Tiivistelmä

12
teod”). Viron rikoslakitilastotietojen mukaan vuonna 2014 maassa tilastoitiin yhteensä 34
varsinaista ympäristörikosta (www.kriminaalpoliitika.ee/). Viron ympäristötarkastusviraston
kotisivulta on kuitenkin nähtävissä myös Virossa hallinnollisesti käsiteltyjen ympäristörikkomusten
tilastot sekä hallinnolliset sakot ja maksut, joita näissä hallinnollisissa rikkomustapauksissa
on asetettu. Hallinnollisesti käsiteltyjä ympäristörikkomuksia Virossa on vuonna
2015 tilastoitu kaikkiaan 2906 tapausta, joiden osalta valvontaviranomainen on määrännyt
kaikkiaan 262 086 euroa sakkoa yli tuhannelle henkilölle. Henkilöiden suurta lukumäärää
selittää se, että luvussa on mukana myös kalastus- ja metsästysrikkomukset.
Kuva 4 Öljyä kerääntynyt ojaan teollisuusyrityksen raja-alueella (Niina Viitala).
4 Ympäristörikoksiin liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö
4.1 Ympäristörikoksia koskevat kansainväliset sopimukset
Suomi on sitoutunut useisiin ympäristöä ja energiaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.
Sopimukset käsittelevät muun muassa ilman- ja vesiensuojelua, luonnonvarojen hyödyntämistä
ja suojelua, jätteitä, kasvistoa ja eläimistöä, energiaa sekä avaruutta. Esimerkkeinä
monenvälisistä sopimuksista mainittakoon kansainvälinen yleissopimus vaarallisten jätteiden
maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus (Basel
22.3.1989, SopS 44-45/1992), villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä
kauppaa koskeva yleissopimus (CITES), (Washington 3.3.1973, SopS 44-45/1976), vuoden
1973 kansainvälinen yleissopimus aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä
(MARPOL) (Lontoo 2.11.1973, SopS 51/1983), Etelämannerta koskevaan sopimukseen