Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia LIIPY - HSL
Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia LIIPY - HSL
Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia LIIPY - HSL
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Liikennevirasto ja Kuntaliitto ovat laatineet ja hyväksyneet yleisperiaatteet maanteiden<br />
pidon kustannusvastuiden jaosta kunnan ja valtion kesken. Periaatteet eivät ole sitovia,<br />
vaan niillä on vain suuntaa antava merkitys. Periaatteissa käsitellään liityntäpysäköinnin<br />
kustannusvastuita seuraavasti (Kuntaliitto 2010):<br />
- asemakaava-alueen ulkopuolella liityntäjärjestelyiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta<br />
vastaa valtio<br />
- asemakaava-alueella yhteiskäyttötilanteessa pysäköintialueen rakentamisen ja kunnossapidon<br />
kustannukset jaetaan tapauskohtaisesti eri osapuolten käyttöosuuksien<br />
mukaan<br />
- kadun ja maantien risteämiskohtaan yhteishankkeena toteutettavien liityntäjärjestelyiden<br />
toteuttamiskustannukset jaetaan pääsääntöisesti puoliksi tienpitäjien (valtio<br />
ja kunta) kesken<br />
- pelkästään maantien joukkoliikenteen palveluja varten liikennealueelle rakennettavan<br />
liityntäpysäköinnin toteuttamisesta vastaa valtio<br />
Rautateitä koskevissa vastaavissa kustannusvastuun periaatteissa liityntäpysäköinnin osalta<br />
ei päästy yhteisymmärrykseen. Kustannusvastuun periaatteet eivät koske kaupunkiratoja tai<br />
vastaavia hankkeita. Kuntaliiton mukaan Ratahallintokeskuksen (nyk. Liikennevirasto)<br />
tulisi vastata liityntäpysäköintialueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Ratahallintokeskuksen<br />
mukaan liityntäpysäköintialueiden rakentamisen ja ylläpidon kustannusjaosta tulisi<br />
sopia tapauskohtaisesti. (Kuntaliitto 2008.)<br />
Elinkeinoelämä on osallistunut liityntäpysäköinnin kustannuksiin muutamassa kohteessa<br />
pääkaupunkiseudulla. Julkisen ja yksityisen tahon yhteistyössä omistamisella ja vastuilla<br />
on kaksi erilaista PPP-mallia. Pysäköintikiinteistöyhtiö-mallissa julkiset ja yksityiset tahot<br />
perustavat erillisen kiinteistöyhtiön, joka omistaa pysäköintilaitoksen ja vastaa sen operoinnista.<br />
Käyttökorvaus-mallissa julkinen ja yksityinen taho toimivat yhdessä ilman erillistä<br />
yhtiötä. Tällöin toinen osapuoli rakentaa ja ylläpitää liityntäpysäköinnin ja toinen osapuoli<br />
maksaa korvauksen pysäköintipaikkojen käytöstä. (JYLP 2007.)<br />
3.1.3 Liityntäpysäköintialueiden asemakohtainen luokittelu<br />
Juna-asemat on luokiteltu niiden asemakohtaisten matkustajamäärien mukaan ja niille on<br />
asetettu palvelutasotavoitteet. Liityntäpysäköinti on otettu huomioon palvelutasotavoitteissa<br />
(taulukko 2, s. 27). Linja-autoliikenteen asemille ja pysäkeille ei ole olemassa samanlaista<br />
yhteistä luokitusta, joka huomioisi liityntäpysäköinnin tarpeet. (Liikennevirasto<br />
2010a.)<br />
Kaukoliikenteen juna-asemat on jaettu kolmeen luokkaan; matkakeskukset ja muut merkittävät<br />
asemat (1), keskisuuret asemat (2) sekä vähäliikenteiset asemat (3). Lähiliikenteen<br />
25
Change language