30.10.2014 Views

Lapsemme 32014 nettiin

Lapsemme 32014 nettiin

Lapsemme 32014 nettiin

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Aleksilla on terveelliset elämäntavat.<br />

Hän tapaa kavereitaan ja pelaa jääkiekkoa<br />

lähes joka päivä.<br />

– Koulutyötä vältteleviä poikia voisi<br />

tukea tarjoamalla heille pystyvyyden<br />

ja osaamisen kokemuksia. Heidän pitäisi<br />

myös voida yhdistää opiskelu omaan<br />

elämään heille merkityksellisellä tavalla.<br />

Harry Lunabba näkisi koulussa nykyistä<br />

enemmän hyviä kohtaamisia.<br />

Eniten häntä mietityttävätkin pojat, jotka<br />

ovat luokassa lähes näkymättömiä.<br />

He eivät erotu muista pojista metelillä<br />

tai yksinololla, joka saisi aikuiset huolestumaan.<br />

Lunabba toteaa, että he ovat poikia,<br />

jotka eivät herätä opettajissa mitään<br />

tunteita.<br />

– Nämä pojat ovat hiljaista keskikastia,<br />

joka hoitaa asiansa. Kukaan ei kuitenkaan<br />

tiedä, mitä heille oikein kuuluu.<br />

On selvää, että opettajilla ei ole mahdollisuutta<br />

tuntea jokaista oppilasta. Silti<br />

jokainen tarvitse koulussa ainakin yhden<br />

turvallisen aikuisen, ja sen toteutuminen<br />

ei vaadi opettajiltakaan liikoja.<br />

– Hyvä opettaja on uskottava, ja häntä<br />

on helppo lähestyä, Lunabba sanoo.<br />

Terveyskuria uhmaavat pojat<br />

Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan<br />

noin puolet pojista liikkuu ja nukkuu<br />

vähemmän kuin asiantuntijat suosittelevat.<br />

Sen sijaan he istuvat paljon<br />

myös vapaa-ajallaan ja syövät epäterveellisesti.<br />

Joka neljäs 16-vuotias poika<br />

arvioi itsensä ylipainoiseksi.<br />

Pojat myös tupakoivat enemmän ja<br />

juovat itsensä humalaan säännöllisemmin<br />

kuin tytöt. Riskikäyttäytyminen näkyy<br />

sairaaloissa, joihin pojat päätyvät<br />

tyttöjä useammin tapaturmien ja väkivallan<br />

seurauksena.<br />

Tutkija Anna Ojajärvi Nuorisotutkimusverkostosta<br />

kuitenkin muistuttaa,<br />

että poikien tilanne ei ole näin synkkä.<br />

Tilastoissa korostuvat ääripäät, ja suu-<br />

12 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014<br />

rin osa suomalaisista pojista voi paremmin<br />

kuin koskaan.<br />

Ojajärvi kehottaakin pohtimaan, ovatko<br />

aikuiset aidosti huolissaan poikien<br />

terveydestä vai onko kyse pikemminkin<br />

siitä, että pojat eivät noudata aikuisten<br />

terveyskuria. Osa pojista saattaakin<br />

tietoisesti uhmata asiantuntijoiden neuvoja.<br />

He esimerkiksi tietävät, että tupakointi<br />

on vaaraksi terveydelle mutta tupakoivat<br />

siitäkin huolimatta.<br />

– Pojalle tupakointi voi olla looginen<br />

ratkaisu, jos se esimerkiksi auttaa häntä<br />

saamaan kavereita tai rentoutumaan.<br />

Poika voi myös urheilla paljon ja ajatella,<br />

että siksi hän voi polttaa tupakkaa, Ojajärvi<br />

sanoo.<br />

Useista tutkimuksista myös tiedetään,<br />

että koti, kaverit ja asuinympäristö vaikuttavat<br />

suuresti terveyskäyttäytymiseen.<br />

Tilastoissa se näkyy siten, että ammattikoululaisista<br />

pojista 35 prosenttia<br />

mutta lukiolaisista vain kahdeksan prosenttia<br />

tupakoi päivittäin. Myös humalajuominen,<br />

huumekokeilut ja ylipaino<br />

ovat yleisempää ammattikouluissa kuin<br />

lukioissa.<br />

Ojajärvi huomauttaakin, että pojat eivät<br />

vain terveyskäyttäydy vaan elävät<br />

nuoren ihmisen elämää tässä ja nyt. Keskustelemalla<br />

poikien kanssa voi selvitä,<br />

miksi he toimivat omalla tavallaan.<br />

– Tupakkapaikka voi olla koulussa<br />

ainoa tila, joka on rauhallinen ja jonka<br />

poika kokee omakseen. Meidän on pohdittava,<br />

miksi näin on ja millaisia muita<br />

paikkoja me voisimme hänelle tarjota.<br />

Raitistuvat pojat<br />

Syyllistämisen sijaan Anni Ojajärvi perää<br />

aikuisilta toimia poikien terveyden hyväksi.<br />

Esimerkkinä hän mainitsee liikunnan,<br />

joka on paljolti ulkoistettu urheiluseuroille.<br />

Ne taas keskittyvät seulomaan<br />

kilpaurheilijoita.<br />

– Minkälaisia liikuntamahdollisuuksia<br />

tarjoamme niille, jotka eivät halua kilpaurheilla<br />

tai joilla ei siihen ole varaa?<br />

Nykyään yläkouluikäisen pojan voi olla<br />

vaikeaa aloittaa enää jääkiekkoa, koska<br />

harrasteryhmiä on heikosti tarjolla.<br />

Samaan aikaan mahdollisuudet liikkua<br />

arjessa vähenevät. Taajamissa kouluun<br />

kuljetaan joko perheen autolla, julkisilla<br />

liikennevälineillä tai omalla mopolla.<br />

Kaupunkikeskustoissa kävely tai<br />

pyöräily liikenteen seassa saattaa pelottaa<br />

niin poikia kuin vanhempiakin.<br />

Myös ulkoleikit korvautuvat tietokonepeleillä<br />

ja sisäistumisella. Aina se ei<br />

ole poikien oma valinta, koska monilla<br />

kaupunkipihoilla pallopelit ja skeittaaminen<br />

ovat kiellettyjä huveja.<br />

Toisaalta osa pojista on omaksunut<br />

terveellisen elämäntavan jo siksi, että<br />

se on keino rakentaa omaa identiteettiä<br />

ja erottua muista. Osittain kyse on poikien<br />

kasvaneista ulkonäköpaineista, mikä<br />

näkyy punttisaleilla mutta myös syömishäiriöinä.<br />

Tehokkainta valistusta on saada poika<br />

itse ajattelemaan terveyttään.<br />

– Avoin keskustelu arjen valinnoista<br />

toimii paremmin kuin faktatiedon jakaminen<br />

ylhäältä alas.<br />

Ojajärvi näkee paljon hyvääkin poikien<br />

terveyskulttuurissa. Enää ei tarvitse<br />

tehdä perinteisen äijämäisiä valintoja,<br />

kuten tupakoida, jotta pääsee porukkaan.<br />

Raittiita nuoria on myös enemmän.<br />

Kyse ei ole vain nuorison alakulttuureista<br />

vaan yleistyvistä yksilövalinnoista.<br />

l<br />

Juttua varten on haastateltu myös<br />

lastenpsykiatrian erikoislääkäriä Jari Sinkkosta.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!