Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia LIIPY - HSL

Suurin osa liityntäpysäköinnin käyttäjistä on päivittäisiä käyttäjiä, joten informaatiolla ei
arvioida olevan kovin suurta merkitystä liityntäpysäköintijärjestelmässä. Reaaliaikaisella
informaatiolla on kuitenkin suora vaikutus matkustajien käyttäytymiseen. Navigaattoreihin
integroidulla reaaliaikaisella informaatiolla oletetaan olevan suuri rooli tulevaisuudessa.
(Haller 2010.)
Kunnat ovat omilla alueillaan vastuussa liityntäpysäköinnin järjestämisestä. Baijerin osavaltio
tukee uusien liityntäpysäköintialueiden rakentamista maksamalla kustannuksista 55
% - 75 %. Jäljelle jäävät kustannukset ovat kunnan vastuulla. Kunnossapito on kokonaisuudessaan
kuntien vastuulla. (Haller 2010.) P+R GmbH on rakentanut joitain pienempiä
liityntäpysäköintilaitoksia (Großmann 2010).
Julkisen rahoituksen vuoksi rakentamiskustannukset eivät yleensä ole ongelma, vaan pysäköintilaitoksen
operointikustannukset. Liityntäpysäköintimaksuista saadut rahat kattavat
noin 50 % pysäköintilaitosten ylläpidon kokonaiskustannuksista ja loput jäävät kuntien
maksettaviksi. (Großmann 2010.)
Tulevaisuuden haasteina Münchenin seudulla nähdään liityntäpysäköinnin kysynnän kasvuun
vastaaminen, uusien toimintakonseptien vaikutusten testaaminen sekä maa-alan saatavuuden
vähenemisen aiheuttamien ongelmien tuomat haasteet. (Trost 2008.) Myös reaaliaikaisen
informaation toivotaan tuovan uusia mahdollisuuksia liityntäpysäköintijärjestelmälle
(Haller 2010.)
3.4.2 Ruuhkamaksut ja liityntäpysäköinti: Tukholma, Ruotsi
Tukholmassa järjestettiin ruuhkamaksukokeilu vuosina 2005–2006. Ennen ruuhkamaksujen
käyttöönottoa vuonna 2005 Tukholman alueella lisättiin huomattavasti joukkoliikennetarjontaa
sekä liityntäpysäköintipaikkoja. Kokeilussa perittiin ruuhkamaksuja tammikuun
2006 ja heinäkuun 2006 välisenä aikana Tukholman keskustan maksualueelle saapuvilta
autoilijoilta. Maksut perustuivat maksualueen rajalle sijoitettuihin kameravalvontajärjestelmiin,
jotka tunnistivat autot rekisteritietojen perusteella. Kokeilun keskeisimpinä tavoitteina
oli vähentää ruuhkia, parantaa saavutettavuutta sekä vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia.
Maksun määrä oli noin 10 - 20 kruunua (noin 1 – 2 euroa) maksualueen rajoilla,
kuitenkin enintään noin 60 kruunua (noin 6 euroa) päivässä. Maksua perittiin ainoastaan
arkisin ruuhka-aikoina, ei siis iltaisin, öisin, viikonloppuisin eikä arkipyhäisin. Ruuhkamaksukokeilun
aikana kaikki seudun liityntäpysäköintialueet olivat maksuttomia. Kokeilun
jälkeen ruuhkamaksuista tuli pysyviä syksyllä 2007. (Stockholms Stad 2009.)
Tukholman seudun liityntäpysäköinnin järjestämisestä vastaa kaksi tahoa: AB Stor- stockholms
Lokaltrafik (SL) sekä Stockholms Stads Parkerings AB (SP). SP järjestää pysäköin-
39