gradu.pdf, 357 kB - Helsinki.fi

12
Filosofia uskoo, että järki pystyy antamaan normeja elämää varten. Luonnontieteiden opettamaa
luovaa, mutta samalla kriittistä ajattelutapaa ihminen voi soveltaa jokapäiväisessä
elämässä. Onko kuitenkin niin, että kaavanpyöritys on peittänyt alleen ajattelun, kun
päivälehdestä joudumme lukemaan: ”Esa Saarinen opettaa nyt teekkareita ajattelemaan”
(Liiten, M. 2001).
3.3 Integraatiokysymyksiä
Lukion opetussuunnitelmaan (Anon. 1994) kuuluu yksi pakollinen kurssi filosofiaa ja
fysiikkaa. Opetussuunnitelman perusteissa mainitaan filosofian liittyvän erityistieteisiin,
kuten luonnontieteiden lähtökohtiin. Pakollisen fysiikan kurssissa tulisi ohjata ymmärtämään
fysikaalisen tiedon kehittymistä kokeellisen tutkimisen ja mittaustulosten tulkitsemisen
Lukion avulla. pakollisen fysiikan opettajat ovat suuren haasteen edessä. Miten opetus tulisi
järjestää eri osapuolia tyydyttävällä tavalla. Fysikaaliset tieteet asettavat vaatimuksensa
opiskelijoille. Tämän lisäksi kaikkien tulisi saada selkeä kuva luonnontieteiden merkityksestä
sekä maailmankuvan että hyvinvoinnin kehittäjänä. Tässä tieteen historia ja filosofia voivat
olla kantavina rakenteina (Anon. 2000, 3).
Filosofi, ”teologinen luonnontieteilijä” Aristoteles on sanonut: ”Sillä ihmettely se ajoi
ihmiset filosofoimaan: aluksi he ihmettelivät sitä mikä heistä oli silmiinpistävän outoa,
pääsivät sitten vähitellen eteenpäin ja alkoivat kysellä, mistä johtuvat kuun, auringon ja
tähtien liikkeet ja mistä kaikkeus on syntyisin” (Jaspers 1970, 24). Filosofian oppikirjan
mukaan filosofia alkaa arkikokemuksesta. Tästä sitten edetään käsitteisiin ja niiden
selvennyksiin ilman empiriaa. (Teräväinen, J. 1992, 10 - 11)
Ihmettely ajaa pakosta tietoon. Samalta pohjalta ponnistetaan fysiikassa ja sen oppimisessa.
Fysiikassakin tarvitaan arkikokemuksia ajattelumyllyn käynnistämiseksi (Klein, E. 2000,
49). Sen lisäksi tarvitaan kokeita, että selvittäisiin mahdollisilta intuition aiheuttamilta
karikoilta. ”Havaitsemisesta kasvaa oppiminen, oppimisesta opiskelu, opiskelusta tutkimus,
tutkimuksesta tiede” (Kurki-Suoniot 1998, 144).
Fysikaalisten tieteiden lähtökohtana voidaan pitää luonnonilmiöiden havainnointia. Näiden
selityksiin liittyi ensin magiikka, sitten uskonto ja viimeksi tiede. (Saarikko, H. 1999, 9)
Ajanmittaan päästiin yksinkertaisiin keksintöihin ja syntyi teknologia, fysiikan näkyvin
sovellusalue. Sen välityksellä fysiikasta on tullut keskeinen ihmiskunnan historiaan
vaikuttava tekijä (Kurki-Suoniot 1998a, 58). Ihmiskunnan historiassa voimme siis nähdä
fysiikan kehityksen niin hyvässä kuin pahassakin.