Metsälän kaavaselostus.indd - Ramboll

Tuulivoimapuiston alueella irtomaakerros on hyvin ohut ja kallio on laajoilla alueella
paljastunut, joten sadannasta suurin osa virtaa pintavetenä pois alueelta.
Pieni määrä sadannasta imeytyy maaperään pohjavedeksi. Pohjaveden virtausmatkat
ovat ohuessa maaperässä lyhyitä eikä kallioisella alueella muodostu laajaa
yhtenäistä pohjavesiesiintymää. Pohjavesi purkautuu notkelmissa ojiin.
Tuulivoimapuistoalueella on muutamia asuinrakennuksia, joilla on kaivot.
2.1.5 Pintavedet
Suunnittelualue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueelle. Suunnittelualueella
on tehty runsaasti metsäojituksia, mutta myös puroja esiintyy. Hankealueen
pohjoisosassa sijaitsee Kackorträsket-lampi.
Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv sijoittuvat suunnittelualueen välittömään läheisyyteen.
Hankealueelle sijoittuu myös Metsälänjoki ja Vedenjuoksu.
2.1.6 Tuulisuus
Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita
ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa
tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen
alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa
2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (http://www.tuuliatlas.fi)on tietokonemallinnukseen
perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta,
suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina
400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella
tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa.
2.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypit
Metsälän hankealue on Porintien läheisyydessä sijaitseva suhteellisen laaja yhtenäinen
metsäalue, jolla esiintyy kattavasti erilaisia luontotyyppejä. Valtaosa alueesta
on metsätalouskäytössä. Peltoalueita on vain muutamia ja ne ovat pienialaisia,
asutus on keskittynyt Santajärventien läheisyyteen.
Hankealueesta tekevät omaleimaisen etenkin alueen keskiosaa hallitseva matalapiirteisten
kallioalueiden ja suoalueiden muodostama mosaiikki. Kallioalueella
sijaitsevat laajemmat suoalueet on ojitettu, mutta pienialaisia luonnontilaisena
säilyneitä soistumia esiintyy runsaasti. Valtaosa kalliopainanteissa sijaitsevista
soistumista on kangasrämeitä ja isovarpurämeitä. Pienet soistumat lisäävät kallioalueiden
paikallisia monimuotoisuusarvoja.
Puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmat kalliot kuuluvat metsälain
10 §:ssä määriteltyihin metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin
elinympäristöihin, mikäli ne ovat luonnontilassa tai luonnontilaisen kaltaisia
sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Tällaisten kohteiden metsiä tulee metsälain
mukaan hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle
monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälän
hankealueella on laajalti paikoin vajaatuottoisia kallioalueita, joista osa on lähellä
metsälain määritelmää. Pääosin myös kallioalueiden puusto talouskäytössä,
sillä kallioalueet ovat enimmäkseen pienialaisia ja sijoittuvat kuivien ja kuivahkojen
kankaiden lomaan. Kallioalueilla jäkäläkasvillisuus on peittävää.
8