Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”Pojat eivät vain<br />
terveyskäyttäydy<br />
vaan elävät<br />
nuoren ihmisen<br />
elämää tässä<br />
ja nyt”.<br />
Poikien tyttöjä heikompaa koulumenestystä<br />
on selitetty myös biologialla<br />
eli sillä, että poikien aivot kypsyvät hitaammin<br />
kuin tyttöjen. Se taas vaikuttaa<br />
heidän oppimisvalmiuksiinsa. Varsinkin<br />
loppuvuodesta syntyneet pojat saattavat<br />
yläkouluikäisinä olla kehityksessään reilusti<br />
jäljessä luokkansa tyttöjä.<br />
Vastahakoiset pojat<br />
Tutkija Harry Lunabba Helsingin yliopistosta<br />
tunnistaa huolen poikien heikentyvästä<br />
koulumenestyksestä. Hän<br />
kuitenkin muistuttaa, että pojilla ei ole<br />
mitään luontaista estettä oppia ja viihtyä<br />
koulussa. Tutkimus ei myöskään tue väitettä,<br />
jonka mukaan pojat jäisivät opetuksessa<br />
paitsioon.<br />
– Poikien suuri enemmistö pärjää<br />
koulussa ihan hyvin, eikä koulu ole pojille<br />
niin huono paikka kuin moni väittää.<br />
Toisaalta kaikki tytötkään eivät menesty<br />
koulussa.<br />
Lunabban mielestä poikien ja tyttöjen<br />
eroja ei ole tarvetta erikseen korostaa,<br />
sillä kumpaankin ryhmään kuuluu monenlaisia<br />
yksilöitä. Huonosti pärjäävien<br />
poikien joukko on myös suhteellisen<br />
pieni, eikä koulua tulisi kehittää yksinomaan<br />
heidän ehdoillaan, vaikka he tukea<br />
tarvitsevatkin.<br />
Jos Lunabba johonkin puuttuisi, niin<br />
poikien tapaan asennoitua koulutyöhön<br />
tyttöjä nuivemmin. Hän puhuu poikien<br />
vastahakoisuuskulttuurista, jota pitäisi<br />
purkaa aikuisin esimerkein.<br />
Samuli Kukkosta ja Niko Takkoa opiskelu<br />
kiinnostaa. Pojat harrastavat jalkapalloa,<br />
joka vie lähes koko vapaa-ajan.<br />
– Poikien keskuudessa on jotenkin<br />
kiellettyä tai noloa pärjätä koulussa. Ainakaan<br />
ei saa osoittaa kavereille, että tekee<br />
jotain koulunkäyntinsä hyväksi.<br />
Lunabba kehottaa myös opettajia pohtimaan,<br />
miksi he antavat joidenkin poikien<br />
alisuoriutua luokalta toiselle ilman,<br />
että he kannustavat tai patistavat poikia<br />
opiskelemaan omalla tasollaan. Usein<br />
kyse on pojista, jotka ovat sosiaalisesti<br />
lahjakkaita mutta koulutyössään laiskoja.<br />
– Poikien toimintatapaa ei tulisi vahvistaa<br />
toteamalla, että ”pojat ovat poikia,<br />
eikä heistä ole käymään koulua”.<br />
Kyynistyvät pojat<br />
Toistaiseksi pojat ovat voineet suhtautua<br />
koulunkäyntiinsä huolettomammin<br />
kuin tytöt. Kehnotkaan arvosanat eivät<br />
ole erityisemmin estäneet heitä hankkiutumasta<br />
kohtuullisiin töihin ja asemiin<br />
yhteiskunnassa.<br />
Tulevaisuudessa poikien tilanne hankaloituu,<br />
kun yhä useammassa ammatissa<br />
vaaditaan koulutusta, ja kilpailu opiskelu-<br />
ja työpaikoista kiristyy. Heikoimmassa<br />
asemassa ovat ne, joita opiskelu<br />
ei kiinnosta lainkaan. Välinpitämätön<br />
asenne saattaa periytyä kotoa tai kertoa<br />
vaikeasta elämäntilanteesta. Koulussa se<br />
näkyy häiriökäyttäytymisenä tai poissaoloina.<br />
– Piittaamattomuus voi olla myös tapa<br />
reagoida ongelmiin koulussa. Keskinäinen<br />
kilpailu ja suorituspaineet korostuvat<br />
etenkin lukiossa, jossa osa tytöistä<br />
uupuu ja masentuu, kun taas osa pojista<br />
kyynistyy. Se tarkoittaa, että koulunkäynti<br />
menettää merkityksensä heidän<br />
elämässään, kertoo tutkijatohtori Heta<br />
Tuominen-Soini Helsingin yliopistosta.<br />
– On tyypillistä olla kyyninen poika lukion<br />
ensimmäisellä ja kolmannella luokalla.<br />
On myös tyypillistä olla koulusta<br />
innostunut poika vielä ensimmäisellä<br />
10 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Change language