Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia LIIPY - HSL

potentiaalisia käyttäjiä on runsaasti. Kausivaihtelut ovat ominaisia liityntäpyöräilylle. Kesällä
liityntäpyöräpaikkojen käyttäjämäärän on arvioitu olevan noin viisinkertainen talveen
verrattuna. (HKL 2009.) Kaupunkiseuduilla liityntäpyörämatkan pituus vaihtelee yleensä
1-3 kilometrin välillä (Tiehallinto 2008).
Liityntäpyöräily tulisi huomioida jo maankäytön suunnittelussa. Useimmiten pyöräpysäköinnin
suunnittelu aloitetaan kuitenkin vasta kun olemassa olevan pysäkin lähistölle
epävirallisille paikoille pysäköidyt polkupyörät ovat osoittaneet pysäköintikysynnän. Henkilöautojen
pysäköintiin verrattuna polkupyörien villi pysäköinti on huomattavasti yleisempää.
(Tiehallinto 2008.)
Liityntäpyöräilyn laatutasolla on erittäin suuri merkitys pyöräpysäköintialueen käyttöasteeseen.
Liityntäpyöräilyn laatutasoon vaikuttavat pyöräkatos tai muu säältä suojaava tila,
runkolukitusmahdollisuus, pyöräkaapit, riittävän tilava paikka pyörälle, alueen valvonta ja
turvallisuus, paikkojen riittävyys sekä ympäröivän alueen pyörätieverkko. (YTV 2007b.)
2.4 LIITYNTÄPYSÄKÖINNIN VAIKUTUKSET
Liityntäpysäköinnin tärkeimpinä tavoitteina on vähentää ruuhka-ajan henkilöautoilua sekä
lisätä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Liityntäpysäköinnin on todettu vaikuttavan
erityisesti keskustaan suuntautuvien henkilöautomatkojen vähenemiseen ja siten säteittäisten
pääväylien ruuhkaisuuteen (LVM 2009a). Henkilöautoliikenteen vähenemisellä on
useita välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. Suurimmat hyödyt saadaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn
paranemisesta sekä ruuhkaantumisen vähenemisestä. Ruuhkaantumisen vähenemisen
hyötyjä ovat muun muassa matka-aikojen lyheneminen, vähentyneet päästöt ja
melu, liikenneturvallisuuden parantuminen, keskustan katuverkon kuormituksen väheneminen
sekä keskustan viihtyisyyden paraneminen. Liityntäpysäköinti lisää myös joukkoliikenteen
käyttäjämääriä, mikä välillisesti johtaa joukkoliikenteen palvelutason paranemiseen.
Tämä näkyy matka-aikojen lyhenemisessä, vuorovälien tihenemisessä sekä joukkoliikenteen
luotettavuuden ja täsmällisyyden paranemisessa.
Liityntäpysäköinnistä saadaan merkittävä hyöty erityisesti pitkillä säännöllisesti toistuvilla
matkoilla, kuten työmatkoilla (Uudenmaan liitto 2007). Vähentyneet päästöt sekä liityntäpyöräilyn
aiheuttama pyöräilyn lisääntyminen tuottavat positiivisia terveysvaikutuksia.
Liityntäpyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvaminen vapauttaa autopaikkoja liityntäpysäköintialueilta.
Liityntäpysäköinti helpottaa joukkoliikenteen käyttöä, mikä voi houkutella
myös hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueella asuvat vaativimmat asiakasryhmät
joukkoliikenteen käyttäjiksi (HKL 2007).
17