Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sekä konkreettiset helpotukset erilaisten arjen rutiinien hoitamisessa<br />
saattavat nousta erittäin merkityksellisiksi asioiksi. Samoin on pohdittava,<br />
miten uutta tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää erilaisten syrjäytymisuhan<br />
alla elävien väestöryhmien – kuten työelämän ja koulutuksen<br />
ulkopuolelle jääneiden nuorten – aseman ja osallistumismahdollisuuksien<br />
parantamiseksi.<br />
Kokonaan oma lukunsa on, miten tietoyhteiskunnan eteneminen vaikut<br />
taa lasten asemaan. Juuri lapset ja nuoret ovat olleet Suomessa<br />
ennak koluulottomimpia uuden tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien<br />
mahdollisuuksien kokeilijoita. Samalla kuitenkin monet asiantuntijat ja<br />
kansalaiset ovat olleet huolestuneita siitä, miten tietokonepelit, Internet<br />
ja lisääntyvä massaviihde vaikuttavat lasten ja nuorten kehittymiseen<br />
sekä millaiset mahdollisuudet kasvavalla sukupolvella on saada turvaa ja<br />
huolenpitoa omien kiireidensä sitomilta aikuisilta. Tämä asettaa haasteen<br />
vanhemmille vastuullisina kasvattajina.<br />
Tietoyhteiskuntaan liittyvät ihmisten arkielämää koskevat tekniset<br />
innovaatiot tai hankkeet voivat jäädä käyttämättömiksi, ellei niitä ole<br />
toteutettu yhdessä potentiaalisten käyttäjien kanssa. Tietoyhteiskunnan<br />
vaikutukset arkielämään tulevat näkymään nykyistä voimakkaammin, kun<br />
uudet viestintätekniikat tulevat käyttöön ja tietoverkkojen käyttö lisääntyy<br />
kaupankäynnissä ja asioinnissa.<br />
5.3 Yhteenveto<br />
Kaiken kaikkiaan <strong>Suomi</strong> on nykyisin tilanteessa, jossa tietoyhteiskunta<br />
ei ole enää mikään tulevaisuuden visio, vaan muutosprosessi joka alkaa<br />
vaikuttaa entistä konkreettisemmin myös aivan tavallisten ihmisten<br />
jokapäiväiseen elämään. Toisaalta joudumme näkemään, miten uuden<br />
talouden kasvu ja siihen pohjaava tietoyhteiskuntakehityksen eteneminen<br />
uhkaavat lisätä taloudellista ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Vaikka<br />
tietynasteinen sosiaalinen eriytyminen voi olla yhteiskunnan tehokkaan<br />
toiminnan kannalta tarkoituksenmukaistakin, on syytä muistaa, että suhteellisen<br />
homogeeninen yhteiskuntarakenne on selvästi auttanut Suomea<br />
ja muita pohjoismaita etenemään tietoyhteiskunnan rakennustyössä.<br />
Sosiaalinen tasa-arvo on antanut mahdollisuuden myös vaatimattomasta<br />
taustasta lähtevien lahjakkaiden nuorten kouluttautumiselle. Lisäsi se on<br />
tarjonnut edellytykset erilaisten tietotek isten laitteiden ja sovellutusten<br />
nopealle leviämiselle läpi koko yhteiskunnan. Samalla yhteiskunnan sosiaalisen<br />
rakenteen kiinteys on luonut pohjan sellaiselle yhteenkuuluvuudelle,<br />
jonka pohjalta on voitu koota tehokkaasti voimavarat tietoyhteiskunnan<br />
rakentamiseen. Nykyisten kehitystrendien voimistuminen voi aiheuttaa<br />
tilanteen, jossa tietoyhteiskuntakehityksen eteenpäinviemiseen tähtäävien<br />
strategioiden legitimiteetti alkaa heikentyä häviäjän asemaan joutuvien<br />
väestöryhmien keskuudessa.<br />
suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 47