Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö

More documents

Recommendations

Info

9 Kehittämis- ja toimenpideehdotukset Suomessa julkinen ja yksityinen sektorit ovat tehneet tuloksellista yhteistyötä tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen, televiestinnän kilpailun nopea ja tehokas avaaminen, tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen kehittäminen sekä lainsäädännön ja muun sääntelyn kehittäminen vastaamaan uusia tarpeita. Neuvottelukunta pitää Suomessa valittua tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja sen mukaisesti toteutettuja hankkeita ja tehtyjä ratkaisuja oikeansuuntaisina. Toimenpiteet ovat luoneet hyvät lähtökohdat, mutta monilta osin varsinainen työ on vielä edessäpäin. Jatkossa toimenpiteitä on tehostettava, vahvistettava ja sopeutettava uusiin tarpeisiin. Euroopan komissio julkaisi 8.12.1999 eEurope – Tietoyhteiskunta kaikille -aloitteen, joka käsiteltiin Eurooppa-neuvoston Lissabonin kokouksessa maaliskuussa 2000. Huippukokous tuki aloitetta ja kehotti komissiota laatimaan toimintasuunnitelman. Eurooppa-neuvosto korosti muun muassa Euroopan viestintäinfrastruktuurin, sähköisen kaupankäynnin, koulutuksen, julkisten palvelujen, tutkimustoiminnan ja sisältötuotannon kehittämistä keinoina edistää taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Huippukokouksen päätelmien mukaan kaikilla kansalaisilla tulee olla tietoyhteiskunnassa elämiseen ja työskentelyyn tarvittavat taidot. Tietotekniikkaa tulee päätelmien mukaan käyttää aluekehitystä uudistavasti, ympäristöä säästävän teknologian käyttöä on edistettävä ja sisältötuotannossa on tuettava Euroopan kulttuurista moninaisuutta. Euroopan komissio julkaisi 24.5.2000 hanketta koskevan toimintasuunnitelman, jota käsitellään Eurooppa-neuvoston kokouksessa Feirassa 19.–20. kesäkuuta 2000. Toimintasuunnitelmassa mainitut toimenpiteet ajoittuvat vuosille 2000–2002. Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta pitää eEurope -ohjelman tavoit teita tärkeinä Suomen kannalta ja katsoo, että Suomen tulisi sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen. Osa eEurope –hankkeessa esitetyistä toi menpiteistä on Suomessa jo toteutettu tai käynnistetty. Neuvottelukunta katsoo, että Suomen tulisi pyrkiä toteuttamaan ohjelman kansallisella vastuulla olevat toimenpiteet, kuten opettajien tietoteknisten valmiuksien parantaminen ja hallinnon sähköisten palvelujen kehittäminen, nopeammin kuin mitä toimintasuunnitelmassa on esitetty. Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta pitää koulutusta, osaamista ja tutkimusta, tietoliikenneinfrastruktuuria, toiminta- ja säädösympäristöä, syrjäytymiskehityksen ehkäisemistä ja julkisen sektorin palveluja keskeisimpänä alueina, joihin on kiinnitettävä huomiota tietoyhteiskuntakehityksen vahvistamiseksi. Näitä alueita koskevat seuraavassa luetellut toimenpide-ehdotukset täydentävät hallituksen hankesalkun tietoyhteiskuntahankkeita sekä tukevat eEurope -hankkeen tavoitteita. suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 74
1. Koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen vahvistaminen ■ Tieto- ja viestintätekniikan alojen koulutusta on vahvistettava ammattityövoiman saatavuuden lisäämiseksi. Koulutusta on kohdennettava myös jo työelämässä mukana oleviin ikäluok kiin. Koulutustarjonta on pyrittävä tekemään houkuttelevaksi mahdollisimman monille. Koulutuksen laatuun, korkeakoulujen resursseihin sekä alan tutkija- ja opettajakoulutuksen lisäämiseen on panostettava. ■ Tietoyhteisyhteiskunnassa tarvitaan tieto- ja viestintätekniikan tuntemusta ja taitoja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetusta on sisällytettävä kaikkien koulutusalojen opetusohjelmiin. ■ Riittävä ’digitaalinen luku- kirjoitustaito’ on annettava jo peruskoulussa siten, että tietotekniikan ja -verkkojen käyttö tulee jokaisen kansalaisen perustaidoksi. ■ Tieto- ja viestintätekniikan koulutusta työelämässä oleville ja muulle aikuisväestölle tulee lisätä. ■ Tieto- ja viestintätoimialojen ja alan tutkimuksen kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi maahan tarvitaan myös ulkomaista ammattityövoimaa. Selvitetään, miten Suomen mahdollisuuksia kilpailla ammattityövoimasta voidaan parantaa. ■ Julkisen sektorin tutkimus- ja kehitysrahoitusta on kasvatet tava tasapainoisessa suhteessa yksityisen sektorin panostuksiin. Julkisen sektorin panostusta on jatkuvasti arvioitava ja suunnattava erityisesti suuriin, pitkän aikavälin markkinapotentiaalia omaaviin tutkimushankkeisiin. 2. Tietoliikenneinfrastruktuuri ■ Tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin palvelujen tarjontaa on edelleen vapautettava (esimerkiksi kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksissä). Sääntelyllä ja tarvittaessa kehittämistoimintaan osallistumalla on varmistettava, että vaihtoehtoisilla teknologioilla on mahdollisuus kehittyä markkinoilla. Uusien yrittäjien tuloa alalle on helpotettava. Näihin tavoitteisiin pyritään myös kansainvälisesti sekä Euroopan yhteisössä että maailmanlaajuisilla markkinoilla. ■ Tieto- ja viestintäpalvelujen saatavuutta ja käytön levinneisyyttä eri alueilla ja käyttäjäryhmissä on seurattava. Erityisesti on seurattava laajakaistaisten tiedonsiirto palvelujen alueellista leviämistä ja pullonkauloja. ■ Viestintäpalvelujen saatavuuden, korkean tason ja edullisen hintatason varmistamiseksi toimilupapolitiikan tulee vastaisuudessakin perustua valittuun linjaan, jonka mukaan toimilupien myöntäminen perustuu hakijoiden toiminta edellytysten ja luotettavuuden arviointiin. Toimilupien myöntämiseksi ei järjestetä huutokauppoja. 3. Toiminta- ja säädösympäristö suomi <strong>tietoyhteiskuntana</strong> 75
Page 1 and 2:
Suomi tietoyhteiskuntana Tietoyhtei
Page 3 and 4:
Sisältö 1 Raportin tarkoitus ja l
Page 5 and 6:
2 Tietoyhteiskunta kansallisena tav
Page 7 and 8:
3 Uuden tieto- ja viestintä teknii
Page 9 and 10:
talouksia oli 100 000 enemmän kuin
Page 11 and 12:
KUVIO 3. Kotitaloudet, joilla on k
Page 13 and 14:
Verkon kautta jotain ostaneita oli
Page 15 and 16:
TAULUKKO 4. Suomalaisten puhelimen,
Page 17 and 18:
Vuonna 2005 nykyisten valtakunnalli
Page 19 and 20:
johtuen. Myös tutkimus- ja mittaus
Page 21 and 22:
4 Tietoyhteiskuntakehityksen vaikut
Page 23 and 24: 5 ICT=Information and communication
Page 25 and 26: viestinpalveluita tarjoava yritys s
Page 27 and 28: Yleisimpiä suomalaisten Internetin
Page 29 and 30: 4.3 Vaikutukset yritysten toimintaa
Page 31 and 32: Internet tarjoaa yrityksille myös
Page 33 and 34: ICT:n hyödyntäminen vaikuttaa vah
Page 35 and 36: Internet ja verkkokauppa ovat lisä
Page 37 and 38: 5 Tietoyhteiskuntakehityksen yhteis
Page 39 and 40: tavoin kuin nykyisin, ja kehityksee
Page 41 and 42: tavoitteet sekä käytetyt painostu
Page 43 and 44: Oppimateriaalituottajat eivät kans
Page 45 and 46: että Internetin kautta on voitu mo
Page 47 and 48: sekä konkreettiset helpotukset eri
Page 49 and 50: MUUT KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT
Page 51 and 52: Kiihtyvä kilpailu markkinaosuuksis
Page 53 and 54: 7 Kehittämisohjelmat - meneillää
Page 55 and 56: tuotekehitys tarkoittaa osaamisen k
Page 57 and 58: lukuussa 1999 varmennepalvelujen ta
Page 59 and 60: kansallista kilpailukykyä ja työl
Page 61 and 62: 1) Kulttuuri- ja tietotuotteet ja p
Page 63 and 64: Suomen Akatemia Suomen Akatemia kä
Page 65 and 66: tavasti, ympäristöä säästävä
Page 67 and 68: 8 Johtopäätöksiä 8.1 Tietoyhtei
Page 69 and 70: ■ Tietoliikenneverkot ja -palvelu
Page 71 and 72: ■ Informaatiosektorin alueellinen
Page 73: Tieto- ja viestintätekniikka on ta
Page 77 and 78: selvitettävä, mitä odotuksia kan
Page 79 and 80: High-Level Expert Group (1997): Bui
Page 81 and 82: Törmälehto, V.-M. (1998): Tuloero
show all

Suomi tietoyhteiskuntana - Valtiovarainministeriö

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?