Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
5 Tietoyhteiskuntakehityksen<br />
yhteiskunnallisista vaikutuksista<br />
5.1 Keskustelu tietoyhteiskunnan<br />
sosiaalisista vaikutuksista<br />
Yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa ’tietoyhteiskunnasta’ on käyty<br />
keskustelua jo runsaan parin vuosikymmenen ajan, ja sen kuluessa<br />
on esitetty myös monia myöhemmin perusteettomiksi osoittautuneita<br />
tulevaisuuden visioita. Keskustelu tietoyhteiskunnan etenemisestä on<br />
viime aikoina laajentunut, mutta kysymykset tietoyhteiskuntakehityksen<br />
sosiaalisista vaikutuksista sekä näiden jakautumisesta eri väestöryhmien<br />
kesken ovat jääneet avoimiksi. Eri maiden hallitukset ja elinkeinoelämä<br />
ovat suhtautuneet yleensä optimistisesti tietoteknisen kehityksen avaamiin<br />
kasvun ja hyvinvoinnin näköaloihin. Samaan tietotekniikan lisääntyvän<br />
käyttöönoton aikaan on kuitenkin väitetty syrjäyttävän ihmistyötä yhä<br />
uusilla alueilla, minkä on oletettu johtavan teollisuusmaat kasvavien<br />
työttömyysongelmien eteen. Yksioikoisimmat työn lopun visiot ovat<br />
tosin menettäneet uskottavuuttaan sitä mukaa kun työllisyys on jatkanut<br />
kasvuaan etenkin uuden talouden kärkimaassa Yhdysvalloissa.<br />
On myös kysytty, miten ihmiset ja yhteiskunta hyötyvät tietoyhteiskunnan<br />
etenemisestä. Koituuko esimerkiksi uuden yritystoiminnan kasvun<br />
mukanaan tuoma vauraus koko yhteiskunnan hyväksi, vai jäävätkö hyödyt<br />
pääasiassa vain joidenkin etuoikeutettujen ryhmien nautittaviksi? Lisääkö<br />
ihmisten aisteihin yhä uusia kanavia myöten vyöryvä viihteen ja tiedon<br />
tulva todella myös heidän sivistystään tai ymmärrystään? Miten ihmisten<br />
välinen vuorovaikutus muuttuu? Parantavatko matkapuhelimet, muut<br />
uudet tekniset välineet sekä niiden lakkaamaton käyttö jollakin oleellisella<br />
tavalla ihmisten elämisen laatua?<br />
Useat kehityksen tulkitsijat pitävät sinänsä kiistattomina niitä positiivisia<br />
mahdollisuuksia, joita sisältyy uuden tieto- ja viestintätekniikan kehittymiseen<br />
sekä sen soveltamiseen yhteiskunnan eri toiminnoissa.<br />
Käytännössä näiden mahdollisuuksien on kuitenkin havaittu toteutuneen<br />
vain rajatusti ja osin hyvin ristiriitaisella tavalla. Esimerkiksi uuden tieto- ja<br />
viestintätekniikan leviäminen on ulottunut kaikkein kehittyneimmissäkin<br />
teollisuusmaissa vain osaan väestöstä, ja varsinkin etnisten vähemmistöjen,<br />
alempien tuloryhmien, vähän koulutusta saaneiden ja ikääntyneiden<br />
keskuudessa on paljon henkilöitä, joilla ei ole käytettävissään tietokoneita,<br />
niiden käytössä tarvittavia valmiuksia tai mahdollisuutta päästä Internetiin.<br />
Vielä suuremmiksi erot ovat muodostuneet maailmanlaajuisessa<br />
mittakaavassa, mitä kuvastaa muun muassa se, että yli 90 % kaikista<br />
Internet-liittymistä on nykyisin teollisuusmaissa (UNDP 1999, World<br />
Bank 1998).<br />
Kehityksen valikoiva luonne on nähtävissä myös työmarkkinoilla. Tieto -<br />
yhteiskunnan eteneminen on lisännyt nuoren ja hyvin koulutetun työ -<br />
voiman kysyntää etenkin nopeasti kasvavilla uuden talouden toimialoilla,<br />
suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 37
Change language