Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Virve Nevalainen kertoo, että uuden toimintamallin ansiosta eri osapuolten välinen vuoropuhelu on<br />
sujuvampaa. Kuvan kukkoa esittävä taideteos on tehty koululaisten keräämistä tuikkukynttilöiden<br />
alumiinikuorista.<br />
kunnan varapuheenjohtaja Keijo<br />
Suhonen (sd) Valtimolta linjaa.<br />
Jätekukko ei kukkoile<br />
Isojen ja pienten kuntien yhteistyö<br />
ei aina suju ongelmitta. Sama<br />
pätee kuntien luottamushenkilöorganisaation<br />
ja vahvan asiantuntijayhtiön<br />
väleihin. Savo-Pielisen<br />
alueella on kuitenkin vältytty<br />
suuremmilta kärhämiltä.<br />
– Strategiatyössä on otettu huomioon<br />
myös sivukylät. Esimerkiksi<br />
lautakunnan alkumetreillä reunakuntien<br />
edustusta lisättiin yhdellä<br />
jäsenellä, Suhonen kehuu.<br />
Käytännössä kuluja tasataan<br />
alueen kuntien kesken niin,<br />
etteivät reuna-alueiden kunnat<br />
joudu maksamaan suurinta pottia<br />
kuljetuksista. Kuopion ja Siilinjärven<br />
kuljetustaksat ovat kuitenkin<br />
edullisemmat kuin alueen<br />
muissa kunnissa.<br />
Lautakuntauudistuksen on jopa<br />
arvioitu lisänneen luottamushenkilöiden<br />
todellista vaikutusvaltaa.<br />
Aiemmin päätöksentekoprosessi<br />
vei huomattavan paljon<br />
aikaa kun taksat ja jätehuoltomääräykset<br />
piti käsitellä ja vahvistaa<br />
jokaisessa kunnassa erikseen.<br />
– Kunnat olivat käytännössä<br />
puun ja kuoren välissä, koska<br />
osakassopimukset edellyttivät yhtenäisiä<br />
maksuperusteita kaikissa<br />
osakaskunnissa. Nyt luottamushenkilöillä<br />
on paremmat mahdollisuudet<br />
vaikuttaa myös sisältöihin,<br />
Nevalainen sanoo.<br />
– Jos lautakunnassa on jämyjä<br />
jätkiä ja rouvia niin kyllä siinä<br />
on mahdollisuus vaikuttaa. Pitää<br />
uskaltaa avata suunsa. Ja asioihin<br />
pitää perehtyä aktiivisesti jo ennen<br />
kokousta, Suhonen evästää<br />
oman kokemuksensa pohjalta.<br />
Lieksalainen lautakunnan jäsen<br />
Mervi Saviranta (kesk) on<br />
astetta kriittisempi.<br />
– Olen käynyt esittelemässä<br />
lautakunnan toimintaa ja eri<br />
toimijoiden rooleja valtuustolle.<br />
Jätteistä sähköä ja lämpöä<br />
Leppävirralle suunnitellaan Itä-<br />
Suomen ensimmäistä jätettä<br />
polttavaa voimalaa.<br />
Seitsemän Itä- ja Keski-Suomen<br />
kunnallista jäteyhtiötä valmistelevat<br />
ekovoimalan rakentamista<br />
Leppävirralle. Valmistuessaan<br />
laitos palvelisi toimialueensa<br />
52 kuntaa ja 560 000<br />
asukasta.<br />
– Hankkeen tavoitteena on lisätä<br />
yhdyskuntajätteen hyödyntämistä<br />
ja samalla turvata Varkauden<br />
kaupungin kaukolämmön<br />
saanti, hanketta valmistellut<br />
projekti-insinööri Janne Kuronen<br />
Varkaudesta sanoo.<br />
Sähköä ja lämpöä tuottavan<br />
voimalan on tarkoitus aloittaa<br />
toimintansa vuonna 2015. Jäteyhtiöiden<br />
hankkeessa on mukana<br />
Varkauden aluelämpö Oy.<br />
Esiselvityksissä pohdittiin<br />
myös voimalan rakentamista Kiteelle<br />
Pohjois-Karjalaan. Keskeinen<br />
sijainti ja suhteessa lyhyemmät<br />
kuljetusmatkat kallistivat<br />
vaa’an Leppävirran suuntaan.<br />
– Lisäksi Leppävirran Riikinnevalla<br />
on tällä hetkellä kaatopaikka.<br />
Odotus on, että voimalan rakentamisen<br />
vastustus on siellä<br />
kaikkein pienintä, Kuronen perustelee.<br />
Osakassopimuksiin haetaan<br />
parhaillaan alueen jäteyhtiöiden<br />
hyväksyntää. Päätöksiä asiasta<br />
odotetaan marraskuun aikana.<br />
Voimalaitoksen<br />
sijoituspaikka puhuttaa<br />
Keskustelu voimalasta ja sen sijainnista<br />
on herättänyt voimakasta<br />
kritiikkiä myös Jätekukon<br />
eli Savo-Pielisen kuntien omistaman<br />
jäteyhtiön osakaskuntien<br />
piirissä.<br />
– Hankkeen taloussuunnittelussa<br />
on puutteita. Epäilen, ettei<br />
polttolaitoksen rakentaminen<br />
ole todellisuudessa kannattavaa,<br />
Nurmeksen kaupunginjohtaja<br />
Asko Saatsi sanoo.<br />
– Lisäksi kaukolämpöä myydään<br />
Varkaudelle liian alhaiseen<br />
hintaan. Käytännössä Pohjois-<br />
Karjalan maakunta subventoisi<br />
Varkauden kaukolämpöä yhteensä<br />
11 miljoonalla eurolla 30<br />
seuraavan vuoden aikana, Saatsi<br />
laskee.<br />
Janne Kuronen muistuttaa,<br />
että hankkeen talousarviosta on<br />
tehty kaksi selvitystä.<br />
– Taloudessa on aina muuttuvia<br />
tekijöitä, joilla voidaan spekuloida.<br />
Saatsin kritisoima käyttöpääoman<br />
puuttuminen arviosta<br />
oli tietoinen valinta. Näin toimitaan<br />
usein jätteenpolttolaitoksissa,<br />
joissa polttoaineen hinta<br />
on oikeastaan negatiivinen, Kuronen<br />
perustelee.<br />
– Hintalaskelmista voin sanoa,<br />
että Varkauden ostama kaukolämpö<br />
itse asiassa kallistuu nykytilanteeseen<br />
verrattuna. Valtuuston<br />
päätöksen taustalla oli aito<br />
halu tukea paikallisia jäteyhtiöitä<br />
jäteongelmien ratkaisussa ja<br />
rakentaa synergiaa maakuntarajojen<br />
yli.<br />
Myöskään kaikki pohjoiskarjalaiset<br />
eivät allekirjoita Saatsin<br />
kritiikkiä.<br />
– Kateellisten panettelua tämmöinen<br />
puhe on, Savo-Pielisen<br />
jätelautakunnan varapuheenjohtaja<br />
Keijo Suhonen täräyttää.<br />
– Olisihan se tuntunut hyvältä,<br />
jos voimala tulisi omaan<br />
maakuntaan lisäämään työpaikkoja.<br />
Kokonaisuuden kannalta<br />
Leppävirta on kuitenkin järkevä<br />
valinta keskeisen paikkansa<br />
takia.<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012
Change language