Raportti - Hämeen ammattikorkeakoulu

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Koonnut Riitta HakulinenKeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Yhteistyössä:Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaHämeen ammattikorkeakouluLahden ammattikorkeakouluPirkanmaan ammattikorkeakoulu1

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002SISÄLLYSLUETTELOKeVät -projektin toiminnasta 2000–2002.................................................................................. 1Yleistä......................................................................................................................................... 3TOIMINTAA ERI AMMATTIKORKEAKOULUISSA .......................................................... 51. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ................................................................................... 51.1 Sosiaalialan koulutusohjelma........................................................................................... 51.2 Bioanalytiikan koulutusohjelma....................................................................................... 51.3 Ammattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutus.... 71.4 Ruotsin kielen itseopiskelumateriaali............................................................................... 71.5 Stadian tekniikan yksikön työ KeVät -projektissa ........................................................... 72. Hämeen ammattikorkeakoulu .............................................................................................. 132.1 Koulutusohjelmakohtaiset kehittämishankkeet.............................................................. 132.2 Ammattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutus.. 142.3 LUMA-opintojen ja kieltenopiskelun tukitoimet........................................................... 163. Lahden ammattikorkeakoulu................................................................................................ 183.1 Opintojen ohjauksen kehittäminen................................................................................. 193.2 Opiskelijajärjestön aktiviteetit........................................................................................ 213.3 Vaihtoehtoisuutta opiskeluun......................................................................................... 233.4 LUMA-tuki ja kielten tukitoimet ................................................................................... 234. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu......................................................................................... 254.1 Hallinnon ja kaupan alan kehittämishanke..................................................................... 254.2 Ammattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutus.. 254.3 Vaihtoehtoisuutta opiskelutapoihin................................................................................ 264.4 Muuta ............................................................................................................................. 27MUUTA TOIMINTAA............................................................................................................ 28KeVät HANKKEEN ARVIOINNIN YHTEENVETO............................................................ 292

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002_______________________________YleistäAmmattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen vähentäminen - KeVät toteutettiin neljänammattikorkeakoulun yhteisenä projektina, yhdellä projektisuunnitelmalla jakirjanpidolla.Projektin suunnitteluvaiheessa vuonna 2002 oli mukana kolme ammattikorkeakoulua,Helsingin, Hämeen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulut. Rahoittajalle jätettävä projektisuunnitelmantuli vastata sitä, mitä osallistujilla oli tarve ja halu tehdä. Hyväksytynprojektisuunnitelman mukaan vietiin eteenpäin seuraavia toimenpiteitä: koulutusala-/-ohjelmakohtaiset kehittämishankkeet opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutus vaihtoehtoisten suoritusmahdollisuuksien kehittäminen opintojaksoille LUMA- ja kielten tukimuotojen kehittäminen Tiedottamiseen ja levittämiseen liittyviä toimenpiteitäVuoden 2002 alusta tuli mukaan myös Lahden ammattikorkeakoulu.Ohjausryhmän kokoonpano Hämeen ammattikorkeakoulu, johtaja Tapani Pöykkö, pj. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, kehitysjohtaja Päivi Karttunen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, kehityspäällikkö Päivi Sutinen Lahden ammattikorkeakoulu, koulutuspäällikkö Ritva Söyring (vuoden 2002alusta) Insinööriliitto, johtaja Hannu Saarikangas Tampereen yliopisto, AkTkk, koulutuspäällikkö Hilkka Roisko Opettajaedustaja, yliopettaja Tuula Hyppönen, Helsingin ammattikorkeakouluStadia, sosiaalialan koulutusohjelma Opettajaedustaja, lehtori Anna-Leena Rautanen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu,liiketalouden koulutusohjelma, syksystä 2002 lehtori Anitta Riihimäki, liiketaloudenkoulutusohjelma Opiskelijaedustaja Paula Hietanen (syksy 2000 - kevät 2001), Mikko Hautala(syksy 2001 - kevät 2002) ja Sampo Pilli-Sihvola (syksy 2002), HAMKO ry Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Riitta HakulinenToimeenpanoryhmä Projektipäällikkö Riitta Hakulinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Yliopettaja Riitta Lumme, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Opiskelijapalvelupäällikkö Esko Tirkkonen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Ritva Söyring, Lahden ammattikorkeakoulu3

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Tilastotietoja Ammattikorkeakoulujen henkilöstöä osallistui 240 (naisia 71 %), ja opiskelijoita168 (naisia 36 %). Työ- ja koulutuspäivien määrä oli 1260.Kevät -projektiin kohdistuneet kyselyt, tarkastukset ja arvioinnit OPM:n rakennerahastoryhmän ja Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteenlaitoksen toteuttama "Kysely ammattikorkeakoulujen rakennerahastojen vaikutuksista".(2001) Oulun yliopiston, Kajaanin yliopiston Kajaanin kehittämiskeskuksen toteuttamaankysely "ESR -viitekehysarviointi". (2002) OPM:n ja Joensuun yliopiston toteuttamaan kyselyyn "Kysely ammattikorkeakoulujenEU-rakennerahastoprojektien vaikutuksista ammattikorkeakouluille".(2002) Sosiaalikehitys Oy:n kysely "ESR -projektikysely 2002". (2002) Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskäynti. (2002) Net Effect Oy:n ja Tampereen yliopiston tekemä ESR -tietoyhteiskuntateemanarviointi (2002). Projekti teetti kilpailuttamisen jälkeen ulkoisen arvioinnin Tampereen yliopistonkoulutuksen kehittämisyksiköllä. Arviointi koski opinto-ohjaushenkilöstön täydennyskoulutustaja koulutusohjelmakohtaisia kehittämishankkeita. Arvioinninteki dosentti Risto Honkonen. (2002)4

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002TOIMINTAA ERI AMMATTIKORKEAKOULUISSA1. Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaVuoden 2001 alusta Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia liittyi mukaan ESR -rahoitteiseen KeVät -hankkeeseen, jossa tavoitteena oli ammattikorkeakouluopintojenkeskeyttämisen vähentäminen. Stadia vakinaistettiin edellisen vuoden elokuussa. Vuodesta1996 käynnissä ollut ammattikorkeakoulukokeilu oli osoittanut opintojen keskeyttämisenvähentämiseksi tarvittavan tehostettuja toimenpiteitä.Hankkeeseen lähtivät ensimmäisessä vaiheessa mukaan sosiaali- ja terveysalan toimialaltabioanalytiikan ja sosiaalialan koulutusohjelmat, joissa keskeyttämisluvut olivatkorkeita. Syksyllä mukaan tuli tekniikan ja liikenteen toimialalta tuotantotalouden koulutusohjelma.1.1 Sosiaalialan koulutusohjelmaSosiaalialan koulutusohjelmassa järjestettiin koulutuspäiviä, joiden tarkoituksena oli tukeaopiskelijanohjauksen mallien kehittämistä. Sekä suomen että englanninkieliseen sosionomikoulutukseenluotiin opiskelijapolkujen mallit, joissa opiskelijalle kuvataan,millaisia jaksoja hänen on mahdollista ja tulisi valita, jotta opinnot edistyvät ja valmistuminentapahtuu tavoiteajassa. (Aikaisemmin opiskelijan laaja valinnanvapaus johtisiihen, että jotain toivottua opintojaksoa jäätiin odottelemaan, vaikka opiskeluaika alkoiumpeutua.) Järjestetyt koulutuspäivät tukivat koulutusohjelman opettajien yhteissuunnitteluaja pienryhmäohjaustoiminnan käytäntöjen kehittämistä. Sosiaalialan koulutusohjelmassakäsiteltiin myös opinnäytetyöhön liittyvää ohjausta. Suomenkieliseen koulutukseenlöytyneitä uusia ratkaisuja on käsitelty myös niiden soveltuvuudesta englanninkieliseenkoulutukseen.Koulutusohjelma osallistui yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa englanninkielisenkoulutuksen tarpeisiin laadittavan Guide For Tutoring Multicultural StudentGroups -oppaan tekemiseen. Opas on saatavissa Internet-osoitteessawww.stadia.fi/english/faculties/health/tutorguide/.1.2 Bioanalytiikan koulutusohjelmaKoulutusohjelmassa käynnistettiin vuoden 2001 alusta opetussuunnitelman kehittämistyö,jossa tavoitteena oli saada koulutukseen valitut opiskelijat sitoutumaan opintoihin5

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002ja alaan alusta lähtien. Monet koulutukseen valitut eivät tunne alaa riittävästi. Aiemminpulmana ollutta yhteisten opintojen painotusta opintojen alkuvaiheeseen haluttiin purkaaja saada oman ammattialueen opinnot käyntiin ensimmäisistä kouluviikoista lähtien.Bioanalytiikan koulutusohjelmaa oli pidetty hyvänä valmentautumispaikka yliopistonpääsykokeisiin. Myös valintakokeita kehittämällä haluttiin saada alasta aidosti kiinnostuneethakijat opiskelijoiksi.Hankkeen aikana koulutusohjelman opettajille järjestettiin koulutuspäiviä, joissa käsiteltiinmm. projektioppimista, oppimispäiväkirjan ja portfolion käyttöä oppimisen tukena.Näiden lisäksi opettajat kokoontuivat keskimäärin kerran kuukaudessa kahden vuodenajan tekemään opetussuunnitelmatyötä. Tapaamisissa käsiteltiin opintojen integraatiota,keskeisiä sisältökokonaisuuksia, toteuttamistapoja ja ohjauksen kehittämistä. Integraatiokeskusteluissaoli koulutusohjelman opettajien lisäksi mukana yhteisten aineidenopettajia.Opetussuunnitelma on ryhmitelty kuuteen kokonaisuuteen, joissa erillisiä jaksoja on integroituyhteen. Kaikkiin kokonaisuuksiin sisältyy sekä tietopuolista että käytännönopiskelua. Opintoja on toteutettu uuden toimintamallin mukaisesti syksystä 2001 alkaen.Opiskelijoiden palautteiden ja opettajien kokemusten perusteella työskentelyä onkehitetty seuraavissa toteutuksissa. Opintojen alusta lähtien opiskelijat tekevät portfoliotaja oppimispäiväkirjaa, jotka tukevat oppijan omien arviointitaitojen kehittymistä. Neantavat myös opettajille tietoa oppimisen solmukohdista ja auttavat opintojaksojen integraatiossa.Jokaisen kokonaisuuden päättyessä pidetään yhteinen seminaaripäivä, jossakokemuksia reflektoidaan opiskelijoiden, opettajien ja harjoittelun ohjaajien kesken.Koontipäivät ovat tärkeitä kokonaisuudesta toiseen siirryttäessä. Ne auttavat jäsentämäänoppimisen ydinasioita ja tuottavat arviointitietoa opetuksen kehittämiseen.Oman ammattialan opintojen opiskelu heti ensimmäisestä lukukaudesta lähtien on opiskelijoidenkeskuudessa koettu myönteisenä. Samoin se, että työelämään pääsee varhainlisää motivaatiota. Opettajien keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt. Kokonaisuuksistavastaavat opettajat ovat tiimiytyneet. Integraatiot opintojaksojen välillä edellyttävät, ettäopettajat tuntevat toistensa opetuksen sisältöjä ja sopivat toteutuksista yhdessä.Opetussuunnitelman kehittämistyö koulutusohjelmassa jatkuu edelleen. Työelämänedustajien ja opettajien yhteistyöryhmät ovat keväästä 2002 työskennelleet tavoitteenaanarvioida opetussuunnitelman sisältöjen relevanttiutta ja luoda yhteisiä toimintakäytäntöjäopintojen toteutukseen, erityisesti työelämäharjoitteluun. Toimialalle tehdystäohjaustoiminnan mallista luodaan sovellus koulutusohjelmalle kevään 2003 aikana. Yksikoulutusohjelman opettajista on mukana opintojen ohjaajakoulutuksessa.Opintojen keskeyttämisongelma on monimuotoinen ilmiö. Mikään yksittäinen toimenpideei sitä poista. Koulutusohjelma on onnistunut KeVät -hankkeen aikana löytämäänjoitakin keinoja ongelman lievittämiseksi. Keskeyttämiset ovat hankkeen aikana vähentyneet.Koulutusohjelman näkökulmasta keskeyttämisten vähentämiseksi tarvitaan kuitenkinvielä valintakoejärjestelmän kehittämistä samoin kuin alan tunnetuksi tekemistäniin, että koulutukseen hakeutuvat alasta aidosti kiinnostuneet opiskelijat.6

KeVät -projektin toiminnasta 2000–20021.3 Ammattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusAmmattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaaminen -koulutukseen osallistui Stadiastakymmenen henkilöä. Yhteisten koulutuspäivien välillä ammattikorkeakoulukohtaisettiimit työskentelivät intensiivisesti. Prosessi käynnistyi ohjaustoiminnan nykytilanarvioinnilla, jonka jälkeen lähdettiin kehittämään olemassa olevia ohjaustoiminnan malleja.Projektin päättyessä sosiaali- ja terveysalan toimialalle on luotu ohjaustoiminnankäsikirja, jota jatkossa sovelletaan toimialan koulutusohjelmissa.Kahden muun toimialan, tekniikan ja liikenteen sekä kulttuuri- ja palvelualojen ohjaustoiminnankehittämistyö eteni hitaammin. Molemmat toimialat jatkavat KeVät -projektissa ohjaustoiminnan kehittämistyötä vielä syksyllä 2002 ja ovat käynnistämässähenkilöstön ohjauskoulutuksen vuonna 2003.1.4 Ruotsin kielen itseopiskelumateriaaliHankkeen aikana tuotettiin ns. valmentavaan opetukseen tarkoitettua ruotsin kieleen itseopiskeluntukimateriaali LYFT - lyssna, förstå och tala. Aineiston tuottivat kieltenopettajatMirja Järvinen ja Heikki Tulkki. Tällaista materiaalia ei ole juurikaan ollutsaatavilla ammattikorkeakoulujen kieltenopiskeluun. Se painottuu kuullunymmärtämisenaktivointiin. Aineisto on sopivaa peruskoulun päättäneiden ruotsin kielen taitotasolle.Aineisto sopii itseopiskeluun sekä kielistudio-olosuhteisiin.Sisällöltään aineisto on jokapäiväisiä kommunikaatiotilanteita tukevaa ja teemoina on:itsestä kertominen, liikunta, sää ja vuodenajat, matkailu, ruokailu, perhe-elämä, perinteet& kulttuurierot, terveysasema & hammaslääkärin vastaanotto, viestintä, muoti jakauneus, kestävä kehitys, työ, opinnot ja niiden rahoitus. Aineisto rakentuu tehtävistäjoihin liittyy sitä varten tuotettuja äänitteitä, että tehtävien ratkaisuista ja sanastoista.Lisätietoja:Yliopettaja Riitta Lumme, Helsingin ammattikorkeakoulu StadiaPL 4031, 00099 Helsingin kaupunkipuh. (09) 310 81222, riitta.lumme@stadia.fi1.5 Stadian tekniikan yksikön työ KeVät -projektissaHelsingin ammattikorkeakoulu Stadian tekniikan yksikkö on osallistunut aikana1.8.2001 - 31.12.2002 "Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen vähentäminen” -projektiin. KeVät -projektiin kuuluva työ on keskittynyt insinöörikoulutuksen keskeyttämisenvähentämiseen tarkoitettujen konkreettisten toimenpiteiden luomiseen ja kokeilemiseen.Pääpaino on ollut uudessa koulutusratkaisussa, jossa keskeyttämisen vähen-7

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002tämiseen liittyviä toimenpiteitä ei ole lisätty nykyisen koulutusmallin rinnalle, vaan neon rakennettu uuden koulutusmallin sisään sen olennaiseksi osaksi.Insinöörikoulutuksen uudistamistyö Stadian tekniikan yksikössäKeVät -projektissa tehty työ on liittynyt uuden insinöörikoulutusmallin kokeiluun jakäyttöönottoon Stadian tekniikan ja liikenteen toimialalla. Kokeiltava ratkaisu perustuuOPM:n rahoittamassa ESR -projektissa ”Yrittäjyyden ja hautomotoiminnan kehittäminen”(990061) vuosina 1998-99 kehitettyyn toimintatapaan ja koulutuksen sisäiseen rakenteeseen.Stadian tuotantotalouden koulutusohjelmassa on syksystä 2001 lähtien testattuuutta Total Project Learning -insinöörikoulutusratkaisua. Lukuvuosina 2001–2002ja 2002–2003 tähän kokeiluun on osallistunut kaksi tuotantotalouden opiskelijaryhmää,joiden koulutus on toteutettu TPL -tavalla. Jatkuvaan pilottikokeiluun osallistuu noinkaksikymmentäviisi opettajaa ja asiantuntijaa. Työ keskittyy opiskelijalähtöisen itsenäisentoimintatavan ja opiskelijoiden erilaisuuden huomioonottavien opetus- ja ohjausmenetelmienkokeilemiseen ja käyttöönottoon.Henkilökohtainen mentorointijärjestelmäKokeiltavaan insinöörikoulutuksen toimintamalliin on integroitu uudentyyppinen henkilökohtainenmentorointijärjestelmä. Se perustuu kokeneiden opettajien opiskelijaihmisillehenkilökohtaisesti antamiin tietoihin ja tukeen. Mentorointijärjestelmän tavoitteenaon ohjata ja tukea opiskelua ja auttaa ja tukea opiskelijoita henkilökohtaisten valintojentekemisessä. Mentorointi on jokaisen opiskelijan oppimisprosessin keskeinen osa kokoopiskelun ajan.Mentorointijärjestelmässä jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen mentori.Tavoite on, että mentorin ja opiskelijan suhde jatkuu koko opiskelun ajan. Mentoreinatoimivat opiskelijaryhmää opettavat kokeneet ja ihmisestä kiinnostuneet opettajat (esim.3-5 opettajaa 20–30 opiskelijan ryhmälle). Jokainen mentori ohjaa yhtä pientä opiskelijaryhmää(esim. 4–6 opiskelijaa/mentori). Mentorit toimivat yhteistyössä muiden opettajienkanssa mentoroinnista vastaavan projektipäällikön ohjauksessa. Mentorointi onorganisoitu osaksi koko opiskeluajan jatkuvaa oppimisprojektia "Insinööriksi kehittyminen".Käytännön toteutustapana ovat henkilökohtaiset keskustelut, joita järjestetäänsäännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa ja tarvittaessa erilaisissa tilanteissa. Mentorikeskustelutvastaavat työelämän kehittämiskeskusteluja esimiesten kanssa.Keskusteluissa ja yhteisissä tilaisuuksissa annetaan opiskelijoiden tarvitsemaa ajankohtaistatietoa opiskelusta. Tähän työhön osallistuvat myös opiskelijatutorit, jotka keskittyvätopiskeluun liittyviin kysymyksiin yhteistyössä opintoneuvonnan kanssa. Elämääkokeneet opettajamentorit (koulutusorganisaatiosta tai sen ulkopuolelta) keskittyvätopiskelijan elämään ja tulevaan ammattiin liittyviin aiheisiin. Tähän kuuluu opiskelijoidenhenkilökohtaista oppimisprosessia ohjaavien sisäisten ja ulkopuolisten voimien(motivaation) ja oppimisprosessia estävien sisäisten ja ulkopuolisten esteiden (vaikeuksien)selvittäminen ja käsitteleminen.Mentorointiin kuuluvat myös mahdollisimman tosiaikaiset puuttumiset/tukemiset esilletulevissa ongelma- tai epäonnistumistilanteissa. Tieto tilanteista perustuu uuteen toimin-8

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002tamalliin kuuluvaan tosiaikaiseen oppimisprojektien tuotosten seuraamiseen, suoraanopettajilta saatavaan palautteeseen (esim. opettajien ja mentorien yhteisissä viikkotapaamisissa)ja opiskelijoilta tuleviin yhteydenottoihin ja pyyntöihin.Mentorointijärjestelmän avulla luodaan jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus toteuttaahänen itsensä valitsemat vaihtoehdot mahdollisimman hallitusti. Myönteisessä tapauksessaniitä ovat opiskelun jatkaminen ja menestyminen valitussa koulutusohjelmassa jaoman opiskelun tehokas ohjaaminen (esim. henkilökohtaiset oppimisprojektit). Opiskeluvaikeuksientapauksessa mahdollisuuksia ovat esim. ulkopuolisen tuen hankkiminen,opiskelun siirtäminen (esim. työhönmeno, harjoittelu), opintojen keskeyttäminen jaopiskelualan vaihtaminen.Mentorointijärjestelmän resursointiUudessa koulutusmallissa on luovuttu ajatuksesta, että oppiminen tapahtuu rutiininomaisestitasaisen aikataulun mukaan opiskeluun varatun 4–5 vuoden aikana. Toimintatapaperustuu ihmisen sisäisen monimutkaisen kehittymisprosessin tuntemiseen ja käyttämiseen.Ensimmäinen opiskeluvuosi nähdään uudessa mallissa perusoppimisvuotena(investointivaiheena).Henkilökohtainen mentorointi voidaan resursoida pääosin siirtämällä resursseja (joitakinopintoviikkoja) muusta opetuksesta opetuksen ohjaukseen. Kokemukset tukevat sitäajatusta, että opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja aktiivisuuden lisääntymisen ansiostaopetuksen tarve myöhempinä opiskeluvuosina ja koko opiskeluaikana vastaavasti pienenee.Uudessa koulutusmallissa pääosa henkilökohtaiseen ohjaamiseen käytettävistä lisäresursseistasaadaan minimoimalla oppimistuloksia tuottamaton rutiiniosuus (samanlaisenatoistuva osuus) toiminnasta ja siirtämällä se nykyaikaisten ICT -järjestelmien tehtäväksi.ICT -välineitä käytetään myös opiskelijoiden ja opettajien yhteistyön ohjaamiseenja koko toiminnan tehostamiseen.Insinöörikoulutuksen toimintatavan ja sisäisen rakenteen muuttaminen systeemijamalliajattelun avullaStadiassa tehtävän insinöörikoulutuksen uudistamistyön teoreettisena perustana onsysteemi- ja malli-ajattelu. Siinä ihmistä ja ihmistä ympäröivää maailmaa ei jaeta(pirstota) tieteenaloihin tai oppiaineisiin, vaan niitä käsitellään monimutkaisinatoimivina kokonaisuuksina eli systeemeinä. Systeemit ovat jatkuvassavuorovaikutuksessa niiden ympäristön kanssa. Kaikki ihmisen toiminta perustuu maailmasta(sen systeemeistä) aistien ja aivojen avulla muodostettujen mallien ("informaatiopakkausten")käyttämiseen. Nämä mentaalimallit ovat ihmisen aivoissa erilaisissamuodoissa.Mentaalimallien lisäksi ihmisten toiminta perustuu ulkopuolisten mallien käyttämiseen.Niitä ovat esim. audiomallit, kielimallit, symbolimallit, kuvamallit, analogiamallit jamatemaattiset mallit. Tietokonemallit, joissa yhdistetään erimuotoisia ulkopuolisia mallejatehokkaasti ja halvalla käsiteltävään sähköiseen muotoon, ovat tulossa yhä tärkeämmiksi.9

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Tekniikassa mallien käyttö systeemien parantamiseen on taloudellisempaa (nopeampaaja tehokkaampaa) kuin vastaavan työn tekeminen todellisissa systeemeissä. Mallienkäyttö on usein myös turvallisempaa ja eräissä tapauksissa (esim. atomimaailman ilmiöissä/systeemeissä)ainoa mahdollisuus. Korkeakoulu-insinöörin työn perusmenetelmäon mahdollisimman sopivien mallien käyttäminen työvälineenä tehokkaan ja taloudellisentuloksen saavuttamiseksi.Koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa koulutusjärjestelmän eri hierarkiatasoillaolevien systeemien (esim. valtakunnallisen koulutusjärjestelmän, insinöörikoulutusorganisaatioidenja opiskelijaryhmien koulutuksen) rakenteet ja toimintatavat ovat ratkaisevia.Vastaavasti näillä tasoilla käytettävät (tiedostetut ja tiedostamattomat) ihmisenmallit on ratkaisevan tärkeitä. Systeemi- ja malliajattelun avulla analysoituna nykyisenkoulutuksen rakenne (struktuuri) perustuu mallimaailmassa (esim. teorioiden, oppikirjojen,annettujen tehtävien sisällä) tapahtuvaan opiskelijan ulkopuolelta ohjattuun sirpaloituneeseenmassaopettamiseen. Siinä opiskelijaihmisen (tiedostettu tai tiedostamaton)analogiamalli on yksinkertainen fysikaalinen systeemi (esim. kuppi, säiliö tai kone).Opetuksen tavoite on näiden kuppien täyttäminen jokaisen opettajan erikseen kaatamillanesteillä siten, että sisältö riittää koko elämän ajaksi.KeVät -projektiin liittyvän Stadian työn tulos on, että nykyistä insinöörikoulutuksenkeskeyttämisongelmaa ei voida ratkaista nykyisten koulutusrakenteiden sisällä. Nykyinenvaltakunnallinen koulutusrakenne perustuu kaikilla tasoilla edelleen rutiiniyhteiskunnan(”liukuhihnayhteiskunnan”) toimintatapaan ja vääristyneeseen ja rajoittuneeseenihmiskuvaan. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja struktuureja, jotka perustuvat jokaisenopiskelijaihmisen henkilökohtaiseen oppimiseen ja tämän oppimisen jatkuvaan ohjaamiseenja tukemiseen. Tämä toimintatapa olisi sama kehittämistyöhön ja -asenteeseenperustuva tapa, joka on jo käytössä kansainvälisessä kilpailussa toimivissa suuryrityksissäja pienissä yrityksissä.Keskeyttämisongelma voidaan ratkaista vain luomalla uusia ratkaisuja, joka perustuvatihmisen sisäiseen rakenteeseen monimutkaisena, biologisena, dynaamisena ja hierarkkisenasysteeminä, joka kehittyy koko elämän ajan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönkanssa. Oppiminen ymmärretään tässä ajattelussa opiskelijaihmisen kehittymisessätarvittavien (oppimistavoitteiden saavuttamisessa tarvittavien) sisäisten mallien(mentaalimallien) syntymiseksi. Korkeammilla hierarkiatasoilla ihmisen henkilökohtaisetsuunnitelmat ja tavoitteet (unelmat) ohjaavat ihmisen kehitystä. Nämä tavoitteet ovathenkilökohtaisia: ne ovat erilaisia eri ihmisillä. Niiden merkitys on ratkaiseva oppimisessaja opiskelussa.Insinöörikoulutuksen rakennemuutos StadiassaStadian tekniikan yksikössä kehitettävä koulutusratkaisu perustuu opiskelijoiden jaopettajien tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jota ohjaavat yhteiset opiskeluajan oppimistavoitteet.Toimintatapaa voidaan kuvata todellisessa maailmassa tapahtuvaksi opiskelijaihmisensisäpuolelta ohjatuksi yksilölliseksi kokonaisoppimiseksi. Koko opiskeluajankestävällä optimoidulla oppimisprojektien kokonaisuudella luodaan tehokas oppimisympäristö.Käytännön toiminnassa käytetään kehittämistyössä tarvittavia opiskelijoidenja opettajien yhteistyön muotoja: läheiset ihmiset, tukijat (esim. tutorit, mentorit),10

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002työparit, pienet ryhmät, tiimit, isot ryhmät (esim. koko opiskelijaryhmä), projektiorganisaatiotja henkilökohtaiset verkostot. Olennaisena osana uuteen malliin sisältyy jokaisenopiskelijan henkilökohtaisen kehittymisprosessin (kokonaisuuden) ohjaaminen ja tukeminen,joka perustuu oppimisprosessien tosiaikaiseen seurantaan.Kokeilutyön aikana on todettu, että uudella tavalla pystyvät opiskelemaan vain ne nuoret,joilla on insinöörin ammattiin liittyvä henkilökohtainen tavoite. Muiden kohdallakeskeyttämiseen johtavat ongelmat tulevat esille heti uudentyyppisen opiskelun alussa.Ongelmiin ja niiden syihin voidaan silloin vaikuttaa sisäänrakennetun henkilökohtaisenmentoroinnin avulla jo opiskelun alussa.Stadian tekniikan työn tuloksena opettajien työn luonne on ratkaisevasti muuttunut.Tärkein muutos on opettajien luonnollisen yhteistyön syntyminen ja siitä saatavat edut.Yhteistyö on organisoitu uudella tavalla projektiorganisaatioksi. Uuden mallin teoreettisenluomisen lisäksi kehittämistyössä ja uuden toimintatavan oppimisessa on mukananoin 25 aktiivista opettajaa.Monitasoinen kokonaisratkaisu keskeyttämisongelmaanStadiassa tehty työ on myös osoittanut, että keskeyttäminen on nykyiseen valtakunnalliseenkoulutusrakenteeseen liittyvä laaja ja syvällinen ongelma. Valtakunnallisella tasollasiirtymisellä eliittikoulutuksesta massakoulutukseen on suuri vaikutus. Korkeakoulutusmahdollisuudentarjoaminen noin 65 %:lle ikäluokasta elämän aikana (tutkinnon suorittaanoin 50 %) nostaa Suomen uudelle koulutustasolle. Ongelman muita selittäjiä ovatyhteiskunnan arvojen ja ajattelutapojen muuttuminen (esim. korkeakoulutuksen merkitysnuorille) ja median ja mainonnan vaikutus. Muita syitä ovat valtakunnallisen koulutusjärjestelmänpuutteet (esim. lukio), jotka näkyvät insinöörikoulutuksessa hyvin selvästi.Insinöörikoulutuksessa teknikkokoulutuksen poistaminen ja aloituspaikkojenvoimakas lisääminen on muuttanut huomattavasti tilannetta. Näiden syiden yhteisvaikutuson aiheuttanut ongelman, joka on käytännössä tullut voimakkaasti esille koulutusorganisaatioidenja opiskelijaryhmien tasoilla ja vaikuttanut opettajien työhön ja opettajienvaatimuksiin.Stadian kokeilu on osoittanut, että uudentyyppisellä henkilökohtaisella ohjausjärjestelmällävoidaan helpottaa keskeyttämisongelmaa. Tämäntyyppinen mentorointijärjestelmävoidaan ottaa käyttöön nykyisessä koulutuksessa opiskelijaryhmän, koulutusohjelmantai koko koulutusorganisaation tasoilla. Sen käyttö nykyisen koulutuksen rinnallajohtaa kuitenkin ongelmiin, jotka aiheutuvat nykyisen ja uuden koulutusmallin välisestärakenteellisesta ja toiminnallisesta ristiriidasta. Uuden järjestelmän käyttöönotto on perusteluaerityisesti silloin, kun se liitetään uuden koulutusratkaisun käyttöönoton valmistelemiseenesim. sen ensimmäisenä vaiheena.Keskeyttämisongelman monimutkaisuuden takia esim. opiskelijaryhmän tasolla toteutettumentorointijärjestelmä ei kuitenkaan riitä keskeyttämisongelman ratkaisemiseen.Ratkaisu vaatii kokonaisuutta, joka toteutetaan useilla hierarkiatasoilla: valtakunnan tasolla,ammattikorkeakoulujärjestelmän tasolla, insinöörikoulutusorganisaation tasolla,koulutusohjelman tasolla ja yhden opiskelijaryhmän tasolla.11

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Ammattikorkeakoulujärjestelmän ja koulutusorganisaatioiden tasoilla uuden ratkaisunyhtenä osana olisi uuden opiskelijavalintamenetelmän luominen ja liittäminen uuteentoimintatapaan. Tässä tavassa ensimmäinen opiskeluvuosi olisi erilainen valmistautumis-ja valintavuosi (”esikouluvuosi”). Ensimmäisen vuoden uudentyyppinen opiskeluantaisi konkreettisen kokemuksen insinööriopiskelusta ja kuvan tulevasta insinöörintyöstä ja ammatista. Sen keskeinen osa olisi toisen lukukauden aikana tehtävä oppimisprojektitodelliselle yritykselle.Tällainen ensimmäisen vuoden toteutustapa perustuisi henkilökohtaiseen oppimiseen jaohjaukseen. Se voisi pääosin olla samanlainen kaikissa koulutusohjelmissa. Sen sisältöävoitaisiin sovittaa koulutusohjelmien aloille oppimisprojektien aiheiden ja sisältöjenavulla. Uusi tapa mittaisi opiskelijan motivaation tekniikan alalle ja antaisi jokaiselleopiskelijalle henkilökohtaisen mahdollisuuden valita oma koulutusvaihtoehtonsa. Sevoisi esim. tapahtua toisen vuoden alussa valitsemalla uusi koulutusohjelma tai tekemällämuita hallittuja henkilökohtaisia ratkaisuja.Tämä järjestelmä olisi opiskelijaihmisten ja koulutuksen järjestäjien näkökulmasta ajatellenjoustava ja tehokas. Uuden menetelmän lisäkustannukset olisivat pienet saavutettaviinetuihin verrattuna. Nykyisessä toimintatavassa ”roikkuvat opiskelijat” vievät suurenosan opettajien ajasta ja energiasta. Keskeyttämis- ja viivästymisongelman hallitullahoitamisella olisi suuri merkitys opettajien motivaatiolle ja jaksamiselle. Yhteiskunnanlisäkustannukset korvautuisivat opiskelun nopeutumisella, opiskelun tulosten parantumisellaja nuorten ihmisten väärien valintojen ja opiskeluongelmien aiheuttamien kustannustenvähentymisellä. Uudentyyppisen kokonaisuuden käyttöönotto johtaisi todennäköisestimyös naisopiskelijoiden osuuden lisääntymiseen tekniikan alan koulutuksessa.Edellä kuvatut ratkaisut luovat perustan Stadian tekniikan jatkotyölle kuluvalla vuosikymmenellä.Uudet kokonaisratkaisut antavat myös mahdollisuuden insinöörikoulutuksenja muun korkeakoulutuksen rakenteelliseen uudistamiseen siten, että Suomen nuoriavoitaisiin ohjata tuottavaan työhön omille aloilleen nopeammin, tehokkaammin ja inhimillisemmin.Lisätietoja:Uuden insinöörikoulutusmallin kuvaus internetissä: http://www.teli.stadia.fi/TUTATekn. tri Ansa Harju (tuotantotalouden koulutusohjelma),sähköposti: Ansa.Harju@stadia.fiTekn. lis. Simo Lehto, (TPL-projekti), sähköposti: Simo.Lehto@stadia.fiHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia, PL 4020, 00099 Helsingin kaupunki12

KeVät -projektin toiminnasta 2000–20022. Hämeen ammattikorkeakouluHämeen ammattikorkeakoulussa on KeVät -hankkeen puitteissa toimittu koulutusohjelmakohtaisissakehittämishankkeissa, opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutuksessasekä LUMA- ja kielten tukimuotojen kehittämisessä.2.1 Koulutusohjelmakohtaiset kehittämishankkeetRakennustekniikan koulutusohjemassa paneuduttiin muutamilla koulutuskerroilla opintojenohjaukseen, HOPSin laadintaan ja toteutumisen. Koulutusohjelmassa organisoitiinvälittömästi opintojen ohjaajan tehtävät uudelleen ja ohjausresursseja lisättiin tuntuvastiaikaisemmasta.Opintojen ohjausta suunnataan nyt tietoisesti opintopolun varrelle, oikeaan aikaan ja erisuuntautumisvaihtoehdoille tasapuolisesti. Aloittavilla ryhmillä on ainakin ensimmäisenvuoden ajan viikoittain opinto-ohjaajan tunti. Tuolloin käsitellään joko yleisiä opintoihinliittyviä asioita, tai paikalla on joku muu asiantuntija (esim. yrityksen edustaja).Osallistumista helpotetaan sijoittamalla ne keskelle päivää, pakollisten tuntien väliin.Toistaiseksi läsnäolo näillä ohjaustunneilla ei tuota opiskelijalle opintoviikkoja. Tietonäistä istunnoista lähetetään opiskelijoille sähköpostissa. Opintojen etenemistä seurataansystemaattisesti. HOPS -palaverit liittyvät ajallisesti tilanteisiin, joissa valitaansuuntaavia opintoja. Kun valinnat on tehty, niin opintojen ohjaajan osuus vähenee ja ohjausvastuusiirtyy suuntautumisopintojen vetäjälle. Opintojen loppuvaiheessa ennenvalmistumista luodaan katsaus tilanteeseen.Opintojaksojen sijoittelu opintopolun varrelle on muuttunut tietoisesti opiskelijalähtöisemmäksi.Kielten opintoja sijoitetaan tietoisesti eri lukukausille. Matematiikan ja fysiikanyhteisten luentojen rinnalle on tullut pienryhmäopetusta. Opintotarjonnan elinkaarikunkin alitusryhmän osalta on verkossa, jolloin se vapauttaa ohjausaikaa muuhun kuintulevien kurssien informointiin.Vaikutuksina on havaittu lisääntynyt ennakoiva ajattelu niin opiskelijoiden kuin opettajienkinparissa.Forssan yksikössä käynnistettiin neljän koulutusohjelman (hoitotyö, matkailu, logistiikkaja tietotekniikka) yhteistoimintaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opetushenkilöstöllejärjestettiin myös tietoiskuja (mm. PBL ja projektiopetus) jatkosuunnittelunpohjaksi – opiskelijalähtöisyyden lisääntymiseksi opetusjärjestelyissä. Tätä asiassaei projekti voinut viedä eteenpäin.Tietotekniikan koulutusohjelmassa laadittiin syksyllä 2001 selvitys, millaisin toimenpiteinHAMKin tekniikan koulutusohjelmat ovat toteuttaneet tuotantopainotteisia opintoja.Forssan kehittämässä mallissa laajuudeltaan 20 ov:n opinnoista puolet on yrityksenasettamien tavoitteiden mukaista ja puolet on oppimistehtävien kautta tavoitteistettuja.13

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Oppimistehtävien taustalla on opiskelijan HOPS. Tuotantopainotteisten opintojen, työpaikkaopintojen,kehittämisessä on lähtökohtana ollut käytännönläheisyys, pohjaaminenvahvaan teoriaosaamiseen ja ne ovat ohjattuja sekä HAMK:n että työpaikan taholta.Opinnot arvioidaan niin, että työnantaja antaa lausunnon, opiskelija tekee itsearvioinninja ohjaava opettaja antaa kokonaisarvioinnin.Tässä alahankkeessa oli tavoitteita ajateltu usealta kannalta; 1) opintojen ohjauksen kehittäminentyöpaikka-ympäristössä, 2) ajattelu- ja toimintamallien kehittäminen siihen,että työpaikalla tapahtuvan oppiminen olisi hyödynnettävissä osaksi tutkintoon liittyvientehtävien suorittamista. Tätä edelleen kehitettäessä voisi löytyä keinoja siihen, ettäopinnot eivät keskeytyisikään työhön menemisen vuoksi, vaan siellä karttuvaa osaamistavoitaisiin lukea hyväksi osaksi tutkintoa. 3) Voiko tuotantopainotteisten opintojen toteutuksiakehittämällä löytää laajemminkin vaihtoehtoisia toteutustapoja – teoreettisempiaja käytännönläheisempiä tapoja – hankkia tutkinnon edellyttämä ammattitaito.Työpaikkaopintojen systemaattisen kehittämisen apuvälineiksi logistiikan ja tietotekniikankoulutusohjelmien opettajat työstivät aineistoa, minkä toimivuutta testataan syksyllä2002. Se on nähtävissä osoitteessa http://www.forssa.hamk.fi/tyopaikkaopinnot/.2.2 Ammattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusOpintojenohjaushenkilöstön koulutukseen osallistujat (14 henkilöä) edustivat neljäätoistakoulutusohjelmaa (tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan, luonnonvara-alan,hallinnon ja kaupan koulutusaloilta). HAMKin ohjaustoiminnan kehittämisessä lähtökohdaksiotettiin nykyinen, laatukäsikirjassa oleva Opintojen ohjauksen ohje ja sitätyöstettiin ryhmässä eteenpäin. Tuloksena saatiin suunnitelma, miten hajautettu ohjausmallion rakennettavissa, mitkä toimijat siihen liittyy ja missä vaiheessa opintoja. Samallatehtiin arvio eri ohjaustehtävissä toimivien tarvitsemasta aikaresurssista. Toinenja vielä merkittävämpi tulos oli se, että eri koulutusalojen edustajat keskustelivat yhdessä,mitä ohjaus on ja mitä se ei ole, mitä ongelmia siinä nyt on ja miten joku toinen onsen jo ratkaissut jne.Opintojen ohjausta on kehitetty HAMKin sisällä jaetun suunnitelman myötä. Tähän liittyenon järjestetty yksittäisiä koulutuspäiviä mm. opettajatuutorin roolin ja tehtävienmäärittelemiseksi. Forssan yksikön koulutusohjelmissa ollaan siirtymässä opettajatuutori-järjestelmään, varsinaisen opinto-ohjaajan apuna.Opintojen ohjausta käsiteltäessä on kiinnitetty huomiota siihen, miten asialliset ja informatiivisetovat ammattikorkeakoulujen internet -sivut. Asiakaslähtöisyys ilmenee nytsiinä, että opiskelijahakuvaiheessa potentiaaliset hakijat löytävät helposti heitä koskevatasiat. Koulutusohjelmat ovat tuottaneet omille internetsivuilleen ohjaavaa, lähinnä opiskelijoidenomatoimista tiedonhankintaa palvelevaa sisältöä.Alkavan koulutuksen markkinoinnin asianmukaisuutta on lisätty ottamalla markkinoinninsuunnitteluryhmään koulutusohjelmien edustajia ja heidän tuottamaansa aineistoa14

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Tällä tavoin pyritään vähentämän koulutusohjelman valintaa väärien mielikuvien perusteella.Opiskelijahallinto-ohjelman kehittämiseksi kokoontui työryhmä, joka pohti raportteja janiiden saatavuutta. Tarkoituksena oli saada – muidenkin tiedontarvitsijoiden ohella –opintojen ohjausta tekeville opinto-ohjaajille ja opettajatuutoreille helposti saataviaopintojen etenemisen seurantaraportteja. Mikäli opiskelijahallinto-ohjelmasta saisi seurantaraporttejaohjattavan tai tuutoroitavan ryhmän opintosuoritusten karttumista, sehelpottaisi seurantaa ja vapauttaisi aikaa muuhun tehokkaampaan ohjaustyöhön. Valitettavastinyt käytettävä opiskelijahallinto-ohjelma ei taipunut tähän.Ulkopuoliset tahot – ostetut palvelutOpintojenohjaajaOpettajatuutoritOpettajatOpinnäytetyövastaavatja –ohjaajatohjaus ohjaus ohjaus ohjaus seurantaennen opintoja opintojen alussa opintojen edetessä opintojen päättövaiheessaAMK:nmarkkinointivastaavat &opintotoimisto &koulutusohjelmanasiantuntijatHakutoimistoHarjoitteluvastaavatOpiskelijatuutoritAlumnit,työelämänedustajatKV-vastaavatAMKin jakoulutusohjelmantasollaOpintosihteeritAMK:nopintotoimistoKirjasto- jatietopalveluhenkilöstöUra- jarekrytointipalvelut,JobStepAlumnit,työelämänedustajatRoolinhaltijat AMK:n opiskelijan ja opintojen ohjauksen palveluketjussaEdellä on esitetty kuvana hajautetun opiskelijan ja opintojen ohjauksen palveluketju.Ohjauksen jatkokehittämisen tavoitteena on kuvata koulutusohjelmatasolla, kuka vastaakunakin lukuvuonna minkin roolin tehtävistä, ja mitä ne ovat. Ohjaus on kytkettävä kulloisenkinopiskelijaryhmän opetussuunnitelmaan, ja jopa HOPSin tasolla, jolloin ohjauspalvelee oikea-aikaisesti ja oikealla sisällöllä opiskelijaa. Tällä mallilla pyritään ennakoimaantarpeettomat keskeyttämiset, ongelmat saadaan esille aikaisemmassa vaiheessaja niihin voidaan puuttua.Tämän hajautetun mallin mukaan on opintojen ohjausta kehitetty myös projektin muissaammattikorkeakouluissa. Toteutukset vaihtelevat - joissakin koulutusohjelmissa yksihenkilö vastaa useasta roolista, joissakin roolit jakaantuvat eri henkilöille.15

KeVät -projektin toiminnasta 2000–20022.3 LUMA-opintojen ja kieltenopiskelun tukitoimetLuMa -tukiSekä ammatillista väylää saapuneita että lukiossa suppeita kurssivalintoja tehneitä opiskelijoitaajatellen on rakennustekniikan koulutusohjelmassa syksyllä 2001 ja keväällä2002 aloittaneille, tietotekniikan (Forssan yksikkö) ja logistiikan koulutusohjelmissasyksyllä 2002 aloittaneille tarjottu mahdollisuus lisätukeen – ohjattuihin harjoitusten tekoon.Jo 20 tunnin ohjattujen harjoitusten lisäpanostuksella (matematiikka / mekaniikka/ fysiikka) on voitu auttaa opiskelijoita. Tavoitteina on, ensiksikin se, että suorittamatonopintojakso ei jää roikkumaan ja kasaamaan tekemättömien töiden patoa, toiseksi opiskelijatvoivat pienessä ryhmässä ottaa esille asioita, jotka eivät ole kirkastuneet varsinaisenopetuksen yhteydessä, eli asioita opitaan. Kolmanneksi ”kotitehtävien” tekeminenohjattuina antaa mallia siihen, että jatkossa opiskelijat voivat jatkaa itsenäisesti yhdessämatemaattis-luonnontieteellisten asioiden pohdinta ja opiskelua. Näin on joissakintapauksissa jo käynyt.Opiskelijoilta koottiin palautetta keskustellen ja kirjallisesti. Opiskelijat ovat pitäneetohjattujen harjoitusten tekemistä tarpeellisina ja toivovat niiden jatkuvan myöhempinäkinlukuvuosina. Tätä kannattaisi jatkaa koulutusohjelmien omin tai yhdistetyin resurssein– se maksaa vaivan, mikäli opiskelijat pääsevät opinnoissaan aikataulun mukaanetenemään.Opiskelijat ovat esittäneet toiveen, että tämäntyyppisiä ylimääräisiä ohjaustilanteita olisitarjolla opintojen myöhemmässäkin vaiheessa. Opiskelijoita kannattaa ohjata myös yhteistoimintaanharjoitusten tekemisessä.Kielten opinnotAmmatillista väylää saapuvien opiskelijoiden ruotsin kielen aikaisemmat opinnot eivätole riittäviä opintojaksoille, joiden lähtötaso on mitoitettu lukion käyneiden mukaan.Tukikurssien järjestämistä ovat hankaloittaneet siitä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.HAMKin kieltenopettajat Taina Juurakko-Paavola, Maria Portin ja Teija Lehto tuottivattukikursseille opettajan materiaalin siinä tarkoituksessa, että jatkossa työ on valmisteltuja varsinaisen tukikurssin kustannukset jäävät pienemmiksi. Ruotsin kielen oppimateriaaliStartbana koostuu kolmesta osiosta (tiedostosta), teoriasta, tehtävistä javastauksista.Kielten opiskelun tueksi opiskelijoille valmistuu vapaasti saatava verkkojulkaisu Minustakotehokas kielenoppija? Vinkkejä elinikäisen kielenoppimisen matkalle. Tämänavulla pyritään aktivoimaan opiskelijoita kiinnittämään tietoisesti huomiota opiskelutapaansa.Nämä kielten opiskelua ja opetusta tukevat aineistot ovat saatavissa Internetosoitteessahttp://www.hamk.fi/julkaisut/.Syksyllä 2002 aloittaneille rakennustekniikan sekä bio- ja prosessitekniikan opiskelijoilleon suunnattu tehostettua tukea itsenäiseen englannin kielen opiskeluun. Kohteenaovat opiskelijat, joille tukikurssitkaan eivät tuottaneet valmiuksia selvitä englannin ensimmäisestäopintojaksosta. Opiskelijat osallistuvat 3–4 kertaa 4 tunnin intensiivijaksolle,jolloin keskitytään suullisen aktivoimiseen. Kunkin intensiivikerran väliin jäävää it-16

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002senäistä opiskelua on tehostettu laajalla tehtävä-materiaali -paketilla ja tehtäviin palataanaina seuraavalla intensiivijaksolla. Toimintatapaan kuuluu myös se, että opiskelijoitaaktivoidaan työskentelemään itsenäisen opiskelun aikana yhdessä.Kielten osalta HAMK:ssa tarjotaan nyt yleisesti valmentavia kursseja, jotka eivät tuotaopiskelijoille opintoviikkoja..MuutaVuoden 2002 aikana on pidetty kaksi kokousta, liittyen ammatillista väylää saapuvienjatko-opintoedellytysten parantamiseen. Paikalla oli edustajia kaikista HAMKin toimialueenII asteen ammatillisista oppilaitoksista. Palaverien teemana oli, millä tavalla olisimahdollista 1) ohjata ammattikorkeakouluun haluavat opiskelijat hankkimaan jo toisellaasteella laajemmat opinnot LuMa-aineissa ja kielissä ja 2) millaisella yhteistyömallillaopintoja voidaan heille tarjota. Kaikilla ammattioppilaitoksilla oli jo olemassa paikallistenlukioiden kanssa yhteistoimintasuunnitelmat, joten nyt tehtäväksi jäisi ohjata opiskelijoitakäyttämään heille tarjottavaa mahdollisuutta.Lisätietoja:Projektipäällikkö Riitta HakulinenHämeen ammattikorkeakoulu, PL 230, 13101 HÄMEENLINNAPuh. (03) 646 4266 riitta.hakulinen@hamk.fi17

KeVät -projektin toiminnasta 2000–20023. Lahden ammattikorkeakouluLahden ammattikorkeakoulu lähti mukaan KeVät -projektiin vuoden 2002 alussa. Projektiinvapaaehtoisesti lähtivät mukaan ensisijaisesti hallinnon ja kaupan, matkailu- jaravitsemisalan, tekniikan ja liikenteen sekä humanistisen alan koulutusohjelmat. MyösLahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ry LAMKO on ollut aktiivisesti toiminnassamukana alusta lähtien. Projektin idean läpilyönti vei luonnollisesti oman aikansa, jatoimintojen käynnistyminen ajoittuikin näin ollen monen osaprojektin osalta vasta syyslukukauteen;tosin myös kesäkautena tehtiin valmistelevaa opintojaksojen suunnittelutyötä.Määrällisiä mittareita toiminnastaErilaisia kehittämishankekokonaisuuksia on lähtenyt liikkeelle 10. Projektin etenemistäedistäviä laitosten yhteyshenkilöiden työkokouksia on ollut viisi. Niissä on ollut mukana18 henkilöä. Opettajille ja ohjaushenkilöstölle koulutuksia on ollut viisi. Niissä mukanaon ollut yhteensä 89 henkilöä. Opintojen ohjauspalavereita on ollut viisi.OrganisoituminenProjekti on organisoitunut eri teemojen ja koulutusohjelmien erilaisten intressien kauttaseuraavanlaisiksi osaprojekteiksi, joilla pyritään tukemaan opiskelijoiden selviytymistäopinnoissaan ja siten osaltaan myös vähentämään opintojen keskeyttämisen uhkaa.18

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002KeVät -projekti / LAMK1.1. - 31.12.2002HAMKOhjausryhmäAMK-kohtaiset koordinaattoritProjektipäällikköLAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN KEHITTÄMISPROJEKTIT KESKEYTTÄMISTEN VÄHENTÄMISEKSIKoordinaattorina Ritva SöyringSTADIAPIRAMK HAMKKehittämisprojektit:• Tutor´s Guide Book• Saksan rakenteita verkossa• Vaihtoehtoiset suoritustavat:- Suomen kieli ja viestintä,- Business Contacts- Matematiikan tasotKehittämisprojektit:• Opiskelijoiden ammatillisenkasvun tuutorointi• Opiskelijan ohjaustyöharjoitteluun jamentorointi työharjoittelussaKehittämisprojektit:• Erilaisten oppijoiden ohjaus• Stressin hallinta ja tuloksellisuus• Luki-häiriöisten ongelmat• Opiskelijatuutor -koulutuksenuudistusKehittämisprojektit:• Luma -luokka ja tukiryhmät• Kielten tukiryhmätVetovastuiset opettajat:Tapio KariElisa HassinenAnna KolehmainenLea PuustinenRaili EkholmMarkku JärvinenVetovastuisetopettajat:Elina ArasolaLeila HeikkiläHenna ArkkoMaija KoivunenRitva SöyringHanna TuominenLAMK & LAMKOVetovastuiset opettajat:Olli KaikkonenHannu PeltonenMarja TalvitieKeVät-projekti, toiminnan jäsentyminen Lahden ammattikorkeakoulussa 2002 / Ritva Söyring3.1 Opintojen ohjauksen kehittäminenOpintojen ohjauksen strategian kehittäminenKokonaisvaltaista LAMK:n opintojen ohjauksen strategiaa on työstetty ensin vaiheittainpienryhmissä ”opiskelijan polun” suunnassa. Ohjeena on ollut korkeakoulujen arviointineuvostontekemä arviointiraportti Lahden ammattikorkeakoulusta osana kansallistaarviointiprojektia Opintojen ohjaus korkeakoulussa. Työ lähti liikkeelle ohjauksen käsitteenselkiyttämisestä ja tavoitteita, organisointia, menetelmiä ja arviointia tarkastelleneri toimintoprosessin muodossa pitkin opiskelijan polun eri vaiheita. Näkökulmaksi onvalittu ns. holistinen malli opiskelun / opintojen edistämisen ohjaukseen. Opintojen ohjauksenstrategian on tarkoitus saada valmiiksi ja käyttöön uuden lukuvuoden 2002–2003 aikana.Liiketalouden laitoksella laadittiin yhdessä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiankanssa Guide For Tutoring Multicultural Student Groups -oppaan. Sen tarkoituksena ontukea englanninkielisten, monikulttuuristen opiskelijaryhmien ohjauksesta vastaaviahenkilöitä heidän työssään. Hankkeen tavoitteena on perehdyttää ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijatopintoihin, muihin opiskelijoihin, asumiseen Suomessa, ympäristöön jne.ja täten helpottaa heidän keskittymistään opintoihin ja ennaltaehkäistä opintojen keskeyttämistä.19

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Liiketalouden laitoksella tuutoriopettaja- ja tuutoriopiskelijasysteemi on toiminnassa jakoettu tarpeelliseksi. Prosessia ei ole aikaisemmin dokumentoitu, mikä tuli nyt tässäprojektissa tehtyä. Tähän asti oppaassa oleva tieto on kyllä ollut olemassa, mutta se onollut hajallaan ja eri tietolähteissä. Projektin edetessä löytyi monia muita kehittämiskohteita,kuten tutor-opettajatoiminnan kehittäminen ja kansainvälisyyskasvatuksen lisääminensekä ulkomaalaisten opiskelijoiden orientaatio-ohjelman parantaminen. Näidenosa-alueiden kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa Liiketalouden laitoksella.Tekniikan laitoksella on käynnistynyt vuosikurssien tuutorointi. Ts. jokaiselle vuosikurssilleon nimetty opettajatuutori, joilla on työsuunnitelmaan kirjattu aika opiskelijoidenvastaanottoon ja lisäksi yhteinen aika ryhmän tuutorointiin. Tekniikan ja liikenteenopettajatuutorit ovat aktiivisesti seuranneet ryhmänsä edistymistä Winha–opintojenhallinnan raporteista, jolloin he ovat aiempaa paremmin voineet ottaa esiin tapaukset,joilla opintojen edistyminen ei ole normaalissa ajassa. Yleensä on ollut kysekieli- ja matemaattisista aineista selviytymisen vaikeudesta. Opettajatuutoroinnista koulutustajärjestettiin elokuussa 2002. Samassa yhteydessä tehtiin opettajatuutoroinin tilannekatsausja sparraus asiantuntijan johdolla koko LAMK:n tasolla.Myös opiskelijatuutoreiden koulutusta on uudistettu. Sisältöjen kehittämisessä ovatolleet mukana paitsi tuutoropettajat myös tuutoropiskelijoina toimineita vanhempienvuosikurssien opiskelijoita. Opiskelijatuutorointi -koulutus uudistetussa muodossakäynnistyi syksyllä 2002 ja tätä uudistettua käytäntöä jatketaan vastaavalla tavalla vuoden2003 alkupuolella.Opiskelijoiden ammatillisen kasvun tuutorointiFellmanni -instituutissa on toteutettu ammatillisen kasvun ohjausta opettajatuutorointinavuodesta 2000 alkaen läpi opintojen jatkuvana oppimisen ja kasvun tukemisen muotona.Kokemukset omasta ohjausmallista ovat olleet positiivisia opiskelijoilta saadun palautteenpohjalta. Koulutusohjelman ensimmäiset opiskelijat ovat valmistumassa syksyllä2002. Kokemustemme pohjalta todettiin, että tuutoroinnin sisältöä tulisi kehittää enemmänmentoroinnin suuntaan sitä mukaa kuin opiskelijat opinnoissaan etenevät. Ammatillisenkasvun ohjauksen tulisi tukea opintojen loppuvaiheessa urasuunnittelua ja esimiestyöhönsekä alan asiantuntijuuteen kasvamista. Kolmannen ja neljännen vuosikurssinopinnoissa painottuvat harjoittelu, projektityöt ja opinnäytetyön tekeminen. Silloinmentorointi yhteistyössä jo työelämässä toimivien mentoreiden kanssa voisi tuoda tarvittavanlisän oppimisen syventämiseen, ammatillisen kasvun edistämiseen ja samallatehdä opiskelijalle siirtymisen oman alansa esimies- ja asiantuntijatehtäviin helpommaksi.Opiskelijoiden ohjaus työharjoitteluun ja harjoittelun mentorointiKevät -projektin puitteissa oli tarkoitus lähettää opettajia mentorointi -koulutukseen,mutta se ei toteutunut kurssien peruuntumisen ja myöhemmin työesteiden vuoksi. Projektijäi osaltamme ideointivaiheeseen ja ammatillisen kasvun kurssin jatkokehittämiseen.Opettajien kanssa käydyissä palavereissa nousi kuitenkin ajatus tutkimushankkeesta,jossa halutaan kartoittaa työnantajien sitoutumista ja mahdollisuuksia työssä op-20

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002pimisen laadun kehittämiseen ja mahdollisesti mentorointiin. Tutkimushanke on vireilläja sen puitteissa on tarkoitus kartoittaa työnantajien mahdollisuuksia ja halukkuutta mm.ammatillista kasvua ja oppimista edistäviin yhteistyöprojekteihin.Erilaisten oppijoiden ohjausErilaisten opiskelijoiden ongelmien huomioon ottamiseksi ja opiskelijoiden tukemiseksijärjestettiin kevään 2002 aikana kaksi seminaaria, joista toinen oli viikonloppuseminaari.Se keskittyi opiskelijoiden hyvän olon lisäämistä edistäviin asiantuntijaluentoihin jastressinhallinnan edistämiseen. Tilaisuus oli avoin sekä ohjaavalle henkilöstölle ettäopiskelijoille. Seminaari sai positiivisen vastaanoton ja sille järjestettiin jatkoseminaarisyksyllä 2002.Lu-ki –häiriöistä pidettiin huhtikuussa 2002 asiantuntijaseminaari. Mukana oli opettajia,joiden työssä kyseinen ongelma on esillä ja näkyy opintojen edistymistä haittaavana ongelmana.Seminaari keskittyi tuomaan esiin miten erilaissa muodoissa ongelma esiintyyja millaisia tukimuotoja opiskelijalle on löydettävissä sekä miten opettaja voi opiskelijaaeri tilanteissa auttaa mm. järjestämällä vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja. Opiskelijoidenhenkisen kasvun tukemiseen ja jaksamiseen suunnattuja koulutuspäiviä onvielä lisää syyslukukauden aikana.3.2 Opiskelijajärjestön aktiviteetitLahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ry:n, LAMKOn hankkeet KeVät- projektinmerkeissä ovat olleet Hyvän olon seminaari 9.maaliskuuta 2002, opiskelijatuutorikoulutuksenuudistus, Suuri opiskelijatutkimus ja stressinhallinta luento 7. marraskuuta2002. Lisäksi opiskelijakunnan tiedotuslehti LAMPPU käsitteli numerossa 2/02 hyvänolon teemaa.Hyvän olon seminaarin tarkoituksena oli luoda opiskelijoille kiireetön päivä, jolloin olimahdollisuus keskittyä pohtimaan psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä janiiden vaikutuksia opiskelumotivaatioon ja menestymiseen. Seminaarin ohjelma koostuiluennoista ja hyvän olon torista, jossa oli mahdollisuus tutustua yhdistyksiin ja yritystentuotteisiin ja palveluihin. Seminaarin ajan avoinna oli hiljaisuuden huone. Luentojen aiheinaoli rukous hyvän olon lähteenä, terveellinen ruokavalio, parisuhde, seksuaalisuusja stressin hallinta. Päivä oli avoin opiskelijoilla ja ohjaavalle henkilöstölle.Opiskelijatuutorikoulutus toteutetaan syksystä 2002 alkaen kahden viikonlopun mittaisenakurssina. Ensimmäinen osio on perjantai-illan ja lauantaiaamupäivän mittainen jatoinen viikonloppu ollaan leirillä. Koulutuksessa kerrotaan opiskelijatuutorin tehtävistä,mietitään opiskelijoiden ongelmia ja kuinka niissä voidaan auttaa. Etenkin leiriviikonlopunaikana pyritään tuutoreille luomaan hyvää yhteishenkeä.Suuri opiskelijatutkimus: Idea suureen opiskelijatutkimukseen syntyi jo syksyllä 2001,jolloin opiskelijakuntaa kiinnosti selvittää opiskelijoiden työssäkäynnin yleisyyttä jatyössäkäynnin vaikutuksia opiskeluun. Nyt opiskelijatutkimus valjastettiin selvittämäänkeskeyttämispäätökseen johtavia syitä ja mitä koulu voi tehdä keskeyttämisen vähentä-21

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002miseksi. Samalla tutkimuksessa kerätään tietoa opiskelijakunnan tunnettavuudesta opiskelijoidenkeskuudessa. Opiskelijatutkimuksen tuloksia esitellään KeVät – projektinpäätöstilaisuudessa 4.12.2002. Lisäksi LAMKO käyttää tutkimuksen tuloksia koulutuksenlaadun parantamiseksi Lahden ammattikorkeakoulussa. Lisäksi tuloksia käytetäänkoulutusalajärjestöjen koulutuksissa sekä opiskelijakunnan toiminnan kehittämisessä.Stressinhallinta: Marraskuussa järjestettiin opiskelijoille ja henkilökunnalle stressinhallintaluento. Luennoitsijana, suggestioterapeutti Pasi Koivunen luennoi myös maaliskuisessaHyvän olon seminaarissa.LAMKO ry:n toiminnasta koottua itsearviointi -palautetta:1. Olisiko kehittämiskohde toteutettu ilman KeVät -projektiakin?Kaikki edellä mainitut hankkeet olisi toteutettu, vaikkei KeVät -projektia olisi ollutkaan.LAMKOn yksi tärkeimpiä tehtäviä on opiskelijoiden viihtyvyyden parantaminen.2. Opiskelijoiden mielipiteet ja arvio kyseisen hankkeen hyödyllisyydestä; miten palveleeerilaisia oppijoita, miten soveltuu kaikille?Hyvän olon seminaariin osallistujamäärä oli pieni, mutta osallistuneilta saatiin hyvääpalautetta. Tuutorikoulutukseen osallistui maksimimäärä, 50 opiskelijaa. Koulutus onnistuihyvin ja opiskelijoilta saatiin hyvää palautetta. Marraskuinen stressinhallinta –luento keräsi runsaasti kuulijoita ja oli pidetty. Suuren opiskelijatutkimuksen hyödyllisyyttäns. riviopiskelijan näkökulmasta on vaikea sanoa, mutta ainakin opiskelijakunnallese on merkittävä aikaansaannos ja tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää useassa tilanteessa.3. Kuinka kyseistä hanketta (esim. opintojaksoa) on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden2002 jälkeen?Tuutorikoulutus aiotaan jatkossakin toteuttaa edellä esitetyllä tavalla. Rahat koulutuksenjärjestämiseen pyritään löytämään opiskelijakunnan varoista. Tuutorointi on arvokastatyötä ja tärkeää myös koululle, joten koulun tulee tukea tuutorikoulutusta. Myös kevättalvelle2003 on suunnitteilla hyvän olon päivä, joka tultaneen toteuttamaan hieman eritavalla.4. Jos aineistosta on sähköisiä versioita, miten ne ovat saatavissa ja käytettävissä?LAMKOn hankkeista ei ole toistaiseksi olemassa sähköistä materiaalia. Suuren opiskelijatutkimuksenkyselylomake ja lyhyt raportti tultaneen laittamaan LAMKOn nettisivuille,jotta muut opiskelijakunnat voivat käyttää niitä.5. Miten kehittämishankkeen tuottaman muutoksen pysyvyys on mahdollista turvat jatkossa?Hankeen pysyvyydestä voidaan puhua lähinnä tuutorikoulutuksen suhteen. Koulutuksentehdään raportti ja osallistujilta kerätty palaute huomioidaan seuraavia koulutuksia valmistellessa.Jotta koulutuksen laatu pysyy tasaisena, tulee opiskelijakunnan sisällä siirtäätietotaitoa huolellisesti toimijoiden vaihtuessa. Koulutuksen rahoittaminen lieneeongelmallisin KeVät – projektin päätyttyä.22

KeVät -projektin toiminnasta 2000–20026. Millaisia jatkoehdotuksia Sinulla on?Projektissa kehitettyjä hyviä käytänteitä tulee jakaa jatkossakin koulujen kesken. Uusientoimintatapojen ja käytänteiden saamista todella ’ruohon juuri tasolle’ tavalliseen opiskelijanarkeen tulee tehostaa, jottei projektin aikaan saannoksen jää vain sanahelinäksi.Lisätietoja:Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ry LAMKOSvinhufvudinkatu 6 F, 15110 LahtiPuh. (03) 828 2059 Faksi (03) 828 2064 Sähköposti lamko@lpt.fi3.3 Vaihtoehtoisuutta opiskeluunLiiketalouden laitoksella on suunniteltu ja valmistettu osittain verkkototeutukseen siirtyväksiBusiness Contacts -opintojaksoa. Lähtökohtana on se, että illan opiskelijaryhmienkorvaavuudet aiemmista opinnoista ovat supistuneet. Heillä on pääsääntöisesti käytössävain neljä arki-iltaa viikossa ja tämä aiheuttaa paineita varsinkin kielten opetuksenosalta, koska kursseissa suuri lähituntimäärä. Jotta ongelma saataisiin ratkaistua ja kurssinsuoritusaika ei pitenisi, päädyimme toteuttamaan 2 ov:n opintojakson osittain verkossa,jolloin lähituntien määrä putoaa vähän yli puoleen aiemmasta. Koska kurssi onliikeviestintään painottuva, se sopii erinomaisesti verkkomuotoisena toteutettavaksi.Verkkomateriaali ja siihen liittyvä oppikirja ovat toisiaan täydentäviä, ja verkkotehtävistäsaatu välitön yksilöllinen palaute ja mahdollisuus kysymysten esittämiseen ja aiheestakeskusteluun vahvistanee opiskelijan oppimisprosessia. Aineisto valmistuu niin,että se otetaan käyttöön lukuvuonna 2003–2004.Kielten opiskeluun ollaan kehittämässä mm. suomen kieleen ja viestintään vaihtoehtoisetsuoritustavat aikuisopiskelijoille sekä ”saksan rakenteita verkossa” -oppimateriaalipaketteja. Senkin valmistuminen on tavoitteellisesti vuoden 2002 loppuunmennessä.3.4 LUMA-tuki ja kielten tukitoimetPerustietojen täydentämisellä selviytymään opinnoista (PETÄJÄ)Toimenpidetasolla on käynnistetty Tekniikan laitoksella englannin kielen tukijaksot aikuis-ja nuorisoasteen opiskelijoille. Siihen on osallistunut tähän mennessä 22 opiskelijaa.Ruotsin kielen tukiopetusta on nyt järjestetty niille opiskelijoille, joilla on erityisensuuria vaikeuksia selvitä normaalin opintoryhmän mukana. Henkilökohtaisen kieltenohjauksen lisäksi tukena käytettiin Alfasoft -kieliohjelmia.Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa tarvittavia tukijaksoja varten perustettiinLUMA-luokka, jossa perjantaiaamuisin opettaja päivystää akuutteja ongelmia ratkaisemassatai ennalta valittuun aiheeseen keskittyviä tukitunteja. Niistä tiedotettiin opiskelijoilleWebCT:n avulla.23

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002Tukiopetuksena toimivan VIS98 fysiikan kurssin toteuttamiseksi ja ”selviytymättömyyssolmunaukaisemiseksi” on aloitettu uutena toimintamuotona 25 tunnin mittainenja iltaopetuksena tapahtuva opintojakso. Perusteluina uuden kokonaisuuden kehittämiseenon ollut se, että fysiikan 2. kurssi puuttuu lähes koko opiskelijaryhmältä epäonnistuneidensuoritusten vuoksi samoin kuin laboratoriotöiden itsenäiset tehtävät. Ilman erityistoimenpiteitäkoko fysiikan 2. kurssi olisi lähes mahdotonta suorittaa rästiin jääneenä.Eteneminen – Pääasiallisesti toiminta on ollut laitoskohtaista työskentelyä suunnittelunja uusien toimintamuotojen vauhdittamiseksi ja käytännön toteutusta opiskelujen toteuttamisena.Lisäksi on pidetty seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Projektista on kerrottuLAMK:n sisällä, yhteistyötä on tehty muiden mukana olevien ammattikorkeakoulujenkanssa.Tulevaisuudennäkymiä – Kokonaisuuksia, joista on saatu hyviä kokemuksia kuluneenavuonna, tullaan jatkamaan.Lisätietoja:Koulutuspäällikkö Ritva SöyringLahden ammattikorkeakoulu, Paasikivenkatu 7, 15100 LAHTIPuh. (03) 828 2067, ritva.soyring@lamk.fi24

KeVät -projektin toiminnasta 2000–20024. Pirkanmaan ammattikorkeakouluPirkanmaan ammattikorkeakoulun henkilöstöä eniten aktivoinut osakokonaisuus oliopintojen ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen, minkä lähtökohtana pidettiinKKA:n tekemää arviointia Opintojen ohjaus korkeakoulussa, missä myös PIRAMK olimukana. Samalla kolmessa osaamispisteessä toimiva hallinnon ja kaupan alan koulutusyhdenmukaisti ohjaukseen liittyvää käsitteistöään ja toimintaansa, säilyttäen kuitenkinjokaiselle osaamispisteelle ominaisen tavan toimia.4.1 Hallinnon ja kaupan alan kehittämishankePirkanmaan ammattikorkeakoulun hallinnon ja kaupan alan kehittämishankkeen tavoitteenaoli kehittää talouden ja hallinnon koulutusohjelman pedagogista osaamista täsmentämälläja tehostamalla opiskelun ohjausta samalla tarkentaen eri osapuolten vastuutohjauksessa. Hankkeeseen osallistui n. 12 henkilöä ko. koulutusohjelmien henkilöstöstäIkaalisista, Mäntästä ja Virroilta. Ensimmäisen koulutuspäivän teemana oli ”Opiskelijoidenja opintojen ohjauksen moniulotteisuus ammattikorkeakoulussa”. Tätä teemaakohdennettiin omaan työhön välitehtävän avulla, jossa määriteltiin mm. tuutoroinninpainopisteet ja täsmennettiin ohjauksen vastuutuksia. Toisen koulutuspäivän teemanaoli ”Uudistuvien ohjauskäytäntöjen mahdollisuudet opiskelijakeskeisessä ohjauksessa”ja välitehtävänä käynnistettiin opiskelun ja oppimisen yksikkökohtaisen ohjaussuunnitelmanlaatiminen. Kolmantena koulutuspäivänä paneuduttiin teemaan ”Oppimaan oppimisenohjaus, itsenäistyvän oppimisen tukeminen” ja päättötehtävänä oli em. ohjaussuunnitelmantuottaminen sekä ”opettajasta oppimisen ohjaajaksi ammattikorkeakoulussa”–teeman sisäistäminen ja levittäminen ko. alan yksiköiden pedagogiseksi linjaukseksi.4.2 Ammattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusPirkanmaan ammattikorkeakoulun laajimmaksi kehittämishankkeeksi KeVät-projektissamuodostui opintojen ohjaushenkilöstön koulutus, koska aikaisempien tutkimusten ja kyselyjenperusteella ko. toimintaan oli selvästi tarvetta. PIRAMK:n vakinaistumisvaiheessaoli tarkoituksenmukaista luoda ammattikorkeakouluun juuri sinne sopiva ohjausjärjestelmä.Opinto-ohjaajakoulutuksen käyneitä henkilöitä ei kuitenkaan rekrytoitunutamk:uun kuin kaksi, jolloin ohjauskoulutus oli välttämätöntä saada käyntiin mahdollisimmanpikaisesti.KeVät -projektin tarjoaman ammattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstöntäydennyskoulutuksen yleistavoitteeksi asetettiin uusien toimintatapojen, yhteis-25

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002työkumppanien ja tiedonvälityskanavien löytäminen. Kahden ensimmäisen PIRAMK:noman koulutuspäivän jälkeen PIRAMK:n ohjaustoiminnan kehittämiselle nähtiin yksi jaainoa oikea tavoite: PIRAMK:n opintojen ohjauksen kokonaisstrategia. Ensimmäisiinkoulutuspäiviin osallistui lähes kaksikymmentä ohjauksen kanssa tekemisissä olevaahenkilöä. Tällöin kartoitettiin ohjauksen nykytilaa ja pyrittiin löytämään eväät jatkotyöskentelyyn.Edustettuina olivat terveysalaa lukuun ottamatta kaikki PIRAMK:n koulutusalat.Terveysala jäi pois sen vuoksi, että sinne oli juuri valmistunut oma alakohtainenopintojen ohjauksen strategia ja sovittiin niin, että sen ja valmistuvan kokonaisstrategianvälinen yhteen niveltäminen tehdään lv 2002 – 2003 aikana.Ohjauksen kokonaisstrategian tekemiseen osallistui aktiivisesti tulevina koulutuspäivinäsekä välitehtävien myötä kuusi PIRAMK:n ohjaushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä.Edustettuina olivat edelleen hallinnon ja kaupan, marata-, kulttuuri-, tekniikan ja liikenteenlaboratorio- sekä sosiaaliala.Ohjauksen kokonaisstrategia valmistui syksyllä 2002, jolloin se esiteltiin ensin PI-RAMK:n johtoryhmälle ja sen jälkeen lokakuussa PIRAMK:n henkilöstölle. Samallasovittiin jatkotoimenpiteistä lv 2002–2003 aikana: kokonaisstrategiasta muokataan sellainen versio, että se voidaan viedä PI-RAMK:n laatukäsikirjaan kokonaisstrategia ja yksikkökohtaiset strategiat nivelletään yhteen päälinjauksiltaanja varmistetaan, että ohjauksen vastuutukset ovat kunnossa opettajatuutorointikoulutuksen tarve kartoitetaan yksikkö- ja yksilökohtaisesti luodaan yhtenäiset ohjauksen laatu- ja arviointikriteerit (osallistumalla myös valtakunnallisiinlinjauksiin ko. alueella )Em. hankkeen arviointi tehdään siinä yhteydessä, kun käydään (lv 2002 – 2003 aikana)ohjauksen vastuutuskeskustelut eri toimijoiden kesken ja tarkastellaan logistiikka strategiaketjussa”PIRAMK:n strategia, ohjauksen kokonaisstrategia ja yksikkökohtainenohjausstrategia”.4.3 Vaihtoehtoisuutta opiskelutapoihinPirkanmaan ammattikorkeakoulussa tehtiin KeVät -projektin puitteissa kehittämistyö,jonka tuloksena syntyi anatomia ja fysiologia -opintojakson 1 ov:n laajuinen ”vaihtoehtoinentoimintatapa opiskeluun”. Materiaalin teki PIRAMK:n ko. aihealueen lehtoriKirsi Litmanen yhdessä kollegansa Maija kotimäen kanssa. Tuloksena on itseohjautuvaaopiskelua tukeva cd:llä oleva aineisto – Anatomia ja fysiologia, PERUSELIN-TOIMINNOT ITSENÄISESTI – opiskelijoiden käyttöön. Tavoitteena on ko. vaihtoehtoisellatavalla harjoitella opintojaksoon liittyviä asioita saada parempia oppimistuloksiaja sitä kautta ehkäistä opintojen viivästymistä (ja jopa laajemmin katsottuna keskeyttämisiä).Ensimmäiset palautteet aineiston käyttäjiltä ovat olleet varsin myönteisiä.Aineistoa on markkinoitu eri ammattikorkeakoulujen anatomian opettajille ja se on postitettusuoraan heille.26

KeVät -projektin toiminnasta 2000–20024.4 MuutaPirkanmaan ammattikorkeakoulussa käynnistettiin lisäksi KeVät -projektin puitteissaterveysalan kehittämishanke, jonka tavoitteena oli kehittää terveysalan koulutusohjelmienopiskelijavalintaa niin, että valinnat kohdistuisivat aikaisempaa paremmin alallesoveltuviin ja motivoituneisiin henkilöihin. Toisena tavoitteena oli ensimmäisen opintovuodenohjauksen tehostaminen. Hankkeen käynnistäminen ja aikataulutus osoittautuikuitenkin vaikeaksi. Terveysalan henkilöstön kanssa pidettiin suunnittelupäivän lisäksiainoastaan yksi koulutuspäivä, jossa valintakokeita usean vuoden ajan ammattikorkeakouluissajärjestäneen psykologifirman edustaja kertoi kokemuksiaan ko. työstä sekä tulevaisuudenvisioita valintakokeiden kehittämistyössä. PIRAMK oli samaan aikaanlähdössä mukaan valtakunnalliseen terveysalan valintaperusteita ja -kokeita kehittäväänhankkeeseen, jonka vuoksi paikallisen tason kehittämistyöhön ei juuri ko. aikana katsottuolleen riittävästi perusteita.KeVät -projektin Pirkanmaan ammattikorkeakoulun osahankkeet ovat olleet oleellinenosa PIRAMK:n opintojen ohjauksen kehittämistyötä, joka alkoi varsinaisesti lukuvuoden1999–2000 aikana, jolloin ilmenivät huolestuttavan korkeat keskeyttämisluvut.KeVät -projekti on ollut osaltaan voimakkaasti vaikuttamassa em. keskeyttämislukujenoleelliseen laskemiseen ja mikä ehkä vieläkin tärkeämpää: pitkäjänteisen ja suunnitelmallisenohjauksen kokonaisvaltaisen kehittämistyön käynnistymiseen.Lisätietoja:Opiskelijapalvelupäällikkö Esko TirkkonenPirkanmaan ammattikorkeakoulu, Kuntokatu 4, 33520 TamperePuh. (03) 245 2366 esko.tirkkonen@piramk.fi27

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002MUUTA TOIMINTAAAmmattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutukseneräänä luentopäivän teemana oli LUKI-ongelman kanssa opiskelevat ja heidän ohjaamisensa.Tässä asiassa tunnustettiin ammattikorkeakoulujen ohjaus- ja opetushenkilöstöntoimivan varsin puutteellisin tiedoin. Syyskaudella järjestettiin LUKI-ongelmaisen amkopiskelijanhuomioiminen kieltenopetuksessa -seminaari. Osallistujia oli 11 ammattikorkeakoulusta,yhteensä 32.Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tuotantotalouden koulutusohjelman kehitystyönajatusten levittämiseksi ja mahdollisesti tekniikan ja liikenteen koulutulusalan opettajienyhteistyön aktivoimiseksi järjestettiin syyskaudella 2002 seminaari Uusi työelämäyhteistyöhönperustuva amk-insinöörikoulutuksen toteutustapa. Osallistujia oli 7 ammattikorkeakoulustaja insinööriliitosta, yhteensä 22. Päivän jälkeen on virinnyt suunnitelmiahakea projektirahoitusta nimenomaan insinöörikoulutuksen toteutusten edistämiseen.Kielten opetuksen monimuotoisiin toteutuksiin ja KeVät -hankkeessa tuotettujen aineistojenLYFT ja Startbana tunnetuksi tekemiseksi järjestettiin syksyllä 2002 AMKkieltenopetuksenmonimuotoistaminen -seminaari. Osallistujia oli 8 ammattikorkeakoulusta,yhteensä 20. Mukana olleet opettajat olivat todella tyytyväisiä tulevaan mahdollisuuteentehostaa ruotsin kielen opiskelua.LUKI-ongelmaisen ohjaukseen viestinnän opetuksessa oli tarkoitus paneutua seminaarissa18.10. Valitettavasti se piti peruuttaa kouluttajan sairastumisen vuoksi. Tulijoitaolisi ollut useista ammattikorkeakouluista. Asia on ajankohtainen - toivottavasti jokumuu taho ottaa hoitaakseen tämäntyyppisen täydennyskoulutuksen tarjoamisen.Ammattikorkeakouluopiskelijan ja -opintojen ohjaushenkilöstön koulutuksesta virinnytajatus vetää kirjasto ja tietopalvelujen henkilöstö mukaan ohjaustyöhön konkretisoitui10.10 pidetyssä KeVät -projektin partneriammattikorkeakoulujen yhteisessä päivässäOpiskelijan ohjaus - yhteinen asia. Osallistujia oli kolmesta ammattikorkeakoulusta, yhteensä22. Päivän aikana laadittiin jo konkreettisia yhteistyösuunnitelmia opetus- ja kirjastohenkilöstönvälille.Projektin loppuseminaarissa 4.12.2002 Hämeenlinnassa esiteltiin projektissa toteutettujaalahankkeita 14 ammattikorkeakoulua edustaville 72 seminaarivieraalle. Loppukeskustelussanousi esille tarve yhteisten jatkohankkeiden suunnitteluun. Yhteistyön mahdollisuudetovat avautuneet toiminnan aikana. Monet niistä lienevät toteutettavissa pelkästäänyhdessä suunnittelemalla ja tekemällä, joissakin tapauksissa se edellyttää ulkopuolistarahoitusta.Opintojen ohjausta on kehitetty monipuolisesti. Sen myötä syntyneitä ajatuksia on kirjoitettuartikkelikokoelmaksi ”Ohjauksesta puheen ollen”. Tämä kuin myös projektiakoskeva arviointiraportti on saatavissa projektin kotisivujen kautta.https://www.hamk.fi/esr-kevat/julkaisut.htm28

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002KeVät HANKKEEN ARVIOINNIN YHTEENVETOIdeaalisen ammattikorkeakouluopiskelijan malli etäällä todellisuudestaKeVät -hankkeen arviointi oli ensisijaisesti summatiivista keskittyen arvioimaan vaikutuksiasuhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Projekti toteutettiin Helsingin, Hämeen, Lahdenja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Arviointitehtävän toteuttamiseksi haastateltiinoppilaitosten johtoa, hankkeessa mukana ollutta henkilöstöä sekä opiskelijoita. Arviointialoitettiin rahoittajan edustajan tapaamisella.Arvioinnin keskeisenä lähtökohtana oli sen hyödyllisyys projektin kannalta keskeisilleosapuolille. KeVät -projektin lähtökohtana oli tietoisuus ja huoli ammattikorkeakoulujenkorkeista opintojen keskeyttämisprosenteista. Arvioinnissa tarkasteltiin (a) projektinlähtökohtia, (b) toteutetun ohjaushenkilöstön täydennyskoulutuksen vaikutusta keskeyttämiseen,(c) koulutusalakohtaisten kehittämishankkeiden vaikutusta keskeyttämiseensekä (d) projektisuunnitelmassa julkilausuttujen tavoitteiden saavuttamista. Aineisto kerättiinryhmähaastatteluin. Näitä tehtiin elo–lokakuussa 2002 yhteensä 16 kappaletta janiihin osallistui kaikkiaan 51 henkilöä. Hankkeen eri osapuolet tavoitettiin hyvin.Arvioinnin taustaksi tarkasteltiin keskeyttämisongelman luonnetta ja laajuutta muutamientuoreiden suomalaisten ilmiötä tarkastelleiden tutkimusten sekä AMKOTA tietokannantietojen pohjalta. Taustatietojen ja empiirisen aineiston pohjalta keskeiseksi havainnoksinousi se, että hallinnon kannalta ideaalisia ammattikorkeakouluopiskelijoita onkovin vähän. Tällainen ammattikorkeakouluopiskelija (a) on perustiedoiltaan ja taidoiltaankorkeakoulukelpoinen, (b) opiskelee opiskelun aloitettuaan keskeytyksettä (c) samassaoppilaitoksessa (d) täysipäiväisesti (e) koko normiajan, mutta (f) ei yhtään sitäenempää ja (g) normiajan kohdalla hän suorittaa tutkinnon. Kaikenlainen poikkeaminentästä on systeemille ongelma. Ideaalisen ammattikorkeakouluopiskelijan mallin mukainenopiskelija on vieras tämä päivän todellisuudelle. Opiskelijat käyvät töissä, rakastuvat,perustavat perheitä, saavat lapsia, muuttavat paikkakunnalta toiselle, sairastavat,elävät välillä ulkomailla jne. Ideaalisen ammattikorkeakouluopiskelijan malli perustuumenneen yhteiskunnan oletukselle määrätietoisesti itsensä nopeasti vakaaseen työmarkkina-asemaanopiskelevasta lahjakkaasta ammatinvalinnastaan varmasta nuoresta aikuisesta.KeVät -hankkeen kaltaisilla projekteilla keskeyttämisongelmaa voidaan hoitaajossain määrin, mutta parempiin tuloksiin päästäisiin, jos koulutusrakenteista tehtäisiinaidosti joustavampia ja paremmin ihmisten todellisuuteen sopivia.Opintojen ohjaushenkilöstön täydennyskoulutus on kokonaisuutenaan vastannut hyvinosallistujien tarpeita. Yleisesti ottaen koulutukseen ollaan tyytyväisiä. Osana opintojaon myös tuotettu konkreettisia oppilaitoskohtaisia ohjauksen kehittämissuunnitelmia,käsikirjoja tai vastaavia dokumentteja. Näin vaikuttavuus ei ole jäänyt pelkästään yksilöidenoppimisen varaan. Koulutus on myös varsin hyvin noudattanut hankkeen ajatustaja etukäteissuunnitelmia. Aikaan saatu ohjaustoiminnan kehittäminen tulee vähentämäänerityisesti opiskelun ongelmista johtuvaa opintojen keskeyttämistä ja venymistä.29

KeVät -projektin toiminnasta 2000–2002KeVät -hankkeen puitteissa toteutetut tekniikan alan kehittämishankkeet ovat olleet innovatiivisiaja koko ammattikorkeakoululaitoksen kannalta hyödyllisiä projekteja.Hankkeet ovat olleet olemassa jo ennen KeVät -projektia. Voidaankin sanoa, että näillähankkeilla on paljon myönteisiä vaikutuksia, vaikka kaikilta osin ne eivät ole toteuttaneetKeVät -hankkeen virallisia ja julkilausuttuja tavoitteita. Keskeyttämisen vähentäminenei näissä kehittämishankkeissa ole ollut varsinainen tavoite, pikemminkin mahdollinensivutuote.Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämishankkeet ovat tekniikan alan hankkeitaselkeämmin olleet KeVät -projektin aikaansaamia. Kummassakin hankkeessa koettiin,että kokonaisuutena osallistuminen kannatti ja toimintaa saatiin hankkeen avulla kehitettyä.Näissä hankkeissa aloitus ts. projektiin mukaan lähteminen ei ollut sujunut kovinhyvin, mikä vaikutti myös projektin vaikuttavuuteen. Jatkossa tämän tyyppisissä projekteissatulisikin lähteä siitä, että mukana olevat ovat tiedossa jo hanketta suunniteltaessaja rahoitushakemusta laadittaessa. Erityisesti tulee varmistaa se, että mukana olevat jakavatsaman merkityksen siitä, mitä ollaan tekemässä.Kun pyritään vaikuttamaan johonkin sosiaaliseksi ongelmaksi koettuun asiaan, esim.opintojen keskeyttämiseen, pitäisi olla tarkka kuva kohteena olevan ilmiön luonteesta.KeVät -projektin alkaessa oli olemassa suhteellisen tarkka kuva ammattikorkeakouluopintojenkeskeyttämisongelman laajuudesta. Sen sijaan keskeyttämisen syistä ja siihenjohtavista prosesseista sekä niiden eroista eri ammattikorkeakoulujen, koulutusohjelmienja opiskelupaikkakuntien välillä oli varsin ylimalkainen kuva. Lähtötilanteen tutkimuksellinenkartoittaminen pitäisi aina olla keskeinen osa tämän tyyppistä hanketta, elleijo ole valmiina olemassa riittävää taustatietoa interventioiden valitsemisen ja suuntaamisenpohjaksi.Dosentti Risto Honkonen30