Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kiihtyvä kilpailu markkinaosuuksista saattaa kuitenkin johtaa siihen,<br />
että tarjonta keskittyy vain parhaiten kannattaville alueille ja osa<br />
väestöstä jää ainakin alkuun viimeisimmän ja kehittyneimmän tekniikan<br />
tarjonnan ulkopuolelle. Palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon ja niihin<br />
pääsemiseksi tarvitaan yhä parempia yhteyksiä. Euroopassa ja myös<br />
Suomessa on herännyt keskustelu siitä, miten turvataan korkeatasoiset<br />
verkkoyhteydet ja palvelut alueellisesti tasapainoisella tavalla.<br />
EU:n yhteisölainsäädäntö edellyttää operaattoreita tarjoamaan tiettyjä<br />
yleispalveluita televerkon välityksellä kaikille tasapuolisesti ja kohtuuhinnoin.<br />
Yleispalvelun käsite on toistaiseksi melko suppea, mutta muun muassa<br />
tulevassa EU:n telelainsäädännön uudelleentarkastelussa saattaa tulla esille<br />
paineita laajentaa sitä. Arvioitavaksi tulee muun muassa se, mikä on riittävä<br />
kaikille välttämätön tiedonsiirtonopeus ja kapasiteetti tietoyhteiskunnan<br />
palveluiden käyttämiseksi ja millä tekniikalla yleispalvelu tuotetaan.<br />
Suomessa yleispalvelun tarjoaminen ei nytkään ole sidottu pelkästään<br />
kiinteisiin verkkoihin. Teleyritys voi tarjota näitä palveluita myös<br />
matka viestinverkkojen kautta. Tällöin palvelut on kuitenkin tarjottava<br />
loppukäyttäjälle lankaverkon hinnaston mukaisin maksuin.<br />
Telemarkkinalaissa on teleyrityksille määrätty ns. palvelupakko omalla<br />
toimialueellaan eli palvelun tarjoamisesta yhdellekään loppukäyttäjälle ei<br />
lähtökohtaisesti voi kieltäytyä. Lainsäädännössä ei aseteta eroa sille, kuka<br />
teleyrityksen tai televerkon omistaa. Toisaalta teleyritystä ei velvoiteta<br />
tarjoamaan palvelujaan tappiolla. Mikäli käyttäjähinnat näyttäisivät<br />
kohoavan kohtuuttomuuksiin eivätkä teleyritykset voisi tarjota niitä<br />
taloudellisesti mielekkäällä tavalla, tulisi ottaa käyttöön EU-lainsäädännössä<br />
määriteltyjä keinoja palvelujen tarjonnan rahoittamiseksi. Sallittuja keinoja<br />
kattaa yleispalvelun tarjonnasta aiheutuva rasitus ovat yleispalvelurahaston<br />
kokoaminen ja rasitetun teleyrityksen oikeut taminen keräämään<br />
kustannuksensa muilta teleyrityksiltä yhdysliikennemaksuissa.<br />
Liikenneministeriö selvittää parhaillaan nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien<br />
tarjontaa sekä julkisen vallan toimien vaikutusta yleiseen tietoyhteiskuntakehitykseen.<br />
Tutkimus selvittää erityisesti valokaapeliverkkojen ja<br />
muiden nopeiden tiedonsiirtoteknologioiden optimaalista rakentamista ja<br />
kustannuksia sekä tarvetta edistää niiden tarjontaa julkisen vallan keinoin<br />
Suomessa. Tutkimus valmistuu syksyllä 2000.<br />
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on esitetty julkisen sektorin nykyistä<br />
voimakkaampaa puuttumista laajakaistaisen tietoliikenneinfrastruktuurin<br />
rakentamiseen ja kehittämiseen. Suomessa kuitenkin yksityinen sektori<br />
vastaa viestintäinfrastruktuurin rakentamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta.<br />
Julkisella vallalla on erilaisia mahdollisuuksia laajakaistaisen viestinnän<br />
kehityksen ohjaajana. Tärkein rooli on toimia sääntelijänä. Lainsäädännössä<br />
voidaan ottaa huomioon kaikkien etu tasapuolisesti. Julkinen valta voi<br />
toimia myös sähköisten palveluiden kehittäjänä. Julkisessa keskustelussa<br />
on muun muassa ehdotettu, että osa laajakaistaverkosta eriytettäisiin<br />
omaksi valtion ohjauksessa olevaksi verkoksi tai että valtiovalta muilla<br />
tavoin tukisi laajakaistaisen verkon rakentamista tai siihen pääsyä. Tämä<br />
merkitsisi sitä, että julkinen valta ryhtyisi ikään kuin liike-elämän toimijaksi<br />
ja joutuisi tällöin muun muassa ottamaan kantaa siihen, millaiseen<br />
suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 51
Change language