Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 18<br />
3.4 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tarvevastaavasti asettaa suuria haasteita<br />
kuntataloudelle. Huoltosuhde heikkenee lähivuosina voimakkaasti. Sosiaali- ja terveyspolitiikka<br />
saa painotuksia, joissa korostetaan kuntalaisten omavastuuta sekä vertaistuen, vapaaehtoisen<br />
palvelutoiminnan, kansalaisvaikuttamisen ja järjestötoiminnan merkitystä. Yleishyödyllinen<br />
toiminta näyttäytyy julkisia hyvinvointipalveluita täydentävänä toimintana. Kolmannen sektorin<br />
toimijoihin suhtaudutaan yhteistyöhakuisesti ja heidän roolinsa nähdään kunnan<br />
järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden täydentäjänä ja tukijana.<br />
Hyvinkäällä toimii useita erityyppisiä sosiaali- ja terveysalaan liittyviä järjestöjä ja yhdistyksiä:<br />
Edunvalvontajärjestöjä esim. eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöt<br />
Vapaaehtois-/palvelutoimintaa ylläpitävä järjestöjä esim. Leijonat, uskonnolliset<br />
yhdistykset yms.<br />
Vertaistoimintajärjestöjä esim. Omaisten ja läheisten liitto ym.<br />
Asiantuntijajärjestöjä esim. lastensuojelujärjestöt<br />
Palvelutuotantojärjestöjä esim. Asumispalveluita tuottavat järjestöt<br />
Vaikuttamisessa ja osallisina kaupungin päätöksenteossa:<br />
Hyvinkään eläkeläistuki hoitaa eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimenä vanhusneuvoston<br />
tehtävää<br />
Vammaisjärjestöjen yhteistyöelin Vaje ry hoitaa vammaisneuvoston tehtävää<br />
Veteraanijärjestöjen edustajista koostuu Veteraaniasiaintoimikunta<br />
Perusturvan toimiala ostaa palveluita kolmannen sektorin toimijoilta yli 3,6 miljoonalla eurolla<br />
vuosittain. Merkittävin palvelukokonaisuus on asumispalvelut, mutta myös työllistymistä tukeva<br />
toiminta, kriisityön palvelut sekä ensisuojatoiminta ovat rahamääräisesti tuntuvia.<br />
Järjestöavustuksista, joita myönnetään lähes 200 000 eurolla, suurin on järjestökeskus<br />
Onnensillan ylläpitokulu, mikä katsotaan epäsuoraksi avustukseksi tilan ylläpitäjille ja käyttäjille.<br />
Mielenterveystyöhön, kehitysvammaisten lasten leiritoimintaan ja sotainvalidien tukeen<br />
myönnetään myös merkittäviä avustuksia. Pienempiä avustussummia jaetaan Eskolan<br />
rahastosta lukuisille eri sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijoille. Järjestöjen ja yhdistysten<br />
toiminta on vireää eikä niiden työn arvo ole useinkaan rahassa mitattavaa.<br />
Perusturvan ja järjestöjen yhteistyö sekä avustamiseen ja ostopalveluun käytetyt voimavarat on<br />
esitetty yksityiskohtaisesti erillisellä liitteellä 2.<br />
Johtopäätökset<br />
Perusturvassa ehkäistään palvelutarpeiden kasvua usein eri tavoin ja palveluita kehitetään<br />
varhaisen tuen periaatteita noudattaen. Palveluketjujen ja -prosessien sujuvuutta parannetaan<br />
jatkuvasti. Kolmannen sektorin toimijoihin suhtaudutaan yhteistyöhakuisesti ja heidän roolinsa<br />
nähdään kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden täydentäjänä ja tukijana.<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
Kolmas sektori tuottaa lähes kaiken lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan. Kolmannen sektorin<br />
toimintaan osallistuu päivittäin n. 450 oppilasta. Lisäksi koulujen kerhotoiminnassa kolmannen<br />
sektorin osuus on lisääntymässä.<br />
18
Change language