Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa - Tampereen ...

(Kiviniemi 2005, 27-28.)Verkko-oppimisympäristössä on mahdollista myös toteuttaa erilaisia pitkäkestoisia ongelmanratkaisutehtäviätai työskentelyprosesseja. Tällöin oppimistehtävät ja opiskelu koostuvat tiettyyn ongelmanratkaisuprosessiinosallistumisesta. Projektimuotoisessa ja ongelmaratkaisukeskeisessä työskentelyssä painottuuerityisesti ongelmaratkaisuprosessin ohjaus kuin ennakkoon pitkälle työstettyjen sisällöllisten moduulienmerkitys. Verkko-oppimisympäristössä prosessia voidaan ohjata muun muassa jäsentämällä oppimisympäristöongelmanratkaisuprosessin mukaan vaiheistaen. (Kiviniemi 2005, 30-31.)Kolin ja Silanderin mukaan ongelmanratkaisuun perustuvilla oppimisympäristöillä voidaan hyvin aktivoidaopiskelijaa ja liittää opeteltavia asioita autenttisiin, aitoihin ympäristöihin. Opiskelijan oman ongelmanasettelunmuodostaminen on keskeistä opiskelijan motivaation ja aktivoinnin kannalta. Ne luovat opiskelijalletarpeen omaksua uutta tietoa. (Koli & Silander 2006, 140.)Erilaisiin projekteihin osallistuminen Kolin ja Silanderin mukaan edistää opiskelijoiden osaamisen kehittymistä,kun oppimisympäristö liitetään kiinteästi osaksi T&K –toimintaa. Osallistuminen laajempaan projektiinlisää opiskelijan aktiivisuutta ja motivoi toimimaan projektin tavoitteiden mukaisesti. Projektissa opitaanerityisesti työelämässä tarvittavia taitoja. Projekteissa kehittyvät erityisesti yksilön yhteistyö-, vuorovaikutus-ja kommunikaatiotaidot. (Koli & Silander 2006, 158-159.)1.3 Projektioppiminen ja sen mahdollisuudet ammattikorkeakoulussaSatakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kolme ydinprosessia on opetus, tutkimus ja kehittämistoimintasekä aluekehitysvaikutus. Samkin pedagogisen toiminnan perustana on humanistinen ihmiskäsitys, kehittyvätiedonkäsitys ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. (Satakunnan ammattikorkeakoulun strategia 2007.)SAMKin strategian mukaan tutkimuksella ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa uutta tietoa,tutkimusta ja/tai kokemusta hyödynnetään uusien tuotteiden, palvelujen, tuotantoprosessien tai menetelmienluomiseen tai olemassa olevien parantamiseen. Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan luonteeseen kuuluu,että se on asiakaslähtöistä. (Satakunnan ammattikorkeakoulun strategia 2007.)Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan strategian tavoitteiden mukaan T&K –toiminta tulee olla kiinteä osaopetusta ja SAMKin oma henkilöstö ja opiskelijat ovat toiminnan pääresurssi. Yhtenä strategisena toimenpiteenäon määritelty tavoitteeksi rakentaa opiskelijoiden osallistuminen T&K –hankkeisiin osaksi heidän oppimisprosessiaan.(Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistoiminnan strategia 2005, 7-8.)Kuvataiteen koulutusohjelmassa T&K –hankkeet ovat keskittyneet kuvataiteen yrittäjyyden kehittämiseen.Vuodesta 2000 on toteutettu kolme erillistä hanketta, joiden tavoitteena on ollut lisätä kuvataiteen opiskelijoidentietoutta yrittäjyydestä ja kehittää heidän valmiuksiaan toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana taiyrittäjänä.Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta puhuttaessa viitataan usein soveltavaan tutkimukseen,kehittämistyöhön tai palvelutoimintaan. Tällöin tarkastelukulmana tulee nähdä opiskelijoiden ja opettajienyhdessä tai erikseen toteuttama työelämälähtöinen toiminta. Toiminnan skaala ulottuu yksittäisistäopiskelijan tekemistä töistä laajoihin yhteistoimintaprojekteihin. (Saurio & Heikkinen 2004, 14-15.)T&K –toiminnan ja koulutuksen välistä riippuvuutta tulee Saurion ja Heikkisen mukaan tarkastella opiskelijoidenroolien kautta T&K –toiminnassa. Peruslähtökohtana on, että opiskelijaan suhtaudutaan tasavertaisesti,mutta samalla on kuitenkin muistettava, että opiskelijan panos on erittäin riippuvainen opiskelijantieto- ja taitotasosta. (Saurio & Heikkinen 2004, 18.)Raij toteaa, että kehittämishankkeisiin osallistuminen edellyttää opetuksen suuntaamista siten, että opiskelijoillaon mahdollisuus saada tarvittavat oppimisen työvälineet haltuunsa, jotta työskentely kehittämishankkeissaolisi mahdollista. Näinä työvälineinä Raij näkee muun muassa perustaidot, vastaavat käsitteistöt ja alaakoskevan uusimman tiedon, sen hankinnan ja soveltamisen. (Raij 2003, 54.)Ammattikorkeakoulujen kehittymisessä Orelma ja Järvinen näkevät konkreettisten pedagogisten ratkaisujenkehittämisen. Yhtenä konkreettisena keinona on opetuksen sitominen tiiviisti käytännön työelämään. (Orelma& Järvinen 2000, 103.)Myös Suomala pitää ammattikorkeakoulujen keskeisenä velvollisuutena toteuttaa työelämää palvelevaa jaTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 23