27.11.2014 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Valosissit iskivät Valon kaupunki –tapahtumassa<br />

Juhana Konttinen<br />

Jyväskylässä syyskuun lopussa järjestetyssä<br />

valon kaupunki –tapahtumassa järjestettiin<br />

Guerrilla Lighting –valotempaus, jonka<br />

näyttämönä oli Vaajakosken Naissaari. Kolmikymmenpäinen<br />

valosissijoukko suuntasi valonheittimet<br />

Naissaaren tunnetuimpien rakennusten julkisivuun<br />

ja taikoi niille uudenlaisen ilmeen.<br />

Valaistuskohteina olivat Wanha Paja korkeine<br />

piippuineen, punatiilinen Vaajakosken vesivoimalaitos<br />

sekä virran keskellä valkoisena kohoava<br />

Wanha Woimala. Valotempauksen<br />

suunnittelusta vastanneen Annukka<br />

Larsenin mukaan toteutusten<br />

lähtökohtana oli veden ja valon yhteinen<br />

leikki.<br />

– Voimalaitosten julkisivut valaistiin<br />

veden kautta pintaan heijastettua,<br />

elävää valoa hyödyntäen.<br />

Hetkellisissä valaistuksissa myös<br />

värin käyttäminen on vapaampaa<br />

kuin pysyvissä valaistuksissa. Ensimmäinen<br />

valaistuskohde, Wanha Paja,<br />

hehkui kutsuvana ja rakennuksen<br />

ovelle johdatteli valopolku.<br />

Guerrilla Lighting –valotempaus<br />

toteutettiin Suomessa nyt kymmenennen<br />

kerran. Ensimmäiset valotempaukset<br />

järjestettiin Jyväskylässä<br />

ja Helsingissä vuonna 2008, ja<br />

tempauksia on sen jälkeen järjestetty<br />

Tampereella, Keravalla, Nikkilässä,<br />

Kouvolassa ja Salossa.<br />

Tekstiviestivaroituksia<br />

kelistä monessa<br />

kaupungissa<br />

Tekstiviestivaroitukset liukkaasta kelistä<br />

jatkuvat useissa kaupungeissa alkavana<br />

talvena. Varoitusviesti lähetetään,<br />

kun talvihoidon päivystäjä havaitsee<br />

kelin muuttuneen vaarallisen liukkaaksi.<br />

Kaikkien jalkakäytävien hiekoittaminen<br />

kestää oman aikansa, mutta<br />

varoitus tavoittaa kaupunkilaiset heti.<br />

Palvelu on ollut saatavissa Helsingissä,<br />

Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa,<br />

Oulussa, Porvoossa, Salossa ja Sipoossa<br />

ja varoitettavien kokonaismäärä<br />

tällä hetkellä on lähes 10 000. Varoitusviestien<br />

kokonaismäärä oli viime<br />

talvena runsaat 130 000 kpl.<br />

Palvelusta on saatu erittäin positiivista<br />

palautetta ja siksi palvelua jatketaan<br />

myös tulevana talvena. Useimmat<br />

varoitettavat ovat uskoneet hyötyneensä<br />

palvelusta ja lähes kaikki varoitettavat<br />

haluavat palvelua jatkettavan.<br />

Liukastumistapaturmien vähentyessä<br />

yhteiskunnallinen kokonaissäästö<br />

on helposti miljoonia.<br />

Saadun palautteen perusteella varoitettavat<br />

haluavat varoituksen mieluummin<br />

liian usein kuin harvoin. Palvelu<br />

ei muuta millään tavalla kunnan<br />

tai kiinteistöjen liukkaudentorjuntavastuita<br />

eikä jalankulkijan omaa vastuuta.<br />

Varoituspalvelu tarjotaan asukkaille<br />

ilmaiseksi. Varoitettavat voivat valita,<br />

tuleeko varoitus yöllä syntyneestä<br />

liukkaudesta heti, klo 6, klo 7 vai klo<br />

8. Viikonloppuisin varoitus tulee tuntia<br />

myöhemmin.<br />

www.liukastumisvaroitus.fi<br />

Nettilomake<br />

korjaushankkeiden<br />

seurantaan<br />

Ympäristöministeriön Kosteus- ja<br />

hometalkoissa on valmistunut uusi<br />

korjaushankkeiden prosessinhallintaa<br />

helpottava, käytännönläheinen arviointi-<br />

ja seurantalomake KAS. Se kokoaa<br />

hankkeen perus- ja seurantatiedot<br />

yhteen paikkaan. Yhtenäinen tieto<br />

selkeyttää vastuunjakoa ja vähentää<br />

tietokatkoksia, jolloin korjaushankkeen<br />

epäonnistumisen riski pienenee.<br />

KAS on helppokäyttöinen excelmuotoinen<br />

lomaketiedosto, joka on<br />

ensisijaisesti tarkoitettu isojen kiinteistönomistajien,<br />

kuten kuntien ja asunto-osakeyhtiöiden<br />

tarpeisiin. KAS kokoaa<br />

tietoa kaikille osapuolille ymmärrettävään<br />

muotoon mm. korjauskohteen<br />

rakenteiden kunnosta, suunnitelluista<br />

korjauksista ja niiden vaikutuksista,<br />

sekä hankkeen etenemisestä<br />

kohteessa.<br />

KAS-lomake on vapaasti ladattavissa<br />

osoitteessa http://uutiset.hometalkoot.fi/<br />

> Talkoissa nikkaroitua sekä Tampereen<br />

teknillisen yliopiston verkkosivuilta http://<br />

www.tut.fi/rak<br />

Penttilän saha-alueen puhdistus<br />

valmistui Joensuussa<br />

Penttilän vanhan saha-alueen pilaantuneen maaperän<br />

kunnostustyö on saatu päätökseen Joensuussa.<br />

1980-luvun lopulla suljetun Penttilän sahan jäljiltä maaperä<br />

oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksiini-<br />

ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.<br />

Sahaustoiminnan päätymisen jälkeen Joensuun<br />

kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kävivät<br />

neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden<br />

ajan. Vuonna 2008 Joensuu kaupunki osti noin 33 hehtaarin<br />

alueen yhden euron kauppasummalla. Samalla<br />

kunnostusvastuu siirtyi ostajalle.<br />

Saha-alue kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaantunut<br />

maakerros kuljetettiin kuorma-autoilla haittaainepitoisuuksien<br />

mukaisesti eri vastaanottopaikkoihin.<br />

Seitsemän hehtaarin laajuinen sahan maankaatopaikka<br />

pienennettiin noin neljän hehtaarin kokoiseksi<br />

ja eristettiin 900 metriä pitkällä vesitiiviillä maahan<br />

upotetulla ponttiseinällä.<br />

Kaatopaikasta tehtiin 15 metriä korkea maisemamäki<br />

sijoittamalla sen sisään saha-alueelta ajettuja<br />

maamassoja 280 000 tonnia. Lopuksi mäki peitettiin<br />

vesitiiviillä bentoniittimatolla ja salaojamatolla sekä<br />

puhtailla maakerroksilla ja maisemoitiin.<br />

Tukkialtaan kunnostus oli teknisesti vaativin osaalue.<br />

Kolmen hehtaarin laajuinen ja noin 3–4 metrin<br />

syvyinen allas ruopattiin kahdessa kerroksessa. Ruoppausliete<br />

kuivatettiin alueelle sijoitetuissa geosäkeissä.<br />

Kuvausta tehostettiin lietteeseen sekoitetulla vedenerotuspolymeerillä.<br />

Keväällä 2009 alkaneelle kunnostustyölle<br />

kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa.<br />

Kyseessä on suurin Suomessa tähän asti tehty maaperän<br />

kunnostustyö.<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 7/2012

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!