gradu.pdf, 357 kB - Helsinki.fi

26
• Muita yksiköitä
Yksiköistä sai runsaasti keskustelua. Suureet ja yksiköt tahtoivat mennä sekaisin. Ja mitä
ymmärrettiin tuoreella lehtileikkeellä: ”Valonnopeudesta ‘Einsteinin vakio’?” (H-S 8.7.
2000). Päivän lehdillä saa monesti kiinnitettyä tylsänkin aiheen oikeaan elämään.
Tunnin lopulla lyötiin lukkoon esitelmien päivämäärät.
5 - 6 h: Mittaaminen ja mallintaminen
Tällä kaksoistunnilla harjoiteltiin fysiikan kokeellista toimintaa: mitä mitataan, miten
mitataan, millä tarkkuudella tulokset voidaan ilmoittaa ja mitä johtopäätöksiä on mahdollista
tehdä ja miten.
1) Mittaaminen ja mittaustarkkuus:
Työ 1: Heilurin heilahdusajan mittaus:
Mittaus 1 2 3 4 5 6
Aika (s)
Lasketaan keskiarvo: ________
Lasketaan poikkeamat keskiarvosta (itseisarvot) ja näiden keskiarvo.
Tulokseksi voidaan ilmoittaa: _______________
Kun oli sopivasti viritetty heiluri kattokiskoon, niin kokeiltiin myös Galilein aikaista
ajanmittausta ja näin saatiin 30:n eri pulssin antamat vaihtelevat heilahdusajat kyseiselle
heilurille. Tältä pohjalta oli helppo aloittaa keskustelu sovittujen yksiköiden
tarpeellisuudesta tieteen tekemisessä. Heilahdusajan mittaus valtimon sykkeen avulla antoi
tulokseksi: 18 - 25 lyöntiä / 10 heilahdusta. Kelloajat olivat lähempänä toisiaan n. 24 s / 10
heilahdusta.
2) Tiedon esittäminen ja mallintaminen:
Työ. 2:
• Tutkitaan miten aineen massa kasvaa tilavuuden kasvaessa.
• Tarvittavat välineet: ………………..
• Kustakin aineesta määritetään ainakin viisi arvoparia (tilavuus,
massa).
• Esitetään mittaustulokset taulukkona.
• Aine: vesi, hiekka, suolavesi, alumiini…
Tilavuus Massa
V (cm 3 ) m (g)
• Esitetään tulokset graafisesti Vm-koordinaatistossa. (Osa tunnilla ja
loput kotona.)