Patin loppuraportti - Tampere
Patin loppuraportti - Tampere
Patin loppuraportti - Tampere
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Tampere</strong> palvelee verkossa, <strong>Tampere</strong>en kaupungin palvelutietoprojektin <strong>loppuraportti</strong><br />
Sisällys<br />
1 2 3 4<br />
5 6 7 8<br />
9 10 11 12<br />
10. Syntyikö uusi palvelukulttuuri<br />
<strong>Tampere</strong>en palvelutietoprojekti on toteuttanut sille asetetut tavoitteet luomalla alustan kaupungin<br />
tiedotukselle, palvelujen tarjoamiselle, asioimiselle ja osallistumiselle. Useimmat ajateltavissa olevat<br />
kaupungin palvelutuotteet ovat saaneet ainakin mallitoteutuksen tietoverkossa.<br />
Internet helpottaa kuntalaisten mahdollisuuksia saada tietoa ja hoitaa asioitaan. Se auttaa ja rationalisoi<br />
myös virastotyöskentelyä. Sama väline toimii myös tehokkaana kaupungin markkinointikanavana<br />
ulospäin.<br />
Uusi palvelukanava on myös osoittautunut käytännössä toimivaksi. Merkittävä osa organisaation<br />
sisäisistä toiminnoista, asiakaspalvelusta ja ulkoisista yhteyksistä toteutuu jo Internetin avulla. Joiltain<br />
osin sähköinen palvelu on selvästi pienentänyt perinteisten menetelmien käyttöä, mutta pääsääntöisesti<br />
kaikki entiset toimintatavat pysyvät yhä uuden rinnalla.<br />
Sähköisen palvelukulttuurin kehityksessä on kolme tekijää, joiden pitäisi vahvistua rinta rinnan: itse<br />
median ja sen sisältöjen kehitys, kansalaisten tekniset mahdollisuudet ja taidot uuden välineen<br />
käyttöön sekä palvelun tarjoajien valmiudet vastata uudenlaiseen kysyntään.<br />
Vaikka <strong>Tampere</strong>en kaupungin www-sivuilla on jo tuhansia dokumentteja ja erilaisia interaktiivisia<br />
sovelluksia, palvelun sisältö on vielä monin paikoin ohutta ja staattista. Tämä media edellyttää<br />
jatkuvaa uusiutumista ja täydentymistä - se ei ole esite kaupungista, vaan toimiva ja elävä kaupunki<br />
kokonaisuudessaan. Internet on nyt pysyvä palvelumuoto, jonka ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee<br />
suhtautua osana normaalia jokapäiväistä kunnan toimintaa.<br />
Tekninen kehitys on ollut nopeata. Silti projektisuunnitelmassa hahmotellut yhteydet eri<br />
tietojärjestelmiin ja rekistereihin ovat vielä kehittymättömät. Kuntalaisilla ei ole Internetin kautta<br />
pääsyä julkisiin rekistereihin ja tietokantoihin, vaikka periaatteessa näin voisi olla. Sähköpostin<br />
mahdollistamat ilmoittautumiset, varaukset, maksut ja hakemukset odottavat vielä monella sektorilla<br />
tuloaan. Ohjelmallisesti toteutettavat laskenta- ja esiselvityslomakkeet puuttuvat, vaikka niitä<br />
"lupailtiin" jo vuoden 1991 kyselyssä. Tavallisen kuntalaisen mielikuvissa tulevat kunnan asioista<br />
ensin pöytäkirjat ja sitten kaavoitus - jälkimmäisen osalta eivät verkkokansalaisen odotukset<br />
varmastikaan täyty.<br />
Vaikka paljon on tehty, niin työtä riittää ja panostuksia tarvitaan. Resurssipulan ohella kehitystä<br />
kahlitsevat virkamiesten asennoitumisvaikeudet uuteen välineeseen - mikä sekin osin johtuu<br />
aikaresurssin rajallisuudesta. Palveluprosessien soveltaminen tietoverkkoon edellyttää vähintäänkin<br />
lomakkeiden mukauttamista, usein isompaakin muutosta toimintatavoissa. Sähköposti lisää<br />
yhteydenottoja, vaikka samalla osa kirjeistä, puhelinsoitoista ja asiakaskäynneistä jääkin pois.<br />
Virkamiehet eivät myöskään ole kovin tottuneita keskustelijoita julkisuudessa - sen enempää lehtien<br />
yleisönosastoissa kuin tietoverkon keskustelupalstoillakaan. Sähköpostiin vastaaminen - jota väline<br />
tuntuu vaativan toisin kuin kirjeposti - tuntuu usein turhalta ajanhukalta.<br />
Sähköisiä palveluita tai suoraa osallistumista ei voida kehittää niin nopeasti, että siihen ei kyetä<br />
virastoissa vastaamaan. Samalla myös kuntalaisten mahdollisuuksien ja valmiuksien pitää kehittyä.<br />
Tiheäkään julkisten yleisöpäätteiden verkko ei yksin opeta kansalaisille uutta toimintakulttuuria, eikä<br />
nopeinkaan palautekanava tee passiivisista kuntalaisista aktiivisia. Pikemminkin aktiiviset henkilöt<br />
ovat uuden välineen avulla entistäkin aktiivisempia, ja demokratisoitumisen sijasta osallistuminen<br />
kasautuu entistä enemmän harvojen hartioille, kuten <strong>Tampere</strong>en kaupungin keskustelusivuillakin on<br />
huomattu.<br />
Valtionhallinnon julkistamassa Suomi tietoyhteiskunnaksi -loppuraportissa tietotekniikan käyttötaito<br />
nähdään uutena kansalaistaitona luku- ja kirjoitustaidon tapaan.<br />
"Tietotekniikka ja tietoverkot tarjoavat kansalaisille uusia mahdollisuuksia keskinäiseen<br />
kanssakäymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, erilaisiin suoran vaikuttamisen muotoihin<br />
esimerkiksi asuinalue- ja kuntatasolla." (Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset,<br />
valtiovarainministeriö 1995)<br />
Internetin käyttäjien piirissä tehty kysely osoittaa, että verkkopalveluihin jo perehtyneet suomalaiset<br />
uskovat myös osallistumisen toteutuvan verkossa: kaksi kolmannesta (62%) uskoo teledemokratiaan.<br />
(Petteri Järvinen Oy:n Internet-kysely 1998)<br />
Tietoverkko ei itsessään muuta kunnallisen päätöksenteon menettelytapoja. Vilkkaankin keskustelun<br />
http://www.tampere.fi/projekti/pati/patilop10.htm (1 of 2) [9.7.2003 15:21:18]
Change language