Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
8 Johtopäätöksiä<br />
8.1 Tietoyhteiskuntakehityksestä Suomessa<br />
Tietoyhteiskunnan kehittyminen Suomessa on ollut voimakasta viimeisen<br />
kymmenen vuoden aikana. Suomea pidetään yleisesti maana, jossa on jo<br />
monet tietoyhteiskunnan elementit. Silti <strong>Suomi</strong> elää vielä tietoyhteiskunnan<br />
murroskautta. Tietoyhteiskunnan syntyminen tarkoittaa uutta tapaa hoitaa<br />
asioita. Tämä edellyttää uudenlaista johtamiskulttuuria ja organisaatiota.<br />
Muutoksia tapahtuu yritysten ja julkisen hallinnon sisällä sekä niiden<br />
välisessä työnjaossa.<br />
Kansalaiset, yritykset ja julkinen hallinto ovat laajalti omaksuneet<br />
uuden tieto- ja viestintätekniikan käytön. Matkapuhelin on lyönyt<br />
itsensä läpi lähes kaikissa väestöryhmissä. Tieto- ja viestintäsektori on<br />
toimialana jatkanut voimakasta kasvua. Vaikka sähköinen kauppa on<br />
toistaiseksi ollut vaatimatonta, on esimerkiksi suomalaisilla pk-yrityksillä<br />
eurooppalaisia kilpailijoitaan keskimääräistä paremmat tekniset valmiudet<br />
verkkokauppaan. Tieto- ja viestintätoimialojen tuotteiden ja palvelujen<br />
kysynnän kasvu on edesauttanut sitä, että työllisyyden kasvu on Suomessa<br />
ollut yksi nopeimpia OECD-maissa.<br />
Suomen vahvalle tietoyhteiskuntakehitykselle voidaan hahmottaa useita<br />
taustatekijöitä. Maailmanlaajuisesti tietoyhteiskunnan kehittymisen<br />
lähtökohtana on ollut pitkälti voimakas teknologinen kehitys (’digitaalinen<br />
vallankumous’). Suomen kehitykseen vaikutti myös 1990-luvun alkupuolen<br />
lama, jonka jälkeen elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti.<br />
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on syrjäyttänyt paperiteollisuuden<br />
merkittävimpänä vientisektorina. Koulutukseen sekä tutkimukseen<br />
ja tuotekehitykseen on panostettu runsaasti viime vuosikymmeninä.<br />
Osaamispohja ja vahvistunut ja on syntynyt uusia verkottuneen talouden<br />
malleja.<br />
Yksityisen sektorin kehityksen ja ponnistusten ohella myös julkinen<br />
sektori on panostanut tietoyhteiskunnan edistämiseen. Telekommunikaa<br />
tiotoimialan sääntelyn liberalisointi on edistänyt tietoliikennealan<br />
kilpailukyvyn vahvistumista ja uudistumista.<br />
Kansallisesti kokoava tietoyhteiskuntastrategia on tukenut ja osaltaan<br />
suunnannut kehitystä. Kaikille kansalaisille yhtäläisten mahdollisuuksien<br />
tarjoamiseen perustuva julkisen sektorin koulutuspolitiikka on luonut<br />
henkisiä edellytyksiä tietoyhteiskuntakehitykselle.<br />
Monet tekijät saattavat hidastaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä.<br />
Näkyvä esimerkki on työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde<br />
tietoteollisuudessa. Tietoyhteiskuntakehitys asettaa haasteita niin elinkeinoelämälle,<br />
julkiselle sektorille kuin työvoimallekin. Erityisesti sähköisen<br />
kaupan nopea kehitys muuttaa yritystoimintaa ja elinkeinoelämän<br />
rakenteita. Työelämän instituutiot ovat uusien haasteiden edessä. Työvoiman<br />
koulutus sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja uudistaminen vaatii jatkuvaa<br />
huomiota. Verkottuminen luo paineita julkisen sektorin rakenteille ja<br />
eri hallinnontasojen väliselle työnjaolle. Voimakkaasta kehityksestä ja<br />
suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 67
Change language