sekä molempien toimialojen<br />
delegointisääntöjen muuttaminen tilaaja-tuottajamallin hallintokäytännön mukaisiksi<br />
3. Uuden tilaajalautakunnan ja tuotannosta vastaavan johtokunnan perustaminen<br />
tehtävät 1-3 toteutettiin hallinto- ja henkilöstötyöryhmän valmistelun pohjalta<br />
4. Yhteisen strategian luominen<br />
strategia- ja prosessityöryhmä käynnisti valmistelun, päivähoidon ja perusopetuksen<br />
johtokunta hyväksyi kasvatuksen ja opetuksen tuotantostrategian marraskuussa 2006.<br />
5. Sopimusohjaus, mikä edellyttää mm. palvelujen/tuotteiden määrittämistä, tuloksen ja<br />
laadun mittaamista<br />
6. Talouteen liittyvien muutosten kartoittaminen: mm. uuden toimialueen kustannusrakenne,<br />
tilaaja-tuottajamallin edellyttämät muutokset ja kehittäminen, hankintakäytäntöjen<br />
yhteensovittaminen jne.<br />
7. Tilojen yhteiskäyttö<br />
tehtävät 5-7 valmisteltiin talous-, tuotteistus- ja sopimusohjaustyöryhmän ohjauksessa.<br />
ensimmäinen tilaaja-tuottaja-mallin mukainen talousarvio valmisteltiin vuodelle 2006<br />
ensimmäiset päivähoitoa ja perusopetusta koskevat tuotantosopimukset, sittemmin<br />
palvelusopimukset hyväksyttiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä päivähoidon ja<br />
perusopetuksen johtokunnassa alkuvuonna 2005.<br />
8. Päivähoidon tuotteistamisen päivittäminen<br />
päivähoidon tiltu-pilotti päivitti kustannuslaskennan perusteet ja tuotteistuksen.<br />
9. Perusopetuksen ja siihen liittyvien tukipalveluiden tuotteistaminen<br />
perusopetuksen palvelut tuotteistettiin siten, että tukipalvelut sisältyivät tuotteen hintaan.<br />
10. Tukipalveluiden niveltäminen: asiakkaan tukipalvelut ja hallinnon tukipalvelut<br />
hallinnon tukipalveluita selvittämään perustettiin tietoyhteiskunta, opetusteknologia ja<br />
hankinnat –tiimi.<br />
6
11. Päivähoidon pilotin suunnittelu ja seuranta<br />
päivähoidon tiltu-pilotti –työryhmä vastasi valmistelusta <strong>Peppi</strong>-ohjausryhmän tukemana.<br />
Pilottihankkeesta julkaistiin suunnitteluraportti<br />
(http://www.tampere.fi/tiedostot/5dn3UePqx/pilottihankeraportti.pdf) ja väliraportti<br />
(http://www.tampere.fi/tiedostot/5gPiU9UWd/kasv_op_raportti4_2006.pdf).<br />
12. Päivähoidon ja perusopetuksen yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen, kasvatus- ja<br />
opetussuunnitelmiin liittyvä yhteistyö, kodin kanssa tehtävä yhteistyö, lasta/oppilasta tukeva<br />
tiedonsiirto<br />
kasvatus- ja opetuspalvelukeskukseen perustettiin päivähoidon ja perusopetuksen<br />
yhteistyötiimit (esi- ja alkuopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, leikkitoiminta, taloushallinto,<br />
erityispalvelut sekä tietoyhteiskunta, opetusteknologia ja hankinnat. Lisäksi perustettiin tiimi<br />
perusopetuksen sekä toisen asteen nivelvaiheeseen).<br />
13. Henkilökunnan motivointi ja sitouttaminen, mikä edellyttää läpinäkyvää tiedottamista,<br />
koulutusta ja valmisteluun osallistumista.<br />
viestintä- ja koulutustyöryhmä laati huolehti monipuolisesti koulutustilaisuuksista ja<br />
tiedottamisesta. Erilaisia tiedotus- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin lähes 100. Tiedotus- ja<br />
koulutus suuntautui koko henkilökunnalle. Myös lasten ja oppilaiden vanhemmille suunnattiin<br />
tiedottamista.<br />
4. <strong>Peppi</strong>-hankkeen arviointi<br />
<strong>Peppi</strong>-hanketta on arvioitu ja arvioidaan eri näkökulmista useassa eri tutkimuksessa ja<br />
selvityksessä.<br />
4.1 Ulkoiset arviointitutkimukset<br />
Valmistuneet tutkimukset:<br />
Kaupungit tilaajina ja tuottajina – Kokemuksia ja näkemyksiä Jyväskylän, <strong>Tampereen</strong> ja<br />
Turun toimintamallien uudistushankkeista (Kallio, Martikainen, Meklin, Rajala ja Tammi,<br />
<strong>Tampereen</strong> yliopisto, Kunnallistutkimuksia, 2006)<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen tilaaja tuottajamallipilotti poliittisen<br />
päätöksenteon näkökulmasta (Anniina Tirrosen pro gradu –tutkielma, <strong>Tampereen</strong> yliopiston<br />
johtamistieteen laitos, 2007)<br />
Tutkimushankkeet, joista ei vielä raporttia:<br />
<strong>Tampereen</strong> kaupungin toimintamalliuudistus käytännössä, raportti päivähoidon ja<br />
perusopetuksen kehittämisprojektista<br />
(Pirkkalainen ja Kaatrakoski, Helsingin yliopisto, toiminnan teorian ja kehittävän<br />
työntutkimuksen yksikkö)<br />
Kasvatus- ja opetusalan johtajuus (Hujala ja Heikka, <strong>Tampereen</strong> yliopiston kasvatustieteen<br />
laitos)<br />
Toimintamallin uudistus johtamisen näkökulmasta (Teemu Kiiverin pro gradu –tutkielma,<br />
<strong>Tampereen</strong> yliopiston johtamistieteen laitos)<br />
7
4.2 Sisäiset arviointiselvitykset<br />
<strong>Peppi</strong>-hankkeen loppuraporttia varten toteutettiin kaksi arviointikyselyä, joista toinen<br />
suunnattiin päivähoidon ja perusopetuksen avaintoimijoille ja toinen <strong>Peppi</strong> 10-hankkeessa<br />
keskeisesti mukana olleille päiväkotien ja perusopetuksen kasvattajille ja opettajille.<br />
4.2.1 <strong>Peppi</strong>-hankkeen arviointikysely päivähoidon ja perusopetuksen avaintoimijoille<br />
<strong>Peppi</strong>-hankeen arviointikyselyn tarkoituksena oli saada kokonaiskuva siitä, miten keskeisissä<br />
uuden toimintamallin tavoitteissa on edetty. Uuden toimintamallin käytännön toteuttamisen<br />
keskeinen edellytys on erilaisissa johto- ja suunnittelutehtävissä olevan henkilöstön<br />
sitoutuminen uudistutukseen. Siksi kysely suunnattiin päiväkodin johtajille, peruskoulujen<br />
rehtoreille sekä päivähoidon johto- ja suunnittelutehtävissä oleville henkilöille (N=138).<br />
Vastausprosentiksi muodostui 40. Vastaajista suurimmat ryhmät muodostivat päiväkodin<br />
johtajat (66/35) ja rehtorit (47/12). Päivähoidon ja perusopetuksen hallinnon henkilöstöön<br />
lukeutui yhteensä 8 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin 14.-22.5.2007.<br />
Arviointikyselyn aihekokonaisuudet olivat:<br />
- Opinpolku ja nivelvaiheet (varhaiskasvatus-esiopetus-perusopetus ja perusopetus-toinen<br />
aste)<br />
- Yhteistyö (päiväkoti/koulu-vanhemmat, alueellinen yhteistyö, osaaminen ja koulutus, tilat)<br />
- Henkilöstö ja talous (kustannustietoisuus, henkilöstöresurssit, vaikutusmahdollisuudet)<br />
- Päätöksenteko<br />
Aihekokonaisuuksien nimet ovat viitteellisiä ja ne määriteltiin tulosten analysointivaiheessa.<br />
Kyselyssä ne oli otsikoitu ”osioiksi”.<br />
Arvioinnin laatuväittämät perustuivat <strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong>strategiaan, tilaaja-tuottaja-mallin<br />
linjauksiin ja PEPPI-raporttiin.<br />
Arviointikysely suoritettiin siten, että vastaaja joutui ottamaan kantaa laatuväittämiin liukuvalla<br />
asteikolla 1-5, ääripäinä väittämän toteuma arvolla 5 = hyvin ja arvolla 1 = heikosti. Kysely<br />
toteutettiin sähköisellä analysointityökalulla (Zef), joka ei laske vastauksien keskiarvoja, vaan<br />
antaa visuaalisen tuloksen vastaajien arvioista. Kyselyyn sisältyi kaikkiaan 27 väittämää.<br />
Arvojanan kohdalle 3 tai siitä vasemmalle asettuvat mielipiteet tulkitaan niin, että väittämää<br />
kuvaavaan toimintaan tulisi kiinnittää huomiota (pohdintaa, kehittämistä). Punaisella merkityt<br />
kohdat sijoittuvat arvojanalla eniten vasemmalle ja ilmaisevat laatuväittämän heikointa<br />
toteutumaa.<br />
Vastaajilla oli mahdollisuus kirjata kommenttejaan myös avoimiin kenttiin.<br />
8
Opinpolku ja nivelvaiheet<br />
Osion väittämät:<br />
1. Opinpolku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen on<br />
selkeytynyt (50)<br />
2. Varhaiskasvatussuunnitelma sekä esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat<br />
niveltyvät toisiinsa (45)<br />
3. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilökunta on tietoinen toistensa<br />
työn tavoitteista ja toimintatavoista (45)<br />
4. Päivähoidon ja perusopetuksen yhteistyö perustuu avoimuuteen ja sujuvaan<br />
tiedonvälitykseen (45)<br />
5. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen on kiinnitetty riittävästi<br />
huomiota (44)<br />
Kaikki vastaajat<br />
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:<br />
Osion eri vastaajaryhmien vastaukset<br />
asettuvat arvojanoille hyvin<br />
samankaltaisesti. Yleisesti voidaan todeta,<br />
että opinpolku kaiken kaikkiaan on<br />
selkeytynyt ja varhaiskasvatussuunnitelma<br />
sekä esiopetus- ja perusopetussuunnitelmat<br />
niveltyvät jotakuinkin toisiinsa. Tietoisuus eri<br />
kasvatus- ja opetustehtävissä toimivien<br />
tavoitteista ja toimintatavoista voisi olla<br />
parempaa.<br />
Yhteistyö<br />
Osion väittämät:<br />
1. Päivähoitolasten ja peruskoulun oppilaiden vanhemmat ovat mukana kehitystyössä (44)<br />
2. Päiväkodin ja koulun väliselle säännölliselle pedagogiselle keskustelulle on riittävästi<br />
mahdollisuuksia (44)<br />
3. Lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja alkuopetukseen toimii<br />
alueellamme hyvin (44)<br />
4. Perusopetuksessa jatketaan päivähoidossa käynnistettyjä varhaisen tuen toimenpiteitä<br />
(43)<br />
5. Päivähoidon ja perusopetuksen viisi palvelu-/yhteistoiminta-aluetta on mahdollistanut<br />
alueellisten tarpeiden huomioon ottamisen (43)<br />
6. Uusi toimintamalli on parantanut kasvatuksen ja opetuksen edellytyksiä (43)<br />
Kaikki vastaajat<br />
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:<br />
Vastaajaryhmistä päiväkodin johtajien ja<br />
rehtoreiden näkemykset tässä osiossa ovat<br />
yhteneviä. Väittämiä 3-6 kuvaavat toiminnot<br />
(lapsen siirtyminen, erityisen tuen<br />
toimenpiteiden jatkaminen, aluemallin<br />
toimivuus sekä kasvatuksen ja oppimisen<br />
edellytykset) näyttävät saavan suhteellisen<br />
positiivisen arvion kun taas vanhempien<br />
osallisuus sekä päiväkodin ja koulun välisen<br />
pedagogisen keskustelun mahdollisuudet eivät<br />
ole riittäviä.<br />
9
Yhteistyö II<br />
Osion väittämät:<br />
1. Päiväkodin ja peruskoulun välille on kehittynyt toimivia yhteistyötiimejä (42)<br />
2. Päiväkodin/koulun henkilökunta tuntee palvelusopimuksen sisällön (41)<br />
3. Alueemme päiväkodit ja koulut voivat käyttää joustavasti toistensa tiloja (41)<br />
4. Alueemme päiväkotien ja koulujen osaamista hyödynnetään joustavasti puolin ja toisin<br />
(41)<br />
5. Alueellamme päivähoidossa ja perusopetuksessa järjestetään yhteisiä koulutus-,<br />
kehittämis- ja suunnittelutilaisuuksia (41)<br />
6. Uuteen toimintamalliin siirtymiseen on panostettu riittävästi (mm. koulutus ja tiedotus) (41)<br />
Kaikki vastaajat<br />
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ<br />
Tästä osiosta selkeimmin arvon 3 oikealle puolelle sijoittuu<br />
päiväkotien ja peruskoulujen toimivat yhteistyötiimit sekä<br />
uuteen toimintamalliin panostaminen (väittämät 1 ja 6).<br />
Jos vastauksia tulkitaan kaikkien vastaajien osalta, näyttäisi<br />
siltä, että palvelusopimuksen tunnettavuus, tilojen joustava<br />
käyttö ja osaamisen hyödyntäminen puolin ja toisin<br />
edellyttävät (väittämät 2-4) kehittämistä.<br />
Kuitenkin jos vertaillaan päiväkodin johtajien ja rehtoreiden<br />
vastauksia (kuva alla), havaitaan, että vastaajaryhmien mielipiteet siitä, miten hyvin<br />
henkilökunta tuntee palvelusopimuksen ja miten osaamista hyödynnetään, poikkeavat<br />
selvästi toisistaan. Onkin oletettavaa, että tilaaja-tuottaja-mallin toteuttamisen erot<br />
päivähoidossa ja perusopetuksessa vaikuttavat käsityksiin palvelusopimuksen<br />
tunnettuudesta. Sama syy ei selittäne osaamisen hyödyntämistä koskevia eroja. Päiväkodin<br />
johtajat katsovat, että osaamisen hyödyntämisessä olisi kehittämistä.<br />
Päiväkodin johtajat<br />
Rehtorit<br />
Hallinto<br />
10
Henkilöstö ja talous<br />
Osion väittämät:<br />
1. Tilaaja-tuottaja –malli on lisännyt taloudellista itsenäisyyttä ja kustannustietoisuutta (41)<br />
2. Uuden toimintamallin myötä henkilöstöresurssia käytetään tehokkaammin (41)<br />
3. Uuden toimintamallin taloudelliset arvot korostuvat laadun kustannuksella (41)<br />
4. Uuden toimintamallin myötä henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet (41)<br />
5. Uuden toimintamallin mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat lisänneet henkilökunnan<br />
työmotivaatiota (41)<br />
Kaikki vastaajat<br />
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:<br />
Tässä osiossa parhaan toteuman saa väittämät,<br />
jotka liittyvät henkilöresurssien tehokkaampaan<br />
käyttöön ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien<br />
lisääntymiseen uuden toimintamallin myötä.<br />
Kun vertaillaan johtajien ja rehtoreiden vastauksia, voidaan todeta, että kaikkien väittämien<br />
osalta vastaukset poikkeavat merkittävästi toisistaan (kuva alla).<br />
Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että päiväkodin johtajien käsitykset uuden<br />
toimintamallin vaikutuksista ovat myönteisempiä kuin rehtoreiden.<br />
Päiväkodin johtajat<br />
Rehtorit<br />
Hallinto<br />
11
Päätöksenteko<br />
1. Tulospalkkauksella on mahdollista vaikuttaa kustannustehokkuuteen ja palvelujen laatuun<br />
(41)<br />
2. Päivähoidon kosketuspinta sosiaalihuoltoon on heikentynyt (41)<br />
3. Uuden toimintamallin mukainen organisaatio on selkeä (41)<br />
4. Päätöksenteko on siirtynyt lähemmäksi päiväkoteja/kouluja (41)<br />
5. Uusi toimintamalli on lisännyt poliittisten luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia<br />
(41)<br />
Kaikki<br />
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:<br />
Tämän osion mukaan päätöksenteko olisi siirtynyt<br />
lähemmäksi päiväkoteja/kouluja. Organisaatiota selkeys<br />
ja poliittisten luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien<br />
lisääntyminen ovat saaneet keskiarvoa<br />
3 paremman arvon. Uhkakuva, että päivähoito olisi<br />
etääntynyt sosiaalitoimesta ei näytä toteutuneen. Lisäksi<br />
tulospalkkauksen mahdollisuuksia vaikuttaa palveluiden<br />
laatuun epäillään.<br />
Kun vertaillaan päiväkodin johtajien ja rehtoreiden vastauksia (kuva alla), näyttää siltä, että<br />
rehtorit uskovat johtajia enemmän tulospalkkauksen mahdollisuuksiin vaikuttaa palveluiden<br />
laatuun. Päivähoidossa on tulospalkkaus käytössä, perusopetuksessa ei. Päiväkodin johtajat<br />
näkevät päätöksenteon siirtyneen lähemmäksi päiväkoteja/kouluja selkeästi enemmän kuin<br />
rehtorit. Päiväkodin johtajat ja hallinnon edustajat pitävät uutta organisaatiota selkeämpänä<br />
kuin perusopetuksen rehtorit. Hallinnon käsitys on yhdenmukainen päiväkodin johtajien<br />
käsitysten kanssa.<br />
Päiväkodin johtajat<br />
Rehtorit<br />
Hallinto<br />
12
4.2.2 PEPPI 10-hankkeen (esi- ja alkuopetuksen yhteistyö) arviointikysely<br />
Lukuvuoden 2004-2005 alussa käynnistyi 10 esi- ja alkuopetuksen yhteistyötiimiä, joissa oli<br />
mukana yhteensä 11 koulua ja 15 päiväkotia. Hankkeeseen osallistuminen perustui<br />
vapaaehtoisuuteen. Hankkeiden tukemiseen varattiin yhteensä 15 000 euroa vuodelle 2005.<br />
Tietoa hankkeista löytyy osoitteesta https://opetus.sis.tampere.fi/index.php?id=275.<br />
<strong>Peppi</strong>10 -hankkeissa mukana olleita henkilöitä pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan<br />
yhteistyöstä. Kohderyhmään kuului 54 henkilöä, vastausprosentti hieman alle 40. Vastaajista<br />
kaksi kolmasosaa oli koulujen edustajia ja yksi kolmasosa päiväkotien edustajia.<br />
Osa kysymyksistä toteutettiin siten, että vastaaja joutui ottamaan kantaa laatuväittämiin<br />
liukuvalla asteikolla, ääripäinä ”eri mieltä” ja ”samaa mieltä”. Osa kysymyksistä oli<br />
vaihtoehtoisia. Kysely toteutettiin sähköisellä analysointityökalulla (Zef), joka antaa<br />
visuaalisen tuloksen vastaajien arvioista.<br />
Vastaajilla oli mahdollisuus kirjata kommenttejaan myös avoimiin kenttiin.<br />
Lähtökohdat ja resurssit<br />
Osion väittämät:<br />
1.Työyhteisössämme oli hyvät lähtökohdat ja edellytykset aloittaa PEPPI 10 -hanke. (18)<br />
2.Työyhteisömme oli laajasti kiinnostunut PEPPI 10 -hankkeesta. (18)<br />
3. PEPPI 10 -hankkeemme oli resurssoitu riittävästi. (18)<br />
4. Päivähoidon ja perusopetuksen hallinto tuki PEPPI 10 -hanketta hyvin. (18)<br />
5. Päivähoitolasten ja peruskoulun oppilaiden vanhemmat olivat mukana kehitystyössä. (18)<br />
Hankkeessa mukana olleet koulut ja päiväkodit kokivat edellytykset yhteistyölle hyviksi:<br />
työyhteisö oli laajasti kiinnostunut asiasta ja resurssointiin oltiin melko tyytyväisiä.<br />
Yhteiset projektit keskittyivät pääosin yhteiseen tekemiseen: järjestettiin erilaisia pajoja,<br />
tapahtumia, liikuntatapahtumia ja juhlia. Lapset olivat innostuneesti mukana.<br />
Tiimityössä sekoitettiin esi- ja alkuopetuksen henkilökuntaa. Matriisityöskentely yli<br />
luokkarajojen sopi erityisesti pieneen päiväkoti-kouluyhteisöön.<br />
13
Pullonkaulat<br />
Vastaajat olivat tyytyväisiä järjestettyihin koulutus- ja suunnittelupalavereihin. Tiedottaminen<br />
koko kaupungin tasolla oli kattavaa ja toiminta hyvin organisoitua. Esi- ja alkuopetuksen<br />
henkilökunnan tiimityövalmiudet kehittyivät hankkeen myötä. Suurimmaksi ongelmaksi<br />
koettiin työaika, eroavathan päiväkotien ja koulujen palvelusuhteen ehdot tältä osin.<br />
<strong>Peppi</strong> 10-hanke loi hyödyllisiä yhteistyömuotoja tai -kulttuuria, joita ei todennäköisesti<br />
ilman <strong>Peppi</strong> 10-hanketta olisi syntynyt<br />
14
Yhteistyö<br />
Vastaajat kokivat, että <strong>Peppi</strong>-hanke mahdollisti laajamuotoisen yhteistyökäytänteiden<br />
kehittämisen päiväkodin ja koulun välillä. Yhteistyötä on tehty toki aiemminkin, mutta ei tässä<br />
laajuudessa. Yli kolmasosa vastaajista ilmoitti tehneensä yhteistyötä viikoittain.<br />
Myös eri <strong>Peppi</strong> 10 -hankkeiden välillä tapahtui yhteistyötä. Hankkeen päättymisen jälkeen<br />
28,6 % kokee yhteistyön aktiivisuuden edelleen lisääntyneen. Näissä tapauksissa voidaan<br />
olettaa toimintamallin vakiintuneen. Osan vastaajista mielestä iltapäiväkerhotoiminta olisi<br />
pitänyt liittää hankkeeseen.<br />
15
Miten <strong>Peppi</strong> 10 –tavoitteissa onnistuttiin?<br />
Yleiset vaikutukset<br />
2. PEPPI 10 –hankkeella oli vaikutusta tarjoamaamme palvelun laatuun. (14)<br />
3. Pääosa vaikutuksista olisi syntynyt myös ilman PEPPI 10 –hanketta. (14)<br />
4. PEPPI 10 –hanke synnytti pysyviä uusia työskentelymalleja. (14)<br />
5. PEPPI 10 –hanke oli kaiken kaikkiaan hyödyllinen. (14)<br />
16
Jatkotoimenpiteet<br />
Työyhteisössämme on hyvät edellytykset PEPPI 10 –hankkeen jatkotoimenpiteille<br />
PEPPI 10 –hankkeen jatkotoimenpiteistä on jo sovittu<br />
<strong>Peppi</strong> 10 –johtopäätöksiä<br />
Hankkeen suurimmiksi hyödyiksi koettiin esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheen<br />
yhteistyömallien sekä moniammatillisen yhteistyön kehittyminen. Hankkeella uskottiin olleen<br />
vaikutusta palvelujen laatuun ja sen myötä syntyi pysyviä, uusia yhteistyömalleja.<br />
Eniten hyötyä uskottiin syntyneen esiopetuksen oppilaille, jolle kynnys päiväkodin ja koulun<br />
välillä madaltui yhteisissä tapahtumissa ja koululaisiin ja opettajiin tutustumalla. Huoltajien<br />
uskottiin olleen tyytyväisiä järjestettyihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Vastaajat kokivat lisäksi<br />
koko työyhteisön hyötyneen uudenlaisessa työyhteisössä toimimisesta.<br />
Kysely toteutettiin toukokuun lopussa, mistä johtuen vastausprosentti jäi melko alhaiseksi.<br />
Kehittämishankkeisiin osallistuvat yleensä sellaiset yksiköt, jotka jo muutenkin ovat aktiivisia.<br />
Päiväkodin ja koulun yhteistyö esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa ei ole uusi asia.<br />
Päiväkodin ja koulun fyysisestä läheisyydestä ja esi- ja alkuopettajien aktiivisuudesta riippuen<br />
työtä on tehty pitkään. <strong>Peppi</strong> 10 –hanke nosti asian ”tärkeäksi” ja motivoi kehittämään<br />
yhteistyötä.<br />
Yhteistyön intensiteettiä arvioitaessa on otettava huomioon, että isoilla kouluilla on useampia<br />
yhteistyöpäiväkoteja. Yhteistyön tiiviyteen vaikuttaa esi- ja alkuopettajien sekä johtajien että<br />
rehtorien sitoutuminen yhteistyöhön. Myös päiväkodin ja koulun fyysisellä etäisyydellä on<br />
merkitystä erityisesti silloin, kun on kyse tilaisuuksista, joissa lapset ovat mukana. Toisaalta<br />
on korostettava, että pysyvän yhteistoiminnallisen toimintatavan aikaansaaminen ei voi olla<br />
henkilö- tai toimitilasidonnaista.<br />
17
Kohderyhmältä kysyttiin, millä toimenpiteillä esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tulisi kehittää.<br />
Opetussuunnitelmallinen yhteistyö ja yhteiset koulutukset koettiin tärkeiksi. Lopuksi<br />
pyydettiin vielä ehdotuksia, miten 6-8 –vuotiaiden lasten joustavaa siirtymistä esiopetuksesta<br />
perusopetukseen voisi tukea Tampereella. Vastauksista voi päätellä, että yhteistä<br />
ymmärrystä käsitteen ”joustava siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen” merkityksestä<br />
ei ole. Vastauksissa korostui yhteisten tilojen sekä erilaisten yhteistyömuotojen merkitys.<br />
<strong>Peppi</strong> 10 –hankkeiden keskeisimpänä tavoitteena oli etsiä uusia toimintatapoja ja<br />
yhteistyömuotoja päiväkodin ja koulun välille, jotta lapsen siirtyminen esiopetuksesta<br />
alkuopetukseen tapahtuu mahdollisimman hyvin. Joustava koulunaloitus tai vuosiluokkiin<br />
sitomaton esi- ja alkuopetus voisivat tuoda uusia yksilöllisiä ratkaisuja niille lapsille, joiden<br />
kouluvalmiudet eivät ole kehittyneet syntymävuoden mukaisesti.<br />
Suurimmaksi yhteistyön esteeksi koettiin työaika. Opettajien kokonaistyöajasta todetaan<br />
valtioneuvoston koulutuspoliittisessa ohjelmassa mm. että kokonaistyöaikajärjestelmän tulee<br />
huomioida nekin työtehtävät, joita yhteiskunnan sekä lasten ja nuorten kasvuympäristön<br />
muutokset ovat opettajan työkuvaan luoneet.<br />
Yhteenvetona molemmista sisäisestä arviointiselvityksestä voidaan todeta, että<br />
opinpolkuajatukseen perustuva varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen<br />
jatkumo nähdään tärkeänä ja ensikokemukset ovat positiivisia. Toisaalta nähdään myös, että<br />
uhkana pidetty päivähoidon eriytyminen entisestä sosiaalitoimesta ei ole tapahtunut.<br />
Päiväkotien edustajien sekä perusopetuksen ja päivähoidon hallinnon edustajat näyttävät<br />
suhtautuvan uuden toimintamallin mahdollisuuksiin jonkin verran myönteisemmin kuin<br />
perusopetuksen rehtorit. Selitystä tähän voidaan hakea uuden toimintamallin erilaisista<br />
toteutuksista päivähoidossa ja perusopetuksessa.<br />
Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe kaipaa kaikkien vastaajaryhmien mielestä<br />
enemmän huomiota.<br />
On myös realistista todeta, että lyhyen kokemuksen jälkeen pitkälle meneviin johtopäätöksiin<br />
uuden toimintamallin tavoitteiden toteutumisesta, onnistumisista tai epäonnistumisista, ei ole<br />
syytä mennä. Ulkoisten, jo valmistuneiden ja valmistumassa olevien tutkimusten anti on syytä<br />
vastaisuudessa ottaa kehittämistyössä huomioon.<br />
5. PEPPI-hanke päättyy – lapsen kasvun ja opinpolun kehittäminen jatkuu<br />
<strong>Tampereen</strong> <strong>kaupunki</strong> toteuttaa nyt uutta toimintamallia. <strong>Peppi</strong>-hankkeessa syntyi paljon uusia<br />
innovaatioita ja käytäntöjä. Syntyi myös näkemyksiä siitä, miten toimintaa pitää edelleen<br />
kehittää. Hankkeen ohjausryhmä esittääkin <strong>Peppi</strong>-kokemusten pohjalta seuraavia yhtenäistä<br />
varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opinpolkua tukevia toimenpiteitä:<br />
1. <strong>Peppi</strong>10-hankkeen kokemusten hyödyntäminen esi- ja alkuopetuksessa<br />
Vastuu: tuotanto<br />
2. Joustavan esi- ja alkuopetuksen kokeiluhankkeen käynnistäminen <strong>Peppi</strong>10-kokemuksia<br />
hyödyntäen<br />
Vastuu: tilaajan palvelutilaus 2009<br />
3. Erityispäivähoidon, psykososiaalisen oppilashuollon, neuvola- ja kouluterveydenhuollon<br />
yhteistyöhanke<br />
Vastuu: hyke<br />
18
4. Perusopetuksen opettajien kokonaistyöaikakokeilun toteuttaminen<br />
Vastuu: tuotanto, heky<br />
5. Vertailuselvityksen laatiminen esiopetuksen järjestämisestä koulun ja päiväkodin tiloissa<br />
(pedagogiset, toiminnalliset ja tiloihin liittyvät edellytykset)<br />
Vastuu: tilaaja<br />
6. Esiopetuksen jälkeisen iltapäivätoiminnan monipuolistaminen lisäämällä kerhotoimintaa<br />
sekä koululaisten ja kouluilla toteutettavan esiopetuksen yhteisen iltapäivätoiminnan<br />
kehittäminen<br />
Vastuu: tuotanto<br />
7. Perusopetuksen tiimikohtaisen kannustavan palkkauksen kokeiluhanke<br />
Vastuu: tuotanto, heky<br />
8. Lautakunnan ja johtokunnan työnjaon ja tehtävien arviointi<br />
Vastuu: päätösvalmisteluyksikkö<br />
Ohjausryhmä esittää, että <strong>Peppi</strong>-hankkeen 2004-2006 loppuraportti käsitellään kaupungin<br />
johtoryhmässä ja suunnittelujaostossa syyskuussa 2007.<br />
19
Liitteet<br />
Liite 1<br />
76§<br />
PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAMALLIN UUDISTUKSEN<br />
PILOTTIHANKKEEN HANKESELVITYS<br />
29.01.2004 Dno KKA: 963 /000/2004<br />
PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAMALLIN UUDISTUKSEN<br />
PILOTTIHANKEEN HANKESELVITYS<br />
Strategiapäällikkö Hakari:<br />
”<strong>Tampereen</strong> kaupungin toimintamallin uudistuksen lähtökohtana on<br />
strategisen ohjauksen ja palvelutuotannon ohjauksen erottaminen<br />
toisistaan sekä tähän liittyen tilaaja-tuottaja –mallin käyttöönotto<br />
niissä palveluissa, joissa se on mahdollista ja toiminnallisesti<br />
kannattavaa.<br />
Esitetyn organisaatiomallin toteuttaminen edellyttää monenlaisia<br />
valmisteluja. Kaupunginhallituksen 15.12.2003 tekemän<br />
periaatepäätöksen mukaan uudistus kannattaa toteuttaa vaiheittain<br />
siten, että mallia ja sen toimivuutta kokeillaan joissain pilottikohteissa<br />
vuosina 2005-2006 ja laajempi uudistus toteutetaan ensi<br />
vaalikauden puolessa välissä vuonna 2007. Samassa yhteydessä<br />
kaupunginhallitus päätti, että päivähoito on yksi pilottikohde.<br />
Kaupungin johtoryhmässä käsiteltiin 19.1.2004 sosiaali- ja<br />
terveystoimen sekä koulutustoimen yhteistä hanketta, jonka<br />
tavoitteena on laatia ehdotus päivähoidon, esiopetuksen,<br />
peruskoulun ja koululaisten iltapäivähoidon yhtenäisen tilaajatuottaja-mallin<br />
toteuttamiseksi. Selvityksen jälkeen toimintamallin<br />
uudistus aloitetaan piloteilla vuoden 2005 alussa.”<br />
Kaupunginjohtaja päätti,<br />
että käynnistetään hanke, jonka tavoitteena on laatia ehdotus<br />
päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulun ja koululaisten<br />
iltapäivähoidon yhtenäisen tilaaja-tuottaja-mallin toteuttamiseksi,<br />
että hanke toteutetaan siten, että toimintamallin uudistus aloitetaan<br />
piloteilla vuoden 2005 alussa,<br />
että koulutustoimialan opetuspalvelukeskuksen suunnittelupäällikkö<br />
Aila Salmelin sekä sosiaali- ja terveystoimen päivähoidon<br />
20
tehtäväalueen suunnittelija Vesa Komonen nimetään hankkeen<br />
selvitysmiehiksi 1.2.-30.4.2004 nykyisillä tehtäväkohtaisilla<br />
palkoillaan,<br />
että selvitystyölle asetetaan ohjausryhmä, johon nimetään<br />
apulaiskaupunginjohtaja Vesa Kauppinen, apulaiskaupunginjohtaja<br />
Lasse Eskonen, yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström,<br />
hallintopäällikkö Pekka Kivekäs, vt. päivähoidon johtaja Leena<br />
Viitasaari, suunnittelujohtaja Seppo Prunnila, strategiapäällikkö Kari<br />
Hakari ja taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö,<br />
että ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimetään strategiapäällikkö Kari<br />
Hakari,<br />
että tämä ohjausryhmä toimii myös päivähoidon sisäistä tilaajatuottajamallia<br />
valmistelevan hankkeen ohjausryhmänä ja<br />
että selvitysmiesten palkat maksetaan henkilöstöryhmän<br />
varamäärärahoista.<br />
Ilmoitus<br />
nimetyt, Pekka Palola, Sanna Rantanen, Ritva Voutilainen,<br />
koulutustoimi, sosiaalitoimi<br />
21
Liite 2<br />
Dnro KKA: 963 /000/2004<br />
235 § PÄIVÄHOIDON, PERUSOPETUKSEN SEKÄ KOULULAISTEN AAMU- JA<br />
ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YHTENÄINEN TILAAJA-TUOTTAJAMALLI<br />
Kh 23.8.2004<br />
Kaupunginjohtaja Rantanen:<br />
”<strong>Tampereen</strong> kaupungin toimintamallin uudistuksen lähtökohtana on<br />
tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönotto palveluissa, joissa se on<br />
mahdollista ja toiminnallisesti kannattavaa. Uuden toimintamallin<br />
käyttöönotto toteutetaan kaupunginhallituksen 15.12.2003 tekemän<br />
periaatepäätöksen mukaisesti siten, että mallia ja sen toimivuutta<br />
kokeillaan joissakin pilottikohteissa vuosina 2005-2007 ja laajempi<br />
uudistus toteutetaan vuonna 2007.<br />
Kaupungin johtoryhmässä sovittiin sosiaali- ja terveystoimen sekä<br />
koulutustoimialan yhteisestä hankkeesta, jonka tavoitteena oli laatia<br />
ehdotus päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulun ja koululaisten<br />
iltapäivähoidon yhtenäisen tilaaja-tuottajamallin toteuttamiseksi.<br />
Hanke käynnistettiin 29.1.2004. Selvitysmiehiksi nimettiin<br />
koulutustoimialan opetuspalvelukeskuksen suunnittelupäällikkö Aila<br />
Salmelin ja sosiaali- ja terveystoimen päivähoidon tehtäväalueen<br />
suunnittelija Vesa Komonen. Selvitystyön ohjausryhmään nimettiin<br />
jäseniksi apulaiskaupunginjohtaja Vesa Kauppinen,<br />
apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen, yleissivistävän koulutuksen<br />
johtaja Ulla Liljeström, vt. päivähoidon johtaja Leena Viitasaari,<br />
suunnittelujohtaja Seppo Prunnila, hallintopäällikkö Pekka Kivekäs,<br />
taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö ja strategiapäällikkö Kari<br />
Hakari, joka nimettiin ohjausryhmän puheenjohtajaksi.<br />
Toimeksiannon määräaika oli 1.2. – 30.4.2004. Selvitysmiesten<br />
loppuraportti hyväksyttiin ohjausryhmässä 24.5.2004.<br />
Esitys uudeksi toimintamalliksi on valmisteltu työryhmän<br />
loppuraportin mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on hallinnon<br />
tiivistäminen, asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen ja<br />
luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuden lisääminen. Uusi<br />
hallintomalli heijastaa uutta, lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa<br />
prosessiajattelua. Kysymyksessä ei ole olemassa olevien tehtävä- ja<br />
vastuualueiden kaavamainen siirto hallinnonalalta toiseen.<br />
Myös kaikki keskeiset lapsen hoitoa, kasvatusta ja opetusta<br />
käsittelevät valtakunnalliset suunnitelmat ja kehittämisohjelmat<br />
korostavat yhtenäisin perustein toteutettavaa kasvatuksen ja<br />
22
koulutuksen jatkumoa, jossa varhainen puuttuminen<br />
moniammatillisena yhteistyönä mahdollistaa lapsen yksilöllisten<br />
tarpeiden tunnistamisen.<br />
Loppuraportissaan selvitysmiehet ja ohjausryhmä yksimielisesti<br />
esittävät, että päivähoidossa, esi- ja perusopetuksessa sekä<br />
koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa siirrytään uuteen tilaajatuottaja-ajattelun<br />
mukaiseen toimintamalliin. Lisäksi loppuraportissa<br />
on esitetty lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla uuteen<br />
toimintamalliin voidaan siirtyä.<br />
Uuden toimialueen strategisesta ja poliittisesta johtamisesta sekä<br />
viranomais- ja tilaajatoiminnasta vastaa perustettava kasvatus- ja<br />
opetuslautakunta, joka vastaa<br />
- viranomaistoiminnan johtamisesta<br />
- toimialan strategisesta kehittämisestä<br />
- laadunvarmistamisen ja arvioinnin kehittämisestä<br />
- päivähoitopalveluiden tilaamisesta<br />
- perusopetuspalveluiden tilaamisesta<br />
- koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tilaamisesta<br />
- sopimusohjausjärjestelmän kehittämisestä<br />
- nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä koulutuslautakunnan<br />
jaostojen tehtävistä uuden johtosäännön mukaisesti<br />
- sosiaalihuoltolain mukaisista asiakkaan oikeuksiin liittyvistä<br />
kysymyksistä<br />
Tilaajalautakunta ja –yksikkö vastaavat palvelutuotannon<br />
tilaamisesta ottamalla käyttöön sopimusohjauksen menetelmiä, jotka<br />
mahdollistavat tuotekohtaisen tilaaja-tuottajamallin käyttöön oton<br />
koko toimialueella vuonna 2007. Kehittämisvaiheessa selvitetään<br />
sopimusohjauksen soveltamis- ja hyödyntämismahdollisuuksia<br />
kunnallisessa peruspalveluiden tuotannossa. Perusopetuksen<br />
järjestämisestä tilaaja-tuottajamallin mukaisesti ei maassamme ole<br />
kokemuksia. Tämän takia <strong>Tampereen</strong> kokeilulla on myös<br />
valtakunnallista merkitystä.<br />
Palvelutuotantoa johtaa päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta,<br />
joka vastaa<br />
- päivähoidon nykymuotoisesta tuotannosta<br />
- perusopetuksen nykymuotoisesta tuotannosta<br />
- koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tuotannosta<br />
- päivähoidon ja perusopetuksen yhteisistä kokeilu- ja<br />
kehittämishankkeista<br />
- päivähoidon tilaaja-tuottaja –pilotin tuotantotoiminnasta<br />
- sopimusohjausjärjestelmän kehittämisestä yhteistyössä<br />
tilaajalautakunnan kanssa<br />
- nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä koulutuslautakunnan<br />
jaostojen tehtävistä uuden johtosäännön mukaisesti<br />
Kehittämisvaiheen 2005-2006 ajan sekä tilaaja- että tuottajapuolen<br />
organisaatioita johtaa koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimesta<br />
vastaava apulaiskaupunginjohtaja.<br />
23
Kehittämisvaiheessa myös tilaaja-tuottaja-asetelma on osittain<br />
näennäinen. Kehittämisvaiheen toimintatapa eroaa nykyisestä siinä,<br />
että tilaajatoiminta eriytetään tuottajatoiminnasta. Tuotekohtaiseen<br />
sopimusmenettelyyn perustuvaa tilaaja-tuottaja-mallia kokeillaan 14<br />
pilottipäiväkodissa vuonna 2005.<br />
Toisen asteen koulutuksen tilaaja-tuottajamallin toteutuksesta on<br />
valmisteilla erillinen selvitys. Asia tuodaan käsittelyyn syksyn<br />
kuluessa. Samassa yhteydessä päätetään koulutuslautakunnan ja<br />
sen jaoston lakkauttamisesta 1.1.2005 alkaen.”<br />
Loppuraportti jaetaan esityslistan liitteenä.<br />
Päätösehdotus. Kaupunginjohtaja Rantanen:<br />
Kaupunginhallitus päättää<br />
esittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi,<br />
että päivähoidossa, esi- ja perusopetuksessa sekä koululaisten<br />
aamu- ja iltapäivätoiminnassa siirrytään uuteen tilaaja-tuottajaajattelun<br />
mukaiseen toimintamalliin 1.1.2005 alkaen,<br />
että toimintamallin kehittämisvaihe kestää vuodet 2005-2006 ja<br />
ratkaisut vuotta 2007 koskien tehdään kokeilusta saatujen<br />
kokemusten perusteella,<br />
että päivähoidon, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen, esi- ja<br />
perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan<br />
tilaaja- ja viranomaistehtäviä varten perustetaan 1.1.2005 alkaen<br />
kasvatus- ja opetuslautakunta,<br />
että päivähoidon, esi- ja perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja<br />
iltapäivätoiminnan palveluita varten perustetaan 1.1.2005 alkaen<br />
päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta,<br />
että kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston päivähoitoa<br />
sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevat tehtävät<br />
siirretään tilaajalautakunnan tai tuotannosta vastaavan johtokunnan<br />
tehtäviksi,<br />
että koulutuslautakunnan ja sen jaoston esiopetusta ja<br />
perusopetusta koskevat tehtävät siirretään tilaajalautakunnan tai<br />
tuotannosta vastaavan johtokunnan tehtäviksi,<br />
että kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan tarvittavat<br />
muutokset johto- ja muihin sääntöihin sekä talousarvioon 30.11.2004<br />
mennessä ja<br />
että toisen asteen koulutuksen toimintamallin uudistus ratkaistaan<br />
erikseen.<br />
Päätös<br />
Päätösehdotus hyväksyttiin.<br />
24
_____<br />
Kv 1.9.2004 Loppuraportti otettiin pöytäkirjaan liitteeksi (liite 235 §).<br />
Päätös<br />
Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.<br />
Puhujalista liitteenä (liite 1).<br />
Ilmoitus<br />
Aila Salmelin, Vesa Komonen, Kari Hakari, selvitystyön<br />
ohjausryhmä, kouto/kirjaamo, sote/kirjaamo<br />
Lisätietoja päätösvalmistelupäällikkö Ritva Salisma puh. 03-3146 5858<br />
etunimi.sukunimi@tt.tampere.fi<br />
25
Liite 3<br />
576§<br />
PÄIVÄHOIDON, PERUSOPETUKSEN SEKÄ KOULULAISTEN AAMU- JA<br />
ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YHTENÄISEEN TILAAJA-TUOTTAJAMALLIIN SIIRTYMISEEN<br />
EDELLYTTÄMIEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMINEN<br />
09.09.2004 Dno KKA: 963 /000/2004<br />
PÄIVÄHOIDON , PERUSOPETUKSEN SEKÄ KOULULAISTEN AAMU- JA<br />
ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YHTENÄISEEN TILAAJA-TUOTTAJAMALLIIN<br />
SIIRTYMISEEN EDELLYTTÄMIEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMINEN<br />
Projektipäällikkö Kari Hakari:<br />
”Kaupunginvaltuusto päätti 1.9.2004, että päivähoidossa, esi- ja<br />
perusopetuksessa sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa<br />
siirrytään uuteen tilaaja-tuottaja-ajattelun mukaiseen toimintamalliin<br />
1.1.2005 alkaen. Toimintamallin kehittämisvaihe kestää vuodet<br />
2005-2006 ja ratkaisut vuotta 2007 koskien tehdään kokeilusta<br />
saatujen kokemusten perusteella.<br />
Uuteen toimintamalliin siirtyminen edellyttää, että valmistelutyö<br />
käynnistetään pikaisesti. Hankkeen ohjausryhmän esityksen<br />
mukaisesti valmistelutyötä tehdään neljässä työryhmässä. Tämän<br />
lisäksi hankkeen ohjausryhmää on syytä täydentää kulttuuri- ja<br />
vapaa-aikatoimen sekä henkilöstön edustajalla.”<br />
Kaupunginjohtaja päätti,<br />
että päivähoidon, esi- ja perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja<br />
iltapäivätoiminnan uuden toimintamallin valmistelun ohjausryhmään<br />
nimetään vs. kulttuuritoimenjohtaja Tuula Martikainen ja opettaja Pia<br />
Lepola (henkilöstön edustaja) ja<br />
että päivähoidon, esi- ja perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja<br />
iltapäivätoiminnan uuden toimintamallin valmistelua varten nimetään<br />
seuraavat ryhmät:<br />
1. Strategia- ja prosessityöryhmä, jonka tehtävänä on<br />
- yhteisen strategian luominen varhaiskasvatukseen ja<br />
perusopetukseen<br />
- päivähoidon ja perusopetuksen ydin- ja tukiprosessien<br />
määrittäminen tilaajan ja tuottajan näkökulmasta<br />
- päivähoidon ja perusopetuksen<br />
yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen, kasvatus- ja<br />
26
opetussuunnitelmiin liittyvä yhteistyö, kodin kanssa<br />
tehtävä yhteistyö, lasta/oppilasta tukeva tiedonsiirto<br />
- päivähoidon pilotin kokemusten hyödyntäminen<br />
- tukipalveluiden niveltäminen: asiakkaan tukipalvelut ja<br />
hallinnon tukipalvelut<br />
Ryhmän kokoonpano:<br />
Antikainen Raija, vastaava koulupsykologi<br />
Hanhilampi Kirsti, päiväkodin johtaja<br />
Hannelius Riitta, päivähoidon palvelupäällikkö<br />
Huovila Reija, nuorisotyön koordinaattori<br />
Kostiainen Leena, rehtori<br />
Kuosmanen Taru, lapsiasiamies<br />
Liljeström Ulla, yleissivistävän koulutuksen johtaja<br />
Mäkelä Tanja, strategiasuunnittelija<br />
Mäntylä Sari, suunnittelija<br />
Rousio Marja, lastenhoitaja (henkilöstön edustaja)<br />
Salomaa-Niemi Sari, erityisasiantuntija<br />
Salonen Leena, erityispalvelupäällikkö<br />
Tuusa Helena, rehtori<br />
Ryhmän puheenjohtaja: Leena Kostiainen<br />
Aikataulu:<br />
I-vaihe:<br />
II-vaihe<br />
III-vaihe:<br />
vuoden 2004 loppuun mennessä<br />
vuoden 2005 loppuun mennessä<br />
vuoden 2006 loppuun mennessä<br />
2. Hallinto- ja henkilöstötyöryhmä, jonka tehtävänä on<br />
- koulutuslautakunnan ja sen alaisen jaoston lakkauttamisen<br />
edellyttämä valmistelu<br />
- lautakuntien johtosäännön, sosiaali- ja terveystoimen<br />
toimintasäännön, koulutustoimialan sekä kulttuuri- ja vapaaaikatoimialan<br />
yhteisen toimintasäännön sekä molempien<br />
toimialojen delegointisääntöjen muuttaminen tilaaja-tuottajamallin<br />
hallintokäytännön mukaisiksi<br />
- uuden tilaajalautakunnan ja tuotannosta vastaavan johtokunnan<br />
perustaminen<br />
- henkilöstön aseman selvittäminen tilaaja-tuottaja-mallissa<br />
Ryhmän kokoonpano:<br />
Haapio Tuula, hallintopäällikkö<br />
Kalliomäki Elli, päiväkodinjohtaja<br />
Kanerva Veli-Matti, rehtori<br />
Kivekäs Pekka, hallintopäällikkö<br />
Koski Kirsi, henkilöstöpäällikkö<br />
Kyöttilä Tiina, apulaiskaupunginlakimies<br />
Liljeström Ulla, yleissivistävän koulutuksen johtaja<br />
Nylund Minna, lastentarhanopettaja (henkilöstön edustaja)<br />
Roinila Pirkko, vs. palvelussuhdepäällikkö<br />
27
Salisma Ritva, päätösvalmistelupäällikkö<br />
Viitasaari Leena, päivähoidon johtaja<br />
Ryhmän puheenjohtaja: Ritva Salisma<br />
Aikataulu:<br />
I-vaihe: vuoden 2004 marraskuun loppuun mennessä<br />
II-vaihe: vuoden 2005 loppuun mennessä<br />
3. Viestintä- ja koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on<br />
- henkilökunnan motivointi ja sitouttaminen,<br />
tiedottaminen, koulutus ja osallistuminen valmisteluun<br />
- asiakaslähtöisyyden ja palveluiden kehittäminen<br />
uudessa toimintamallissa<br />
Ryhmän kokoonpano:<br />
Ala-Honkola Tuula, tiedotuspäällikkö<br />
Hannelius Riitta, päivähoidon palvelupäällikkö<br />
Leino Kirsi, suunnittelija<br />
Mäkelä Sirpa, päiväkodin johtaja<br />
Nurmikolu Kirsileena, luottamusmies (henkilöstön edustaja)<br />
Pyykkö Riikka, palvelussuhdepäällikkö<br />
Pietikäinen Nina, henkilöstön kehittämispäällikkö (virkavapaalla<br />
12.12.2004 asti)<br />
Sinisalo Hannele, yhteistoimintakoordinaattori, vs. henkilöstön<br />
kehittämispäällikkö<br />
Torniainen Marja-Liisa, tiedotuspäällikön sijainen<br />
Torvinen Erkki, rehtori<br />
Ryhmän puheenjohtaja: Nina Pietikäinen,<br />
varapuheenjohtaja: Hannele Sinisalo<br />
Aikataulu:<br />
I-vaihe:<br />
II-vaihe:<br />
III-vaihe<br />
vuoden 2004 loppuun mennessä<br />
vuoden 2005 loppuun mennessä<br />
vuoden 2006 loppuun mennessä<br />
4. Talous-, tuotteistus- ja sopimusohjaustyöryhmä, jonka tehtävänä<br />
on<br />
- tilaajan ja tuottajan vastuiden ja tehtävien määrittely<br />
- talouteen liittyvien muutosten kartoittaminen: mm. uuden<br />
toimialueen kustannusrakenne, tilaaja-tuottajamallin<br />
edellyttämät muutokset ja kehittäminen,<br />
- hankintakäytäntöjen yhteensovittaminen ja tietohallinnon<br />
kysymykset<br />
- sopimusohjausjärjestelmän kehittäminen, mikä<br />
edellyttää mm. palvelujen/tuotteiden määrittämistä,<br />
tuloksen ja laadun mittaamista<br />
28
- päivähoidon ja siihen liittyvien tukipalveluiden<br />
tuotteistamisen päivittäminen<br />
- perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivähoidon sekä niihin<br />
liittyvien tukipalveluiden tuotteistaminen<br />
- tilojen yhteiskäyttö<br />
Ryhmän kokoonpano:<br />
Helavuori Erkki, rehtori<br />
Hiltunen Sisko, suunnittelija<br />
Kallonen Ismo, taloushallintopäällikkö<br />
Kanerva Esa, pääluottamusmies (henkilöstön edustaja)<br />
Kankainen Aleksi, laskentasuunnittelija<br />
Männikkö Jukka, taloussuunnittelupäällikkö<br />
Mäntylä Sari, suunnittelija<br />
Pentti Marja-Liisa, talouspäällikkö<br />
Perälä Kaarina, kasvatustoiminnan ohjaaja<br />
Tenhunen Tero, suunnitteluinsinööri<br />
Viitasaari Leena, päivähoidon johtaja<br />
Vikman Minna, tietohallintokoordinaattorin sijainen<br />
Ylä-Mattila Anniina, taloussuunnittelija<br />
Ryhmän puheenjohtaja: Jukka Männikkö<br />
Aikataulu:<br />
I-vaihe:<br />
II-vaihe:<br />
III-vaihe:<br />
2004 loppuun mennessä<br />
2005 loppuun mennessä<br />
2006 loppuun mennessä<br />
Työryhmien tulee tarkentaa toimeksiantojaan, laatia työsuunnitelma<br />
ja raportoida valmistelun etenemisestä PEPPI–hankkeen<br />
ohjausryhmälle. Työryhmät voivat kuulla asiantuntijoita tarpeen<br />
mukaan.<br />
Selvitysmiesten tehtävänä on avustaa ja koordinoida työryhmien<br />
toimintaa.<br />
Ilmoitus<br />
Kari Hakari, nimetyt<br />
Lisätietoja kaupunginsihteeri Maria Länsiö, puh. 03-3146 6754<br />
etunimi.sukunimi@tt.tampere.fi<br />
PL 487, 33101 Tampere<br />
puh 03 565 611<br />
faksi 03 5656 5644<br />
www.tampere.fi<br />
29
Change language