Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö

More documents

Recommendations

Info

kuvaa voidaan tarjota erilaisissa verkoissa. Digitaalinen tallennusmuoto tekee kopioimisen ja muuntelun helpoksi ja halvaksi sekä jakelun vai - vattomaksi. 4 KUVIO 8. Median, informaatioteknologian ja telekommunikaation konvergenssi 1990-luvulla Lehdet, TV, Radio IT Tele Uusmedia Tietoverkot Muut teollisuus- ja palvelualat Lähde: Laura Paija ja Petri Rouvinen, Etlatieto Oy (osin Mäenpää & Luukkainen, 1994) Konvergenssin seurauksena mainittua kolmea toimialaa on yhä vaikeampi erottaa toisistaan – monesti käytännöllisintä onkin puhua näiden alojen muodostamasta tietoteollisuudesta. Meneillään olevassa kehitysvaiheessa osa lähes kaikista teollisuus- ja palvelualoista muuttuu tietoteollisiksi. Sähköinen kauppa on tässä kehityksessä vasta alkua; lopullisena päämääränä ovat jonkinlaiset ’virtuaaliset’ liiketoimintamallit, joiden rinnalla kuitenkin säilyy perinteinen ’fyysinen’ toiminta. Tietoyhteiskunnassa entistä suurempi osa tuotantopanoksista ja lopputuotteista on aineetonta – osaamista ja tietoa – ja yritysten kilpailukyky perustuu kasvavassa määrin niiden kykyyn tuottaa, hallita ja hyödyntää tietoa. Teknisen kehityksen seurauksena erityisesti televerkkojen rakentamisen, puheluiden kytkennän ja lähettämisen, datan ja kuvan siirron sekä tiedon käsittelyn kustannukset ovat laskeneet huomattavasti. Tästä on seurannut myös puheluiden hintojen laskeminen. Lisäksi teknologinen kehitys on mahdollistanut uusien viestintätuotteiden – kuten Internet-palveluiden ja multimediasovellusten – tarjoamisen kohtuuhintaisina. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian yleiskäyttöisyyden johdosta potentiaalinen sovelluskohteiden kirjo on lähes rajaton. Digitalisoinnin merkittävin seuraus on ollut televiestinnän, tietotekniikan ja median konvergenssi. 4 Käytännön esimerkkejä konvergenssista ovat mm. Internet-puhelut ja Internet-palvelut matkaviestinverkoissa. Tietoteollisuus suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 22
5 ICT=Information and communications technology. Viestintämarkkinat Telekommunikaatio-, informaatioteknologia- ja media-alat ovat siis sulautumassa yhdeksi sektoriksi. Tämän takia viestintämarkkinoiden tarkastelukehikoksi sopii hyvin tieto- ja viestintäklusteri (ICT 5 -klusteri), jota on hahmoteltu kuviossa 9. Kuvan keskellä on ajatuksellinen ketju digitaalisesta sisällöstä ja sen paketoinnista jakeluun ja loppukäyttöön. Käytännössä tämä periaatteellinen arvoketju on varsin kaoottinen. Lähialoissa on mainittu eräitä sektoreita, joiden katsotaan vaikuttavan merkittävästi ICT-klusterin kehitykseen tai joiden tietoteollistumisessa nähdään erityistä potentiaalia. Tieto- ja viestintäteknologian soveltajien ja käyttäjien kautta ICT-klusterin kehitys koskettaa lähes koko yhteiskuntaa (ks. kuvio 9). KUVIO 9. Tieto- ja viestintäklusteri (ICT) Tukialat Osat ja komponentit Sopimusvalm. Koulutus, T&K Liitännäispalvelut ICT konsultointi Riskirahoitus Sääntely Jakelu Digitaalinen sisältö Paketointi Verkko-infrastruktuuri Operointi Päätelaitteet Lähde: Laura Paija ja Petri Rouvinen, Etlatieto Oy Lähialat Perinteinen media Viihde Mainonta Varaus- ja lippupalvelut Rahoituspalvelut Terveydenhuolto Julkiset palvelut Opetustoimi Ostajat/soveltajat Yksilöt Yhteisöt Teknologisen konvergenssin seurauksena 1990-luvun puolivälissä syntyi mm. ’digitaalisen median sisältötuotannon toimiala’ tai ’uusmedia’, johon luetaan kuuluvaksi tietoverkko- ja multimediasovellusten suunnittelu, toteutus ja tarjonta sekä sovelluksiin suoraan liittyvä paketointi (kuten käyttöliittymäohjelmistot) ja konsultointi. Toimiala on ICT-klusterin ehkä nopeimmin kasvava osa. Sen liikevaihdon on arvioitu olevan Suomessa suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 23
Page 1 and 2: Suomi tietoyhteiskuntana Tietoyhtei
Page 3 and 4: Sisältö 1 Raportin tarkoitus ja l
Page 5 and 6: 2 Tietoyhteiskunta kansallisena tav
Page 7 and 8: 3 Uuden tieto- ja viestintä teknii
Page 9 and 10: talouksia oli 100 000 enemmän kuin
Page 11 and 12: KUVIO 3. Kotitaloudet, joilla on k
Page 13 and 14: Verkon kautta jotain ostaneita oli
Page 15 and 16: TAULUKKO 4. Suomalaisten puhelimen,
Page 17 and 18: Vuonna 2005 nykyisten valtakunnalli
Page 19 and 20: johtuen. Myös tutkimus- ja mittaus
Page 21: 4 Tietoyhteiskuntakehityksen vaikut
Page 25 and 26: viestinpalveluita tarjoava yritys s
Page 27 and 28: Yleisimpiä suomalaisten Internetin
Page 29 and 30: 4.3 Vaikutukset yritysten toimintaa
Page 31 and 32: Internet tarjoaa yrityksille myös
Page 33 and 34: ICT:n hyödyntäminen vaikuttaa vah
Page 35 and 36: Internet ja verkkokauppa ovat lisä
Page 37 and 38: 5 Tietoyhteiskuntakehityksen yhteis
Page 39 and 40: tavoin kuin nykyisin, ja kehityksee
Page 41 and 42: tavoitteet sekä käytetyt painostu
Page 43 and 44: Oppimateriaalituottajat eivät kans
Page 45 and 46: että Internetin kautta on voitu mo
Page 47 and 48: sekä konkreettiset helpotukset eri
Page 49 and 50: MUUT KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT
Page 51 and 52: Kiihtyvä kilpailu markkinaosuuksis
Page 53 and 54: 7 Kehittämisohjelmat - meneillää
Page 55 and 56: tuotekehitys tarkoittaa osaamisen k
Page 57 and 58: lukuussa 1999 varmennepalvelujen ta
Page 59 and 60: kansallista kilpailukykyä ja työl
Page 61 and 62: 1) Kulttuuri- ja tietotuotteet ja p
Page 63 and 64: Suomen Akatemia Suomen Akatemia kä
Page 65 and 66: tavasti, ympäristöä säästävä
Page 67 and 68: 8 Johtopäätöksiä 8.1 Tietoyhtei
Page 69 and 70: ■ Tietoliikenneverkot ja -palvelu
Page 71 and 72: ■ Informaatiosektorin alueellinen
Page 73 and 74:
Tieto- ja viestintätekniikka on ta
Page 75 and 76:
1. Koulutuksen, osaamisen ja tutkim
Page 77 and 78:
selvitettävä, mitä odotuksia kan
Page 79 and 80:
High-Level Expert Group (1997): Bui
Page 81 and 82:
Törmälehto, V.-M. (1998): Tuloero
show all

Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?