Tiivistelmä

4
Yksi ympäristörikosseurantatyöryhmän raportin suosituksista vuodelta 2012 oli ympäristörikoslainsäädännön
tarkistaminen. Raportissa kiinnitettiin huomiota törkeän ympäristön turmelemisen
ankaroittamisperusteiden täydentämiseen ja ympäristön turmelemisrikosten nimikkeiden
täsmentämisiin. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että luonnonsuojelurikoksesta olisi myös
törkeä tekomuoto.
Oikeusministeriö asettikin 26.2.2014 luonnonsuojelu- ja ympäristörikossäännösten uudistamista
valmistelevan työryhmän (Oikeusministeriö, lainvalmisteluosasto, asettamispäätös
26.2.2014, OM 3/41/2014) tarkastelemaan mm. edellä mainittuja seikkoja. Työryhmä sai
ehdotuksensa valmiiksi syksyllä 2014. Työryhmä ehdotti mietinnössään (OM:n mietintöjä ja
lausuntoja 51/2014) kahden uuden kvalifiointiperusteen lisäämistä rikoslain 48 luvun 2 §:n
tunnusmerkistöön. Tätä koskeva hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä 2015.
Uudistukset tulivat voimaan 1.1.2016 (L 1683/2015).
2.1 Valvontaviranomaisten yhteistyö
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset tekevät
säännöllistä valvontayhteistyötä, koska kyseessä olevien viranomaisten tehtävät ovat samankaltaisia
ja osin rinnakkaisia. Yhteistyötä on kuitenkin syytä edelleen kehittää ja työnjakoa
selkiyttää. Tämä on tärkeää erityisesti resurssien oikean kohdentamisen vuoksi.
Ympäristöviranomaiset, poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli ja pelastusviranomaiset tekevät yhteistyötä
ympäristöasioissa tapauskohtaisesti.
Viime vuosina Tullin tutkittavina on ollut laajempia luonnonsuojelurikosten sarjoja. Näiden
tapausten tutkinnan yhteydessä on selkeästi korostunut viranomaisyhteistyön tarve ympäristöministeriön,
Suomen ympäristökeskuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja
Tullin kesken. Tätä yhteistyötä tullaan jatkossa tiivistämään ja kehittämään. Ympäristöministeriön,
Suomen ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien rooli asiantuntijana
kytkeytyy kulloinkin tutkittavana olevan rikoksen eri vaiheisiin useissa kohdissa.
Tullin selkeä rooli taas on tuoda esitutkinnan, syyttäjäyhteistyön ja kansainvälisen tutkintayhteistyön
osaaminen tähän ketjuun. Tämän vuoksi säännöllisen tietojenvaihdon ja koulutusyhteistyön
kehittäminen on tarpeellista erityisesti koska kansainväliset rikollisuusilmiöt näkyvät
Suomessa entistä nopeammin.
Tulli toimii osana Euroopan unionin tullijärjestelmää ja on siten valvontaviranomainen tavaroiden
maahantuonnin-, maastaviennin sekä kauttakuljetuksen osalta. Näin ollen on luonnollista,
että Tulli tekee säännöllistä valvonta- ja esitutkintayhteistyötä eri ympäristöviranomaisten
kanssa. Erityisesti kansainvälisten jätesiirtojen valvonnassa Tullin ja Suomen ympäristökeskuksen
yhteistyö on avainasemassa laittomien kansainvälisten jätesiirtojen paljastamiseksi
ja torjumiseksi. Jatkossa kansallisen tarkastussuunnitelman myötä kansainvälisten
jätesiirtojen valvontaan osallistuvat entistä enemmän myös muut valvontaviranomaiset, kuten
elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset sekä
poliisi.
Myös luvanvaraisten eläinten – ja kasvien siirtojen valvonnassa sekä esitutkintaan siirtyneissä
tapauksissa Tullin ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyö on tärkeässä roolissa, jotta
luvattomia ja laittomia siirtoja voidaan selvittää sekä torjua.
Öljypäästövalvonnassa viranomaisten välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Rajavartiolaitos
tekee yhteistyötä poliisin, Suomen ympäristökeskuksen ja Liikenteen turvallisuusviraston
kanssa öljypäästövalvonnassa niin hallinnollisen öljypäästömaksun määräämisen perusteiden
selvittämisessä kuin öljypäästöön liittyvässä rikosoikeudellisessa esitutkinnassakin.