Patin loppuraportti - Tampere

Tampere palvelee verkossa, Tampereen kaupungin palvelutietoprojektin loppuraportti 

Tampere palvelee verkossa 

Tampereen kaupungin palvelutietoprojektin loppuraportti 12.2.1999 

Sisällys 

1. Johdanto 

2. Uusia näköaloja itsepalveluun 

3. Ilmoitustaulu kansalaisyhteiskunnan 

pohjaksi 

4. Kohti palvelua ja vuorovaikutusta 

5. Projekti päättyy ja työ jatkuu 

6. Verkon käyttäjä etsii tietoa ja haluaa 

vaikuttaa 

7. Jakelu demokratian hidasteena 

8. Tulevaisuus on tiedossa 

9. Verkossa rajat ylittyvät 

10. Syntyikö uusi palvelukulttuuri 

11. Kokonaisnäkemys 

tulevaisuuteen 

12. Tiivistelmä 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 

Tampereen kaupungin kotisivulle 

Palautetta 

http://www.tampere.fi/projekti/pati/patilop.htm [9.7.2003 15:21:14]


Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

1. Johdanto 

Tampereen rahatoimikamariin hankittiin puhelin vuonna 1882. Kuntalaiset saattoivat ryhtyä asioimaan 

puhelimitse; yhä harvemmin piti juosta virastoon palveltavaksi. 

Samanlainen kehitys alkoi 1990-luvun alussa, kun kaupungin palveluita alettiin viedä tietoverkkoon. 

Palvelutietojärjestelmäprojektin päättyessä vuoden 1998 lopussa tamperelaiset - ja kaikki muutkin - 

pääsevät kaupungin virastoon Internetin kautta ympäri vuorokauden. Tietoa, palveluita ja 

vuorovaikutusta tarjoava virtuaalivirasto rekisteröi jo puoli miljoonaa kontaktia kuukaudessa. 

Verkkovirasto ei ole likikään valmis, mutta ei puhelinpalvelukaan hetkessä toiminut. Tampereen 

kaupunki on kuitenkin jo pitkällä käytännön tietoyhteiskunnassa. 

"Tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa laajasti hyödynnetään tietoverkkoja ja 

tietotekniikkaa, tuotetaan runsaasti tietoja viestintäteollisuuden tuotteita ja palveluja ja jossa on 

monipuolinen sisältöteollisuus." (Teknologian kehittämiskeskus TEKES: Teknologia 2000. 

Osaamisella tulevaisuuteen, 1996) 

Yleisen tietoyhteiskuntakehityksen rinnalla suomalaisten kuntien 1990-luvun haasteet ovat johdatelleet 

kehitystä luontevasti samaan suuntaan. Kunnallistalous kiristyy ja pakottaa etsimään yhä 

tehokkaampia toimintamuotoja. Kuntalaisten palvelutarpeet kasvavat, etenkin Tampereen kaltaisissa 

muuttovoittoisissa ja ikääntyvissä kaupungeissa. Matkailun ja elinkeinotoiminnan kehittäminen 

samoin kuin monenlainen kansainvälinen kanssakäyminen on entistä tärkeämpää kunnan kehityksen 

kannalta. Ja entistä tärkeämpänä koetaan myös kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon, 

valmisteltavien asioiden avoin tiedottaminen ja niistä käytävä keskustelu. 

Tampereen kaupungin tulevaisuuden strategiaohjelmassa tietotekninen kehitys ja sisällöntuotanto ovat 

keskeisessä osassa. Tampereesta on määrä kehittää tietoyhteiskunnan keskus, jossa kansalaisilla on 

merkittävä asema tietoverkkojen palveluja hyödyntävinä osallistujina. 

Yksi strategian käytännön toteutus on palvelutietojärjestelmä, joka käynnistyi tarpeesta tiedottaa ja 

kehittyy yhä selvemmin kokonaisvaltaiseksi, jokapäiväiseksi palvelukanavaksi. Kaksisuuntainen, 

ajasta ja paikasta riippumaton, nopea ja multimedian kaikkia elementtejä sisältävä verkkopalvelu on 

vieläkin suuri mahdollisuus kunnallishallinnon tarpeisiin. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 

http://www.tampere.fi/projekti/pati/patilop1.htm [9.7.2003 15:21:15]


Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

2. Uusia näköaloja itsepalveluun 

"Suurin osa kaupungin asiakirjoista kirjoitetaan jo tietokoneen muistiin. Miksei niitä voisi saattaa 

myös sähköisesti kuntalaisten saataville?" 

Näin yksinkertaisesta kysymyksestä lähti pieni suunnitteluryhmä johdattelemaan Tampereen 

kaupunkia tietoyhteiskuntaan 1990-luvun alkaessa. Silloin arvioitiin, että vuosituhannen vaihteessa 

noin puolet kotitalouksista ja kaikki yritykset ovat sähköisten tietoverkkojen käyttäjiä. 

"Tietoverkko tarjoaa myös kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiselle merkittäviä uusia 

näköaloja. Palvelujen parantaminen yhden luukun periaatteen kautta kohti lisääntyvää itsepalvelua 

voi tapahtua vain tietojärjestelmien kehittämisen kautta." 

"Informaatioyhteiskunta on syntymässä. Jatkossa kaupunkien kehityksen ja menestyksen ratkaisevat 

entistä enemmän niiden kyky luoda ja omaksua uuden yhteiskuntamuodon edellyttämät viestintään 

pohjautuvat infrastruktuurit." (Jarkko Lumio, Arja Myllykangas, Heli Järvinen, Jari Seppälä / muistio 

18.6.1991) 

Kaupungin tiedotusvastaavat saivat syksyllä 1991 vastattavakseen kyselyn: mitä tietoja ja palveluita 

kukin yksikkö voisi tarjota sähköisesti kuntalaisille. Tässä esimerkkejä vastauksista: 

● sosiaalitoimi: palvelupisteet, palvelujen tuottajat, etuisuuksien tasot ja normit, 

koelaskentamahdollisuus, hakemukset, ajanvaraus, hallinto, tiedotteet 

● nuorisotoimi: kurssit, tapahtumat, tilavaraukset 

● kulttuuri: ohjelma- ja tapahtumatiedot, tilat ja varaukset, avustusten haku, lipunmyynti 

● kaupunkimittaus: tonttirekisteri, osoiterekisteri, karttanimistö 

● kirjasto: palvelut, tapahtumat, aineistorekisteri, uutuusluettelo, aloitelaatikko 

● matkailutoimisto: tapahtumakalenteri, matkailukohteet 

● terveystoimi: terveyspalvelut, tilastot, ajanvaraus, omien sairauskertomusten selailu 

● kunnallistekninen virasto: työohjelma 

● taidemuseo: näyttelyohjelma, myytävät julkaisut 

● henkilöstöosasto: työpaikkailmoitukset 

● työväenopisto: kurssitiedot 

Kyselyn mukaan tiedostot olivat osin täysin valmiita julkiseen jakeluun - osa ehdotetuista palveluista 

oli tietysti vasta periaatteessa mahdollisia toteuttaa, kuten ajanvaraukset. Säästöä ei uskottu syntyvän 

ainakaan lyhyellä aikavälillä, mutta palvelun uskottiin paranevan ja samalla helpottuvan. Itsepalvelua 

ja kaksisuuntaisuutta pidettiin tärkeänä, vaikka ensin aloitettaisiinkin yksisuuntaisesta tiedottamisesta. 

Tiedon ja palvelujen sähköisen järjestämisen ja julkaisemisen muotoa mietittiin, eri laitevalmistajien 

ohjelmistoihin ja automaatteihin tutustuttiin, ja käynnistettiin erilaisia kokeiluja. 

VTKK:n kehittämä PalveluForum hankittiin sisäiseen mikroverkkoon ja yhdelle kirjaston 

yleisömikrolle. Siihen tuotettiin lähinnä hallinnon ja palvelujen esittelytietoja sekä tilastoja 

ToolBook-työkalulla. Vastaavia tietoja työstettiin Alexpress Oy:n Infokioskeihin, joita kokeiltiin 

muutamassa yleisöpisteessä. Rajattuun sisäiseen käyttöön hankittiin VTKK:n Johdon tietojärjestelmä. 

Elinkeinotoimisto ylläpiti aikuiskoulutusrekisteriä TeleSammossa. Kaupunginkirjasto toteutti 

aineistorekisterin selailun yhdistämällä Pallas-kirjastojärjestelmän VTKK:n KirjastoForumin 

itsepalveluautomaattiin. Tekninen sektori oli mukana valtakunnallisessa front office -projektissa, jossa 

tutkittiin yhteispalvelupisteiden kehittämistä ja tietotekniikan hyväksikäyttöä. 

Suurimmat ongelmat kokeiluissa olivat sisällön tuottaminen ja ylläpitäminen. Valmiitkin asiakirjat piti 

työstää alusta pitäen uudelleen erilaisilla välineillä, eikä tietojen päivittäminen onnistunut 

automaattisesti. Eri järjestelmät eivät sopineet yhteen, ja käyttäjien olisi pitänyt opetella kullekin 

koneelle ja tietokannalle omat käyttöohjeet. Suljettua tiedotusjärjestelmää pidettiin kuitenkin aluksi 

ainoana mahdollisena ja myöhemminkin PalveluForumia päivitettiin pitkään Internetin rinnalla. 

Tammikuussa 1994 Tampereen Puhelinosuuskunta lähestyi kaupungin matkailutoimistoa saadakseen 

kaupungin matkailuinfoa Internet-verkkoon pystyttämälleen www-palvelimelle. Samalla TPO ehdotti, 

että kaupunki pystyttäisi oman World Wide Web -palvelimen, joka tavoittaisi maailmanlaajuisesti mm. 

http://www.tampere.fi/projekti/pati/patilop2.htm (1 of 2) [9.7.2003 15:21:15]


korkean teknologian yritysten henkilökuntaa ja opiskelijoita. 

"Esitän vapaasti hyödynnettäväksi idean ns. World Wide Web palvelimen pystyttämisen Tampereen 

Kaupungin / Pirkanmaan matkailuelinkeinon tukemiseksi. Internet -verkossa on kiinni 

maailmanlaajuisesti n. 2 miljoonaa tietokonetta ja käyttäjiä lukuisasti enemmän. World Wide Web on 

internetin kaikista uusin resurssi, joka mahdollistaa hypertekstien luvun mistä tahansa maailman 

WWW -palvelimesta. WWW:n kasvu internetissä on 300 000% !!!" (Tuukka Kirveskoski, TPO, 

31.1.1994) 

"Meihin otti yhteyttä reipas nuorimies TPO:sta. Hän puhui kieltä, jota en juurikaan ymmärrä... Kyllä 

meiltä tiedot saa, sitten kun ja jos matkailulle sivu netistä avataan. Jos ei maksa paljoa." 

(Matkailusihteeri Leena Luotonen 3.2.1994) 

"WWW-palvelu on näyttävä informaation katselutapa. Mukana olevat valmistavat omat 'esitteensä', 

joita muut voivat katsella. Oman materiaalin luominen vie jonkin verran resursseja. Konekustannukset 

aiheutuvat täällä suoritetusta selailusta, joka ilmeisesti on melko vähäistä. Aluksi tio voi ottaa ne 

markkinointi- ja kokeilukustannuksina. Muuten mukaan menoa kannattaa harkita positiivisesti." 

(Tietotekniikan johtaja Heikki Sinervo 14.2.1994) 

Ensimmäiset, lähinnä ulkomaalaisille suunnatut englanninkieliset Tampereen esittelysivut julkaistiin 

www:ssä keväällä 1994. Kaupungin oma palvelin pystytettiin ensin sisäverkkoon ja keväällä 1995 

avoimeen Internet-verkkoon. 

Eri järjestelmien yhteensovittamista vauhditti merkittävästi syksyllä 1994 käynnistetty diaarin ja 

asianhallinnan kehittämisprojekti, jonka oli määrä luoda yhteydet diaarin, asiakirjavalmistelun, 

pöytäkirjajärjestelmän ja muiden tarvittavien tietojärjestelmien kesken. VTKK:n ja Triplan Oy:n 

Kuntatoimisto-järjestelmä yhdisti asiakirjatuotannon ketjun samaan sähköiseen muotoon. Tätä 

täydensi sähköposti-, ilmoitustaulu- ja arkistojärjestelmäksi valittu ICL:n ToimistoTiimi. 

Sähköisen palvelutietojärjestelmän kehittämiseksi käynnistettiin nelivuotinen projekti 

kaupunginjohtajan päätöksellä 3.11.1994. Tarkoituksena oli etsiä kaupungille yhtenäinen sähköinen 

tietojärjestelmä, joka palvelisi viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, asiakaspalvelupisteiden 

henkilökuntaa, kuntalaisia sekä matkailijoita. 

Projektin johtoryhmään nimettiin puheenjohtajaksi kehittämispäällikkö Jarkko Lumio sekä jäseniksi 

kirjastotoimenjohtaja Tuula Martikainen, tulosarviointipäällikkö Antti Puisto, arkistopäällikkö Katriina 

Avonius, kaupungingeodeetti Mikko Jaskari, projektipäällikkö Jorma Lehtisaari, tietotekniikan johtaja 

Heikki Sinervo, viestintäpäällikkö Jari Seppälä, toimistopäällikkö Aarne Kuokkanen sekä sihteeriksi 

tutkimussihteeri Leena Nieminen. 

Eri yksiköistä koottiin projektiryhmä, jota aluksi johti Leena Nieminen, sittemmin Mia Jusi ja Petri 

Kyrönviita, josta tuli Tampereen kaupungin ensimmäinen päätoiminen Internet-tiedottaja - ja yksi 

koko maan ensimmäisistä päätoimisista tiedottajista tällä alueella. Projektiryhmän kokoonpano on 

elänyt tilanteen mukaan; samalla kun palvelua laajennettiin, koulutettiin eri yksiköihin 

www-vastuuhenkilöitä palveluja ylläpitämään ja kehittämään. 

Eri yksiköiden www-palveluja ovat projektiryhmässä olleet keskeisesti luomassa kirjastotoimen 

apulaisjohtaja Maija Kanerva, matkailutiedottaja Kirsti-Liisa Lintula, sosiaali- ja terveystoimen 

tiedottaja Terhi Leino, kaupunginarkiston toimistosihteeri Helena Pajari, kulttuurisihteeri Johan 

Strömfors, teknisen toimen tietohallintopäällikkö Jukka Kivelä, ympäristövalvontayksikön 

terveystarkastaja Keijo Houhala, tiedottaja Arja Eder, oppimateriaalipäällikkö Lauri Mäkelä. 

Tietotekniikkakeskuksesta projektiryhmään on kuulunut pääsuunnittelija Ismo Leiniö. 

Tampereen palvelutietoprojektin (Pati) rinnalle käynnistettiin toukokuussa 1996 Pirkanmaan 

palvelutietoprojekti (Pipa) yhdessä Pirkanmaan liiton ja 26 muun kunnan kanssa. Tarkoituksena oli 

kehittää kuntien samanlaisia palveluita verkkoon kuten lomakkeita, karttasovelluksia ja 

äänestysmenettelyä. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

3. Ilmoitustaulu kansalaisyhteiskunnan 

pohjaksi 

Suomen Kaupunkiliitto lähetti 26.2.1992 lehdistötiedotteen, jonka mukaan Haminan kaupunki 

kokeilee ensimmäisenä suomalaisena kuntana sähköistä ilmoitustaulua. Kahdesti viikossa uusittava 

teksti-tv:n 32 ruudun tietopaketti lähti pyörimään kaupungintalon ja kuuden pankin ikkunoissa ja 

TeleSammon järjestelmässä. 

Ilmoitustaulun viemisessä Internet-verkkoon oli aluksi aktiivisin Oulun kaupunki, ja muita 

määrätietoisesti omia kotisivujaan rakentaneita kaupunkeja olivat Tampereen ohella mm. Helsinki, 

Kotka ja Kouvola. Vuoden 1995 lopussa Suomen Kuntaliiton www-sivuilla oli jo linkki 43 kaupungin 

ja kunnan omille kotisivuille. 

Kuntien ensimmäiset kotisivut olivat lähinnä matkailuesitteitä, mutta varsin pian huomattiin välineen 

käyttökelpoisuus myös lähiviestintään, omien kuntalaisten ja oman organisaation informoimiseen. 

Oulun kaupunki sai esityslistat ja pöytäkirjat Internetiin jo vuoden 1995 puolella. 

"Seuraukset ovat olleet odottamattoman laajoja. Aistin polittisen ilmapiirin avautumista, ja samaa 

ovat sanoneet monet kunnallispolitiikassa mukana olevat ihmiset. Kuljemme tietoverkkojen 

vaikutuksesta selvästi avoimempaan suuntaan. Internetin ansiosta kunnallispolitiikka saattaa alkaa 

kiinnostaa nuoria uudella tavalla." (Oulun kaupungin atk-päällikkö Seppo Pyykkö Journalisti-lehdessä 

14.12.1995) 

kappeleen loppuosa 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

4. Kohti palvelua ja vuorovaikutusta 

"Yhtäjalkaa kansallisen tietotekniikkastrategian kanssa käy heinäkuun alusta (1995) voimaan tullut 

uusi kuntalaki. Vanhan kunnallislain mukaan kuntalaiselle kuulutettiin, kuntalaiselle ilmoitettiin ja 

kuntalaisella oli oikeus tiedonsaantiin. Uusi kuntalaki puolestaan tiedonsaannin ohella korostaa 

kuntalaisen oikeutta vaikuttaa. Mikäli kuntalaisille ja luottamushenkilöille aiotaan antaa todelliset 

vaikuttamismahdollisuudet, kehittämistoiminnan painopiste on suunnattava avoimen areenan 

prosessien kehittämiseen. Nykyinen viestintätekniikka verkkoineen mahdollistaa riittävän joustavan ja 

nopean tiedon välittämisen. Toimijat voidaan saattaa myös avoimella areenalla tasavertaiseen 

asemaan vaikutusmahdollisuuksien osalta." (Kuoreveden kunnanjohtaja Pentti Asunmaa 31.8.1995) 

Tampereen kaupungin www-sivujen ensimmäiset vuorovaikutuksen mahdollisuudet avautuivat 

virkamiesten sähköpostiosoitteiden kautta. Sitä mukaa kuin sivujen kävijämäärät ovat kasvaneet, on 

myös palaute lisääntynyt. Järjestelmälliseen vaikuttamiseen www ja sähköposti on valjastettu muun 

muassa höyrylaivaharrastajien parissa, jotka keväästä 1996 lähtien ovat lähettäneet kaikkialta 

maailmasta Tampereen kaupunginjohtajalle vetoomuksia höyrylaiva Pohjolan kunnostamiseksi. Posti 

on otettu asianmukaisesti vastaan ja annettu valmisteltavaksi kuten kirjallisetkin kuntalaisten 

vetoomukset. 

Keväällä 1996 avattiin keskustelusivut Tampereen www-palvelussa. Kritiikitöntä vieraskirjaa ei 

avattu, vaan mielipiteet ohjattiin "palstanpitäjän" kautta sivuille. Asiattomina poistettavia viestejä ei 

kuitenkaan ole tullut paljon. Myös nimimerkkikirjoitukset on julkaistu. 

Mielipiteitä haluttiin kerätä merkittävistä valmisteilla olevista asioista. Ensimmäinen tilaisuus avautui 

keväällä 1996 Keskustorin suunnittelukilpailun myötä, kun torin kunnostuksesta muutenkin kerättiin 

kuntalaisten mielipiteitä. Torin yleissuunnitelman nähtävillä pidon aikana keskustelusivuille tulleet 

108 mielipidettä otettiin mukaan suunnitelman jatkovalmisteluun. Kantakaupungin yleiskaavan 

nähtävillä pidon aikana Internetin kautta tuli 10 mielipidettä. Virallisina muistutuksina niitä ei 

kuitenkaan voitu ottaa käsittelyyn sähköisen allekirjoituksen puuttuessa. Sen sijaan epävirallisia 

mielipiteitä valmisteltavista asioista on kerätty verkkokeskustelun avulla. 

keskusteluaihe ja -aika 

mukaan asioiden valmisteluun 

Keskustori kevät 1996 - 

Tulevaisuus kesä 1996 - 

Yleiskaava 16.1.1998 - 

Tunnuslajit 1996 

Kunnallisvaalit syksy 1996 

Talous ja palvelut 4.7.1997 - 

Liikenne 9.10.1997 - 

Vuores 24.3.1998 - 

nähtävilläpito 18.-28.2.1997 

strategialausunnot kesällä 1997 

nähtävilläpito 15.1.-13.2.1998 

mukaan päätökseen 12.2.1997 

tiedoksi valitulle valtuustolle 

hallinnon kehittäminen, säästötoimet 

TASE 2010 -suunnitelma 

maankäytön suunnittelu 

Ensimmäisiä mielipiteitä keskustelusivuilla: 

Minun mielestäni joutava puuhastelu Keskustorista saa loppua. Voittanut ehdotus on asiallinen ja 

sinänsä toteuttamiskelpoinen. Kaupungillemme on eduksi saada suuri ja näyttävä keskusaukio. Vaikka 

olenkin itse autoilija ja pidän keskustan pysäköintiä ryöstönä, pysäköintialueet pois koko torilta. Tämä 

koskee myös turistibusseja vanhan kirkon edestä! Tehrään vaikka Laukontorille "virallinen" 

tilausmatkojen täyttö ja purkamis paikka. Että semmosta, litteeks' vaan koko tori ja silee graniitti 

pintaan. Penkkejä sinne tänne ym. (Paitti Valion peltisiä jätski kojuja ei tarttis tuora). 

lsy 

Keskustorin kehittäminen on erittäin positiivinen asia. Täytyy vaan toivoa, että kaupunki todella 

toteuttaa suunnitelmien parhaat puolet, eikä jätä kilpailun tuloksia käyttämättä. Mielestäni 

voittaneessa ehdotuksessa on yksi paha puute, se että siihen ei sisälly kulkuväylää Hämeenkadun 

toiselle puolelle. Ehdottomasti tulisi rakentaa kävelytunneli kadun alitse. Jos sen puuttumiseen on 

syynä pelko, että siitä tulee iltaisin kuseskelupaikka, niin onhan helppo laittaa yöksi suljettavat portit. 

Ilman tunnelia/siltaa(joka ei kylläkään sopisi kaupunkikuvaan) Hämeenkadun ylitys on liian vaikeaa. 

JALANKULKIJA 



mielestäni tampereen pitäisi "eristäytyä" muista kaupungeista siten että kehittäisi omaperäisempiä 

tapahtumia.on typerää kun matkitaan pääkaupunkiseutua.ja yritetään haalia porukkaa lisää ja saada 

mainetta lisää!ihan niin kuin sitä jo tarpeeksi olisi. 

Närkästynyt 

Tampereen tulevaisuus näyttää hyvältä.Jatkakaa samaan malliin! 

ps:Bussimatka halvemmaksi!!! 

muumio 

Esityslistojen julkaisemista Internetissä kokeiltiin vuoden 1995 lopulta lähtien, mutta säännöllisesti 

listat saatiin verkkoon huhtikuun alusta 1996, kun KuntaToimisto -järjestelmä automatisoi 

julkaisemisen. Lauta- ja johtokuntien, kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistat ilmestyivät 

kaikkien saataville samaan aikaan kun ne lähtivät valmistelijalta monistukseen. Kokousten jälkeen 

listat päivitettiin pöytäkirjoiksi samalla tavalla normaalina tekstinkäsittelynä ja levylle tallentamisena. 

Esityslistat ovat ehkä luontevin ja ensiksi mieleen tuleva kunnallisen www-julkaisemisen muoto. 

Yksinkertaisimmillaankin tämä tuo monta hyötyä: 

● kuntalaiset voivat tutustua asioihin ennen päätöksentekoa ja ottaa halutessaan yhteyttä päättäjiin 

● tiedotusvälineet saavat listamateriaalin nopeasti ja sähköisessä muodossa käyttöönsä 

● verkkolehtien uutisiin voidaan lisätä linkkejä alkuperäiseen aineistoon 

● hakupalvelulla varustettu pöytäkirja-aineisto on hyvä arkisto valmistelijoille, luottamushenkilöille, 

toimittajille, tutkijoille ja muille aiempia päätöksiä etsiville 

● paperijakelua tiedotusvälineille ja päättäjille voidaan vähentää 

Esityslistojen sähköistä jakelua on kehitetty niin pitkälle, että vuoden 1998 alusta lähtien 

kaupunginhallitus on saanut vain liitemateriaalin paperilla (edellisessä kokouksessa), ja varsinaiset 

esityslistat on jaettu vain sähköisesti. Samalla kaupunginhallituksen jäsenet saivat sähköpostiosoitteet, 

joita kuntalaisetkin ovat voineet käyttää viestien välittämiseen. 

Liitteiden ja muiden asiakirjojen automaattista html-koodausta ja verkossa julkaisemista ei ole saatu 

vielä toteutettua. Merkittäviä asiakirjoja on muokattu www-muotoon erikseen, kuten 

yleiskaavaehdotus, kaavoituskatsaukset, strategiat ja ympäristöohjelmat. 

Tiedotusmateriaalia ryhdyttiin julkaisemaan sähköisessä muodossa sitä mukaa kuin siihen löytyi 

välineitä. Ensimmäisenä kaupunkina Tampere vei tiedotuslehtensä Internetiin. Neljännesvuosikatsaus 

Tampere nyt ja sen englanninkielinen versio Tampere news alkoivat ilmestyä verkossa syksyllä 1995. 

Samalla myös henkilöstölehti Vilkku sai sähköisen muodon kaupungin sisäverkossa. Tämä oli 

käytännöllistä mm. siksi, että samoihin aikoihin lehden postitus siirtyi kotiosoitteisiin, ja sähköinen 

lehti jäi työpaikalla saataville. Verkkopalvelu soveltuu myös hyvin kaupungin valokuvien jakeluun 

niitä tarvitseville. 

Syksyn 1996 kunnallisvaaleissa Internet oli ensi kertaa käytössä. Tampere perusti ennen vaaleja 

keskustelusivuilleen areenan kuntalaisten ja ehdokkaiden vuoropuhelulle. Verkosta löytyivät myös 

ehdokaslistojen yhdistelmä, tiedot äänestyspaikoista ja -ajoista sekä edellisten vaalien tulos. 

Vaalipäivänä Tampereen ääntenlaskennan tuloksia päivitettiin www-sivuille suoraan 

laskentajärjestelmästä. 

Tampereen www-palvelimelle on rakennettu myös äänestyskone, jota kokeiltiin Pirkanmaan 

koululaisten kotisivukilpailun yhteydessä. Internetin käyttäminen vakavassa mielessä 

kansanäänestykseen odottaa sekä kuntalaisten verkkoyhteyksien leviämistä että äänestäjän sähköistä 

identifiointia. 

Keväällä 1997 sovellettiin avointa ja nopeata tiedottamista sekä kuntalaispalautetta 

kaupunginhallituksen ja -valtuuston matkoilla. Matkojen tapahtumista ystävyyskaupungeissa 

raportoitiin kuvien kera miltei reaaliajassa kaupungin www-sivuilla kannettavan mikron ja 

matkapuhelimen avulla, ja samaa tietä otettiin vastaan kuntalaisten terveisiä päättäjille. 



Matkailutoimiston www-etusivu 

Tietoverkon vahvuuksia on käytetty muun muassa matkailutoimen sivuilla, jotka on paljolti suunnattu 

oman kaupungin ulkopuolisille kävijöille. Tapahtumakalenteria voidaan päivittää jatkuvasti toisin kuin 

painettuja esitteitä. Painetun materiaalin tilaus käy kätevästi sähköpostitse. Asiakas voidaan opastaa 

joustavasti linkeillä muiden organisaatioiden aineistoon kuten hotellien ja ravintoloiden sivuille. 

Verkossa "matkaileva" voi lähettää sähköisen Tampere-postikortin virtuaalisesta matkailutoimistosta. 

Kaupungille on asennettu kaksi verkkokameraa, jotka välittävät reaaliaikaista kuvaa Tampereelta 

ympäri maailmaa. Myös liikkuvaa videokuvaa on tarjottu verkossa Tampereen esittelynä. 

Tampereen Nykytaiteen museo käytti ensimmäisten museoiden joukossa www-sivuja taidenäyttelyn 

paikkana. Sen jälkeen myös Museokeskus Vapriikki on valmistanut valokuvanäyttelyn varta vasten 

verkkoon. Verkkonäyttelyjen toteuttamista vaikeuttavat tekijänoikeuskysymykset, mutta visuaalisena 

mediana Internet soveltuu tähänkin toimintaan. 

kappaleen loppuosa 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

5. Projekti päättyy ja työ jatkuu 

Palvelutietoprojektille on osoitettu ensimmäisenä vuonna 400.000 markkaa ja muutoin 300.000 

markkaa vuodessa. Tästä on rahoitettu myös Tampereen osuus Pirkanmaan palvelutietoprojektista. 

Vuonna 1997 valtuusto myönsi 110.000 markan lisämäärärahan Nettikahvilan perustamiseksi. 

Käynnit kaupungin www-sivuille ovat lisääntyneet nopeasti - tuskin mikään muu kunnallinen palvelu 

voi raportoida tuhansien prosenttien kasvulukuja. Kaupungin www-sivuille tehdään vuoden 1998 

päättyessä yli 600.000 käyntiä kuukaudessa. Sivulla käynti tarkoittaa yhden, minkä tahansa html-sivun 

avaamista tampere.fi -palvelimelta. Käyntien määrä on kasvanut yhä suurempina hyppäyksinä, mikä 

kertonee siitä, että sekä palvelun käyttäjien määrä että heidän selaamiensa sivujen määrä lisääntyy 

nopeasti. Kun käyntejä alettiin tilastoida kesäkuussa 1995 kaupungin sivuilla käytiin 914 

kertaakuukauden aikana. Puolen vuoden päästä samaan suuruusluokkaan päästiin jo yhden yön 

hiljaisimman tunnin aikana! Yksistään kaupungin kotisivulla kirjattiin joulukuussa 1998 noin 56.000 

käyntiä. 

Tampereen kaupungin palvelimella (www.tampere.fi) on projektin päättyessä runsaat 10.000 

html-tiedostoa eli sivua. Tässä eivät ole mukana kaupungin sisäinen palvelin (www.tac.fi), koulujen 

käytössä olevat palvelimet (info1 ja info2) eikä kirjaston palvelin (info3). 

Käynnit www.tampere.fi -palvelimella kesäkuu 1995 - joulukuu 1998 

Kaupungin etusivulle vaihdetaan noin viikon välein kuvalinkki, "lööppi" kulloinkin ajankohtaisesta 

asiasta tai uudesta palvelusta sivuilla. Päivittäin tarkistettavia sivuja ovat esimerkiksi 

tapahtumakalenteri ja keskustelusivut. Usein uusiutuvia palveluita ovat myös lehdistötiedotteet sekä 

ilmoitus- ja kuulutussivu. Nettikameroiden kuva on reaaliaikainen, minuutin välein päivittyvä. 

Muutoin palvelimelle viety uusi materiaali päivittyy verkkoon tasatunnein. 

Projektin päättyessä käytännössä kaikilla toimintayksiköillä on omat kotisivunsa kaupungin ulkoisella 

www-palvelimella. Suurin osa mukana olevista yksiköistä ylläpitää sivujaan itsenäisesti osana 

normaalia päivittäistä toimintaa. Osa sivuista on kuitenkin yhä vain perusesittelysivuja, joita pitäisi 

kehittää eläväksi palveluksi ja vuorovaikutukseksi. Myös ne yksiköt, jotka pystyvät pitämään 

itsenäisesti yllä olemassaolevia sivukokonaisuuksia, tarvitsevat apua uusien palvelujen tuottamiseen. 

Palvelutietoprojektin yksi keskeisiä tehtäviä on ollut kouluttaa eri yksiköiden henkilöstöä 

huolehtimaan palvelusta omalta osaltaan. Koulutuksessa on ollut noin 400 henkilöä. 

Koulutuspäivät 

Kotisivun tekeminen 

Opettajien koulutus 

Kuvankäsittely 

Internetin perusteet 

1995 

4 

4 

1996 

8 

4 

1997 

11 

3 

1998 

5 

3 

5 



Yhteensä 47 päivää 

Koulutettujen määrä 

Yksiköiden vastuuhenkilöt 

Opettajat 

Yhteensä 410 henkilöä 

1995 

40 

40 

1996 1997 1998 

80 

40 

80 130 

Lisäksi projekti on kustantanut jatkokoulutusta noin 25 henkilölle ulkopuolisilla kursseilla (TYT, 

TAKK ja AK-KK). Kaupungin tiedotusvastaavat ovat saaneet johdatuksen aiheeseen, ja myös 

Pipa-projektin järjestämään koulutukseen on osallistunut kaupungin henkilökuntaa. 

Nettikahvila Vuoltsussa on järjestetty kuntalaisille viisi kurssia, joilla on ollut 25 osanottajaa. 

Projektin ohjauksessa on työskennellyt kaksi henkilöä oppisopimuskoulutuksessa ja joitakin 

lyhytaikaisia harjoittelijoita. 

Projekti on esittäytynyt erilaisissa tilaisuuksissa ja antanut asiantuntemusta muualla työryhmissä, 

seminaareissa ja erikseen konsultoiden mm. seuraavissa yhteyksissä: 

● HiTec-messut 

● Koti ja Internet -messut 

● Kuntien www-ohjetyöryhmän puheenjohtajuus Kuntaliitossa 

● Tampereen yliopiston tietoyhteiskuntaseminaari 

● Tarton kaupungin ja Viron kansallismuseon konsultointi 

● Union of Baltic Cities -järjestön Task Force -kokoontuminen 

● Eurocities -järjestön East/West -komitean konsultointi (www-sivujen ja sähköpostituslistan 

toteutus) 

● Pirkanmaan liiton konsultointi ja koulutus 

● Konsultointi- ja koulutuspäivä Parkanossa 

● TAYS:n konsultointi ja koulutus 

● Matkailuasiamiehet ry:n koulutuspäivät 

● Tamperelaisten matkailuyritysten seminaari 

● ENTER 2000 -konferenssi 

● Ministeriöiden tiedottajien ja tietopalvelun www-seminaari 

● Pirkanmaan Yrittäjien internet-seminaari 

● Nettikahvilan esittely Rotterdamin nuorisokonferenssissa 

● Tilastokeskuksen konsultointi 

● G8-maiden sähköisen kaupankäynnin konferenssi Manchesterissa 

● TYT:n verkkokauppaseminaari 

Projekti ja kaupungin www-sivut ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Sivut ovat olleet esillä esim. 

Tietokone-lehdessä esimerkkinä erinomaisesta sivukokonaisuudesta. Helsingin Sanomien arvostelussa 

Tampere oli mukana ainoana kuntana saaden erinomaiset arvosanat. Tampereen www-sivut ovat 

saavuttaneet mm. seuraavia tunnustuksia: 

● Best of Europe -palkinto 

● Serverin Viikon Cool (viikko 6/1997) 

● Mukana Serverin vuoden hienoin sivu -äänestyksessä (ainoana kuntana) 

● Tampereen Multimediakilpailun 1997 Tele-sarjan toinen palkinto 

Projektin aluksi hyväksytty projektisuunnitelma on toteutettu itsepalvelupisteitä lukuunottamatta. 

1995 tavoitteet: 

● Palvelutietojärjestelmän tekninen toteutusmalli on ratkaistu 

● Kaupungin www-kotisivu on valmisteltu 



● Jokaisella toimialalla on aloitettu kotisivujen tekeminen 

● Toimialojen/toimintayksiköiden vastuuhenkilöt on nimetty sivujen päivittämiseksi 

● Tiedon tuottajien koulutus on käynnistetty 

● Tiedot on saatettu yleisön saataville itsepalvelukoneilla 

● Erilaisten järjestelmien tiedot on yhdistetty (PalveluForum) 

● Projektin henkilöstölle on avattu internet-yhteydet työpaikalta 

● Sivujen päivitys ja vuorovaikutus kotimikrojen kautta on aloitettu älykorttipohjaisena järjestelmänä 

● Eri toimialojen ja ulkopuolisten tahojen front office -yhteispalvelupisteen kehittäminen ei ole 

edennyt 


● Interaktiivinen itsepalvelu on aloitettu ja kirjastoihin on saatu "tietotupa"-toimintaa 

● Elektronisen maksamisen käyttöönottoa on ryhdytty valmistelemaan 

● Multimedian hyväksikäyttöä on kokeiltu 

● Yhteispalvelupisteiden itsepalvelu ei ole kehittynyt 

● Kaupungin henkilöstön internet-yhteyksiä on lisätty (noin 2000 Netscape-lisenssiä) 

● Kaupungin tietojärjestelmän turvallisuus on taattu 


● Aidosti multimediaa hyväksikäyttävä palvelujärjestelmä on käytössä 

● Interaktiivisia palvelusovelluksia on jokaisella toimialalla 


● Järjestelmän tekninen kehitys on jatkunut 

● Sisältö on laajentunut kaikille toimialoille ja mm. sähköiseen kaupankäyntiin 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

6. Verkon käyttäjä etsii tietoa ja haluaa 

9 10 11 12 

vaikuttaa 

Suomessa on asukaslukuun nähden eniten Internetin käyttäjiä maailmassa. Syksyllä 1998 puoli 

miljoonaa suomalaista kävi verkossa lähes päivittäin. Verkon globaalisuuden ansiosta käynnit 

suuntautuvat kaikkialle maailmaan, mutta myös maailmalta käydään suomalaisilla sivuilla. Kieli 

rajoittaa luonnollisesti suomenkielisten sivujen käyttöä, mutta samalla Internet on avannut myös 

paikallisviestinnälle aivan uuden, helposti tavoitettavan ja tärkeän kohderyhmän: ulkomailla asuvat 

suomalaiset. 

Tampereen palvelutietojärjestelmän projektisuunnitelmassa palvelun kohderyhmät määriteltiin 

tavoitteiden lomassa seuraavasti: 

● kaupunki tiedottaa palveluistaan ja toiminnastaan organisaation sisällä, kuntalaisille, 

valtakunnallisesti ja kansainvälisesti 

● kaupunkilaiset voivat pitää yhteyttä päätöksentekijöihin ja viranhaltijoihin 

● kaupunkilaiset voivat itsepalveluna hoitaa erilaisia kaupungin palveluihin liittyviä toimenpiteitä 

Määrittelyn mukaisesti verkon käyttöä interaktiivisiin palveluihin ja vaikuttamiseen on kehitetty 

erityisesti omia kuntalaisia ajatellen. Muissa kohderyhmissä www-sivujen tiedottava luonne painottuu 

enemmän, joskin sähköpostin käyttö www-sivujen antaman ensi-informaation ja kontaktitietojen 

jälkeen on hyvin tärkeätä ja yleistä esimerkiksi ulkomailla asuvien ja muualla toimivien yritysten 

piirissä. 

Sisäiseen käyttöön Tampereen kaupunki ei ole suunnitelmallisesti kehittänyt Intranet-palvelua, koska 

sisäisessä tietoverkossa on jo aiemmin ollut käytössä vastaava ToimistoTiimi -järjestelmä. Toisaalta 

valtaosa kaupungin tuottamasta materiaalista on julkista, ja siksi se voidaan yhtä hyvin sijoittaa 

ulkoiseen verkkoon myös oman organisaation käyttöön. Sisäistä tac.fi -palvelinta on käytetty mm. 

testialustana uusia sivuja ja palveluita kehitettäessä. Sisäiset palveluyksiköt kuten tietotekniikkakeskus 

ja materiaalikeskus toimivat luonnollisesti muita enemmän sisäisen palvelimen kautta. 

Tampereen kaupungin oman organisaation piiristä kaupungin www-sivuja käytetään varsin paljon. 

Muun muassa pöytäkirjat ovat omalle henkilöstölle hyvin käyttökelpoinen palvelu. 

Suomen kielen ohella Tampere-aineistoa on verkossa vuoden 1998 päättyessä englanniksi, ruotsiksi, 

saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja italiaksi. Englanninkieliset sivut ovat näistä laajimmat ja päivittyvät 

periaatteessa suomenkielisten tapaan. Muilla kielillä tarjotaan lähinnä vain melko pysyvää perustietoa 

Tampereesta. Ulkomaisia vierailijoita Tampereen sivuilla on eniten Yhdysvalloista, Saksasta, 

Ruotsista ja Britanniasta. 

Palvelutietoprojekti on kartoittanut Tampereen sivuilla käyvien tarpeita kahdella käyttäjäkyselyllä 

keväällä 1997 ja 1998. Kyselyjen perusteella kaupungin nettiasiakkaista noin kaksi kolmasosaa on 

tamperelaisia (1997: 60%, 1998: 72%). Suurin ikäryhmä on 20-29 -vuotiaat (38/39 %), ja yleisin 

ammatti opiskelija (43/38 %). 

Omien kuntalaisten merkitystä verkkopalvelun asiakkaina korostaa paitsi heidän suuri osuutensa 

kaikista kotikaupungin sivuilla kävijöistä, myös se, että he käyvät kaupungin sivuilla muita useammin. 

Noin puolet tamperelaisista käyttäjäkyselyn vastaajista ilmoitti seuraavansa kaupungin sivuja 

vähintään kerran viikossa (45/53 %). Sivujen selailu on myös määrätietoisempaa tietojen ja palvelujen 

etsimistä kuin ulkopaikkakuntalaisilla, joilla vielä uteliaisuus on vahvempi motiivi kuin 

tamperelaisilla. Tärkein syy kaupungin sivuilla käymiseen on tapahtumatietojen etsiminen, mutta pieni 

osa vastaajista haluaa myös jo vaikuttaa verkon kautta. 



Miksi seuraat kaupungin sivuja / tamperelaiset vastaajat 1998 (n=191) 

Pirkanmaalla 30-vuotiaiden keskuudessa talvella 1997 tehty kyselytutkimus toi esille mm. seuraavia 

käytännön toiveita kunnan Internet-palvelulle: terveyskeskusten ajanvaraus, kirjaston palvelut, 

tapahtumat, liikenne ja ympäristöasiat, kunnan talous ja vuorovaikutus päättäjien kanssa. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

7. Jakelu demokratian hidasteena 

Vaikka Internetin käyttäjien määrä on kasvanut nopeasti, ei voida olettaa, että kaikki kuntalaiset 

saisivat palvelun käyttöönsä kotoaan, työ- tai opiskelupaikastaan. Tampereen kaupunginirjasto tarjoaa 

kaikissa toimipisteissään maksuttomat yhteydet kuntalaisille. Yleisön käytössä olevien 

Internet-yhteyksien määrää on kirjastoissa lisätty 27 mikroon, mutta silti niihin joudutaan jatkuvasti 

varaamaan aika etukäteen. Kesäkuussa 1997 avattiin Nettikahvila Vuoltsu, jossa on kuusi konetta. 

Kävijämäärä on alun jälkeen tasaantunut keskimäärin 700:aan kuukaudessa. 

Nettikahvila Vuoltsun kävijät heinäkuu 1997 - joulukuu 1998 

Jotta kaupunki voisi tarjota omia verkkopalveluitaan tasapuolisesti kaikille kuntalaisille, yleisöpäätteitä 

pitää edelleen lisätä. Toisaalta tällöin verkon avoimuus tuo lievän haitan ja kustannuslisän: 

yleisökoneilla surffaillaan varmasti enemmän aivan jossain muualla kuin kaupungin sivuilla. Tämäkin 

voi tietysti olla kaupungin tavoite: tarjota kuntalaisille väylä monenlaisiin hyöty- ja huvipalveluihin 



maailmanlaajuisessa verkossa. Kaupungin palveluja voidaan pitää yleisömikroilla tarjolla etusijalla ja 

rajoittaa yhteyksiä esimerkiksi ulkomaille, mutta tiukka rajaaminen ei ole mielekästä eikä 

mahdollistakaan. 

Tampereen kaupungin ja puhelinyhtiön rakentama Inforengas-järjestelmä on liittänyt kaikki kaupungin 

koulut ja kirjastot Internetiin. Inforenkaan kautta koululaisilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus myös 

kotoa saada edullinen yhteys verkkoon. Teknisestä innovatiivisuudestaan kansainvälistä kunniaa 

saanut Inforengas on omiaan myös lisäämään kuntalaisten tasavertaisuutta verkon käyttäjinä. 

Inforenkaan teknisen ratkaisun rinnalla Tampereen kouluissa on kehitetty sisällöllistä opetus- ja 

kulttuuriverkkoprojektia. Tieto ja viestintätekniikkaa hyödynnetään eri oppiaineissa ja opetuksen 

kehittämisessä, koulujen välisessä yhteistyössä ja kansainvälistymisessä sekä kulttuuri ja 

kasvatustyössä monin tavoin. Inforenkaan avulla opettajat, koululaiset ja opiskelijat ovat voineet 

rakentaa omat kotisivunsa ja käyttää sähköpostia. Opetukseen on tullut uusi ulottuvuus: sähköiseen 

palvelukulttuuriin kasvaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tutkiminen. Oppimisen lisäksi edistetään 

myös lasten, nuorten ja aikuisten osallistumismahdollisuuksia yhteisten asioiden hoitamisessa 

Tampereen kaupungissa. 

Samalla kun inforengas on merkittävästi laajentanut kaupungin www-palvelun saatavuutta, on 

koulujen sisällöntuotanto tuonut siihen oman lisänsä: Internet on oppimisen, luomisen ja esittämisen 

kanava sekä tärkeiden kansalaistaitojen opetteluväline. Opetus- ja kulttuuriverkkoprojektiin on liittynyt 

useita oppimateriaalihankkeita, joissa multimediaa ja www-julkaisemista käytetään hyväksi. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

8. Tulevaisuus on tiedossa 

Suomalaisen tietoyhteiskunnan kansallinen visio on muotoiltu seuraavasti: 

"Suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaa esimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavalla 

tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia elämänlaadun, osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja 

vuorovaikutuksen parantamisessa." (Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky. Tietoyhteiskunnan 

strategisen kehittämisen lähtökohdat ja päämäärät. Sitra 1998) 

Kaupunginvaltuuston keväällä 1997 hyväksymä Tampereen kaupungin strategiaohjelma painottaa 

tiedon merkitystä ja Tampereen asemaa tietoyhteiskunnassa niin kaupungin omassa toiminnassa kuin 

tamperelaisen elinkeinoelämän, koulutuksen ja tutkimuksen vahvuutena. Tampereen seudusta on 

määrä kehittää tietoyhteiskunnan keskus, Suomen keskeisin tietokaupunki ja kansainvälisesti 

merkittävä tietoteollisuusalue. 

"Tulevaisuuden kasvualana nähdään erityisesti sisällöntuotanto eli tietotekniikkaa hyödyntävien 

sovellusten tuottaminen teollisuudelle, koulutukseen, hallintoon ja harrastuksiin. 

Kansalaisten tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua tietoyhteiskuntaan edistetään kehittämällä 

tietoverkkoyhteyksiä ja laajentamalla kunnallisten palvelujen tarjontaa tietoverkkojen kautta." 

(Tampereen tulevaisuus on tiedossa - kaupunkipolitiikan suuntaviivat 2000-luvulle, 12.3.1997) 

Palvelutietoprojekti on konkreettisesti toteuttanut kaupungin strategiaa. Projekti on luonut alustan, 

jolle kunnallisia palveluja voidaan rakentaa sähköiseen muotoon tietoyhteiskunnan edellyttämällä 

tavalla nopeasti, vaivattomasti ja havainnollisesti saataville. 

Kunnan tehtävät ovat työvoimavaltaisia, eikä automatisointi koskaan voi korvata palvelevaa 

henkilöstöä. Sairaanhoitoa tai kadunrakentamista ei voi siirtää tietoverkkoon, mutta kaavojen 

nähtävilläpidon ja rakennuslupaprosessin periaatteessa voi. 

Internetin avaama uusi palvelukulttuuri vastaa paljolti sitä muutosta, joka käynnistyi ensimmäisten 

puhelinten ilmestyessä kunnanvirastoon. Nyt puhelin on luonnollinen ja elintärkeä toiminta- ja 

palvelukanava kunnallishallinnossa. 

Kaupungin johto on sitoutunut hyvin strategian toteuttamiseen palvelutietojärjestelmän avulla. 

Projektiin palkattu tiedottaja vakinaistettiin vuoden 1998 aikana. Järjestelmän kehittämiseen ja 

ylläpitoon tarvittavat määrärahat on sisällytetty myös projektin päättyessä vuoden 1999 talousarvioon. 

Suuren organisaation ongelma on, että yksi henkilö tai yhteiset määrärahat eivät riitä kaikkien 

toimintayksiköiden tarpeisiin. Sähköiseen palveluun siirtyminen ei myöskään välittömästi helpota 

muita, perinteisiä palvelumuotoja. Asiakkaiden erilaisista valmiuksista johtuen kaikki entiset tiedotusja 

palvelutavat on pidettävä käytössä. Uuden järjestelmän kehittäminen eri toimintayksiköissä on ollut 

paljolti yksittäisten avainhenkilöiden oman innostuksen varassa ja sitä on tehty kaikkien entisten 

töiden lisänä. Määrärahoja on vaikea irrottaa uuteen toimintaan, kun kunnallistalouden yleinen tilanne 

on kiristynyt ja perinteisetkin palvelutarpeet kasvavat varsinkin Tampereella muuttovoiton ja 

ikääntymisen takia. 

Pirkanmaan palvelutietoprojekti toteutti syksyllä 1996 kuntien henkilöstön piirissä kyselyn heidän 

motivaatiostaan, odotuksistaan ja tavoitteistaan Internetin kehittämisessä kunnan palvelutoiminnan 

välineenä. Tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nimesivät halunsa parantaa kunnallisten palvelujen 

laatua. Samalla nähtiin juuri Internetin avulla olevan mahdollista kehittää kuntarajoja ylittävää 

yhteistyötä. 

Kuntien henkilöstön oma motivaatio ja sitoutuminen uuden sähköisen palvelun kehittämiseen oli 

kyselyyn vastanneiden keskuudessa korkea. Monet näkivät tässä mahdollisuuden myös oman 

tietotaidon kehittämiseen. Sen sijaan Pipa-projektin etenemisessä nähtiin selvästi, että monien kuntien 

ja niiden toimintayksiköiden johto ei pitänyt asiaan paneutumista ja henkilöstön kouluttamista tärkeänä 

tai ajankohtaisena. Myös henkilöstön piirissä pohdiskeltiin töiden lisääntymistä, mutta toisaalta 

toivottiin itsepalvelun keventävän työtaakkaa. 

Kuntien henkilöstön halukkuus ja valmiudet Internetin ja sähköpostin käyttöön ovat yhtä lailla tärkeitä 

tekijöitä oman työn kuin kuntalaistenkin kannalta. Tiedonhakua, tiedotusta ja keskinäistä viestintää 

voidaan virastoissa huomattavasti helpottaa tietoverkon avulla. Samalla on kyettävä vastaamaan 

kuntalaisten lisääntyviin yhteydenottoihin ja odotuksiin sähköisen palvelun kautta. Konkreettisena 



esimerkkinä molemmin puolin helpottuvasta työstä esitettiin Pipa-kyselyssä lomakkeiden käyttö: sekä 

virkailijan että kuntalaisen aikaa säästyy, kun lomake voidaan tulostaa ja mahdollisesti täyttää ja 

lähettää Internetin kautta siihen verrattuna, että se tilataan puhelimitse tai haetaan tiskiltä ja palautetaan 

postitse tai uudelleen viraston tiskille. 

"Palvelukonseptin muuttamiseen tulee paineita lähivuosina kun yhä enenevässä määrin kuntalaiset tai 

muut palveluiden käyttäjät saavat valmiuksia toimia verkossa. Henkilöstön keskuudessa ainakin tämän 

tutkimuksen mukaan on vallalla oletus asiakkaiden kasvavasta halusta saada tietoja myös 

kunnallisista palveluista verkon välityksellä. Henkilöstön taitojen kehittäminen Internet-palvelujen 

tuottajana ja ylläpitäjänä on tulevaisuudessa merkittävä toimintatapojen muutoshaaste." 

(Pirkanmaalaisten kuntien henkilöstön motivaatiot, odotukset ja tavoitteet PiPa-projektista, Marita 

Sandt, syksy 1996) 

Omalta osaltaan Tampereen ja Pirkanmaan palvelutietoprojektit ovat toteuttaneet 

tietoyhteiskuntastrategiaa myös tuottamalla alueen uusmediayrityksille mahdollisuuksia 

sisällöntuotantoon nimenomaan uusien sovellusten kehittämisessä. Koska omat henkilöstövoimavarat 

eivät ole riittäneet ja monet ideat ovat edellyttäneet pioneerityötä, on sähköisiä palvelusovelluksia 

teetetty ulkopuolisilla yrityksillä. Samalla on kuitenkin pidetty tärkeänä sitä, että oma henkilöstö 

pystyy päivittämään myös ulkopuolella tuotettua materiaalia. 

Muun muassa verkkokaupan, karttojen, äänestysohjelman ja lomakkeiden kehittämisessä on tehty 

yhteistyötä yritysten kanssa ja erityisesti Tampereen Teknologiakeskus Oy:n kautta, jossa 

koordinoidaan kaupungin tietoyhteiskuntahankkeita ja Tampereen seudun informaatioteknologian 

osaamiskeskusohjelmaa. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

9. Verkossa rajat ylittyvät 

Internetin etuja on vaivaton siirtyminen tiedon lähteeltä toiselle. Ei oikeastaan ole merkitystä, missä 

tarvittu tieto sijaitsee, kunhan linkit ovat kohdallaan. Samalla tietysti täytyy olla varma tiedon 

oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Verkossa on siis erityisen järkevää tehdä yhteistyötä samalla 

alueella ja samojen asioiden kanssa toimivien kesken. 

Kuntien yhtenevät tarpeet ja tehtävät ovat saattaneet käyntiin monia yhteistyöhankkeita Internetin 

parissa. Kunnallistalouden kiristyessä on etsitty erilaisia keinoja toiminnan tehostamiseksi, 

automatisoinnin ja itsepalvelun lisäämiseksi sekä tehtävien hoitamiseksi yhteisesti useamman kunnan 

alueella. Kun naapurikuntien tehtävät, palvelut, lomakkeet ja säädökset ovat pitkälti samoja, voidaan 

niitä kustannuksia säästäen tuottaa yhteistyössä etenkin, kun välineenä on rajat ylittävä tietoverkko. 

Näistä lähtökohdista käynnistettiin Pirkanmaan palvelutietoprojekti Tampereen 

palvelutietojärjestelmän jo luoman pohjan päälle. 

"Ajatuksena on yhdistää sama kohderyhmä, sama palvelu, sama toteutustapa ja samat tiedon tuottajat. 

Verkottumisen edellytys on yhteistyö. Eri osaamisalueiden yhdistäminen johtaa optimaalisen 

tietotaidon jalostamiseen. 

Kuntalaisten kannalta peruspalveluiden järjestämisessä kunnanrajoilla ei useinkaan ole merkitystä. 

Tämä pätee erityisesti sähköisessä muodossa tuotettuihin palveluihin. Sisällöltään palvelut ovat 

samankaltaisia eri kunnissa, joten kuntien yhteistyö niiden luomisessa on perusteltua päällekkäisen 

työn välttämiseksi." (Pirkanmaan palvelutietojärjestelmän projektisuunnitelma, Merja Taipaleenmäki 

10.10.1996) 

Pipa-projekti on tuottanut "Pirkanmaan kunnan" mallikotisivut, joilta löytyy kuntien helposti 

sovellettavia www-palveluita. Näitä ovat mm. erilaiset lomakkeet, yhtenäiset kartat, vertailtavat 

tilastopohjat, äänestysohjelma, keskustelusivut, palveluhakemistomalli, toimeentulotuen laskuri, 

rakentajan opas ja kierrätysopas. Kuntien yhteisistä palveluista on viety verkkoon mm. seutuliikenteen 

aikataulut ja Pirkanmaan matkailuopas. Yhteistyössä on käynnistetty myös laaja Pirkanmaan 

historiaprojekti, jossa Tampereella on keskeinen osa. 

Tampereen kaupungin www-palvelujen kehittämiseen Pipa-projekti on tuonut lisäresurssia ja 

asiantuntevaa tiimitukea. Pipan tuottamat käytännön toteutukset ovat kuitenkin enemmän hyödyttäneet 

pienempiä kuntia, joilla ei ole ollut peruspalveluita verkossa eikä ole omia resursseja niiden 

tekemiseen. Tampereen mittasuhteet asettavat myös monessa tapauksessa erityisvaatimuksia 

palvelujen www-toteutuksille. Joka tapauksessa on todettava, että samaa asiaa palvelevien 

www-sovellusten tekeminen yhteistyössä on järkevää, mutta niiden soveltaminen kunkin kunnan 

omaan ympäristöön on vielä yksi työvaihe, johon täytyy löytyä motiivia ja resursseja. 

Tampere on vetänyt myös valtakunnallista kuntien yhteistyöhanketta, Kuntaliiton www-työryhmää. 

Ensi vaiheessa tehtiin kunnille yhteiset ohjeet toimivien www-palvelujen rakentamiseksi ja annettiin 

suosituksia verkkopalvelun periaatteista ja pelisäännöistä. 

Kuten viestintä ja palvelujen tarjonta yleensäkin, myös verkkojulkaiseminen edellyttää säädösten ja 

hyvien tapojen noudattamista sekä ammattitaidon hyväksikäyttöä. Kuntien toiminnassa korostuvat 

avoimuus ja kuntalaisten palvelu. Vuorovaikutus ja kuntalaisnäkökulma ovat erityisen hyvin 

toteutettavissa verkkoympäristössä, mutta samalla verkon avoimuus, tiedonvälityksen nopeus ja 

materiaalin paljous asettavat tiettyjä vaatimuksia. Niinpä kuntien on syytä jatkuvasti kehittää yhteisiä 

verkkoviestinnän periaatteita ja paneutua mm. tekijänoikeuksiin, tietoturvaan, tiedon järjestämiseen, 

käyttäjäystävälliseen verkkojulkaisemiseen sekä palautteen käsittelyyn. 

Varsin tärkeitä yhteistyötahoja ovat kunnan alueella toimivat yritykset, yhteisöt, oppilaitokset ja 

alueelliset organisaatiot. Jälleen rajat ylittävä verkko antaa mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen 

palveluun: kuntalainen ei välttämättä aina edes tiedä, mikä organisaatio jonkin palvelun tuottaa, mutta 

sen on oltava helposti löydettävissä. Vähitäänkin kunnan www-sivuilla on syytä olla linkkejä muiden 

alueen palveluntarjoajien kotisivuille, mutta pitemmällekin meneviä kuntalaisen käyttöliittymiä, 

portaaleja voidaan ajatella. 

Tampereen palvelutietoprojekti on pyrkinyt kehittämään lähinnä viranomaisten yhteispalvelua sekä 

verkossa että fyysisesti yhteispalvelupisteissä. Kovin pitkälle ei kuitenkaan ole päästy. Tämä johtuu 

monesta tekijästä, mm. yleisestä resurssipulasta, erilaisista asiakaspalvelun lähtökohdista, 

valtakunnallisten organisaatioiden vaatimuksista sekä myös kunkin tahon oman ilmeen ja oman 



imagon säilyttämisen tarpeesta. Internet on vielä niin uusi asia, että osa sen viehätystä perustuu 

organisaation omaan esiintymiseen, ja asiakasnäkökulma saattaa vielä jäädä taka-alalle. Sama ilmiö on 

nähtävissä tiedotusvälineiden verkkojulkaisuissa: lukija halutaan pitää omilla sivuilla, vaikka 

yksinkertaisen linkin tarjoamalla hänet voisi opastaa halutessaan lukemaan tarkempia tietoja asiasta 

alkuperäisen tiedonlähteen sivuille. 

Sähköisen median sisällöntuotannossa Tampereella on vahvat resurssit. Uusmediayritykset ja 

korkeakoulut ovat kansainvälisiä huippuyksiköitä alalla. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa 

toimii mm. Digitalisen median instituutti, Tampereen yliopistossa Hypermedialaboratorio ja 

Tampereen ammattikorkeakoulussa Taiteen ja viestinnän oppilaitos. Tampereen teknologiakeskuksesta 

hallinnoitava Informaatioteknologian osaamiskeskusohjelma kehittää alan yritystoimintaa. 

Tampereen kaupungin palvelutietojärjestelmä tarjoaa hyvän koealustan tietoyhteiskuntahankkeille. 

Yhteistyötä on kuitenkin hidastanut monien projektien pitkäkestoisuus ja henkilövaihdokset, jossain 

määrin uusimman teknologian vaatimusten ja kaupungin palvelun "jokamiesajattelun" ristiriita sekä 

jälleen yksinkertainen aikapula. Päivittäisen käytännön palvelutoiminnan hoitaminen jättää yhä 

vähemmän aikaa pitkän tähtäimen kehitystoiminnalle. 

Myös yksinkertaisissa www-toteutuksissa yhteistyötä esimerkiksi oppilaitosten kanssa voisi lisätä. 

Opetuksen ja käytännön toteutusten tarpeet tai niiden aikataulut eivät kuitenkaan välttämättä kohtaa 

toisiaan. Oppilastöiden päivitettävyys pitää myös varmistaa pysyvällä tavalla. Esimerkki hyvästä 

kouluyhteistyöstä on Tampereen museoiden historiajulkaisu, josta koululaiset ovat tehneet omat 

osansa. 

Palvelutietoprojekti on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä joidenkin ystävyyskaupunkien kanssa sekä 

Eurocities- ja Union of Baltic Cities -järjestöjen piirissä. Maailmanlaajuinen tietoverkko tekee 

periaatteessa myös kansainvälisen yhteistyön mahdolliseksi ja mielekkääksi, mutta käytännössä 

kielien, kulttuurien ja hallintomallien erot hankaloittavat yhteisten käytännön toteutusten löytämistä. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

10. Syntyikö uusi palvelukulttuuri 

Tampereen palvelutietoprojekti on toteuttanut sille asetetut tavoitteet luomalla alustan kaupungin 

tiedotukselle, palvelujen tarjoamiselle, asioimiselle ja osallistumiselle. Useimmat ajateltavissa olevat 

kaupungin palvelutuotteet ovat saaneet ainakin mallitoteutuksen tietoverkossa. 

Internet helpottaa kuntalaisten mahdollisuuksia saada tietoa ja hoitaa asioitaan. Se auttaa ja rationalisoi 

myös virastotyöskentelyä. Sama väline toimii myös tehokkaana kaupungin markkinointikanavana 

ulospäin. 

Uusi palvelukanava on myös osoittautunut käytännössä toimivaksi. Merkittävä osa organisaation 

sisäisistä toiminnoista, asiakaspalvelusta ja ulkoisista yhteyksistä toteutuu jo Internetin avulla. Joiltain 

osin sähköinen palvelu on selvästi pienentänyt perinteisten menetelmien käyttöä, mutta pääsääntöisesti 

kaikki entiset toimintatavat pysyvät yhä uuden rinnalla. 

Sähköisen palvelukulttuurin kehityksessä on kolme tekijää, joiden pitäisi vahvistua rinta rinnan: itse 

median ja sen sisältöjen kehitys, kansalaisten tekniset mahdollisuudet ja taidot uuden välineen 

käyttöön sekä palvelun tarjoajien valmiudet vastata uudenlaiseen kysyntään. 

Vaikka Tampereen kaupungin www-sivuilla on jo tuhansia dokumentteja ja erilaisia interaktiivisia 

sovelluksia, palvelun sisältö on vielä monin paikoin ohutta ja staattista. Tämä media edellyttää 

jatkuvaa uusiutumista ja täydentymistä - se ei ole esite kaupungista, vaan toimiva ja elävä kaupunki 

kokonaisuudessaan. Internet on nyt pysyvä palvelumuoto, jonka ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee 

suhtautua osana normaalia jokapäiväistä kunnan toimintaa. 

Tekninen kehitys on ollut nopeata. Silti projektisuunnitelmassa hahmotellut yhteydet eri 

tietojärjestelmiin ja rekistereihin ovat vielä kehittymättömät. Kuntalaisilla ei ole Internetin kautta 

pääsyä julkisiin rekistereihin ja tietokantoihin, vaikka periaatteessa näin voisi olla. Sähköpostin 

mahdollistamat ilmoittautumiset, varaukset, maksut ja hakemukset odottavat vielä monella sektorilla 

tuloaan. Ohjelmallisesti toteutettavat laskenta- ja esiselvityslomakkeet puuttuvat, vaikka niitä 

"lupailtiin" jo vuoden 1991 kyselyssä. Tavallisen kuntalaisen mielikuvissa tulevat kunnan asioista 

ensin pöytäkirjat ja sitten kaavoitus - jälkimmäisen osalta eivät verkkokansalaisen odotukset 

varmastikaan täyty. 

Vaikka paljon on tehty, niin työtä riittää ja panostuksia tarvitaan. Resurssipulan ohella kehitystä 

kahlitsevat virkamiesten asennoitumisvaikeudet uuteen välineeseen - mikä sekin osin johtuu 

aikaresurssin rajallisuudesta. Palveluprosessien soveltaminen tietoverkkoon edellyttää vähintäänkin 

lomakkeiden mukauttamista, usein isompaakin muutosta toimintatavoissa. Sähköposti lisää 

yhteydenottoja, vaikka samalla osa kirjeistä, puhelinsoitoista ja asiakaskäynneistä jääkin pois. 

Virkamiehet eivät myöskään ole kovin tottuneita keskustelijoita julkisuudessa - sen enempää lehtien 

yleisönosastoissa kuin tietoverkon keskustelupalstoillakaan. Sähköpostiin vastaaminen - jota väline 

tuntuu vaativan toisin kuin kirjeposti - tuntuu usein turhalta ajanhukalta. 

Sähköisiä palveluita tai suoraa osallistumista ei voida kehittää niin nopeasti, että siihen ei kyetä 

virastoissa vastaamaan. Samalla myös kuntalaisten mahdollisuuksien ja valmiuksien pitää kehittyä. 

Tiheäkään julkisten yleisöpäätteiden verkko ei yksin opeta kansalaisille uutta toimintakulttuuria, eikä 

nopeinkaan palautekanava tee passiivisista kuntalaisista aktiivisia. Pikemminkin aktiiviset henkilöt 

ovat uuden välineen avulla entistäkin aktiivisempia, ja demokratisoitumisen sijasta osallistuminen 

kasautuu entistä enemmän harvojen hartioille, kuten Tampereen kaupungin keskustelusivuillakin on 

huomattu. 

Valtionhallinnon julkistamassa Suomi tietoyhteiskunnaksi -loppuraportissa tietotekniikan käyttötaito 

nähdään uutena kansalaistaitona luku- ja kirjoitustaidon tapaan. 

"Tietotekniikka ja tietoverkot tarjoavat kansalaisille uusia mahdollisuuksia keskinäiseen 

kanssakäymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, erilaisiin suoran vaikuttamisen muotoihin 

esimerkiksi asuinalue- ja kuntatasolla." (Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset, 

valtiovarainministeriö 1995) 

Internetin käyttäjien piirissä tehty kysely osoittaa, että verkkopalveluihin jo perehtyneet suomalaiset 

uskovat myös osallistumisen toteutuvan verkossa: kaksi kolmannesta (62%) uskoo teledemokratiaan. 

(Petteri Järvinen Oy:n Internet-kysely 1998) 

Tietoverkko ei itsessään muuta kunnallisen päätöksenteon menettelytapoja. Vilkkaankin keskustelun 



tai verkkoäänestyksen jälkeen kunnan päättäjien tulee pystyä tekemään kokonaisuuden kannalta 

oikeita päätöksiä, jotka hyvin harvoin ovat jokaisen kuntalaisen mieleen. 

"Tietoverkot mahdollistavat entistä nopeamman datansiirron, mutta verkot eivät voi itsessään 

vauhdittaa päätösten harkintaa saati lisätä sen syvällisyyttä. Luottamus tiedonsiirron tehostumiseen 

voi myös luoda suoran vaikuttamisen illuusion ja lietsoa ihmisissä perusteetonta toivoa siitä, että 

heidän näkemyksensä otetaan aiempaa paremmin huomioon päätöksenteossa." (Tietoverkko 

kansalaisten arkikäytössä, Reijo Savolainen 1998) 

Joka tapauksessa Tampereen palvelutietojärjestelmä tarjoaa käyttökelpoisen alustan myös kuntalaisten 

osallistumiselle. Osallistuminen edellyttää perustietoja, jotka verkossa ovat saatavilla. Sähköposti, 

keskustelusivut ja äänestysohjelma antavat käytännön välineitä osallistumiseen. Tietokoneohjelmia 

hyväksikäyttäen voidaan esitellä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, antaa reunaehtoja uusien yhdistelmien 

tekemiseen ja tarjota työkaluja omien suunnitelmien laatimiseen. 

Tampereella on käynnistynyt osallisuushanke, joka pyrkii aktivoimaan kuntalaisia ja avaamaan väyliä 

heidän mielipiteilleen erityisesti kaupunkisuunnittelusta. Yksi kanava on palvelutietoprojektin pohjalta 

kehitettävä verkko-osallistuminen. Kaupungin ohella hankkeessa on mukana ympäristökysymyksiin 

keskittyneen Tampere-foorumin kansalaistoiminta. Myös Tampereen yliopiston paikallista 

verkko-osallistumista edistävä Locality-projekti (http://mansetori.uta.fi) on yhteydessä kaupungin 

verkkopalvelun kehittämiseen. 

Sähköinen viestintä, kaupankäynti ja palvelutarjonta ovat tulleet jäädäkseen. Tietoyhteiskunnan 

palvelut ovat saavutettavissa sieltä, mistä asiakas haluaa virastoaikaan katsomatta. Virtuaalivirasto on 

avattu, mutta sen kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämiseen aika ja kulttuuri eivät vielä ole kypsiä. 

Tampereen kaupungin kotisivu projektin päättyessä 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

11. Kokonaisnäkemys tulevaisuuteen 

Tulevaisuuden ennustaminen on erityisen vaikeata sähköisen viestinnän piirissä. Tekninen kehitys on 

niin nopeata, että ennusteita ei siltä osin ehditä tehdä ennen kuin ne ovat jo elävää elämää. Toisaalta 

kuitenkin ennustamista jarruttaa yleinen valmius tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyväksikäyttöön. 

Julkinen hallinto ja kuntalaisten tasavertainen palvelu ei ole tietoverkkovalmiuksiltaan ripein 

mahdollinen koekenttä, vaikka vaihtoehtoinen palvelukanava onkin saatu nopeasti aikaiseksi 

perinteisten muotojen rinnalle. 

Tampereen kaupungin tietoverkkopalvelu jatkuu ja kehittyy, vaikka määräaikainen kehitysprojekti 

päättyy. Jo toimivan järjestelmän muodot muuttuvat, sisältö monipuolistuu ja käytettävyys vahvistuu. 

Tärkeätä on nähdä uuden palvelutavan mahdollisuudet ja vaatimukset palvelutoiminnan prosessien 

kehittämisessä. 

"Julkisen sektorin toimintamallien uudistaminen tähtää toiminnan laadun parantamiseen ja 

kansalaisille ja elinkeinoelämälle tarjolla olevien toimintapuitteiden kehittämiseen. 

Tietoyhteiskuntakehitys on luonteeltaan nopeaa, ja se edellyttää johtamiselta muutosherkkyyttä ja 

kykyä ennakointiin. Hajautettu päätöksenteko korostaa tarvetta ohjata strategioiden kautta. Tieto- ja 

viestintätekniikka tuo uusia mahdollisuuksia julkisten palveluiden tuottamiseen ja jakeluun, mutta 

samalla se edellyttää prosessien uudistamista yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. 

Asiakkaiden tarpeista käsin lähtevä prosessien uudistaminen on keskeistä palveluiden 

kustannus-laatusuhteen parantamisessa. Tietoverkot tarjoavat mahdollisuuden parantaa myös 

kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja hallinnon avoimuutta." (Elämänlaatu, osaaminen ja 

kilpailukyky. Tietoyhteiskunnan strategisen kehittämisen lähtökohdat ja päämäärät, Sitra 1998) 

Yksittäisistä kehittämiskohteista Tampereen kaupungin verkkopalvelussa tärkeimmät liittyvät 

sähköiseen asiointiin ja sähköisen identiteetin varmistamiseen. Entistä useampia lomakkeita työstetään 

verkkoon ensi vaiheessa paperille tulostettaviksi ja myös sähköisesti palautettaviksi. Samaan 

kehitykseen liittyy virallisten aloitteiden, muistutusten ja muiden asiakirjojen vastaanottaminen 

sähköpostitse. Äänestysmenettelyjä voidaan kokeilla ensin epävirallisilla mielipidekyselyillä. 

Valtioneuvoston käynnistämä verkkopalvelujen tukiprojekti tähtää sähköisen asioinnin 

käynnistämiseen vuoteen 2001 mennessä sähköisen henkilöllisyyden avulla. Siihen tähdäten on eri 

sektoreiden materiaalit, palveluprosessit ja muut valmiudet viritettävä täyden sähköisen palvelun 

mahdollistaviksi. 

Kaiken julkisen asiakirjatuotannon automaattista verkkojulkaisemista on edistettävä samalla kun 

uuden välineen julkaisutekniikkaa hiotaan. Tiedon järjestäminen, ymmärrettävä esittäminen ja kuva- ja 

äänielementtien hyödyntäminen ovat melkoisia haasteita julkisen hallinnon perinteiselle 

asiakirjatuotannolle. 

Tietoverkko tarjoaa hyvän välineen kuntalain tarkoittamalle avoimelle tiedottamiselle, keskustelulle ja 

kuntalaisten osallistumiselle. Suunnitelmien esittely tietotekniikan ja multimedian keinojen avulla 

antaa aivan uudenlaisen pohjan asioiden havainnollistamiselle, eri vaihtoehtojen vertailulle ja 

ratkaisujen monitahoisuuden esittelylle. Vastavuoroisesti väline avaa myös kuntalaisille 

mahdollisuuksia omien ajatusten esittämiseen havainnollisesti, perinteisen sanallisen palautteen ohella. 

Sähköinen kaupankäynti laajenee, vaikka se ei kovin nopeasti olisikaan tuottoisaa liiketoimintaa. 

Kunnan maksullisten palvelujen ei ole tarkoituskaan olla voitollisia. Niinpä kynnys kaikkien 

maksullisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseen myös tietoverkon kautta on matalampi kuin 

yksityisellä sektorilla, ottaen huomioon kuitenkin kuntalaisten yhdenvertaisuusvaatimuksen. Aidosti 



palveluprosesseihin ja tietojärjestelmiin mukautettu sähköinen kauppa ja erilaiset varaukset voivat 

tuoda merkittävää kustannusten ja vaivan säästöä sekä hallintoon että asiakkaille. 

Sen lisäksi, että verkkopalvelulla tähdätään omien kuntalaisten ja yritysten palvelun parantamiseen, on 

samalla muistettava hyödyntää tietoverkon mahdollisuudet laajempia kohderyhmiä lähestyttäessä. 

Vieraskielisen materiaalin lisääminen ja jatkuva päivittäminen on yksi kehityskohde. Samoin 

organisaation sisäinen viestintä on saanut uusia mahdollisuuksia, joita vielä ei osata täysin käyttää 

hyväksi. 

Internetiin rakennetaan jo virtuaalikaupunkeja, joissa ihmiset voivat liikkua likimain aidossa 

ympäristössä ja piipahtaa asioimaan yhtä lailla virastoissa kuin kaupoissakin. Vaikka kaupungin 

visualisointi ja keinotodellisuuden tekninen rakentaminen vie aikaa, tietoverkko tarjoaa jo nyt 

luontevan alustan eri organisaatioiden yhteistyölle todellisesta asiakasnäkökulmasta. Tätä yhteistyötä 

tulisi edistää samalla kun teknistä kehitystä seurataan. 

Internetin avaamaa sähköistä palvelukulttuuria tulee kehittää pysyvänä palvelumuotona muiden 

rinnalla ja soveltuvin osin vähitellen vanhoja muotoja korvaavana. Tätä varten tarvitaan jatkuvaa ja 

määrätietoista tekniikan ja muiden valmiuksien kehittymisen seuraamista, asenne- ja 

resurssikysymysten kartoittamista sekä palveluprosessien uudistamista. Poliittisen tason sitoutuminen 

tietoyhteiskuntakehityksen käytännön toteutukseen on oleellista, ei vähiten sen vuoksi, että toteutus on 

kiinteä osa kansalaisdemokratian edistämistä. 

Tampereen kaupungin tulisikin laatia oma verkkopalvelujen kehittämisohjelma ohjaamaan 

tietoyhteiskuntakehitystä samalla kun palvelutietojärjestelmän käytännön muotoja kehitetään ja 

palvelut verkossa jo toimivat monilta osin. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

12. Tiivistelmä 

Uuden vuosituhannen kunnanvirasto on avoinna ympäri vuorokauden ja palvelee siellä missä asiakkaat 

ovat - tietoverkon välityksellä. Tietoyhteiskunnan strategioissa painotetaan kansalaisten uudenlaista 

lukutaitoa, sähköisen palvelun jakelua ja asiakkaiden tarpeista lähtevää sisältöjen tuotantoa. 

Tampere on asettanut tavoitteekseen kehittyä merkittäväksi tietoyhteiskunnan keskukseksi. Kaupungin 

omien palvelujen sähköistä jakelua ryhdyttiin valmistelemaan 1990-luvun alussa. Marraskuussa 1994 

käynnistettiin palvelutietoprojekti, joka rakensi palveluille toimivan alustan Internetin varaan. 

Projektin päättyessä vuoden 1998 lopussa kaupungin www-sivuilla kirjataan jo yli puoli miljoonaa 

asiakaskontaktia kuukaudessa. Kaikki toimintayksiköt ovat saaneet vähintäänkin esittelyaineistonsa 

verkkoon. Kehittyneempää tiedotusta, vuorovaikutusta sekä interaktiivisia palveluita on laajalti eri 

toimialoilla. 

Internet tarjoaa nopean, kattavan ja vuorovaikutteisen viestintä- ja palvelukanavan kunnan eri 

toimintoihin. Se helpottaa kuntalaisten, yritysten ja matkailijoiden asiointitarpeita sekä työskentelyä 

palvelupisteissä ja asioiden valmistelun ja päätöksenteon eri vaiheissa. Se ei kuitenkaan korvaa 

suoraan ja heti muita, perinteisiä palvelujen järjestämisen tapoja. Tekniikan ja sisällön kehittämisen 

rinnalla on parannettava jakelua eli lähinnä omien kuntalaisten mahdollisuuksia päästä käsiksi 

tietoverkon palveluihin. 

Kuntalaki korostaa kuntalaisten osallistumista. Osallistumisen kehittämiseksi on käynnissä erilaisia 

hankkeita. Kaksisuuntainen tietoverkko antaa hyvän välineen suunnitelmien esittelemiseen, 

kommentoimiseen, keskusteluun, omien ehdotusten tekemiseen ja yleisen mielipiteen kartoittamiseen. 

Lopulliset päätökset on kuitenkin tehtävä edustuksellisen demokratian avulla monipuoliseen 

valmisteluun nojautuen. 

Toinen käynnissä oleva kehitystyö tähtää sähköisen identiteetin luomiseen. Uuden vuosituhannen 

alkaessa tietoverkko voidaan avata myös viralliselle asioinnille; sähköinen allekirjoitus tulee yhtä 

päteväksi kuin paperille kirjoitettu. Tämä avaa uusia näkymiä julkisen sektorin toiminnoille, mutta 

edellyttää palveluprosessien mukauttamista ja perusjärjestelmien integroimista sähköiseen asiointiin. 

Tampereen kaupungin palvelutietojärjestelmä on osoittanut käyttökelpoisuutensa ja toimivuutensa 

suhteellisen pienillä rahallisilla panostuksilla. Jo toteutuneet virtuaalikunnan palvelut ovat saavuttaneet 

kansainvälistä huomiota ja nopeasti kasvavan käyttäjäkunnan. Projekti on saavuttanut tavoitteensa, 

joista toimintaa on edelleen kehitettävä uusille palvelualueille, kasvavalle asiakaskunnalle ja uuden 

tekniikan avaamiin sovelluksiin. 

Kohti virtuaalimaailmaa 

Tamperelaisen Karri Palovuoren musta hanska tarttuu kahvipannuun ja nostaa sen 

keittiön pöydälle. Se on tohtorin väitöksen arvoinen suoritus. 

Palovuori ottaa virtuaalikypärän päästään ja lähtee oikeasti kahville, sillä tuoksua ja 

makua ei keinotodellisuudessa vielä ole. 



- Monet palvelut olisivat keinotodellisuudessa mahdollisia. Kirjastoon voisi mennä 

"oikeasti" sisälle, vaikka istuu tukevasti kotona. Hyllyjen välissä liikkumalla voisi 

löytää haluamansa kirjan havainnollisemmin kuin selaamalla kortiston nimikkeitä, 

sanoo Suomen ensimmäinen "virtuaalitohtori". 

Tampereen Teknillisen Korkeakoulun keinotodellisuuskeskus rakentaa reaaliaikaista, 

tarkkaa virtuaaliympäristöä. Juovakamerat kuvaavat keinotodellisuudessa kulkevaa, 

pään liikkeet heijastuvat kypärän silmikkoon ja kuvassa toteutuvat ilmaa harovan 

mustan hanskan otteet. 

- Laajempaan käyttöön keinotodellisuus tulee tietokonepelien kautta, mutta todellisten 

hyötysovellusten tuloa on vaikea ennustaa, Palovuori toteaa. 

Niinpä hän lähteekin varovasti ehdottamaan virtuaalisia Internet-palveluita ensin 

Särkänniemen huvipuistolle - ja miksei seuraavaksi tamperelaista tekniikkaa 

esittelevälle Museokeskus Vapriikille. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

3. jatkuu... 

kappaleen alkuosa 

Tampereella tiedon tuottaminen Internetiin oli alusta lähtien ensisijassa tiedottajien vastuulla. Niinpä 

lehdistötiedotteet, hallinnon esittelyt sekä matkailun ja elinkeinotoimen esitemateriaali olivat 

ensimmäisiä kotisivujen sisältöjä. Kaupunginvaltuusto ja kaupunginjohtajat saivat kuvansa verkkoon 

lokakuussa 1995, mutta esimerkiksi sähköpostilinkkejä ei vielä huomattu laittaa kuntalaisten käyttöön. 

Asiakirjatuotannon uusi KuntaToimisto-järjestelmä saatiin käyttöön vuoden 1996 keväällä, ja se teki 

mahdolliseksi myös esityslistojen siirtämisen Internetiin. 

Alkuperäinen ajatus siitä, että valmiit asiakirjat saman tien julkaistaisiin Internetissä, toteutui 

esityslistojen osalta, mutta ei muutoin kovin laajasti. Syynä ei ollut se, etteikö asiakirjoja olisi tohdittu 

antaa kaiken kansan luettavaksi, vaan lähinnä tekniset vaikeudet. Perinteisessä asiakirjatuotannossa oli 

totuttu tiettyihin asetteluihin, tyyleihin ja painatuksen vaatimuksiin, ja www-julkaiseminen edellytti 

kuitenkin jonkinlaista muokkaamista, johon ei löytynyt voimavaroja tarpeeksi. Varsin pian huomattiin 

myös, että www-julkaisun pitää näyttää vähän houkuttelevammalta kuin paperisen asiakirjan. Ne, joita 

esityslistat kiinnostivat, ehkä tyytyivät lukemaan totuttua "listatekstiä", mutta muun aineiston pitäisi 

verkossa olla nasevampaa, värikkäämpää ja interaktiivisempaa kuin paperilla. 

Liikennelaitoksen aikataulut ja kaupungin kartat olivat ensimmäisten Tampereen www-palvelujen 

joukossa. Ne olivat luontevaa verkkopalvelua matkailijoille ja kuntalaisille, samoin kuin 

tapahtumakalenterit ja palveluhakemistot. Kaupunginkirjaston www-sivut ovat aina olleet 

suosituimpien joukossa. Kirjasto on myös alusta lähtien tarjonnut kuntalaisille mahdollisuuden päästä 

tiedon valtaväylälle kaupungin omiin palveluihin tai kauemmas maailmalle maksuttomilla 

Internet-yhteyksillä. 

Vaikka alkuvaiheiden Internet-palvelu oli hyvinkin yksisuuntaista ja staattista, nähtiin kehityksen 

kulkevan kohti vuorovaikutusta ja nopeasti päivittyvää tiedottamista, keskustelua ja palvelua. 

Tampereen pääsivun tavaramerkiksi otettiin heti syksyllä 1995 miltei viikoittain vaihtuva kuvalinkki 

ajankohtaisesta aiheesta. Ensimmäiset "etusivun uutiset" olivat kaupunginjohtajan budjettipuhe ja 

Hornet-hävittäjien tulo Tampereelle. 

http://www.tampere.fi/projekti/pati/patilo3b.htm (1 of 2) [9.7.2003 15:21:19]


Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta 



Sisällys 

1 2 3 4 

5 6 7 8 

9 10 11 12 

4. jatkuu... 

kappaleen alkuosa 

Sähkölaitoksen tarjouspyyntölomake yksityisasiakkaille 

Erilaisia lomakkeita on toteutettu muun muassa nuorisotoimen www-sivuilla, joilta voi varata 

bänditiloja, ja sähkölaitoksen sivuilla, joilta voi lähettää tarjouspyynnön oman sähkönkulutuksensa 

hinnasta. Raittiustoimiston sivuilla Viinavisa käyttää hyväkseen tietokoneen pelimahdollisuuksia. 

Internetin hyöty etäisyyksien häivyttäjänä ja kuntarajojen ylittäjänä tulee esiin paitsi matkailu- ja 

kulttuuripalveluissa, niin myös ylikunnallisen kuluttajaneuvonnan käytössä. Verkossa Tampereen 

kuluttajaneuvonta voi palvella tasapuolisesti kaikkien sopimuskuntiensa asukkaita. 

Tampereen kaupunginkirjasto avasi ensimmäisenä Suomessa 8.2.1997 Internet-verkkoon 

varausjärjestelmän, joka kattaa koko kirjaston aineiston. Asiakas voi selata aineistorekisteriä, tarkistaa 

aineiston saatavuuden ja tehdä halutessaan varauksia lainassa olevista kirjoista, levyistä tai videoista 

sekä uusia lainojaan. 

Nettikaupan etusivu 



Nettikauppa aloitti Tampereen www-sivuilla alkuvuodesta 1998. Ensimmäisen vuoden aikana 

kauppaan saatiin myyntiin erilaisia painotuotteita, karttoja sekä F1-venekilpailujen pääsylippuja. 

Kauppaa voivat käyttää Solo- tai Kultaraha-sopimuksen pankkinsa kanssa tehneet asiakkaat. Ostoksia 

on vuoden aikana tehty noin 10.000 markan edestä. Parhaiten sähköinen kauppa tehostaa perinteistä 

toimintaa silloin, kun myydään sellaisia palveluita, joita ei tarvitse lähettää asiakkaalle - esimerkiksi 

paikkavaraukset ja rakentamiseen liittyvät lupamaksut ovatkin kaupan kehittelyn kohteena. 

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 


Palautetta

Patin loppuraportti - Tampere

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?