Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa - Tampereen ...

nessa vaiheessa esitetään aiheeseen liittyvät käsitteet ja määritellään ne. Neljänneksi esitetään esimerkkejätilanteista, joissa nykypäivän insinööri saattaa törmätä aiheeseen. Lopuksi opiskelijan purtavaksi annetaanlyhyitä tehtäviä, jotka testaavat käsitteen ymmärtämistä. Varsinaisesti niissä ei pyydetä laskemaan mitäännumeroarvoja. Seuraavassa jako havainnollistetaan neljällä esimerkkikalvolla, jotka käsittelevät vektorienpistetuloa.Vaihe 1. Kuten tunnettua meillä on kaksi peruslaskutoimitusta: yhteenlasku ja kertolasku. Tässä tarkastelemmekertolaskua, eli tapoja miten kaksi vektoria voidaan kertoa keskenään. Esimerkkikalvossa esitetäänkyseiselle matematiikan alueelle asettuvat eri mahdollisuudet, joita lähdetään tarkastelemaan yksi kerrallaan.Tässä tarkasteltavaksi otetaan sitten kohta 1 eli pistetulo.Vaiheessa 2 kerrotaan, että pistetulo keksittiin, kun mekaniikassa haluttiin löytää selväpiirteinen menetelmävoiman tekemän työn määrittämiseksi. Samalla kalvolla päästään jo vaiheeseen 3, sillä siinä määritelläänpistetulon laskemisen kannalta olennainen suure: tarkasteltavien vektorien välinen kulma. Tämän kulmanavulla voidaan esittää määritelmä, joka perusteella pistetulo voidaan laskea. Jatkossa tämän konkreettiseenesimerkkiin perustuvan määrittelyn pohjalta käsittely laajennetaan abstraktille tasolle.Vaiheessa 4 annetaan esimerkkejä pistetulon sovelluksista insinöörityössä. Sovelluksia onkin helppo löytää,sillä suuri osa fysiikkaa voidaan mallintaa pistetulon avulla. Tässä rajoitutaan kolmeen sähkömagnetiikanperussuureeseen.TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 50