Metsälän kaavaselostus.indd - Ramboll

Tiestön rakentamisen lisäksi maaperää muokataan tuulivoimaloiden perustusten
kohdalla. Tuulivoimalaitokset voidaan perustaa pääsääntöisesti teräsbetoniperustuksille
ja kallioankkuriperustuksille, mikäli kallio ei ole kovin rikkonaista.
Alueelle rakennettavan tiestön ja tuulivoimalaitosten perustusten ulkopuolella
hankkeella ei ole vaikutusta maaperään.
4.2.16.2 Tuulivoimapuiston toiminnan vaikutukset maa- ja kallioperään
Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia maaja
kallioperään. Alueella käsitellään mahdollisesti vähäisiä määriä tuulivoimalaitosten
koneistojen voiteluöljyjä ynnä muita kemikaaleja, mutta määrät ovat niin
pieniä että toiminta ei aiheuta maaperän pilaantumisriskiä.
4.2.16.3 Sähkönsiirron vaikutukset maa- ja kallioperään
Sähkönsiirtoa varten tehdään pieniä maarakennustöitä, jotta sähköpylväät saadaan
pystytettyä. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäiset. Sähkönsiirron
reittivaihtoehdoilla ei ole maa- ja kallioperävaikutusten kannalta olennaista eroa.
4.2.17 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun
Hankkeella voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon kasvihuonekaasupäästöjen
vähenemisen kautta. Hankkeen avulla pystytään korvaamaan fossiilisten
polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, minkä avulla voidaan osaltaan
vähentää energiantuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa.
Vaikutusten suuruuden määrittelevät ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus.
Tuulivoimapuiston aiheuttamat päästöt ilmaan aiheutuvat lähes täysin osien valmistamisen
ja voimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Osien valmistamisesta
aiheutuvia ilmastovaikutuksia voidaan pienentää esimerkiksi tuottamalla
valmistusprosesseissa kuluva energia vähäpäästöisellä menetelmällä.
4.2.18 Vaikutukset kunnallistalouteen
Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. Kiinteistövero määräytyy perustusten
ja rakenteiden arvon perusteella. Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta.
Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten koko
hankkeen toteuttaminen tuo Kristiinankaupungin kunnalle useiden satojen tuhansien
eurojen kiinteistöverotulot vuodessa.
Rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja hankkeen rakentajien tai
projektille palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista.
4.2.19 Vaikutukset energiatalouteen
Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää ja se korvaa sähkömarkkinoilla
muita energiantuotantomuotoja. Tuulisuus vaihtelee ajallisesti paljon ja tuulivoimalle
ovat ominaista tuotannonvaihtelut tunti-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuitenkin
myös sähkön kulutus vaihtelee huomattavasti ja vaihtelevan kulutuksen kattamiseksi
tarvitaan erityyppisiä sähköntuotantotekniikoita.
Tuulivoimatuotannon vaihtelu tuuliolosuhteiden mukaan ei muodostu tekniseksi
eikä taloudelliseksi ongelmaksi ennen kuin vasta erittäin suurilla tuotantomäärillä.
Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetettu tuulivoimatavoite
(2 000 MW) on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin sähkönkulutuksen
normaali vuorokausivaihtelu. Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien
perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 1-5 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista,
kun tuulivoimalla tuotetaan 5-10 % sähköstä (VTT 2008a).
Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön.
Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta
tehdä. Suomen sähkömarkkinat ovat osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita,
joilla on vesivoimaosuuden vuoksi hyvät mahdollisuudet siihen joustavuuteen mitä
tuulivoiman lisääminen järjestelmään tuo.
50