Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Oppimateriaalituottajat eivät kansallisten markkinoiden rajallisuuden vuoksi<br />
ole lähteneet kovin innokkaasti kehittelemään uusiin oppimisympäristöihin<br />
tarkoitettuja aineistoja, eivätkä yksittäisistä pilottihankkeista saadut<br />
myönteiset kokemukset ole välttämättä johtaneet uudistusten nopeaan<br />
leviämiseen koko koulutuksen kenttään. Monissa kunnissa koulutukseen<br />
suunnattuja resursseja on jouduttu leikkaamaan, jolloin kehittämismahdollisuudet<br />
ovat olleet osin riippuvaisia kunnan ja alueen yleisestä taloudellisesta<br />
tilanteesta. Tämä on puolestaan voinut vaikuttaa parhaiden opettajaresurssien<br />
jakautumiseen maan eri osiin.<br />
Nykyajan tietoyhteiskunnassa nuoruusiässä hankittu koulutus voi luoda<br />
ainoastaan yleisen perustan ihmisten osaamiselle ja sen kehittymiselle.<br />
Tämän päivän suomalainen työelämä ei kuitenkaan tarjoa kaikille<br />
työelämässä mukanaoleville tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää<br />
osaamistaan ja parantaa näin tulevaa työllistettävyyttään. Esimerkiksi eri<br />
ikäryhmiin kuuluvilla ja erilaisen pohjakoulutuksen saaneilla työntekijöillä<br />
ei ole läheskään samoja mahdollisuuksia päästä sisään uuden tietotekniikan<br />
salaisuuksiin kuin nuorten sukupolvien edustajilla. Kaikista työelämän<br />
kehittämishankkeista ja –ohjelmista huolimatta monet suorittavan tason<br />
tehtävistä ovat lisäksi edelleen luonteeltaan sellaisia, että ne eivät tarjoa<br />
kovin hyviä edellytyksiä työntekijöiden taitojen jatkuvaan kehittämiseen.<br />
Ja henkilöiden työasema vaikuttaa merkittävästi heidän mahdollisuuksiinsa<br />
päästä työnantajan järjestämään koulutukseen.<br />
Ihmiset voivat nykyisin kehittää itseään ja oppia uusia asioita myös vapaaaikanaan<br />
tietokoneita ja sähköisten verkkojen tarjoamia tietovarantoja<br />
hyödyntäen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa onkin tällä alueella havaittu<br />
tapahtuneen viime aikoina myönteistä kehitystä siten, että joidenkin<br />
etnisten vähemmistöryhmien piirissä tietotekniikan käytön yleistyminen on<br />
ollut suhteellisen nopeaa. Vaarana kuitenkin on se, että eri väestöryhmien<br />
välillä vallitsevat sosiaaliset erot jäävät suhteellisen pysyviksi niin, että<br />
sitä mukaa kun tietyt perusratkaisut yleistyvät koko väestön keskuudessa,<br />
eliittiryhmät ovat jo siirtyneet kehityksen seuraavaan vaiheeseen. Myös<br />
uuden tietotekniikan käyttörutiinit saattavat erilaistua siten, että joillekin<br />
ihmisille tietotekniikka muodostuu tehokkaaksi ja joustavaksi verkottuvan<br />
työnteon, tiedonhankinnan ja arjen rutiinien kitkattoman hoitamisen<br />
kanavaksi, kun taas toisten keskuudessa käyttöä hallitsevat enemmän pelit,<br />
viihde ja muu vapaa-aikaan liittyvä käyttö.<br />
Tietoyhteiskunta tarjoaa mahdollisuuden koulutuksellisen tasa-arvon<br />
edistämiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian avulla tietoyhteiskunnan<br />
tarjoamia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään koko<br />
koulujärjestelmässä. Monet tekijät ovat kuitenkin hidastaneet tavoitteiden<br />
toteutumista. Työelämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamista, mutta<br />
vain osalle työntekijöistä.<br />
d) Aluekehitys<br />
Olemme voineet todeta jo työllisyyskehityksen tarkastelun yhteydessä,<br />
että keskeisin uuden talouden viime vuosien kasvusta hyötynyt alue<br />
Suomessa on ollut Helsinki ympäristöineen. Pääkaupunkiseudun ohella<br />
uuden talouden kasvusta ovat muita alueita selvemmin päässeet osallisiksi<br />
muun muassa Salon seutu, Oulu ja Tampere. Myönteistä kehitystä on<br />
suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 43
Change language