You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Isän kynästä<br />
Roope Lipasti on lietolainen<br />
toimittaja ja neljän lapsen isä<br />
Kauhutarinoita<br />
Ihmiset ovat outoja otuksia. Ihan pienenä<br />
ne eivät pelkää mitään paitsi ehkä<br />
sitä, että tissi ehtyy. Sitten muutaman<br />
kuukauden ikäisenä vauvat alkavat<br />
saada ahdistuskohtauksia jos niitä katsoo,<br />
puhumattakaan jos ottaa syliin.<br />
Viimeksi yksi vauva sai hermoromahduksen,<br />
kun annoin sille tutin.<br />
Kun lapsi kasvaa, pelot muuttuvat.<br />
Meillä on pelätty ainakin saunaa,<br />
pomppis-sämpylöiden mainoshahmoa,<br />
Muumien mörköä, Joulupukin kuumaa<br />
linjaa (tai sitä, että jostain syystä pitäisi<br />
soittaa sinne), Pelle Hermannia sekä<br />
sieniä. Tytär selitti nyt myöhemmin<br />
syyksi, että koska sienet ovat niin outoja<br />
– sairauksia eikä syötävää.<br />
Eikä lista tähän lopu. Kauhunhetkiä<br />
ovat aiheuttaneet myös laastarinlaitto<br />
kaikissa tapauksissa paitsi silloin jos sitä<br />
saa laittaa itse eikä ole haavaa, pimeä,<br />
Särkänniemen kummitusjuna,<br />
eno, Orlochlessin satukasetti (Mikä on<br />
kasetti? kysyi kuopus isommilta sisaruksiltaan),<br />
hissit ja hyvin aidonnäköinen<br />
Ransu-nukke isomummilassa.<br />
Nykyään kun ovat vanhempia, yleinen<br />
levottomuutta aiheuttava asia on<br />
pelko kokiksen loppumisesta.<br />
Omasta lapsuudestani muistan elävästi<br />
sen, kuinka minua muutaman vuoden<br />
nuorempi sisareni pelkäsi Kauheaa<br />
Röyhtäisijää. Se oli Simo Salmisen hahmo<br />
eräässä sketsissä: Salminen saattoi<br />
nousta vaikka sohvan takaa, kun ihmiset<br />
olivat katselemassa teeveetä – ja<br />
sitten hän röyhtäisi.<br />
Niin, se oli todella pelottavaa.<br />
Itse vietin lukuisia unettomia öitä –<br />
ei, vuosia! – nähtyäni Kivikasvojen Dracula-musikaalin.<br />
Myös Neil Hardwickin<br />
”Hello Hello” -kieliohjelma oli melko<br />
pelottava, koska siinä sanottiin, että<br />
”The cat is in the moon”.<br />
Mutta ehkäpä nämä pelkojen aiheet<br />
kertovat jotain myös lapsen elämästä.<br />
Siis ihan samalla tavalla kuin ihmisen<br />
hyvinvoinnin tason voi päätellä<br />
siitä, mistä ihminen marisee (mitä oudommat<br />
marinan aiheet, sitä paremmin<br />
menee), paljon voi tietää lapsen<br />
elämästä kuuntelemalla hänen pelkojaan.<br />
Mikäli peloista suurin kohdistuu<br />
Pelle Hermanniin, sopii olla tyytyväinen.<br />
Silloin asiat ovat luultavasti kohtuullisella<br />
tolalla.<br />
Entä kun tulee vanhemmaksi, miten<br />
käy peloille?<br />
Koululaisia pelottaa erilaisuus ja<br />
huomion kohteeksi joutuminen. Se, että<br />
mokaa ja muut katsovat. Tai että on<br />
sellaiset kengät, jotka ovat toisenlaiset<br />
kuin muilla.<br />
Koko ajan näiden hirveiden ja todellisten<br />
pelkojen ohelle – siis esimerkiksi<br />
kynsienleikkuun, tukanleikkuun sekä<br />
tukan pesemisen ohelle – kasvaa<br />
myös toisenlaisia pelkoja. Kaveripiiristä<br />
ulosjäämisen pelkoa, pelkoa ettei<br />
pärjää elämässä, ahdistusta maailman<br />
tapahtumista, sodista ja muista, kuolemanpelkoakin.<br />
Meillä on edelleen seinällä äitienpäiväkortti,<br />
jonka joku lapsista on täyttänyt.<br />
Sen ideana on, että siihen on<br />
valmiiksi painettu Äiti osaa, Äiti uskaltaa<br />
jne. ja sitten on pitänyt itse täyttää<br />
loput. Siellä on kohta ”Toivoisin, että…”<br />
ja siihen on kirjoitettu, että ”äiti<br />
pysyisi elossa”.<br />
Ja se on varmaan se ihmisen perustoive<br />
– tai käänteisesti pelko siitä, että<br />
menettää jonkun läheisen.<br />
Kuva: Sari Kettunen<br />
Jos nyt sitten listaa edellä sanotun –<br />
pelot vauvasta 18-vuotiaaksi – niin ihminen<br />
pelkää näköjään lähinnä muita<br />
ihmisiä, läheisen poismenoa, hurjia<br />
teeveeohjelmia, toisten ihmisten pilkkaa,<br />
ihmisen aiheuttamia katastrofeja<br />
sekä pimeää.<br />
Tuo kaikki on tietenkin hellyttävän<br />
lapsellista ja on suuri onni, että näin<br />
aikuisena kaikki on toisin. On päässyt<br />
kokemuksensa, kypsyytensä ja tietojensa<br />
ansiosta turhanaikaisista peloista<br />
kokonaan eroon!<br />
Aikuisena ei nimittäin pelkää enää<br />
kuin lähinnä muita ihmisiä, läheisen<br />
poismenoa, hurjia teeveeohjelmia,<br />
toisten ihmisten pilkkaa, ihmisen aiheuttamia<br />
katastrofeja sekä pimeää.<br />
PS. Sarjassamme ”Klassikkopelkoja”<br />
esitellään tänään taidonnäyte vuodelta<br />
2001: isi otti silmälasit pois päästään<br />
sillä seurauksella että syntyi<br />
katastrofi.l<br />
Roope Lipasti<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 31
Change language