Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 38<br />
Palvelut keskushallinnossa<br />
‣‣ Talous- ja henkilöstöhallinto keskitetään kaupungin omaksi palvelukeskukseksi.<br />
‣‣ Kaupungin lakimiespalvelut keskitetään keskushallintoon ja mahdollisesti<br />
hankintatoimi liitetään samaan yksikköön kuitenkin niin, että tekniikan ja ympäristön<br />
toimialalla on oma lakimies.<br />
5.2 Kolmannen sektorin rooli tulevaisuudessa<br />
Kunnat suhtautuvat monesti vapaaehtoisjärjestöihin annettuina toimijoina, joita perinteen vuoksi<br />
avustetaan taloudellisesta tilanteesta riippuen joko suuremmalla tai pienemmällä summalla<br />
vuosittain. Avustusten kohteina olevat järjestöt vaihtuvat harkinnan tai uusien<br />
vapaaehtoistoimijoiden ilmaannuttua mukaan. Tämä voi johtaa kunnan vallan vahvistumiseen<br />
tekemällä järjestöistä riippuvaisia kunnan avustuspolitiikasta. Viime aikoina vapaaehtoisjärjestöt<br />
on usein nähty vain ulkoisina toimijoina ja palvelutuottajina. Kunta arvioi vapaaehtoisjärjestöt sen<br />
mukaan, tuottavatko ne kunnalle järjestettäväksi kuuluvia palveluja edullisemmin kuin kunta itse.<br />
Moni kolmannen sektorin toimija harjoittaa sekä yleishyödyllistä toimintaa että liiketoimintaa.<br />
Ostettaessa palveluita kolmannen sektorin toimijoilta on varmistuttava siitä, että hankinta<br />
toteutuu markkinahinnoilla ilman piilotukea. Avustuksista päätettäessä tulee aina selvittää myös<br />
valtiontukisäännösten soveltuminen, ja asiaan tulee ottaa kantaa avustuspäätöstä tehtäessä.<br />
Osallisuutta ja demokratiaa korostava näkemys pitää vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa arvona<br />
sinänsä sekä järjestöjä oleellisina elementteinä demokratialle ja sen oppimisille. Tätä tulee<br />
rohkaista kansalaisosallistumisen edistämiseksi.<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Perusturvan strateginen linjaus suhteessa kolmanteen sektoriin edustaa ”hyvinvointiyhteiskunnallista”<br />
näkemystä. Siinä julkisella ja kolmannella sektorilla on omat tehtävänsä ja lisäksi<br />
yhteinen tehtäväalue, jossa korostuvat järjestöjen muutkin kuin palvelutuotantotehtävät. Kunta<br />
näkee järjestöt tasavertaisina yhteistyökumppaneina – ei vain palvelujen tuottajina. Järjestöjen<br />
toivotaan näkevän kunnan kanssa tehtävä yhteistyö hyvinvointipoliittisena tehtävänä – ei vain<br />
jäsenistönsä edunvalvontatehtävänä.<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä<br />
kolmannen sektorin osuus tulee säilymään suurena ja todennäköisesti vahvistumaan.<br />
Taidemuseon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistuu, ja kaupunginmuseo haluaa jatkaa<br />
ja syventää yhteistyötä nykyisten yhteistyökumppaneiden, museokonsortion museoiden kanssa.<br />
Liikuntapalveluissa resursseja suunnataan liikuntakasvatus-, valistus- ja ohjauspalveluihin sekä<br />
toiminnan koordinointiin ja yhteistyön kehittämiseen kolmannen sektorin kanssa. Samalla<br />
lisätään yhteistyötä terveysvaikutuksiltaan ennalta ehkäisevän liikunnan suuntaan.<br />
Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
Kolmannen sektorin toimijat ovat osallisina valmisteltaessa kaavoja ja niihin liittyviä selvityksiä<br />
sekä ympäristöön vaikuttavia lupapäätöksiä. Paikallisista olosuhteista saadaan suunnittelua<br />
varten tärkeää tietoa mm. ympäristö-, kulttuuri-, asukasyhdistyksiltä. Kevyen liikenteen<br />
suunnittelusta hyödynnetään pyöräilyharrastajien sekä vammaisjärjestöjen kokemuksia jne.<br />
38
Change language