Metsälän kaavaselostus.indd - Ramboll

Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jonka muutto tapahtuu
Suomessa usein varsin keskittyneesti Pohjois-Pohjanmaan, Suomenselän ja
Pohjanmaan alueiden kautta. Kurjet hyödyntävät muutollaan voimakkaasti maanpinnassa
syntyviä nousevia ilmavirtauksia, termiikkejä, minkä takia ne muuttavat
usein mielellään maa-alueiden yläpuolella. YVA-menettelyn aikana toteutetussa
syysmuutonseurannassa havaittiin kaikkiaan noin 900 muuttavaa kurkea, joista
valtaosa muutti pääosin hankealueen itäosien yli. Tuulet vaikuttavat usein selkeästi
kurkien muuttoreitteihin, minkä takia kurkien määrät voivat hankealueella
vaihdella voimakkaasti vuosien ja päivien välillä. Suurimpia kurkien muuttajamäärät
ovat Pohjanlahden rantavyöhykkeellä yleensä itä- ja koillistuulien aikana,
jolloin kurkimuutto ohjautuu kauemmas länteen. Mantereen päällä sekä kurjet
että päiväpetolinnut lentävät yleensä hyvin korkealla nousevien ilmavirtausten eli
termiikkien kannattamina, jolloin ne muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloiden
toimintakorkeuksien yläpuolella.
Merikotkia liikkuu Metsälän hankealueella säännöllisesti sekä kevät- että syysmuuttokausien
aikaan. Merikotkien osalta muuttavien kotkien määritteleminen
on kuitenkin vaikeaa, koska hankealueella havaittiin säännöllisesti myös kierteleviä,
todennäköisesti Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella pesiviä yksilöitä.
Muutontarkkailun aikana merikotkia havaittiin kaikkiaan 19 (8 keväällä, 11 syksyllä),
joiden lentoreitit kulkivat valtaosin hankealueen itä- ja eteläosien kautta
hankealueen vesialueita (Stora ja Lilla Sandjärv) seuraillen. Myös Raippaluodossa
satelliittilähettimellä merkitty merikotka Meri muutti syksyllä 2009 pääosin tätä
reittiä suunnaten paikannustietojen mukaan Uttermossan ja Stora Sandjärvin jälkeen
lounaaseen kohti Västervikiä. Linnustoselvityksen aikana havaitut merikotkat
lensivät hankealueella pääosin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa 80–100
metrin korkeudella.
Metsäisyydestään sekä peltojen ja kosteikkojen pienestä määrästä johtuen hankealueen
merkitys lintujen muutonaikaisena ruokailu- tai lepäilyalueena on hyvin
pieni. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Stora ja Lilla Sandjärvien vesialueet eivät
muutontarkkailun aikana tehtyjen laskentojen perusteella muodosta vesilintujen
kannalta merkittävää kerääntymäaluetta, vaan alueilla havaitut vesilintumäärät
jäävät kokonaisuudessaan vaatimattomiksi. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevista
kohteista Pakankylän peltoalueet muodostavat kuitenkin pienimuotoisen kerääntymä-
ja ruokailualueen erityisesti alueen kautta muuttaville laulujoutsenille,
metsähanhille sekä sorsalinnuille. Toinen erityisesti laulujoutsenien ja metsähanhien
kannalta tärkeä levähdys- ja ruokailualue sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle
Merijärven alueelle, jossa havaittiin mm. 9.4.2009 59 laulujoutsenen ja 42
metsähanhen kerääntymät.
2.1.10 Liito-oravat
Liito-oravan esiintymistä hankealueella selvitettiin maastokäynnein 11.-15.
5.2009. Selvityksestä vastasivat FM biologi Kaisa Torri sekä fil. yo Katariina Urho.
Lisäksi alueen linnustoselvityksestä vastannut Turo Tuomikoski toimitti myös
tiedot maastokäyntiensä yhteydessä tekemistään liito-oravahavainnoista. Hankealueella
tehtiin useita alueilla havaintoja liito-oravista. Hankealueen keskiosassa
pääosa metsistä on mäntyvaltaisia kalliometsiä, joissa ei esiinny liito-oravalle
soveltuvia elinympäristöjä. Liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä on etenkin
hankealueen pohjoisosassa, jonka varttuneissa kuusikoissa tehtiin runsaasti havaintoja
liito-oravista. Muut havainnot liito-oravista sijoittuivat peltojen läheisyyteen
ja pienvesien varsille. Havaintopaikat on esitetty liitteessä 2.
Hankealueen suuren pinta-alan vuoksi on mahdollista että alueella on sellaisia
liito-oravan elinalueita, jotka eivät selvityksessä tulleet esiin. Selvityksessä pääpaino
oli käytettävissä olevien suunnitelmien mukaisilla rakentamispaikoilla sekä
niiden läheisyydessä.
14