Metsälän kaavaselostus.indd - Ramboll
Metsälän kaavaselostus.indd - Ramboll
Metsälän kaavaselostus.indd - Ramboll
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Huomattava määrä suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu kallioisille alueille.<br />
Kalliometsät on määritetty Etelä-Suomen alueella luontotyyppinä säilyväksi (LC)<br />
(Raunio ym. 2008). Kallioalueiden runsaus tekee alueen rakentamisen kannalta<br />
erityisen herkäksi kohteeksi. Kallioiden kasvillisuus on kulutusherkkää ja etenkin<br />
jäkälät kuluvat helposti pois. Kulutusherkkyytensä lisäksi jäkälät ovat myös hitaita<br />
uusiutumaan. Erityisesti poronjäkälälajit on todettu hyvin herkiksi kulutukselle<br />
ja pahoin kulutusvaurioista kärsineen palleroporonjäkälän uusiutuminen normaaliksi<br />
jäkäläpeitteeksi voi viedä jopa 90 vuotta (Ahti 1953). Hankealueen kallioalueiden<br />
jäkälälajistossa esiintyy runsaasti mm. palleroporonjäkälää, harmaaporonjäkälää<br />
ja valkoporonjäkälää. Rakentamisen aikainen alueella liikkuminen aiheuttaa<br />
lajiston kulutusherkkyydestä johtuen muutoksia varsinaisia rakentamisalueita<br />
laajemmilla alueilla. Rakentamisalueiden ulkopuolella muutokset ovat väliaikaisia,<br />
mutta edellä esitetyistä syistä johtuen palautuminen kestää useita vuosikymmeniä.<br />
Varsinaisilla rakentamispaikoilla ja huoltoteiden alueilla muutokset ovat pysyviä<br />
alkuperäisen luonnon muuttuessa rakennetuksi ympäristöksi.<br />
Hankealue on nykyisellään suhteellisen laaja rakentamaton ja yhtenäinen metsäalue,<br />
jonka luonne muuttuu rakentamisen myötä. Metsälän loivapiirteiset kallioalueet<br />
ja kallioiden painanteissa sijaitsevat rämesoistumat ovat omaleimaista<br />
luontoa, jota tosin metsätaloustoimet ovat osaltaan huomattavasti muokanneet.<br />
Kallioalueiden jäkäläkasvillisuus on peittävää ja kulutusvauriot nykyisellään<br />
vähäisiä. Suomalaisissa metsissä on tyypillisesti kattava metsäautotieverkosto,<br />
mutta hankealueella metsäautoteitä on verrattain vähän. Tuulivoimapuiston vaatimien<br />
huoltotieyhteyksien myötä rakentamattoman metsäalueen ominaispiirteet<br />
muuttuvat, vaikka rakennettavat alueet ovatkin vain muutamia prosentteja koko<br />
hankealueen pinta-alasta.<br />
Hankealueella sijaitsevat arvokkaat luontokohteet on mahdollista huomioida<br />
hankkeen jatkosuunnittelussa haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.<br />
Voimajohtohankkeen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat merkittävimmät<br />
vaikutukset syntyvät rakentamisen aikana. Rakennettavilta johtoaukeilta<br />
raivataan puusto ja lisäksi reunavyöhykkeillä pidetään puusto vapaana. Rakentamisen<br />
aikana johtoalueella kuljetaan raskailla työkoneilla, mikä voi aiheuttaa kasvillisuusvaurioita<br />
johtoaukeaa laajemmille alueille. Erityisen herkkiä kulumiselle<br />
ovat hankealueella esiintyvät jäkäläpeitteiset kallioalueet, joille alkuperäisen jäkälikön<br />
palautuminen on hyvin hidasta. Toiminnan aikana voimajohtoaukean kasvillisuus<br />
raivataan säännöllisin väliajoin.<br />
Voimajohtoreitit sijoittuvat pääosin talouskäytössä oleviin kangasmetsiin. Hankealueen<br />
puusto on vallitsevasti nuorta. Näin ollen sähkönsiirron alueen metsiin<br />
aiheuttamien vaikutuksien ei arvioida olevan luonnon moninaisuuden kannalta<br />
merkittäviä.<br />
Luonnoltaan arvokkaimpia alueita voimajohtoreiteillä ovat reittivaihtoehto 1B:lle<br />
sijoittuva liito-oravan elinympäristö sekä luonnontilaisina tai ojituksista huolimatta<br />
luonnontilaisen kaltaisena säilyneet suoalueet. Suoalueista mainittakoon pohjoisemman<br />
sähköaseman itäpuolella sijaitseva noin 20 hehtaarin laajuinen suoalue.<br />
Suo on keskeisiltä osiltaan ojittamaton ja kasvillisuudeltaan rahkarämettä,<br />
isovarpuista rämettä sekä vähäravinteista lyhytkortista nevaa.<br />
Voimajohtoreittien läheisyydessä sijaitsevia huomionarvoisia kohteita ovat liitooravan<br />
elinympäristöt (reittivaihtoehdot 1A ja 1B), Åkrokarnan osin luonnontilaisen<br />
kaltaisena säilynyt uoma, (reittivaihtoehto 1A), sekä Iso Santajärven tulvien<br />
alaiset kosteikot Bellasviken, Båthusfladan ja viime mainitun itäpuolelle sijoittuva<br />
pieni puustoinen kosteikko (reittivaihtoehto 1A).<br />
Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä laajan rakentamattoman metsäalueen<br />
ominaispiirteet muuttuvat, vaikka varsinainen rakennuspinta-ala onkin vain muutamia<br />
prosentteja koko hankealueen pinta-alasta. Tuulivoimapuistolla ei arvioida<br />
olevan käytönaikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimapuistot<br />
eivät toimintansa aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat<br />
rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen.<br />
48
Change language