Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö

Internet ja verkkokauppa ovat lisänneet tapoja, joilla kuluttajat voivat
viestiä sekä hankkia tietoa, tuotteita ja palveluita ajasta ja paikasta
riippumatta. Internetin käytön kasvu lisää paikallispuheluiden, nopeiden
tiedonsiirtoyhteyksien sekä Internet-yhteyteen tarvittavien liittymien
ja päätelaitteiden kysyntää. Lähitulevaisuudessa suurin kasvu Internetyhteyksissä
tapahtuu muiden päätelaitteiden kuin tietokoneiden,
esimerkiksi matkapuhelinten ja interaktiivisen tv:n, kautta (EITO, 2000).
Tietokone on kuitenkin edelleen suosituin päätelaite. EITO:n mukaan
Länsi-Euroopassa on vuonna 2003 yli 350 miljoonaa Internet-yhteyden
tarjoavaa päätelaitetta, joista tietokoneita on noin 200 miljoonaa.
Tietoliikennepalvelujen kysyntä kasvaa. Niiden ennustetaan olevan vuonna
2004 jo lähes 4 % yksityisestä kulutuksesta.
Työllisyys ja koulutus
Informaatiosektori työllistää yli satatuhatta henkeä, mikä on yli 5 % kaikista
työllisistä. 30 Alalohkoista työllisyyden kasvu on ollut huomattavinta
ICT-tavaroiden tuotannossa: vuosina 1994–97 työllisyys kasvoi noin
70 %. 31 Teleoperaattorit työllistivät vuonna 1997 hieman alle 20 000
henkeä, mikä ei poikkea merkittävästi 1990-luvun alun tilanteesta.
Tietojenkäsittelypalvelujen ja sisältöteollisuuden merkitys työllistäjänä
on kasvanut. Suomessa uusmedian tuotantotoiminnassa työskenteli noin
1 200 henkilöä vuonna 1997, kun vuoden 2000 loppupuolella alan on
ennakoitu työllistävän noin 2 800 henkilöä.
Koulutetun työvoiman ja erityisesti IT-osaajien tarve kasvaa edelleen.
EITO:n mukaan Länsi-Euroopassa jäi vuonna 1998 täyttämättä yli puoli
miljoonaa IT-työpaikkaa ammattitaitoisen työvoiman puuttuessa; vajeen
ennustetaan olevan vuonna 2002 jo 1,6 miljoonaa. EU:n kasvu- ja
työllisyyskyselyn perusteella koulutetun työvoiman tarve on Suomessa
EU-maiden keskiarvoa suurempi. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton
arvion mukaan työvoimavaje kasvaa Suomessa 200 000 henkilöön vuoteen
2010 mennessä. Puute ammattitaitoisesta työvoimasta on jo havaittavissa.
Suomessa syksyllä 1999 tehdyn kyselyn perusteella 42 %:lla metalli- ja
elektroniikkateollisuuden yrityksistä oli vaikeuksia ammattitaitoisen
työvoiman löytämisessä. Yksittäisistä ammattiryhmistä eniten puutetta on
tietotekniikan osaajista, kuten elektroniikka- ja tietotekniikka insinööreistä
sekä atk-päälliköistä ja -suunnittelijoista.
Informaatiosektorin kasvava merkitys työllistäjänä ja sen erityistarpeet
työvoiman suhteen (kuten tekninen koulutustausta) asettavat paineita
Suomen koulutusjärjestelmälle. Tietoyhteiskuntakehityksen vaikutus koulutukseen
näkyy muun muassa tietotekniikka-alan koulutuksen kymmenkertaistumisena
vuosien 1971 ja 1996 välillä. Tietoteollisuuteen liittyvän
koulutuksen aloituspaikkojen määrä onkin kasvanut yliopistoissa 87 %
(2 800 paikkaan) ja ammattikorkeakouluissa 157 % (4 900 paikkaan)
vuosina 1993–98.
30 Vuonna 1997 sektorin työllisyys oli kaikkiaan 112 000 henkilöä eli 5,5 % kaikista työllisistä; sektori vastasi noin 13 %:sta työllisyyden kasvusta samana
vuonna (Tilastokeskus 1999, Tiedolla tietoyhteiskuntaan II). Tilastokeskuksen laskelma informaatiosektorin työllisyydestä sisältää myös sisältötuotannon -
toisin kuin OECD:n ICT-toimialan työllisyyttä kuvaava luku – ja on täten alaviitteessä 7 esitettyä prosenttilukua suurempi.
31 Elektroniikka- ja sähköalan henkilöstömäärä lisääntyi 18 000 henkilöllä vuosina 1994–96. Erityisesti telelaitevalmistuksen merkitys työllistäjänä Suomessa
kasvoi 1990-luvun aikana: sen henkilökunnan määrä ylitti 21 600 vuonna 1997, kun vastaava luku vuonna 1990 oli noin 8 500 työntekijää.
suomi tietoyhteiskuntana 35