Ammattikorkeakouluopiskelijan käsityksiä hyvästä ohjauksesta
Ammattikorkeakouluopiskelijan käsityksiä hyvästä ohjauksesta
Ammattikorkeakouluopiskelijan käsityksiä hyvästä ohjauksesta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
21<br />
korkeakouluopiskelijoiden <strong>ohjauksesta</strong> yleensä on akuutissa vaiheessa.<br />
Ammattikorkeakoulut panostavat enenevästi ohjaustoimiin ja yliopistot ovat pikku<br />
hiljaa siirtymässä ohjaavampaan mentaliteettiin. Olisiko sellainen hyvän ohjauksen<br />
käsitys riittävä, joka on määritelty vain ohjaajien, opettajien sekä asiantuntijoiden<br />
taholta? Onhan oletettavaa ja välttämätöntä, että ohjausta antavat henkilöt ovat perillä<br />
ohjaukseen liittyvistä saloista ja ovat myös sopivia tehtäväänsä. Heidän odotetaan<br />
tietävän asiasta. Ohjaajat ja opiskelijat elävät enemmän tai vähemmän symbioottisessa<br />
suhteessa opiskelijan opintojen ajan. On kuitenkin tunnustettava, että nämä kaksi tahoa<br />
elävät myös aina jossain määrin eri todellisuuksissa ja näkökulma, josta he tarkastelevat<br />
ohjausta, on erilaisten ja vaihtuvien intressien ohjaamaa. Lisäksi tietynlainen<br />
asiakaslähtöisyys myös koulumaailmaa valloittavassa kilpailuhengessä on tarpeellista.<br />
Oppilaitos, joka haluaa panostaa opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluihin, on mitä<br />
luultavimmin kiinnostunut ’asiakkaansa’ tyytyväisyydestä sekä toimiensa<br />
tarvevastaavuudesta.<br />
Ohjauskirjallisuutta ja –tutkimusta on olemassa melko runsaasti. Tämä tutkimus tuo<br />
siihen oman lisänsä, koska valittu näkökulma ei aiemmin sellaisenaan ole ollut<br />
tarkastelun kohteena. Huomionarvoista on, että opiskelijat eivät määrittele ohjausta<br />
hyväksi vain ohjauskohtaamisen perusteella, vaan näkevät sen edellyttävän panostusta<br />
sekä organisoituja toimia oppilaitoksen taholta. Hyvällä ohjauksella on myös<br />
kauaskantoisempia vaikutuksia kuin aiemmin ehkä on kuviteltu. Muutoin tulokset ovat<br />
samoilla jäljillä muun muassa Peavyn, Vuorisen, Ojasen, Reisenbergerin, Watts ja Van<br />
Esbroeck’n kanssa. Holistisuus, humaanius sekä konstruktivistisuus opintojen polku –<br />
ajattelun kanssa antavat hyvät lähtökohdat kehittää ohjausta korkea-asteen<br />
koulutuksessa.<br />
Jatkotutkimusideoina voisin ajatella jo aiemmin mainitsemiani aiheita.<br />
Holhoamisnäkökulma on mielenkiintoinen. Missä menee ohjauksen ja holhouksen raja?<br />
Puhutaanko määrästä vai laadusta? Onko tässä näkemyksessä eroja opiskelijoiden ja<br />
ohjaajien kesken? Samoin se, minkä tyyppisissä asioissa yleensä hakeudutaan<br />
ohjaukseen ja toisaalta minkä tyyppisissä asioissa ei hakeuduta. Entä miten eroaa<br />
tulipaloja sammuttava ja tulipaloja ennaltaehkäisevä ohjaus toisistaan?
Change language