Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tavoin kuin nykyisin, ja kehitykseen aiemmin liitetyt positiiviset lupauk -<br />
set saattavat tulla selkeämmin näkyviin. Toisaalta uusien ratkaisujen<br />
yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset samoin kuin niihin liittyvät<br />
riskitkin ovat mittasuhteiltaan entistä suurempia. Entistä keskeisemmäksi<br />
muodostuu tällöin teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden kytkeytyminen<br />
toisiinsa niin, että toteutettavat uudet ratkaisut muodostuvat käyttäjien<br />
näkökulmasta hyödyllisiksi. Samoin tulee yhä tärkeämmäksi harjoittaa<br />
sellaista yleistä talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka puitteissa uudet<br />
tekniset ratkaisut voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja tehokkaasti, mutta<br />
samalla sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.<br />
Tietoyhteiskunnan etenemisellä on eri suuntaisia, osin paradoksaalisiakin,<br />
sosiaalisia vaikutuksia. Nämä eivät johdu tietoyhteiskunnasta tai<br />
tietotekniikasta sinänsä, vaan siitä millaisin ehdoin ja periaattein<br />
tietoyhteiskuntaa toteutetaan.<br />
5.2 Huomioita tietoyhteiskuntakehityksen sosiaalisista<br />
vaikutuksista Suomessa<br />
Seuraava tarkastelu koskee lähinnä 1990-luvun alkuvuosien taloudellisen<br />
laman jälkeistä aikaa eli suomalaisen tietoyhteiskunnan varsinaista<br />
läpimurtovaihetta.<br />
a) Työ ja työllisyys<br />
Euroopan unionin komission työllisyyttä ja tietoyhteiskuntaa koskevassa<br />
tiedonannossa (Työllisyysstrategiat ja tietoyhteiskunta. EU:n komission<br />
tiedonanto 4.2.2000 COM(2000) 48 Lopull.) on äskettäin kiinnitetty<br />
huomiota niihin potentiaalisiin työllisyysvaikutuksiin, joita uuden<br />
informaatiotalouden kasvulla voisi olla Euroopalle. <strong>Suomi</strong> käy esimerkiksi<br />
siitä, miten nämä mahdollisuudet voivat toteutua käytännössä. Suomessa<br />
informaatiosektorin työllinen työvoima on laman jälkeen kasvanut selvästi<br />
voimakkaammin kuin muilla toimialoilla, ja erityisen suuri on ollut<br />
informaatiosektorin tavarantuotannon merkitys32 . Informaatiosektorin<br />
johtavilla yrityksillä on ollut keskeinen merkitys koko kansantalouden<br />
kasvuun ja työllisyyskehitykseen. Voidaan siten sanoa, että nimenomaan<br />
tietoyhteiskunnan voimakkaan etenemisen ansiosta työllisyys on kasvanut<br />
Suomessa vuodesta 1994 lähtien lähes kahden prosentin vuosivauhtia eli<br />
selvästi nopeammin kuin OECD-maissa tai Länsi-Euroopassa keskimäärin.<br />
Tämän tuloksena myös maamme työllisyysaste on noussut vuosituhannen<br />
vaihteessa noin 67 %:iin.<br />
Tietoyhteiskuntakehityksen aikaansaamat työllisyysvaikutukset ovat<br />
olleet Suomessa, kuten muuallakin, luonteeltaan suhteellisen valikoivia.<br />
Informaatiosektori on työllistänyt ennen muuta nuoria, alle 35-vuotiaita<br />
ja suhteellisen hyvin koulutettuja työntekijöitä. Tämän sektorin työllisyyskasvun<br />
painopistealueet ovat olleet Turku–Helsinki -akselilla sekä<br />
Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seudulla. Sama kehityskuva on ollut<br />
nähtävissä myös maamme yleisessä erityisesti pääkaupunkiseudulle<br />
kohdentuneessa työllisyyskehityksessä.<br />
Tietoyhteiskuntakehityksen tukemasta hyvästä talouskasvusta huolimatta<br />
kehityksellä on ollut myös kääntöpuolensa. Useilla Pohjois- ja<br />
32 Tilastokeskus 1999: Tiedolla tietoyhteiskuntaan II, 115–121<br />
suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 39
Change language