Tiivistelmä
54188_Ymparistorikoskatsaus_2015
54188_Ymparistorikoskatsaus_2015
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Tiivistelmä</strong><br />
Suomen kansallinen ympäristörikosseurantaryhmä antoi ensimmäisen raporttinsa 1998 Interpolille.<br />
Vuosittaisissa katsauksissaan seurantaryhmä on esittänyt useita suosituksia ja<br />
kehitysnäkymiä, joista keskeiseksi suositukseksi on noussut yhteisen kansallisen ympäristörikostorjunnan<br />
strategian laatiminen kaikille ympäristörikosten torjuntaan osallistuville viranomaisille<br />
tehokkaan ympäristörikostorjunnan varmistamiseksi. Seurantaryhmän suosituksien<br />
mukaan viranomaisten tulee kehittää yhteistyötään ympäristörikosten paljastamiseksi ja torjumiseksi.<br />
Toimiva viranomaisyhteistyö on ympäristörikosten torjunnan ja tutkinnan välttämätön<br />
edellytys. Yhteisillä ja säännöllisesti järjestetyillä koordinointi- ja koulutustilaisuuksilla<br />
parannetaan valvontaviranomaisten, esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien erityisosaamista.<br />
Edelleen seurantaryhmä on ehdottanut, että myös paikallisella tasolla on tärkeää henkilökunnan<br />
vaihtuessa huolehtia osaamisen ja vastuualueiden siirtämisestä.<br />
Vuoden 2014 loppupuolella ympäristöministeriö ja sisäministeriö asettivat lähinnä keskeisistä<br />
viranomaisista koostuvan yhteistyöryhmän, jonka tehtäväksi tuli muodostaa kokonaiskuva<br />
ympäristörikoksiin liittyvästä kansallisesta yhteistyöstä, tunnistaa sen ongelmakohdat ja näiden<br />
selvitysten pohjalta valmistella ehdotus ympäristörikosten torjuntaa koskevaksi strategiaksi<br />
ja toimenpideohjelmaksi.<br />
Yhteistyöryhmä esitti vahvaa panostusta valtakunnallisen ja alueellisen viranomaisyhteistyön<br />
kehittämiseen. Käytännön toimenpiteenä yhteistyöryhmä ehdotti aluetasolle perustettavia<br />
viranomaisyhteistyön ryhmiä. Alueellisten yhteistyöryhmien toiminta käynnistettiin 2015 Poliisihallituksen<br />
päätöksellä. Yhteistyöryhmä ehdotti myös panostamista uudentyyppiseen<br />
ympäristörikoskoulutukseen. Jatkossa viranomaisille järjestettäisiin säännöllistä ja toimialarajat<br />
ylittävää koulutusta, jonka suunnitteluun kaikki ympäristörikosten parissa työskentelevät<br />
osallistuisivat. Huomiota kiinnitettiin myös kansallisen lainsäädännön säännölliseen arviointiin<br />
ja tarkasteluun.<br />
Ympäristörikoksiin liittyvää tutkimustyötä on toteutettu Poliisiammattikorkeakoulun hankkeessa<br />
Jätevirrat osana harmaata taloutta. Hanke toteutettiin vuosina 2014 – 2015 Poliisihallituksen<br />
ja sisäministeriön rahoituksella. Hankkeessa nousivat esille saatavilla olevan<br />
tiedon monipuolisempi hyödyntäminen, tietoisuuden lisääminen jäterikollisuudesta ilmiönä ja<br />
laillisen ja laittoman toiminnan rajapintojen tehokas tunnistaminen.<br />
Ympäristörikoskatsauksessa on esitetty esitutkintaviranomaisille (poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos)<br />
tietoon tulleet ympäristörikokset rikosnimikkeittäin vuosilta 2011 - 2015. Ympäristörikostilastot<br />
perustuvat siihen, millä rikosnimikkeellä tapausta on tutkittu esitutkintavaiheessa. Jos<br />
asia etenee syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn, rikosnimike on voinut muuttua. Katsauksessa<br />
esitetään myös esimerkkitapauksia ympäristörikoksista eri rikosnimikkeellä. Esitutkintaviranomaisten<br />
kirjaamien rikoslain luvussa 48 tarkoitettujen ympäristörikosten määrät<br />
ovat vuonna 2015 jonkin verran laskeneet.