Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tavoitteet sekä käytetyt painostuskeinot joudutaan mitoittamaan tietoisina<br />
siitä, että kustannusten kasvaessa liian korkeiksi seurauksena saattaa olla<br />
toimintojen siirtyminen muualle. Myös ulkomaisen työvoiman taholta<br />
tuleva kilpailu kansallisilla työmarkkinoilla joudutaan ottamaan huomioon<br />
etenkin silloin, kun toisiaan lähellä olevilla alueilla palkkatasojen ja<br />
työvoimakustannusten erot ovat huomattavia. Suomessa näiden teki -<br />
jöiden vaikutus on ollut selkeästi nähtävissä, ja tämä osaltaan on vaikuttanut<br />
työehtojen tietynasteiseen eriytymiseen vahvemmassa ja heikommassa<br />
asemassa olevien toimialojen kesken. Kokonaisuudessaan suoma -<br />
laisia työelämäinstituutioita voidaan silti pitää kansainvälisen työpaikkakilpailun<br />
näkökulmasta nykyisin suhteellisen kehittyneinä ja suomalaisen<br />
työn kilpailuasemia hyvän tuottavuuden ansiosta niinikään suhteellisen<br />
vahvoina.<br />
Toistaiseksi Suomessa on voitu nauttia hyvän talouskehityksen tuomista<br />
eduista ilman äärimmilleen viritettyjä ponnistuksia. Kilpailuasetelma<br />
kiristyy kuitenkin vastaisuudessa muiden maiden kuroessa Suomen<br />
tietoyhteiskunnan rakennustyössä saavuttamaa etumatkaa umpeen.<br />
Tuolloin nähtäneen selvemmin, millaisia panostuksia menestyksen<br />
saavuttaminen edellyttää nykyajan globaalitaloudessa kaikilta prosessissa<br />
mukana olevilta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisissa uuden talouden yrityksissä<br />
vuotuiset työtunnit ylittävät nykyisin selvästi normaalin suomalaisen<br />
tason. Tässä suhteessa erot tulevat todennäköisesti jossakin määrin<br />
tasoittumaan. Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja koulutusinstituutioiden<br />
mukautumiskyky joutuu jatkossa todennäköisesti myös muilta<br />
osin koetukselle. Työelämässä mukana olevilta joudutaan edellyttämään<br />
aiempaa suurempaa liikkuvuutta ja valmiutta ottaa vastaan uusia haas -<br />
teita. Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää on löydettävä uusia keinoja<br />
heidän pitämisekseen mukana työelämässä selvästi tähänastista pidempään.<br />
Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi joudutaan todennäköisesti<br />
arvioimaan uudelleen nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän<br />
toimivuus.<br />
Tarvittavista muutoksista sopiminen eri osapuolten kesken ei ole nykyoloissa<br />
helppoa. Nimenomaan työelämäinstituutioiden puutteellinen<br />
mukautumiskyky ja tähän liittyvä inhimillisten voimavarojen riittämättömyys<br />
voi kuitenkin muodostua pullonkaulaksi, joka lähivuosina rajoittaa<br />
kaikkein pahimmin suomalaisen tietoyhteiskunnan edelleen kehittymistä<br />
ja joka samalla voi ajaa eturivin yritykset siirtämään kasvavan osan<br />
toiminnoistaan muualle.<br />
Tietoyhteiskunnan eteneminen on lisännyt työllisyyttä, joskin se on<br />
ollut valikoivaa ikäryhmittäin ja alueellisesti. Tietoyhteiskunta on tuonut<br />
mukanaan uudenlaista joustavuutta työsuhteisiin ja kansainvälistä<br />
työpaikkakilpailua. Muutokset ovat haaste suomalaisille<br />
työelämäinstituutioille.<br />
b) Tulot ja varallisuus<br />
Ennen 1990-luvun alkupuolen lamaa ja sen jälkeistä tietoyhteiskunnan<br />
läpimurtoa kotitalouksien väliset tuloerot olivat maassamme kansainvälisten<br />
tulonjakovertailujen mukaan OECD-maiden pienimpiin kuuluvia. Tämä ei<br />
johtunut niinkään palkkaeroista, jotka olivat Suomessa kutakuinkin samaa<br />
suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 41
Change language