27.11.2014 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

VESIHUOLTO<br />

Vesihuollon häiriötilanteet<br />

voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia<br />

sekä jossain tapauksissa<br />

myös terveydelle haitallisia<br />

vaikutuksia, minkä johdosta häiriötilanteiden<br />

ennaltaehkäisy on<br />

tärkeää. Elintarvikeyritysten ja<br />

vesihuoltolaitosten tulisi yhdessä<br />

tunnistaa riskit sekä niiden<br />

todennäköisyydet ja tämän perusteella<br />

määritellä kriittiset pisteet,<br />

joissa talousveden laatua tulee<br />

seurata, sekä laatuparametrit,<br />

joita tulee seurata.<br />

Mahdollisten häiriötilanteiden<br />

haittojen ehkäisyyn kuuluu<br />

kummankin osapuolen varautuminen<br />

talousveden laatu- ja määräpoikkeamiin,<br />

eli osapuolilla tulisi<br />

olla käytössä tai valmiudessa<br />

vaadittavat toimenpiteet talousveden<br />

laadun ylläpitämiseksi.<br />

Vedenpuhdistustekniikkana<br />

elintarvikeyrityksillä on suositeltavaa<br />

olla tuotteeseen menevän veden<br />

suodatus ja tilanteesta riippuen<br />

myös ultraviolettidesinfiointi.<br />

Vedenpuhdistustekniikka voi kuitenkin<br />

olla kustannuksiltaan huomattavaa<br />

eli eri tekniikoita harkittaessa<br />

tulee ottaa huomioon yrityksen<br />

koko ja riskiluokitus.<br />

Häiriöiden vastuista<br />

laadittava sopimus<br />

Vesihuollon häiriöiden vastuista<br />

ja muista yhteistoiminnan puitteista<br />

tulee laatia erillinen sopimus<br />

niissä tilanteissa, joissa sopimusosapuolena<br />

oleva elintarvikeyritys<br />

ei kuulu vesihuoltolain<br />

soveltamisalan piiriin eikä sopimusta<br />

ole tarkoituksenmukaista<br />

tehdä samalle pohjalle, jota käytetään<br />

asutuksen vesihuollossa.<br />

Vesihuoltolain soveltamisalaan<br />

kuuluvat vesihuoltolain 2<br />

§:n mukaan asutus ja siihen rinnastettava<br />

elinkeino- ja vapaaajantoiminta.<br />

Tilanteissa, joissa<br />

yritys ei kuulu vesihuoltolain soveltamisalan<br />

piiriin, ei sovelleta<br />

lain mukaisia kohtia esimerkiksi<br />

virheestä, hinnanalennuksesta tai<br />

vahingonkorvauksesta.<br />

Asiakassuhteen toimivuuden<br />

kannalta sopimuksessa tulisi<br />

määritellä vähintään talousveden<br />

laatu ja määrä, vahingonkorvausvelvollisuus<br />

sekä ilmoitusvelvollisuus<br />

häiriöistä ja muista vesihuoltopalveluihin<br />

vaikuttavista<br />

asioista.<br />

Kokonaisuudessaan sopimuksessa<br />

tulisi tapauksesta riippuen<br />

olla määritelty veden laatu<br />

ja määrä (paine), seurantatietojen<br />

jakaminen, vesihuollon maksut,<br />

säännöllinen yhteistoiminta,<br />

riskienhallinta, erityistilannetoiminta<br />

ja tiedotusvelvollisuus, vesihuollon<br />

keskeyttäminen ja vahingonkorvausvelvollisuus.<br />

Erillissopimukseen tulisi<br />

siis sisällyttää esimerkiksi kohta<br />

vesihuollon maksuista, jotka<br />

ovat aiheuttaneet nykytilanteessa<br />

joissain tapauksissa ristiriito-<br />

“Elintarvikeyritysten ja vesihuoltolaitosten<br />

tulisi yhdessä<br />

tunnistaa riskit sekä niiden<br />

todennäköisyydet.”<br />

ja osapuolten kesken. Vesihuollon<br />

maksuista aiheutuneet epäselvyydet<br />

johtuvat pääosin alalla<br />

vaihtelevista käytännöistä tukkuasiakkaita<br />

kohtaan.<br />

Vaihtelevuus johtuu siitä, että<br />

osa vesihuoltolaitoksista soveltaa<br />

tukkuvesiasiakkaisiin yleisiä vesihuollon<br />

maksuja, kun taas osa vesihuoltolaitoksista<br />

määrittää tukkuasiakkaille<br />

tarvittaessa yleisistä<br />

vesihuollon maksuista eroavat<br />

maksut. Mikäli osapuolet laativat<br />

keskenään erillissopimuksen,<br />

kuuluu sopimuksen laatimiseen<br />

yleisesti palvelun hinnasta sopiminen.<br />

Maksujen on katettava<br />

kokonaiskustannukset<br />

Perusperiaatteena vesihuoltolain<br />

ulkopuolisen asiakkaan vesihuollon<br />

maksuja määriteltäessä on,<br />

että maksujen tulee kattaa vesihuoltolaitoksen<br />

kokonaiskustannukset,<br />

jotta maksut olisivat vesipolitiikan<br />

puitedirektiivissä tarkoitetun<br />

kustannusten kattamisen<br />

periaatteen mukaiset.<br />

Maksut eivät kuitenkaan saa<br />

olla kohtuuttoman suuria, jotta<br />

vesihuoltolaitoksen ei katsota<br />

käyttävän väärin määräävää<br />

markkina-asemaansa kilpailulain<br />

vastaisesti. Elintarvikeyritysten<br />

tulee huomioida, että vesihuollon<br />

järjestämisestä aiheutuneet<br />

kustannukset saattavat vaihdella<br />

paikkakuntakohtaisesti paikallisen<br />

vesihuoltolaitoksen kustannusrakenteesta<br />

riippuen. Vesihuollon<br />

maksujen tulee kattaa<br />

kaikki toiminnasta aiheutuneet<br />

kustannukset, jolloin vesihuollon<br />

maksut saattavat poiketa toisistaan<br />

vesihuoltolaitoskohtaisesti.<br />

Toimivan asiakkuussuhteen<br />

takaamiseksi tulee vahingonkorvausvelvollisuudesta<br />

sopia kirjallisesti;<br />

muuten vahingonkorvauskäytäntö<br />

voi aiheuttaa merkittäviä<br />

epäselvyyksiä osapuolten välillä.<br />

Vahingonkorvauskäytäntö<br />

on selvä niissä tapauksissa, joissa<br />

sovelletaan vesihuoltolakiin<br />

tai erillissopimukseen perustuvaa<br />

vahingonkorvausvelvollisuutta.<br />

Ongelmaksi muodostuvat tapaukset,<br />

joissa on laadittu asutuksen<br />

tarpeisiin tarkoitettu sopimus<br />

sellaiselle elintarvikehuoneistolle,<br />

jonka vesihuollon tarpeet poikkeavat<br />

selvästi asutuksen tarpeista.<br />

Osa vesihuoltolaitoksista soveltaa<br />

suhteessa tällaisiin asiakkaisiin<br />

vesihuollon yleisiä toimitusehtoja,<br />

jotka pohjautuvat vesihuoltolain<br />

mukaiseen vahingonkorvaussääntelyyn.<br />

Toisaalta osa<br />

vesihuoltolaitoksista katsoo, että<br />

vesihuollon yleisten toimitusehtojen<br />

mukaista vahingonkorvauskäytäntöä<br />

sovelletaan ainoastaan<br />

kuluttaja-asiakkaisiin.<br />

Vahingonkorvausten<br />

muodot vaihtelevat<br />

Jos vesihuoltolaitos ja elintarvikehuoneisto<br />

ovat solmineet asutuksen<br />

tarpeisiin tarkoitetun vesihuoltosopimuksen,<br />

ei vahingonkorvauskysymysten<br />

ratkaisu<br />

näyttäydy selväpiirteisenä. Yhtäältä<br />

osapuolten välillä on sopimus,<br />

jolloin sopimusrikkomus<br />

voi johtaa sopimusvastuuseen.<br />

Mikäli sopimusta ei täytetä, on<br />

sopimusrikkomuksen kohteeksi<br />

joutuneella oikeus hinnanalennukseen,<br />

sopimuksen purkuun<br />

tai vahingonkorvaukseen. Toisaalta<br />

voidaan joissain tällaisissa<br />

tilanteissa tulkita, että vastuu<br />

vahingonkorvauksista sijoittuu<br />

sopimusvastuun ja sopimuksen<br />

ulkoisen vastuun rajamaastoon.<br />

Mikäli vastuun vahingonkorvauksista<br />

todetaan olevan sopimuksen<br />

ulkoista vastuuta, siihen<br />

sovelletaan vahingonkorvauslaissa<br />

olevia kohtia vahingonkorvauksesta.<br />

Sopimuksenkaltaisten piirteiden<br />

täyttyminen edellyttää tavanomaisesti<br />

sopimusvastuun periaatteiden<br />

soveltamista vesihuoltolaitoksen<br />

ja elintarvikehuoneiston<br />

väliseen suhteeseen. On kuitenkin<br />

mahdollista, että vastuuta<br />

tulisi arvioida yhtä aikaa sekä<br />

sopimusvastuun että sopimuksen<br />

ulkoisen vastuun sääntelyn näkökulmasta.<br />

Selkeä tapa vahingonkorvausvelvollisuuden<br />

määrittämiseen<br />

on sisällyttää vahingonkorvauslauseke<br />

osapuolten väliseen erillissopimukseen.<br />

Erillissopimuksessa<br />

sovittavien vahingonkorvausten<br />

tulisi sisältää ainoastaan<br />

välittömät vahingot ja vahingonkorvausvelvollisuuden<br />

tulisi koskea<br />

kumpaakin osapuolta.<br />

Yhteistoiminta takaa veden<br />

hyvän laadun ja määrän<br />

Vesihuoltolaitoksen ja elintarviketeollisuuden<br />

yhteistoiminnan<br />

lähtökohta on loppujen lopuksi<br />

varmuus talousveden laadusta ja<br />

määrästä, joiden varmistaminen<br />

onnistuu parhaiten aktiivisella ja<br />

hyvin toimivalla yhteistyöllä.<br />

Yhteistyön toimivuuteen pystytään<br />

vaikuttamaan ensisijaisesti<br />

toimivien henkilösuhteiden ja<br />

sopimuskäytännön kautta. Hyvien<br />

henkilösuhteiden luominen<br />

ei ole mahdollista kaikkien kokoluokkien<br />

elintarvikeyrityksissä,<br />

jolloin erillissopimuksen<br />

merkitys kasvaa. Käytännössä<br />

toimiva asiakassuhde perustuu<br />

muun muassa tiedotuksen toimivuuteen<br />

ja yhteiseen riskienhallintaan.<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012<br />

45

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!