Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö

More documents

Recommendations

Info

Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta (Information Society Technologies, IST) hankkeen tavoitteena on luoda kaikkien ulottuville käyttäjäystävällisiä ja tarpeisiin sopivia tietoteknisiä tuotteita ja palveluita. Näin ko h o tetaan kansalaisten elämänlaatua sekä teollisuuden kilpailukykyä. Tutkimusohjelman osiot liittyvät sekä perus- että soveltavaan tutkimukseen. IST on osa EU:n viidettä puiteohjelmaa. EU:n rahoitusosuus vuosina 1999–2002 on 3 600 miljoonaa euroa. EU rahoittaa pääsääntöisesti puolet kuluista. Ohjelmaa toteuttaa komissio ja Suomessa vastuutahona on Tekes. Ohjelman hallintokomiteassa on edustus opetusministeriöstä ja Tekesistä. suomi tietoyhteiskuntana 66
8 Johtopäätöksiä 8.1 Tietoyhteiskuntakehityksestä Suomessa Tietoyhteiskunnan kehittyminen Suomessa on ollut voimakasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomea pidetään yleisesti maana, jossa on jo monet tietoyhteiskunnan elementit. Silti Suomi elää vielä tietoyhteiskunnan murroskautta. Tietoyhteiskunnan syntyminen tarkoittaa uutta tapaa hoitaa asioita. Tämä edellyttää uudenlaista johtamiskulttuuria ja organisaatiota. Muutoksia tapahtuu yritysten ja julkisen hallinnon sisällä sekä niiden välisessä työnjaossa. Kansalaiset, yritykset ja julkinen hallinto ovat laajalti omaksuneet uuden tieto- ja viestintätekniikan käytön. Matkapuhelin on lyönyt itsensä läpi lähes kaikissa väestöryhmissä. Tieto- ja viestintäsektori on toimialana jatkanut voimakasta kasvua. Vaikka sähköinen kauppa on toistaiseksi ollut vaatimatonta, on esimerkiksi suomalaisilla pk-yrityksillä eurooppalaisia kilpailijoitaan keskimääräistä paremmat tekniset valmiudet verkkokauppaan. Tieto- ja viestintätoimialojen tuotteiden ja palvelujen kysynnän kasvu on edesauttanut sitä, että työllisyyden kasvu on Suomessa ollut yksi nopeimpia OECD-maissa. Suomen vahvalle tietoyhteiskuntakehitykselle voidaan hahmottaa useita taustatekijöitä. Maailmanlaajuisesti tietoyhteiskunnan kehittymisen lähtökohtana on ollut pitkälti voimakas teknologinen kehitys (’digitaalinen vallankumous’). Suomen kehitykseen vaikutti myös 1990-luvun alkupuolen lama, jonka jälkeen elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on syrjäyttänyt paperiteollisuuden merkittävimpänä vientisektorina. Koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettu runsaasti viime vuosikymmeninä. Osaamispohja ja vahvistunut ja on syntynyt uusia verkottuneen talouden malleja. Yksityisen sektorin kehityksen ja ponnistusten ohella myös julkinen sektori on panostanut tietoyhteiskunnan edistämiseen. Telekommunikaa tiotoimialan sääntelyn liberalisointi on edistänyt tietoliikennealan kilpailukyvyn vahvistumista ja uudistumista. Kansallisesti kokoava tietoyhteiskuntastrategia on tukenut ja osaltaan suunnannut kehitystä. Kaikille kansalaisille yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseen perustuva julkisen sektorin koulutuspolitiikka on luonut henkisiä edellytyksiä tietoyhteiskuntakehitykselle. Monet tekijät saattavat hidastaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Näkyvä esimerkki on työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde tietoteollisuudessa. Tietoyhteiskuntakehitys asettaa haasteita niin elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille kuin työvoimallekin. Erityisesti sähköisen kaupan nopea kehitys muuttaa yritystoimintaa ja elinkeinoelämän rakenteita. Työelämän instituutiot ovat uusien haasteiden edessä. Työvoiman koulutus sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja uudistaminen vaatii jatkuvaa huomiota. Verkottuminen luo paineita julkisen sektorin rakenteille ja eri hallinnontasojen väliselle työnjaolle. Voimakkaasta kehityksestä ja suomi tietoyhteiskuntana 67
Page 1 and 2:
Suomi tietoyhteiskuntana Tietoyhtei
Page 3 and 4:
Sisältö 1 Raportin tarkoitus ja l
Page 5 and 6:
2 Tietoyhteiskunta kansallisena tav
Page 7 and 8:
3 Uuden tieto- ja viestintä teknii
Page 9 and 10:
talouksia oli 100 000 enemmän kuin
Page 11 and 12:
KUVIO 3. Kotitaloudet, joilla on k
Page 13 and 14:
Verkon kautta jotain ostaneita oli
Page 15 and 16: TAULUKKO 4. Suomalaisten puhelimen,
Page 17 and 18: Vuonna 2005 nykyisten valtakunnalli
Page 19 and 20: johtuen. Myös tutkimus- ja mittaus
Page 21 and 22: 4 Tietoyhteiskuntakehityksen vaikut
Page 23 and 24: 5 ICT=Information and communication
Page 25 and 26: viestinpalveluita tarjoava yritys s
Page 27 and 28: Yleisimpiä suomalaisten Internetin
Page 29 and 30: 4.3 Vaikutukset yritysten toimintaa
Page 31 and 32: Internet tarjoaa yrityksille myös
Page 33 and 34: ICT:n hyödyntäminen vaikuttaa vah
Page 35 and 36: Internet ja verkkokauppa ovat lisä
Page 37 and 38: 5 Tietoyhteiskuntakehityksen yhteis
Page 39 and 40: tavoin kuin nykyisin, ja kehityksee
Page 41 and 42: tavoitteet sekä käytetyt painostu
Page 43 and 44: Oppimateriaalituottajat eivät kans
Page 45 and 46: että Internetin kautta on voitu mo
Page 47 and 48: sekä konkreettiset helpotukset eri
Page 49 and 50: MUUT KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT
Page 51 and 52: Kiihtyvä kilpailu markkinaosuuksis
Page 53 and 54: 7 Kehittämisohjelmat - meneillää
Page 55 and 56: tuotekehitys tarkoittaa osaamisen k
Page 57 and 58: lukuussa 1999 varmennepalvelujen ta
Page 59 and 60: kansallista kilpailukykyä ja työl
Page 61 and 62: 1) Kulttuuri- ja tietotuotteet ja p
Page 63 and 64: Suomen Akatemia Suomen Akatemia kä
Page 65: tavasti, ympäristöä säästävä
Page 69 and 70: ■ Tietoliikenneverkot ja -palvelu
Page 71 and 72: ■ Informaatiosektorin alueellinen
Page 73 and 74: Tieto- ja viestintätekniikka on ta
Page 75 and 76: 1. Koulutuksen, osaamisen ja tutkim
Page 77 and 78: selvitettävä, mitä odotuksia kan
Page 79 and 80: High-Level Expert Group (1997): Bui
Page 81 and 82: Törmälehto, V.-M. (1998): Tuloero
show all

Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?