Tiivistelmä

Recommendations

Info

6 van kattavuutta pyrittiin lisäämään käyttämällä useita tutkimusaineistoja sekä soveltamalla monipuolisesti eri tutkimusmenetelmiä. Tilannekuva jäterikollisuudesta osana harmaata taloutta Suomessa jäterikollisuuteen kuuluu sekä jätteisiin liittyvä ympäristöä pilaava toiminta että esimerkiksi laiton romukauppa ja jätevarkaudet. Nykyisellään jäterikollisuuden vaikutuksia luonnonympäristöön, terveyteen ja talouteen ei ole laajasti tunnistettu. Lisäksi on arvioitu, että suurin osa ympäristörikollisuudesta ei tule viranomaisten tietoon. Näin ollen kiinnijäämisriskin kasvattaminen on yksi keskeisimmistä ympäristörikollisuuden ja edelleen jäterikollisuuden torjunnan ja valvonnan kehittämiskohteista. Kiinnijäämisriskiä voidaan kasvattaa kohdentamalla paljastavia sekä torjunta- ja valvontatoimia keskeisiin jätealan toimintoihin ja toimijoihin. Kohdentaminen edellyttää tietojen vaihtoa ja yhdistämistä viranomaisten välillä. Samalla yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin välistä vuoropuhelua ei ole toistaiseksi hyödynnetty tehokkaasti laittoman toiminnan paljastamisessa. Tietojohtoisen toiminnan kehittäminen jäterikollisuuden torjunnassa ja paljastamisessa onkin tällä hetkellä viranomaistoiminnan keskeinen haaste. Viranomaiskenttää yhdistää huoli jäterikollisuuden torjunnan ja valvonnan ajautumisesta viranomaistoiminnassa selkeästi marginaaliin julkisen sektorin resurssien vähentyessä. Viranomaistoiminta keskittyy nykyisellään pääsääntöisesti ajankohtaisten ongelmien reaktiiviseen ratkaisemiseen ja toimintamallit ovat verrattain tilannekohtaisia ja henkilösidonnaisia. Vaikka ympäristörikollisuuden torjunta ja valvonta kuuluu laajasti usean eri viranomaisen tehtäväkenttään, yhteistyön ylläpitäminen on organisaatio- ja yksikkötasolla verrattain usein yksittäisten viranhaltijoiden vastuulla. Toisaalta viime vuosina ympäristörikollisuuden torjunnassa ja valvonnassa on otettu merkittäviä askeleita eteenpäin ja yhteistyö viranomaisten välillä on laajentunut. Keväällä 2015 julkaistun ympäristörikostorjunnan strategian ja toimenpideohjelman lähtökohtana on viranomaisyhteistyön kehittäminen. Ympäristörikollisuuden torjunnan ja valvonnan tulevaisuus riippuu paljon näiden toimenpiteiden onnistumisesta ja toimijoiden sitoutumisesta viranomaisyhteistyön aktiiviseen rakentamiseen alueellisesti ja valtakunnallisesti. Edistysaskeleista huolimatta jäterikollisuuden torjunnan ja valvonnan sujuvuudessa on tällä hetkellä puutteita prosessin kaikissa vaiheissa. Tämä näkyy viranomaiskentällä erilaisina näkemyksinä ja kokemuksina valvonnasta ja torjunnasta sekä alueellisina eroavaisuuksina. Toimijoilla on selkeä tarve asiantuntijuuden lisäämiseen sekä jäterikollisuuden torjunnassa, valvonnassa ja tutkinnassa että sanktioinnissa. Esimerkiksi tulkinnat tarkoituksenmukaisesta sanktioinnista vaihtelevat aina hallinnolliselta tasolta tuomioistuimiin asti. Jäterikollisuuden on tunnistettu liittyvän osittain harmaaseen talouteen. Harmaan talouden käsite on ymmärretty sisältävän useita eri laittoman toiminnan muotoja, joiden tarkoituksena on taloudellisen hyödyn tavoittelu. Kansainvälinen kehitys sekä jätealalla että alaan liittyvässä laittomassa toiminnassa heijastuu myös Suomeen. Jätehuolto ja -kierrätys ovat kasvavia toimialoja kansainvälisesti. EUdirektiiveillä ja kansallisella lainsäädännöllä on kannustettu vahvasti jätteiden uudelleen hyödyntämistä. Jätealan kasvu tuo alalle laittomia toimijoita laillisten yritysten lisäksi. Kansainvälisesti ja kansallisesti pieneksi arvioitu kiinnijäämisriski yhdessä taloudellisten houkuttimien kanssa luovat mahdollisen kasvualusten rikolliselle toiminnalle. Itämeren alueella yhdeksi laittoman toiminnan muodoksi on tunnistettu käytettyjen akkujen kerääminen Pohjoismaista - Lisäksi hyväksytty julkaistavaksi Futura-lehdessä käsikirjoitus: Sahramäki, Iina & Kankaanranta, Terhi (2016) Jäterikollisuuden torjunta ja valvonta Suomessa vuonna 2040: neljä skenaariota.
7 ja kuljettaminen edelleen Baltian maihin. Esimerkkinä alaan liittyvän laittoman toiminnan kasvusta on Italiassa niin sanottu ekomafia, jossa järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät ovat integroituneet osaksi jätehuoltoon liittyvää liiketoimintaa. Vaikka kansainvälisten kehityssuuntien todellisia vaikutuksia jätealaan ja jäterikollisuuteen Suomessa on vaikea arvioida, jätealaan liittyy jo nyt Suomessa laittoman työvoiman käyttöä, laittomia ulkomaalaisia toimijoita ja rajat ylittävää rikollisuutta. Ehdotukset jäterikollisuuden torjunnan ja valvonnan kehittämiseksi 1. Saatavilla olevan tiedon monipuolisempi hyödyntäminen Lainsäädännön ja viranomaisyhteistyön ohella tarvitaan selkeää ohjeistusta ja koulutusta eri viranomaisten keräämiin tietoihin ja niiden hyödyntämisen rajoihin ja mahdollisuuksiin jäterikollisuuden torjunnassa, valvonnassa ja paljastamisessa. Koulutustilaisuudet tulisi järjestää aidosti moniviranomaisyhteistyön hengessä ja sisällyttää kutsuun kattavasti toimijoita eri tahoilta. Verkostoihin tulisi ottaa mukaan myös muita viranomaistoimijoita kuin pelkästään esitutkintaviranomaiset, ympäristövalvontaviranomaiset ja syyttäjä. Samalla varmistettaisiin tietoisuuden lisääntyminen ja vahvistettaisiin osallistujien mahdollisuuksia uusien verkostojen luomiseen sekä tuoreiden innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen laittoman toiminnan ennaltaehkäisemiseksi. 2. Tietoisuuden lisääminen jäterikollisuudesta ilmiönä Tietoisuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi tiedottamalla ilmitulleesta jäterikollisuudesta ja siihen liittyneistä haitoista aktiivisesti lehdistön kautta. Eri viranomaisilla on erilaiset mahdollisuudet tiedottaa teemaan liittyvistä asioista. Esimerkiksi esitutkintaviranomaisen tulisi hyödyntää tätä mahdollisuutta aiempaa useammin rikostutkinnan eri vaiheissa. Ympäristövalvontaviranomaisen tulisi ottaa keskeinen rooli tietoisuuden lisäämisessä yleisellä tasolla ympäristöluparikkomuksiin liittyvistä ympäristöhaitoista. 3. Laillisen ja laittoman toiminnan rajapintojen tehokas tunnistaminen Viranomaiset ovat avainasemassa yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin välisen vuoropuhelun kehittämisessä. Ympäristörikosstrategian mukaisesti kehitetään alueellisia yhteistyöverkostoja ympäristörikollisuuden torjuntaan ja valvontaan. Näiden alueellisten verkostojen tulisi kartoittaa oman alueensa keskeisiä liiketoiminnan aloja ja integroida vuoropuhelu yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien kanssa pysyväksi osaksi verkostoja. Ilman näiden sektoreiden mukaan ottamista on vaarana, että verkostojen tietopohja jää proaktiivisen toiminnan näkökulmasta heikoksi. Liittojen, yhdistysten ja muiden yksityisen sektorin verkostojen kautta on mahdollista löytää uusia yhteistyökumppaneita jäterikollisuuden torjunta- ja valvontatyöhön. Näiden tahojen huomioiminen on välttämätöntä niin sanotun hiljaisen tiedon keräämiseksi sekä jäterikollisuuden uhkakuvien kartoittamiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Page 2 and 3: Tiivistelmä Suomen kansallinen ymp
Page 4 and 5: 2 6.4.3 Ympäristörikkomus RL 48 l
Page 6 and 7: 4 Yksi ympäristörikosseurantatyö
Page 10 and 11: 8 Kuva 2 Iina Sahramäki ja Terhi K
Page 12 and 13: 10 Kuva 3 Luvaton kaatopaikka yrity
Page 14 and 15: 12 teod”). Viron rikoslakitilasto
Page 16 and 17: 14 sijoittaminen rikoslakiin korost
Page 18 and 19: 16 asiassa ovat muun muassa selvity
Page 20 and 21: 18 Kuva 5 Purettujen autojen kappal
Page 22 and 23: 20 5.2.2 Hallinnollinen öljypääs
Page 24 and 25: 22 vientirajoituksilla taas suojell
Page 26 and 27: 24 vaatiessa tutkintatoimet voidaan
Page 28 and 29: Syyte hylätty kokonaan tai osittai
Page 30 and 31: 28 Rikoslain ympäristörikokset 20
Page 32 and 33: 30 YMPÄRISTÖN TURMELEMINEN (RL 48
Page 34 and 35: 32 Kuva 11 Poliisin pienoiskopteri
Page 36 and 37: 34 Esimerkki tuomioista oikeudessa
Page 38 and 39: 36 Rikoslain luonnonvararikokset 20
Page 40 and 41: 38 6.5.2 Törkeä metsästysrikos R
Page 42 and 43: 40 ta. Samassa yhteydessä syytetti
Page 44 and 45: 42 Esimerkki tuomioista oikeudessa
Page 46 and 47: 44 relta osin satama-alueella tapah

Tiivistelmä

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?