Tiivistelmä
54188_Ymparistorikoskatsaus_2015
54188_Ymparistorikoskatsaus_2015
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
9<br />
<br />
<br />
myrsky tai tulva- ja pato-onnettomuus<br />
vaarallisiin aineisiin (muun muassa kemialliset, biologiset ja säteilyä aiheuttavat<br />
aineet sekä räjähteet) liittyvä onnettomuus tai onnettomuusuhkia sekä kyseisten<br />
aineiden käyttöä vahingolliseen toimintaan, joilla tavoitellaan merkittävää fyysistä<br />
tai yhteiskunnallista vahinkoa tai tuhoa.<br />
Ympäristöuhkana voidaan pitää ympäristön muutosta, joka voi muodostua uhkaksi väestön<br />
terveydelle ja elinolosuhteille tuhoamalla taloudellisen toiminnan sekä maa- ja metsätalouden<br />
edellytyksiä, pilaamalla vesivaroja, vaarantamalla eliölajien ja -kantojen olemassaoloa<br />
sekä rappeuttamalla infrastruktuuria.<br />
Ympäristömuutoksia voivat olla käytännössä äkilliset ympäristöonnettomuudet tai hitaammin<br />
kehittyvä ympäristöuhka, kuten ympäristön vähittäinen pilaantuminen, jonka haitat ulottuvat<br />
syvälle ekosysteemien perustoimintoihin ja vahingot ovat usein huomattavan suuria.<br />
Ympäristöuhat voivat syntyä ensinnäkin luonnon ääri-ilmiöiden seurauksena. Todennäköisimpinä<br />
ääri-ilmiöinä Suomessa voidaan pitää myrskyjä, rankkasateita ja äkillistä vedenpinnan<br />
nousua, joiden haittavaikutukset kohdistuvat etenkin kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen<br />
ja jotka pahimmillaan voivat aiheuttaa ympäristökatastrofin, jolla voi olla pysyviä vaikutuksia<br />
ympäristölle ja elinolosuhteille. Ympäristöuhat voivat syntyä myös inhimillisen toiminnan<br />
seurauksena. Esimerkkeinä tällaisesta toiminnasta voidaan maininta muun muassa:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Teollisuuden suunnittelematon raaka-aineiden käyttö<br />
Maa-ainesten ja mineraalien hyödyntäminen<br />
Makeavesivarojen käyttö<br />
Metsävarojen hyödyntäminen<br />
Teollisuus- ja yhdyskuntajätteet<br />
Voimakeinojen käyttö valtioiden välillä<br />
Myös suuronnettomuuksista saattaa aiheutua laajaa tuhoa tai vaaraa ympäristölle. Pahimpina<br />
suuronnettomuuksien aiheuttajina teollisuudessa voidaan pitää vaarallisia aineita käsitteleviä<br />
laitoksia, kuten ydinvoimaloita ja suuronnettomuusriskin kannalta merkittäviä niin sanottuja<br />
Seveso-laitoksia. Onnettomuus näissä laitoksissa saattaa aiheuttaa säteily- tai kemikaalionnettomuuden,<br />
joka uhkaa välittömästi raakavesilähteitä ja ympäristöä. Radioaktiivisten<br />
aineiden ja muiden vaarallisten aineiden päästöt saattavat aiheuttaa muun muassa tiettyjen<br />
alueiden käytön pitkäaikaisia rajoituksia.<br />
Mahdollisina maailmanlaajuisina seurauksina mainitaan ilmastonmuutos, ilmakehän otsonikato,<br />
luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, uusiutumattomien luonnonvarojen hupeneminen,<br />
makeavesivarojen niukkeneminen sekä maaperän eroosio. Mahdollisina alueellisina<br />
ja paikallisina seurauksina mainitaan vaikutukset Itämeren tilaan (rehevöityminen ja<br />
nopeasti kasvava laivaliikenne) sekä teollisen toiminnan puutteellisen jätehuollon seurauksena<br />
aiheutuvat pinta- ja pohjaveden sekä maaperän kohonneet raskasmetalli- ja kemikaalipitoisuudet.