Tiivistelmä
54188_Ymparistorikoskatsaus_2015
54188_Ymparistorikoskatsaus_2015
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3<br />
1 Suomen kansallisen ympäristörikosseurantaryhmän perustaminen<br />
Interpolin 23.–29.10.1996 pidetyn yleiskokouksen antaman päätöslauselman<br />
AGN/65/RES/25 johdosta Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin 1.10.1997 kansallinen<br />
työryhmä, jonka tehtäviksi sovittiin muun muassa ympäristörikosten seuranta ja yhteistyön<br />
kehittäminen eri valvontaviranomaisten välillä. Työryhmä laatii myös vuosittaisen katsauksen<br />
ympäristörikostilanteesta Suomessa. Ryhmän puheenjohtajana toimi 2015 poliisitarkastaja<br />
Tarmo Lamminaho Poliisihallituksesta. Vuodesta 2016 alkaen ryhmän puheenjohtajana toimii<br />
poliisitarkastaja Arto HankilanojaPoliisihallituksesta ja sihteerinä rikoskemisti Niina Viitala<br />
Keskusrikospoliisista. Ryhmän jäseniä ovat poliisitarkastaja Seppo Sivula sisäministeriöstä,<br />
lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen oikeusministeriöstä, hallitussihteeri Tia Laine-Ylijoki-<br />
Laakso ympäristöministeriöstä, rikostarkastaja Janne Järvinen Keskusrikospoliisista, tulliylitarkastaja<br />
Heidi Björk, Tullin rikostorjunnasta, rajavartioylitarkastaja Silja Hallenberg sisäministeriön<br />
rajavartio-osastolta, kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta,<br />
ylitarkastaja Hannele Nikander Suomen ympäristökeskuksesta ja lakimies Satu<br />
Lyytikäinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Ryhmä myös avustaa<br />
ja neuvoo Suomeen suuntautuvien oikeusapupyyntöjen osalta. Ryhmän jäsenet ovat tavoitettavissa<br />
parhaiten organisaatioidensa puhelinkeskusten kautta. Työryhmä on antanut vuosittaisen<br />
raportin 1997 alkaen.<br />
2 Viranomaisyhteistyö<br />
Työryhmä on aiempien raporttiensa suositukset ja kehitysnäkymät –osiossa esittänyt, että<br />
tehokkaan ympäristörikostorjunnan varmistamiseksi tulee kaikille ympäristörikosten torjuntaan<br />
osallistuville viranomaisille laatia yhteinen kansallinen ympäristörikostorjunnan strategia.<br />
Vuoden 2014 loppupuolella ympäristöministeriö ja sisäministeriö asettivat lähinnä keskeisistä<br />
viranomaisista koostuvan yhteistyöryhmän, jonka tehtäväksi tuli muodostaa kokonaiskuva<br />
ympäristörikoksiin liittyvästä kansallisesta yhteistyöstä, tunnistaa sen ongelmakohdat<br />
ja näiden selvitysten pohjalta valmistella ehdotus ympäristörikosten torjuntaa koskevaksi<br />
strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi. Ryhmä rajasi työnsä koskemaan vain rikoslain 48 luvussa<br />
ja siinä mainituissa laeissa tarkoitettuja rikoksia ja rikkomuksia.<br />
Ympäristörikosten ehkäisyssä ja torjunnassa työryhmä tunnisti selkeäksi ongelmakohdaksi<br />
viranomaisten välisen yhteistyön vähäisyyden. Työryhmä esittikin vahvaa panostusta valtakunnallisen<br />
ja alueellisen viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Käytännön toimenpiteenä<br />
työryhmä ehdotti aluetasolle perustettavia viranomaisyhteistyön ryhmiä.<br />
Työryhmän mukaan myös uudentyyppiseen ympäristörikoskoulutukseen tulee panostaa.<br />
Työryhmä ehdotti, että jatkossa viranomaisille järjestettäisiin säännöllistä ja toimialarajat<br />
ylittävää koulutusta, jonka suunnitteluun kaikki ympäristörikosten parissa työskentelevät<br />
osallistuisivat. Ympäristörikosstrategialla haettiin myös muutosta asenteisiin. Tavoitteena on<br />
lisätä tietoa esimerkiksi siitä, mihin ympäristölainsäädäntö velvoittaa ja millaiset teot täyttävät<br />
ympäristörikoksen kriteerit.<br />
Työryhmä kiinnitti huomiota myös kansallisen lainsäädännön säännölliseen arviointiin ja tarkasteluun,<br />
jotta se tukee ympäristörikosten havaitsemista ja selvittämistä. Yhtenä ympäristörikostorjunnan<br />
ongelmana on pidetty vaikeutta saattaa pieniä rikkomuksia tehneet tehokkaasti<br />
vastuuseen. Työryhmä ehdotti selvitystyön tekemistä siitä, tulisiko pienistäkin ympäristörikkomuksista<br />
aiheutua seuraamus.<br />
Ympäristörikostorjunnan strategian asettamat tavoitteet pyritään täyttämään vuoteen 2020<br />
mennessä. Työ aiheen parissa jatkuu kahden vuoden välein päivitettävän toimenpideohjelman<br />
avulla. Toimenpideohjelman toteutumisen seurannasta ja päivittämisestä vastaa valtakunnan<br />
tason ympäristörikostorjunnan viranomaisyhteistyöryhmä.