ESPOOLEHTI 2/2019

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
2
2019
HEVONEN ON
HYVÄ TERAPEUTTI
KESÄKSI VESILLE –
VUOKRAA VENE
READ THIS IN ENGLISH:
YUMPU.COM/ESPOOLEHTI
LÄHDETÄÄN YHDESSÄ
LUONTORETKELLE
KAIKEN
PERUSTA
VARHAISKASVATUS
LUO EDELLYTYKSET
MYÖHEMMILLE OPINNOILLE
JA TYÖELÄMÄLLE.

MUN ESPOO
FANNI ON
AUTTANUT JO
MONIA LAPSIA.
SUUREN KOKONSA
ANSIOSTA SITÄ VOI
HUOLETTA
VAIKKA HALATA
KUNNOLLA.
TIMO PORTHAN
HEVONEN HYVÄKSYY
JOKAISEN OMANA ITSENÄÄN
ANTAA HEVOSEN surra, sillä on
isompi pää. Vanhan sanonnan
taustalla on vinha totuus. Hevonen
peilaa ihmisen tunnetiloja. Se
vaistoaa surun ja ilon, ei vastaanota
vihaista, mutta ei myöskään
kanna kaunaa. Tämä loistava ominaisuus
on otettu hyötykäyttöön
myös lasten kanssa, joilla on vaikeuksia
sosiaalisten tilanteiden,
omien tunteiden hallinnan tai itsetunnon
kanssa.
– Liikuntapalveluiden sosiaalipedagogisen
hevostoiminnan intensiivikurssi
järjestetään tänä vuonna
seitsemännen kerran. Yhdessä lastensuojelun
kanssa valitaan ryhmään
6–8 lasta, jotka ovat iältään
8–12-vuotiaita, Jetta Laajarinne
kertoo.
Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan
ohjaajana toimii Laajarinteen
lisäksi Saara Huhtanen ja
liikunnallisia osioita on mukana
toteuttamassa liikunnanohjaaja
Tia Tikkanen.
Kurssi on ajoitettu tietoisesti
koulun loppumisen molemmin
puolin touko-kesäkuulle.
– Monille erityislapsille nämä
siirtymävaiheet ovat haastavia.
Siksi tänä vuonna kokeillaankin
käytäntöä, että tapaamme vielä
lisäksi elokuussa koulujen alkaessa,
Laajarinne sanoo.
Ryhmään valituilla lapsilla ei ole
aiempaa ratsastus- tai hevostenkäsittelykokemusta.
Kurssilla hoidetaan
hevosta yhdessä. Halukkaat
pääsevät myös kiipeämään
hevosen selkään.
– Lapset toteuttavat asioita
yhdessä. Toisille tärkeää on hevonen
ja sen hoito, toisille talliympäristön
yhteisöllisyys. On uskomatonta seurata,
miten arat ja vetäytyvät lapset
rohkaistuvat ja vilkkaammat rauhoittuvat
suuren eläimen läheisyydessä.
– Talliympäristössä moni on
uskaltautunut puhumaan vaikeistakin
asioista.
TIINA PARIKKA
2

SISÄLLYS 2/2019
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
2
2019
TÄSSÄ NUMEROSSA:
2 MUN ESPOO › Hevonen terapeuttina
4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä
5 POIMINNAT › Matonpesupaikat auki
7 PALVELUKSESSA › Lotta Lönnqvist
8 TEEMA › Varhaiskasvatus opinpolun perusta
12 AKTIIVINEN ESPOO › Kesällä tapahtuu
15 OIVALLUS › Terveyspalvelut sähköistyvät
16 HELMI › Maailman paras kirjasto
18 PALVELU › Kesäksi vesille
20 VI I ESBO › Fokus på barnets bästa
22 VAPAALLA › Finna.fin kätköistä
23 ESPOOLAINEN › Yhteinen linturetki
8Päiväkodit
muuntautuvat
uusien opetuskäytäntöjen
mukaan erilaisiin
pientiloihin.
’’
Espoon
kirjasto
palkittiin
maailmalla.
7
14
23
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 3

PÄÄKIRJOITUS
Kestävyys syntyy
oppimalla uutta
ESPOO ON kasvun kaupunki. Uusia espoolaisia syntyy vuosittain yli
3 000. Saman verran kaupunki saa muuttovoittoa, muun muassa
paljon uusia lapsiperheitä kotimaasta ja ulkomailta. Tästä syystä
Espoo on vahvasti lasten ja heidän perheidensä kaupunki. Kaupungin
tehtävänä on tarjota mahdollisuudet oppia ja harrastaa, asua turvallisesti
niin että hyvä elämä olisi kaikkien saavutettavissa.
Espoo liittyi viime vuonna YK:n edelläkävijäkaupunkien joukkoon.
Se tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet yhdessä kaupunkilaisten ja
yhteisöjen kanssa luomaan monistettavia ja skaalautuvia ratkaisuja,
jotka toteuttavat järjestön jäsenmaiden hyväksymän Agenda2030:n
kestävän kehityksen tavoitteita. Espoon toiminta painottuu oppimiseen,
koulutukseen ja innovaatioihin.
Kansainvälistyvään ja kasvavaan kaupunkiimme tulee lisää
kaupunkia, moninaisuutta, elämää ja kulttuuria. Kaupungistuminen
muotoilee kotiseudun ilmettä ja sisältöä. Haastaa meitä aidosti
pohtimaan tekemisiämme paitsi kansallisessa myös globaalissa
mittakaavassa.
Oman lapsuuteni leikit leikin Tapiolan lähiluonnossa.
Kyselytutkimusten mukaan edelleenkin meille
espoolaisille yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin lähteitä on
luonto: lähellä, merellä, puistoissa ja metsissä. Lapsilla
on täällä edelleen hyvät ja turvalliset leikkipaikkansa.
Mutta kestävän tulevaisuuden rakentaminen
on myös paljon enemmän. Tässä lehdessä
kerromme, miten Espoon varhaiskasvatuksessa
toimitaan, jotta espoolaiset lapset saisivat hyvän
startin koko elämän mittaiselle oppimispolulle.
JUKKA MÄKELÄ
kaupunginjohtaja
Hållbarhet skapas
genom att lära sig nytt
ESBO ÄR en stad som växer. Över 3 000 nya Esbobor föds varje
år. Lika mycket vinner staden på migration, bland annat genom
många nya barnfamiljer från hemlandet och utomlands. Av
denna anledning är Esbo starkt en stad för barn och deras familjer.
Stadens uppgift är att ge möjligheter till kunskap och
hobbyverksamhet, att bo tryggt så att alla kan leva ett bra liv.
Esbo anslöt sig till FN:s pionjärstäder i fjol. Detta innebär att
vi tillsammans med stadsbor och samfund har åtagit oss att
skapa lösningar som kan kopieras och skalas upp och som genomför
målen för hållbar utveckling i Agenda2030 som har
godkänts av medlemsstaterna i organisationen. Verksamheten i
Esbo inriktas på lärande, utbildning och innovation.
Vår internationella och växande stad kommer att bli
mer stad, rik på mångfald, liv och kultur. Urbaniseringen
formar hembygdens utseende och innehåll. Den utmanar
oss att verkligen reflektera över våra handlingar, inte bara
nationellt utan också på global nivå.
I min barndom lekte jag i den nära naturen i
Hagalund. Enligt enkätundersökningar är naturen
fortfarande en av de viktigaste källorna till välbefinnande
för oss i Esbo: den finns nära, till sjöss,
i parker och i skogar. Barnen har fortfarande bra
och säkra lekplatser här. Men att bygga en hållbar
framtid är också mycket mer. I den här tidningen
berättar vi hur man gör i småbarnspedagogiken i
Esbo så att barnen får en bra start på ett livslångt
lärande.
JUKKA MÄKELÄ
stadsdirektör
Facebook
Espoo – Esbo
Päivityksiä eri puolilta
kaupunkia ja kaupungin
eri toimijoiden omia
Facebook-sivuja
”
Finnoossa satsataan
paitsi fiksuun asumiseen,
toimivaan joukkoliikenteeseen
ja työpaikkoihin,
myös virkistysalueisiin.
Finnoosta tulee ympäristöystävällisen
asumisen
tiennäyttäjä.
Twitter
@EspooEsbo
Elää ajassa, päivittyy
nopeasti. Tiedotusta,
vastauksia ja
keskustelua
”@OpetusEspoo
Espoolaisnuoret innostuivat
vaikuttamisesta
koulussa ja haluavat nyt
edistää yhteistä hyvää.
”Ei se vaikuttaminen ole
niin hankalaa.”
Instagram
@espoonkaupunki
Hienoja hetkiä,
tapahtumia ja
maisemia espoolaisin
silmin
”@espoonkulttuurikeskus
Kiitos @apriljazzfestival!
Upea festivaali. Kiitos
kaikki tekijät, esiintyjät,
yleisö!
ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi
JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,
etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM
JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Timo Porthan ISSN 1798-8438
4

POIMINNAT
13 000
Espoon
kaupungin välipaloina ja
jälkiruokina syödään vuosittain yli
13 000 kiloa Reilun kaupan banaaneja.
Espoo on ollut Reilun kaupan kaupunki
jo kymmenen vuotta.
Järjestä juhlasi
meijerissä tai
museossa
Ilmoita tapahtumasi
mukaan Espoo-päivään
ESPOO-PÄIVÄ ON Espoon suurin vuosittainen kaupunkitapahtuma,
jota juhlitaan aina elokuun lopulla. Espoo-päivään toivotetaan
tervetulleeksi kaikki maksuton ja kaikille
avoin ohjelma, joka järjestetään 30.–31.8.2019.
Espoo-päivän ohjelmaksi sopivat elämykselliset
tapahtumat, jotka eivät ole uskonnollisia, poliittisia
tai kaupallisia.
Ilmoita tapahtumasi mukaan 2.6. mennessä
ESPOO-
PÄIVÄÄ
VIETETÄÄN
30.–31.8.
osoitteessa espoopäivä.fi, niin se pääsee sekä Espoo-päivän esitteeseen
että nettisivuille. Kesäkuun 3. päivästä eteenpäin ilmoitetut
tapahtumat pääsevät mukaan nettisivujen ohjelmaan.
MATIKKA HALLUSSA
ESPOOSSA VOI järjestää juhlia 150 vuotta vanhassa meijerissä, modernin
taiteen keskellä tai upeissa saaristomaisemissa.
Lasten kulttuurikeskus Auroran vastikään perusteellisesti remontoitu
Meijeri on käytettävissä myös aikuisten juhliin ja kokouksiin. Historiallisessa
ympäristössä sijaitseva talo on mitoitettu 75 hengelle. Juhlasaliin
mahtuu pöytien ääreen 60 henkeä, ja suojaisa piha mahdollistaa
ohjelmaa myös ulkona. Esteettömiin tiloihin voi tilata pitopalvelun tai
tuoda omat juhlaeväät.
– Tilojen sisustus on tarkkaan harkittu tukemaan suojelukohteen
ilmettä. Se pitää kokea itse. Aiemmin pitkään catering-alalla
työskennelleenä en ole törmännyt yhtä
monipuoliseen ja ainutlaatuiseen ympäristöön
muualla, kommentoi Auroran asiakaspalveluneuvoja
Tuija Lustig.
Villa Paratiisi
Toisenlainen ympäristö juhlille on EMMAn
Nuuksiossa.
seminaari- ja juhlatila Aitio, jonka vieraat
pääsevät samalla tutustumaan museon
kokoelmiin: tila on vain verholla erotettu
näyttelyistä. Jopa 70 osallistujan illallisen
tai 150 hengen cocktailtilaisuuden aluksi saa
myös halutessaan kuulla taiteesta EMMAn
edustajalta.
Kaupungissa on paljon muitakin juhlatiloja.
Otaniemessä sijaitsevassa Trap Factoryssa voi
yhdistää pakohuonepelin suuriinkin juhliin. Pienempiin
tilaisuuksiin voi varata ravintola Fat Lizardin kabinetin,
johon oluet tulevat pienen kävelymatkan päästä omasta
panimosta. Monipuolisen luonnon äärelle pääsee esimerkiksi Nuuksiossa
Yli-Takkulan tilalla ja Pentalan saaristoravintola Pavenissa.
OLARIN KOULUN oppilaat voittivat pohjoismaisen MatCup-matematiikkakilpailun
Suomen valtakunnan finaalin ja lähtevät edustamaan
Suomea pohjoismaisen kilpailun Nordic Math Class
Competition eli NMCC-finaaliin Trondheimiin kesäkuun alussa.
MatCup-kilpailussa tehtäviä ratkotaan monista matematiikkakilpailuista
poiketen yhdessä luokan kanssa. Tällä kertaa aiheena
oli matemaattiset tähtikuviot.
Muutkin espoolaiskoulut pärjäsivät kilpailussa hienosti. Mankkaan
koulu sijoittui kilpailussa hopealle ja kymmenen parhaan
› Kaikki Espoon juhlatilat löytyvät osoitteesta visitespoo.fi.
ovat meille keino nostaa
nais- ja tyttöjääkiekon asemaa eli
harrastajamäärää, tunnettavuutta
joukkoon yltivät myös Saarnilaakson ja Järvenperän koulu.
ja kiinnostusarvoa.
’’Kotikisat
JÄÄKIEKKOLIITON PUHEENJOHTAJA HARRI NUMMELA
ESPOOSSA PIDETYISTÄ MM-KISOISTA.
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 5

POIMINNAT
Meriuposkuoriainen
Espoolaisten
käytössä on
tänä kesänä
kuusi matonpesupaikkaa.
Matonpesupaikat auki – uusi
avattu Kirkkojärvenpuistoon
KESKI-ESPOON ASUKKAITA palvelee tänä
kesänä uusi matonpesupaikka Kirkkojärvenpuiston
virkistysalueen eteläosassa osoitteessa
Kaivomestarinniitty 6. Matonpesupaikat
ovat kaikkien kuntalaisten käytössä syyskuun
29. päivään asti. Pesualtaisiin tulee juokseva
vesi, ja paikoilla on myös kuivatustelineet ja
mattolinko.
Muut matonpesupaikat ovat tuttuja jo aiemmilta
vuosilta. Ne sijaitsevat Finnoonniityssä
(Finnoonniitty 6), Kilossa (Kuninkaistenportti
22), Olarinluomassa (Luomanportti 2) ja Niipperissä
(Niipperinkuja). Espoonlahden matonpesupaikalle
(Soukanlahdentie 1) tehdään
perusparannus touko-kesäkuussa ja se avataan
myöhemmin.
LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON
ESPOO SITOUTUI JATKAMAAN
ITÄMEREN SUOJELUA
ESPOO PÄIVITTI Itämeri-toimenpideohjelmansa tuleviksi
vuosiksi. Kaupunki on ollut mukana Itämerihaasteverkostossa
jo 12 vuotta. Vuodenvaihteessa käynnistyi
haasteen kolmas toimintakausi, jonka aikana Espoo
pyrkii vähentämään erityisesti ravinnekuormitusta,
haitallisten aineiden päästöjä ja roskaantumista merialueellaan.
Edellisen kauden onnistumisten pohjalle
on koottu yhteensä 77 toimenpidettä tuleville vuosille.
Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa isojen ulkoilu-
ja liikuntapaikkojen liittäminen vesihuollon piiriin
sekä selvitys luonnonsuojeluverkoston laajentamisesta
saaristossa ja merialueella.
Monet Espoon merialueen kohteet ovat kaupunkilaisille
tärkeitä lähivirkistyspaikkoja. Laajalahti ja
Espoonlahden pohjoispää ovat valtakunnallisesti
arvokkaita Natura-suojeltuja lintuvesiä. Rantavesissä
elää myös uhanalainen kovakuoriaislaji, meriuposkuoriainen.
Espoo haastaa kaikki asukkaat mukaan Itämeren
suojelutalkoisiin.
ESPOO KOULUTTAA TYÖTTÖMIÄ KOODAREIKSI
ESPOON KAUPUNKI on tilannut Soprano
Oyj:ltä ohjelman, jossa koulutetaan yli 25-vuotiaita
työttömiä ohjelmoijiksi. Koulututettavilla
on jo ennestään taustaa tietotekniikkaalalla
toimivista yrityksistä, ja koulutuksessa
päivitetään osaaminen tämän päivän tarpeisiin.
Ensimmäinen kolmen kuukauden koulutus
alkoi huhtikuun alussa.
Kullekin opiskelijalle henkilökohtaisesti räätälöidyn
koulutusjakson jälkeen opiskelijat pääsevät
niin ikään kolmen kuukauden mittaiselle
harjoitusjaksolle. Lopuksi heidän kanssaan käydään
läpi työllistymisvaihtoehdot.
– Kyseeseen voi tulla esimerkiksi lisäosaamisen
hankkiminen ja vaikkapa yrittäjyysvaihtoehdon
pohtiminen, Sopranon ICT-koulutusohjelmien
liiketoimintajohtaja Pauliina Lautanen-Nissi
toteaa.
6

MITEN VOIN
AUTTAA?
Lotta Lönnqvistille
asiakkaan ongelman
ratkaiseminen
on kunnia-asia.
Palveluneuvoja vastaa
päivittäin valtavaan
määrään mitä erilaisimpia
kysymyksiä.
TEKSTI Tiina Parikka
KUVA Timo Porthan
Lotta Lönnqvist viihtyy
asiakaspalvelutyössä.
Päivät vaihtelevat puhelinpalvelusta
sähköisten
kanavien kysymyksiin
vastailuun.
PALVELUKSESSA
’’
Asiakaspalvelu on se
minun juttuni. Aloitin
neljä vuotta sitten palvelupisteessä
Tapiolassa
ja nyt pari vuotta olen työskennellyt
täällä sähköisessä asiointipalvelussa,
jossa hoidamme kaupungin
vaihdetta, asiointipisteiden
asioita, terveydenhoidon sähköisen
ajanvarauksen neuvontaa
ja kuljetuspalveluasioita. Tehtäväkenttämme
laajenee koko ajan.
Nykyisin palvelemme yhä
enemmän myös sähköisten kanavien
kautta. Sähköpostitse ja kaupungin
palautekanavan kautta
tulee monia kysymyksiä, ja lisäksi
seuraamme Facebook-sivuja,
joihin tulee kysymyksiä etenkin
ajankohtaisista aiheista. Avaamme
pian myös chat-palvelun.
Päivät vuorottelevat puhelinneuvonnan
ja kirjallisten töiden
välillä. Nopeiten asia selviää puhelimitse.
Parasta neuvontatyössä on, kun
saan ongelman ratkaistuksi ja pahantuulisen
ja hermostuneen asiakkaan
rauhoittumaan. Joskus ongelman
selvittäminen voi vaatia
useitakin yhteydenottoja eri tahoille,
kuten eräs koulukuljetus
hiljattain. Lapsen äiti oli luonnollisesti
hermostunut, kun tilanne
oli epäselvä. Tuntui todella hyvältä
eri tahojen kanssa käytyjen
useiden keskustelujen jälkeen
voida ilmoittaa hänelle, että asia
on nyt järjestyksessä.
Palvelemme suomeksi, ruotsiksi
ja englanniksi. Joskus kommunikointi
tuottaa silti haasteita,
mutta aina jokin yhteinen kieli on
löytynyt.
Kaupungin palveluksessa olen
ollut jo vuodesta 2005, jolloin
aloitin koulunkäyntiavustajana.”
SÄHKÖISISSÄ ASIOINTIPALVELUISSA:
10
TYÖNTEKIJÄÄ
VASTAA KUUKAU-
DESSA YLI
7 000
PUHELIN-
SOITTOON,
LÄHES
1 000
SÄHKÖ-
POSTIIN JA
MELKEIN
50
PALAUTE-
KANAVAN
KYSYMYKSEEN.
2/2019 ESPOO-LEHTI >> 7

TEEMA
TUKEE PERUSOPETUKSEN
UUTTA SUUNNITELMAA.
’’VARHAISKASVATUS
11,4
%
2014
Yhä useampi
valitsee yksityisen
päivähoidon.
15,2
%
2018
8

OPPIMISEN
POLKU
Teksti Maarit Seeling
Kuvitus Susanna Tuononen
Kuvat Timo Porthan
ALKAA TÄSTÄ
Varhaiskasvatus luo edellytyksiä opiskelua ja työelämää varten.
Punaisena lankana uudessa suunnitelmassa on kestävä kehitys.
Varhaiskasvatuksella on
monia tehtäviä: edistää
lapsen kasvua, kehitystä,
oppimisvalmiuksia, tasaarvoa
ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä
syrjäytymistä.
– Varhaiskasvatuksessa opitut
tiedot ja taidot vahvistavat lasten
osallisuutta yhteiskunnan aktiivisena
jäsenenä. Lisäksi varhaiskasvatus
tukee huoltajia kasvatustyössä
ja mahdollistaa heidän osallistumisensa
työelämään ja opiskeluun,
Espoon varhaiskasvatuksen johtaja
Virpi Mattila ja kehittämispäällikkö
Raija Laine määrittävät.
Uusitun varhaiskasvatuslain
yhtenä punaisena lankana kulkee
kestävä kehitys. Se ei kuitenkaan
merkitse varhaiskasvatuksessa
vain tavaroiden kierrätystä, jätteiden
lajittelua tai opastusta sähkön
ja veden säästöön, vaan tarkoittaa
myös toisista huolehtimista ja hyviä
sosiaalisia suhteita. Ensimmäisen
kerran lakiin kirjattiin myös kiusaamisen
ehkäisy.
– Päiväkotien kaikessa toiminnassa
otetaan huomioon ekologisesti,
sosiaalisesti, kulttuurillisesti
ja taloudellisesti kestävän elämäntavan
välttämättömyys. Vastuullista
suhtautumista luontoon ilmennetään
arjen valinnoilla, Laine sanoo.
Varhaiskasvatussuunnitelman
muutoksissa myötäillään perusopetuksen
uutta opetussuunnitelmaa ja
ammatillisen koulutuksen reformia.
– Varhaiskasvatus on osa lapsen
oppimispolkua ja luo valmiuksia
myöhempää opiskelua ja työelämään
osallistumista varten, Mattila
täsmentää.
PÄIVÄKODISSA LAPSI VIETTÄÄ SUUREN
OSAN PÄIVÄSTÄÄN PIENRYHMÄSSÄ.
Vuosi sitten käyttöön otetun Pohjois-Tapiolan
päiväkodin tilat ovat
muunneltavuudessaan suunniteltu
alun pitäen tukemaan varhaiskasvatuksen
tavoitteita.
– Pienryhmän toimintaa suunnitellaan
yhdessä lasten kanssa. Leikillä
on tärkeä merkitys ja hoitohen-
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 9

TEEMA
Maahanmuuttajataustaisten
lasten osuus
varhaiskasvatusikäisistä
(10 kk–6v) on
noussut 22,9 prosenttiin
(2018) vuodesta 2014.
16,4 % › 22,9 %
14,3 % › 22,2 %
Vuonna 2014
kunnallisen hoidon
piirissä olevista lapsista
14,3 % oli maahanmuuttajataustaisia,
vuonna
2018 luku oli 22,2.
MAAHAN-
MUUTTAJA-
TAUSTAISTEN LASTEN
OSUUS PÄIVÄHOIDON
PIIRISSÄ KASVAA.
kilökunta kuuntelee toiveita herkällä
korvalla. Toiveet voivat kasvaa
tiedonkeruuprojekteiksi kuten
yhtenä päivänä, kun lapset näkivät
ikkunasta ketun, päiväkodinjohtaja
Pia Arvonen kertoo.
Pohjois-Tapiolan päiväkodin avarat
kaksikerroksiset ja valoisat tilat
on jaettu kahden ryhmän kotialueiksi,
joissa on perushuoneiden
lisäksi erilaisia yhteiskäytössä olevia
pienryhmätiloja kuten ateljee, kiipeilyhuone
ja vesileikkitilat.
Pienissä ryhmissä voi turvallisesti
harjoitella sosiaalisia vuorovaikutustaitoja;
hiljaisempikin lapsi
tulee kuulluksi ja kasvattaja pystyy
paremmin osallistumaan ja rikastuttamaan
leikkiä sekä tekemään omia
havaintoja.
Pohjois-Tapiolan päiväkodissa
on 150 lasta, mutta levottomuuden
tuntu ja meluhaitat on onnistuttu
torjumaan toimivalla tilajaottelulla,
hyvällä akustiikalla sekä porrastamalla
ryhmien toimintaa, päivärytmiä
ja tilojen käyttöä. Ratkaisulla
on havaittu suotuisia vaikutuksia
paitsi lasten, myös henkilöstön
jaksamiseen.
KAIKKI HALUTAAN VARHAISKASVA-
TUKSEN PIIRIIN. Elokuussa Espoossa
käynnistyy 5-vuotiaiden maksuton
20 viikkotunnin varhaiskasvatuskokeilu.
Arvioiden mukaan kokeilu
tuo varhaiskasvatuksen piiriin 300
uutta lasta.
– Perheen oma valinta tietysti on,
osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen.
6-vuotiaiden osalta esiopetushan
on jo velvoittavaa, mutta ei silti
pakollista. Laki sanoo ainoastaan,
että huoltajat vastaavat lapsen osallistumisesta
esiopetukseen tai muuhun
sen tavoitteet täyttävään toimintaan.
Muilta osin varhaiskasvatukseen
osallistuminen perustuu
täysin vapaaehtoisuuteen, Mattila
huomauttaa.
Suomessa on hänen mukaansa
yhteiskunnallinen tahtotila saada
yhä useampi lapsi varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatusmaksuja
on alennettu viime vuosina useaan
otteeseen.
Osallistumisaste suomenkieliseen
varhaiskasvatukseen olikin
vuoden 2018 lopussa peräti 76,4 prosenttia.
Alle 3-vuotiailla osallistumisaste
oli 30 prosentin luokkaa ja
6-vuotiailla yli 95 prosenttia.
MONIKULTTUURISUUS ON LISÄÄNTY-
NYT ESPOOLAISISSA PÄIVÄKODEISSA.
Pia Arvonen toteaa, että Pohjois-
Tapiolan päiväkodissa on lapsia
useista eri kieli- ja kulttuuritaus-
Uusia päiväkoteja nousee joka vuosi
ESPOON PÄIVÄKOTIEN lapsimäärät kasvavat
vuosittain keskimäärin 400 lapsella. Lisäpaikkojen
määrä on siis jatkuva. Tämän ja viime vuoden
aikana on valmistunut Haukilahden päiväkoti
sekä Painiityn ja Jupperin siirtokelpoiset päiväkodit.
Vuonna 2017 valmistui viisi uutta päiväkotia,
ja saman verran on tällä hetkellä rakenteilla.
Näiden lisäksi suunnittelupöydällä on Vermon
päiväkoti sekä Mankkaan ja Soukankujan päiväkotien
perusparannushankkeet.
Osa uusista päiväkodeista tosin korvaa
vanhan, huonokuntoisen rakennuksen, kuten
Jupperin päiväkoti ja vuonna 2017 valmistunut
Pohjois-Tapiolan päiväkoti. Usein korvaavissa
uudisrakennuksissa on kuitenkin edeltäjiään
enemmän hoitopaikkoja, joten ne vastaavat myös
osaltaan kasvavaan hoitopaikkatarpeeseen.
Päiväkotien perusparannus- ja uudisrakentaminen
on osa Koulut kuntoon -hanketta, joka
nimestään huolimatta kattaa kaikki toimitilat,
koulujen ja päiväkotien lisäksi muun muassa terveys-
ja paloasemat. Usein kyseessä on myös
koulun ja päiväkodin keskittymä, kuten Monikon
koulukeskuksessa, jonka rakennustyöt alkoivat
tänä keväänä. Tänä kesänä valmistuu myös
Kirstin koulun yhteyteen rakennettu Kirstin
päiväkoti.
Oleellista uusien päiväkotien suunnittelussa
on, että tehokkaasti hyödynnetyt neliöt tukevat
uusia kasvatus- ja opetustavoitteita.
10

toista. Monilla Espoon alueilla
monikulttuuristen osuus on lapsiryhmissä
huomattavasti suurempi.
– Pienryhmätoiminta tukee
myös kaikkien lasten kielenoppimista.
Lapsi oppii helpoiten leikkimällä.
Päiväkodeissa käytetään
perustilanteissa arkisanastoa,
josta lapsi nappaa nopeasti tarvitsemansa.
Samalla suomalaislapset
oppivat, että maailmassa on muitakin
kansoja, uskontoja ja tapoja.
Katsomuskasvatus on tätä päivää
ja opettaa hyväksymään erilaisuutta,
Arvonen sanoo.
Ongelmana on, että monikulttuurisuus
ei jakaudu alueellisesti
tasan. Espoossa alkaa olla yksiköitä,
joissa suurin osa lapsista on
maahanmuuttajataustaisia. Kielen
oppiminen muilta lapsilta ei ole
mahdollista.
– Päiväkotien arkeen kuuluu
jo, ettei aikuisilla ja lapsilla ole
yhteistä kieltä. Kestää aikansa
ennen kuin ymmärrys löytyy. Käytämme
tulkkeja, selkokieltä ja
kuvia saadaksemme lapset ja vanhemmat
ymmärtämään. Varhaiskasvatus
on monelle perheelle
myös portti suomalaiseen yhteiskuntaan
ja päiväkodin henkilökunta
ensimmäinen kontakti
täällä, Mattila kertoo.
’’
PÄIVÄKOTIEN
ARKEEN KUULUU JO,
ETTEI LAPSILLA JA
AIKUISILLA OLE
YHTEISTÄ KIELTÄ.
VANHAT HYVÄT TAVAT ELÄVÄT.
Monissa päiväkodeissa päivärytmi
on ollut sama jo vuosikymmeniä:
aamupuuro, leikkimistä ja ulkoilua,
ruokailu, päivälepo, välipala ja
taas leikkiä ja ulkoilua.
Toimintojen porrastaminen
on jonkin verran muuttanut arjen
aikataulua Pohjois-Tapiolan päiväkodissa,
mutta periaate on sama.
Tosin päiväunet korvaa nykyisin
lepohetki. Eskareilla se on puolen
tunnin mittainen rentoutuminen
tarinaa tai musiikkia kuunnellen,
ja muissakin ryhmissä otetaan
entistä paremmin huomioon lapsen
tarve ja perheen toiveet.
Digitaalisoituminen näkyy
myös päiväkotien arjessa. Ryhmillä
on käytössään tabletteja,
joilla opetetaan esimerkiksi kuvankäsittelyä,
koodauksen alkeita, tiedonhakua
ja ylipäänsä internetin
turvallista käyttöä.
– Tietyt asiat on kuitenkin
parempi opetella metsässä käpyjen
ja tikkujen avulla eikä opetusohjelmalla.
Hyödynnämme lähimetsää
erittäin paljon. Varhaiskasvatus
tarjoaa elämyksiä, havainnointia,
tutkimusta, satua ja seikkailua
luonnossa. Myönteisten
luontoelämysten kautta lapsi oppii
kunnioittamaan ja arvostamaan
luontoa, Arvonen sanoo.
Jätteiden lajittelu on tärkeä osa
varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen
kasvatusta. Toiminnassa
korostetaan vastuuta omasta lähiympäristöstä
pitämällä ympäristö
siistinä, viihtyisänä ja turvallisena.
Toiminnalla tuodaan kestävän
kehityksen periaatteet lasten
arkeen ja saadaan heidät itse miettimään
asioita.
– Viime vuonna eskarilaiset
tekivät 15 linnunpönttöä, jotka
kiinnitettiin lähipuihin niin, että
pystymme seuraamaan ikkunoista
lintujen pesintää. Tänä vuonna
eskarilaiset huolehtivat pönttöjen
huollosta. Huhtikuun alussa lapset
tyhjensivät ne uusille tulokkaille,
Arvonen kertoo.
Kun parisuhde
voi hyvin,
koko perhe voi
paremmin
ESPOOSSA ON kattava Perhekeskus-palvelukokonaisuus,
joka tarjoaa apua lapsiperheiden
tueksi helposti ja nopeasti
eri elämäntilanteissa.
Perheiden hyvinvoinnissa katse on
nyt käännetty parisuhteeseen. Tänä keväänä
käynnistettiin parisuhdelauantaitapahtumat,
joissa eri asiantuntijat kertovat
hyvän parisuhteen eväistä ja suhdetta
tukevista palveluista.
Joka toinen tiistai avoinna ollut Parisuhteen
pelastusrengas voi olla ensimmäinen
askel avun hakemiseen. Ison
Omenan neuvolassa toimiva palvelu on
kaikille avoin. Sinne voi tulla yksin tai
kumppanin kanssa ilman ajanvarausta
kertomaan itseä painavista asioista ja
saada tietoa apua tarjoavista tahoista.
Parisuhteen pelastusrengas on avoinna
tänä keväänä vielä tiistaina 6.6. kello
16–19 ryhmätila Kaislassa.
Apua ja neuvoja on saatavilla myös
esimerkiksi erotilanteisiin, seksuaalisuuteen
ja perheväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä.
Neuvolat, seurakunnat ja eri
järjestöt tarjoavat laajan turvaverkon
lapsiperheiden ympärille.
Lisätiedot: espoo.fi/perhekeskus
Pohjois-Tapiolan
päiväkodissa
toimitaan usein
pienryhmissä.
Asukaspuistot
siirtyvät kesäksi
pihalle
ESPOOSSA TOIMII 16 lapsiperheille tarkoitettua
asukaspuistoa. Niissä on mahdollisuus
tavata muita perheitä ja leikkiä
toisten lasten kanssa.
Asukaspuistossa järjestetään myös
valvottua kerhotoimintaa 2–5-vuotiaille,
kotihoidossa oleville lapsille. Kerhot toimivat
2–3 päivänä viikossa ja kestävät
pari tuntia.
Kerhoja ohjaavat ammattitaitoiset ohjaajat.
Ne eivät vaikuta kotihoidon tukeen.
Monissa asukaspuistoissa on myös
tarjolla valvottua toimintaa pienille koululaisille
aamu- ja iltapäivisin.
Kesäkuukausina touko-syyskuussa
asukaspuistojen toiminta siirtyy pääosin
ulkotiloihin läheisiin puistoihin.
Oman alueen asukaspuistot ja
tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta
espoo.fi/asukaspuistot
Kerhoihin, niiden valintaperusteisiin
ja hakuohjeisiin pääsee tutustumaan
osoitteessa espoo.fi/kerhot
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 11

MENOTÄRPIT KESÄKUU–ELOKUU
TAITEET VALTAAVAT
AURORAN
KESÄPIHAN
LASTEN KULTTUURIKESKUS Auroran
uudistetun kesäpihan avajaisia
vietetään torstaina 6.6. klo 18–19.30.
Avajaisissa pääsee nauttimaan Sitkuyhtyeen
laulaja-kitaristi Rosa-Marian
ja räppäri Tiia Karoliinan tarttuvista
melodioista, nokkelista sanoituksista
sekä energisestä lavashow’sta. Paikalla
myös pop up -kahvila ja unelmapaja,
jossa pääsee tekemään koko
perheen unelmakartan kesäksi 2019.
Kesäpihan valtausviikkoja järjestetään
kesä-heinäkuussa. Maanantaista
torstaihin kello 10–13 aina yksi taiteellinen
toimija tuo omaa toimintaansa
perheiden iloksi. Tarjolla on esimerkiksi
Seikkailutaidekoulun, yhteisöteatteri
Jäänsärkijöiden ja Hupsansaa
ry:n ohjelmaa.
VUOSISADAT
KOHTAAVAT.
Glimsin vanhimmat
rakennukset
ovat peräisin
1700-luvulta.
ARKKITEHTIOPISKELIJAT VISIOIVAT GLIMSIN TULEVAISUUTTA
OTTO VÄÄTÄINEN
Muuta ohjelmaa kesäpihalla:
TORSTAISIN 13.6. JA 11.7.
klo 18–19.30 Korttelistaget.
TIISTAISIN 4.6., 11.6., 18.6. JA 2.7.
klo 18–18.45 puutarhavärikylvyt
4–12 kuukauden ikäisille ja vanhemmille.
Kertamaksu 8 euroa.
LISÄKSI OHJATTUJA aamu- ja iltatuokioita.
Kaikkiin ohjelmiin vapaa
pääsy, ellei toisin mainita. Tarkempi
ohjelma osoitteessa lastenkulttuurikeskusaurora.fi.
KULTTUURIHISTORIALLISESSAKIN
miljöössä pysyvää on vain muutos.
Talomuseo Glimsissä on esillä unelma
museon modernista kävijäkeskuksesta.
Kulttuurilautakunta on näyttänyt
vihreää valoa keskuksen suunnittelulle,
joten unelma on toteutumassa.
Kävijäkeskus nykyaikaistaisi
museon palveluita ja vapauttaisi
vanhoja rakennuksia uuteen
käyttöön. Se tarjoaisi tilat näyttelyille,
kursseille, tapahtumille, juhlille
ja vaikka koululuokille, jotka pääsisivät
nykyisten opetussuunnitelmien
hengessä ulos luokkahuoneista.
Näyttely koostuu Aalto-yliopiston
rakennussuunnittelun kurssilla tehdyistä
julisteista ja pienoismalleista.
Kävijät pääsevät antamaan palautetta
sekä yksittäisistä töistä että
yleisemmin museon kehittämisestä.
– Haluamme saada museokävijöiden
ja espoolaisten toiveita,
kommentoi museolehtori Aino
Osola näyttelyn tavoitteita.
Kesällä Glimsissä järjestetään
“kievarista kävijäkeskukseen” -teemalla
opastettuja kierroksia ympäristöön,
joka on rakentunut vuosisatojen
aikana nykyiseen muotoonsa.
› Unelma kävijäkeskuksesta
-näyttely Talomuseo Glimsissä
12.1.2020 asti. Kievarista kävijäkeskukseen
-kierrokset su 2.6. klo
15–16 sekä pe 5.7., su 7.7., pe 12.7.,
su 14.7., su 28.7. ja pe 9.8. klo 13–14.
Hinta 4 euroa.
› Museon pääsymaksut 4/3 €.
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.
Keskiviikkoisin vapaa pääsy.
Kesäkuusta elokuuhun torstaisin
klo 15 alkaen vapaa pääsy.
Vuosikortti 15 €. Kaikukorttikohde.
Museokorttikohde.
”Täällä voi viettää
leppoisia kesäpäiviä
yksin tai yhdessä.
Espoon oma
kulttuurikeidas
keskellä kaupunkia!”
– MIIA SALMINEN,
TUOTANTOASSISTENTTI, AURORA
KESÄKUU
VINTAGEA JA
RYTMEJÄ
VIIME VUONNA ensi kertaa järjestetty
tapahtuma vanhojen tavaroiden, vintagen
ja keräilyn ystäville saa jatkoa.
Tapahtumassa esiintyvät DJ Fiona
Timantti sekä Hi-Five Quintet, perinteistä
rhythm & bluesia ja soulia soittava
kokoonpano, joka esittää muun
muassa Ruth Brownin, Etta Jamesin,
Marvin Gayen ja Wilson Pickettin tuttuja
kappaleita.
Mukana on myös Wilhelmina Af
Fera tekemässä vintage- ja pinupkampauksia.
Ajat varataan etukäteen:
wilhelminaafferaofficial@gmail.com.
Hinta 40 e/kampaus.
› Lepuskin Retro & Vintage la 8.6.
klo 10–15 Sellosalin lämpiössä.
Vapaa pääsy.
JUSSI HEMMO
HEINÄKUU
KUOKKAVIERAIDEN
KANSANLAULUA
LAULUYHTYE KUOKKAVIERAAT esittää
kansanlauluja Talomuseo Glimsissä
runon ja suven päivän kunniaksi.
Kuokkavieraat on yli 40 vuotta toiminut
lauluryhmä, joka esittää suomalais-ugrilaista
kansanmusiikkia laidasta
laitaan.
› la 6.7.2019 klo 14.00–14.30
GEOLOGIAA
ALOITTELIJOILLE
ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS järjestää
aloittelijoiden geologiaretken. Retki
alkaa ja päättyy Espoon keskuksesta.
Kohteissa on paljon mielenkiintoista
nähtävää, mutta myös jyrkkiä nousuja
ja laskuja, joten retki ei sovellu huonojalkaisille
ja tukevat kengät ovat tarpeen.
Oppaina toimivat Stefan Eppu
Blomqvist ja Jari-Pekka Mäkiaho.
Ympäristökeskus tarjoaa kahvit
Bembölen Kahvituvalla.
› Kallio, monttu ja murikka – geologiaretki
aloittelijoille, su 14.7. klo
10–16. Lähtö Espoontorin pysäköintialueelta.
Ei alle 10-vuotiaille lapsille
eikä lemmikkieläimille. Retkelle
mahtuu 45 osallistujaa. lmoittautuminen
12.7. mennessä puhelimitse,
09-81654400.
12

Lisää tapahtumia: espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista
KESÄKUU–ELOKUU MENOTÄRPIT
KESKIKESÄN
ISKELMÄÄ
ISKELMÄKESÄ-KIERTUE SAAPUU
Espooseen kesän kuumimpaan aikaan.
Festivaalin perjantain esiintyjinä ovat
viime vuoden soitetuimman radiokappaleen
Olisitpa sylissäin julkaissut Antti
Ketonen, tämän kesän jälkeen keikkailutahtiaan
hiljentävät Matti ja Teppo
sekä festareiden bilebändi Raskasta
Iskelmää.
Lauantaina viikonlopun huipentavan
Eppu Normaalin lisäksi esiintyvät Laura
Voutilainen, Negative-yhtyeestä soolouralle
lähtenyt Jonne Aaron ja toisen
albuminsa keväällä julkaissut Jannika B.
› IskelmäKesä-festivaali Tapiolassa
pe-la 26.–27.7., molempina päivinä klo 17
eteenpäin. Liput lippu.fi ja Tiketti. Yksi
päivä 39,90 e, kaksi päivää 69,90 e.
Jannika B Tapiolassa
heinäkuussa.
KANSAINVÄLISET
MESTARUUSTAISTOT
ESPOOSEEN SUUNTAA kesällä yli 200
joukkuetta lähes 40 maasta kilpailemaan
senioreiden koripallon MM-titteleistä.
Kaupungin ja Tapiolan Hongan
yhteistyössä järjestämää turnausta
pääsee katsomaan 12 pelipaikalla Tapiolan
urheilupuiston alueella sekä Länsimetron
varrella 25.7.–4.8.
› Lisätietoja espoofimba2019.fi
ELOKUU
ERILAINEN KARNE-
VAALI SELLOSALISSA
PEKKA KUUSISTO ja muut eturivin
solistit tulkitsevat Camille Saint-Saënsin
1800-luvulla säveltämän rakastetun
fantasiasarjan uudenlaisessa kontekstissa.
Musiikki muodostaa herättelevän
vuoropuhelun ihmisen tuhoja kuvaavan
video- ja tekstimateriaalin kanssa.
› Eläinten karnevaali 25.8. klo 18
Sellosalissa. Liput Ticketmaster,
alkaen 22,50 €. Suositusikäraja 13.
KOKO KESÄ
LUONTOELÄMYS
KAIKEN IKÄISILLE
LAAJALAHDEN LUONNONSUOJELU-
ALUE ja Villa Elfvikin luontotalo vaihtuvine
näyttelyineen esittelee Espoon
arvokasta luontoa ja edistää kestävää
elämäntapaa. Villa Elfvikin yläkerrassa
on lapsille suunnattu leikkitila Mäyrän
metsä, jossa voi pukeutua metsän eläimeksi
tai satuhahmoksi, leikkiä eläinkäsinukeilla
tai ryömiä mäyrän luolaan.
› Villa Elfvikissä kesä-syyskuussa
sunnuntaisin 10.30–12.30 koko perheen
luontoretki. Mäyrän metsässä
opas lukee satuja joka kuun ensimmäisenä
lauantaina kello 11.
TÄHTILAULAJIA JA
HUIPPUMUUSIKOITA
KESÄILLOISSA
ESPOOSSA SAADAAN ensi kesänä nauttia
lukuisten kansainvälisten huipputaiteilijoiden
taiteesta Urkuyö ja Aaria
-festivaalin konserteissa 6.6.–29.8. Tapiolan
kirkossa ja Espoon tuomiokirkossa.
Esiintyjinä nähdään muun muassa
laulajat Camilla Nylund, Topi Lehtipuu,
Tuomas Katajala, Jorma Hynninen,
Arttu Kataja, Pia Freund, Tuuli Takala
ja Aarne Pelkonen, pianisti Ralf Gothóni,
konserttiurkurit Kalevi Kiviniemi
ja Petúr Sakari, kitaristi Marzi Nyman,
näyttelijä Seela Sella sekä itävaltalainen
sellisti Stephan Koncz Berliinin
filharmonikoista.
› Urkuyö ja Aaria -festivaalin avajaiskonsertti,
Rossinin Petite messe
solennelle torstaina 6.6. klo 19 Tapiolan
kirkossa. Tunnelmalliset kesäiltojen
konsertit torstaisin 13.6.–29.8.
klo 21 Espoon tuomiokirkossa.
Lippujen hinnat 14–39 €. Lisätietoja
urkuyofestival.fi, liput lippu.fi.
REITTIVENEILLÄ
SAARISTOMUSEOON
ESPOON SAARISTOVENEREITIT kattavat
tänäkin kesänä koko rannikon Otaniemestä
Kivenlahteen ja niiden väliset
saaret, kuten Pentalan saaristomuseon.
Kaupungin 58 merenrantakilometristä
ja 165 saaresta pääsee nauttimaan kaikilla
reiteillä 8. kesäkuuta alkaen aina
elo-syyskuun vaihteeseen asti.
Samaan aikaan saaristoliikenteen
kanssa avautuu saaristomuseo Pentala,
joka ottaa ryhmiä vastaan vielä
lähes syyskuun puoleenväliin asti. Pentalassa
Espoo näyttää parhaat puolensa.
Museoreitillä Pentalaan ajetaan tiistaista
sunnuntaihin 11.8. asti, ja sen jälkeen viikonloppuisin.
Saaressa voi nauttia luonnonhiekkarannasta
tai kalastajaelämän
historiasta opastetuilla kierroksilla.
Saaristoveneiden aikataulu:
espoo.fi/saaristoliikenne
› Saaristovene M/S Vallisaari reitillä
Suomenoja–Suinonsalmi–Pentala–
Soukka molempiin suuntiin neljä
kertaa päivässä.
Haapaneuvoston
helmassa -rastilla
kulkijalle kerrotaan
muun muassa haapojen
tärkeästä roolista metsän
ekosysteemissä sekä
niille ominaisen havisevan
äänen synnystä.
JOS METSÄÄN HALUAT...
OLARIN KOKINMETSÄÄN avataan terveysluontopolku.
Tule nauttimaan luonnon tarjoamista terveyshyödyistä!
2.4 kilometriä pitkän polun varrella on kahdeksan
rastipaikkaa, joissa on tehtäviä kolmelle eri pääkohderyhmälle:
koululaisille ja päiväkotilaisille, henkilöille joille
metsä ei paikkana ole ennestään tuttu ja niille, jotka
etsivät metsän tarjoamia terveysvaikutuksia.
Olari-seuran aloitteesta luotu polku tarjoaa lapsille
tavoitteellisia ja elämyksellisiä oppimiskokemuksia, metsään
tutustujille helpon ja ohjatun tavan oman luontosuhteen
rakentamiseen.
> Olarin terveysluontopolun avajaiset ke 12.6.
klo 15. Polku on viitoitettu Ylismäentien viereiseltä
parkkipaikalta, mutkasta jossa Ylismäentie
muuttuu Olarinkaduksi. Polku ei ole esteetön,
mutta käy myös huonojalkaisille.
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 13

MENOTÄRPIT KESÄKUU–ELOKUU
KUNTOILE KESÄLLÄ
TIMO PORTHAN
Porrastreenit tiistaisin
Porrastreeni on kaikille sopiva ja
helppo liikuntamuoto, joka antaa
mukavaa vaihtelua lenkille. Portaat
antavat vaihtelevan maaston
ja tehokkuutta treeniin lyhyessäkin
ajassa. Maksuton, ei ilmoittautumista.
› Tyrskyvuoren portaat,
Espoonlahdenranta 17, (75 porrasta)
ti 4.–18.6. klo 18.15–19.15
Ämpäri käteen ja jumppaamaan
Ämpärijumppa on lihaskuntoharjoittelua,
jossa ämpäri täytetään vedellä
sopivan treenivastuksen saamiseksi.
Ämpärijumppa tehdään seisten, ja
se sopii kaikille, joilla pysyy ämpäri
kädessä. Osallistuminen uimahallin
sisäänpääsymaksulla.
› Leppävaaran maauimala
ma 17.6.–8.7. klo 18.30–19.15
ENEMMÄN IRTI
UINTIHARJOITUKSISTA
Uinti on monelle hyvä ja mieluisa liikuntamuoto. Vinkkejä
tehokkaampaan tekniikkaan on tarjolla pitkin kesää.
VESI ON hyvä vastus. Monen harrasteuimarin
tekniikka on kuitenkin
tarkistettu viimeksi kouluvuosina,
jos silloinkaan.
Espoon kaupunki tarjoaa
mahdollisuuden saada vinkkejä
tehokkaampaan uintitekniikkaan.
Jo talvella käynnistetty
neuvonta jatkuu läpi kesän Espoonlahden,
Keski-Espoon ja
Leppävaaran uimaloissa.
– Me uimaohjaajat olemme
ennakkoon ilmoitettuina aikoina
paikalla valmiina opastamaan tehokkaammissa
potkuissa, hengitystekniikassa
tai mikä kenenkin
kohdalla on tarpeen, Elina Pennanen
kannustaa.
OHJAUS ON ilmaista. Ohjaustunnit
kohdistuvat kuntouimareiden radoille.
Mitään ennakkoilmoittautumista
ei tarvita, vaan jokainen
14

Terveyspalvelut
sähköistyvät
1 2
VIDEON VÄLITYKSELLÄ. Espoon
terveysasemilla toimii nyt myös
videovastaanotto. Se soveltuu
päivystysluonteisiin asioihin,
joita ovat esimerkiksi vatsatauti,
flunssa ja muut tartuntataudit.
Videovastaanottoa varten tarvitsee
matkapuhelimen tai tietokoneen,
jossa on kamera ja mikrofoni.
Videovastaanottoajan voi
varata samalle päivälle osoitteesta
espoo.fi/e-terveysasema.
Videovastaanottoja on tarjolla terveysasemien
aukioloaikoina ma–
pe klo 8–16.
GENOM VIDEO. Hälsostationerna
i Esbo har nu också videomottagning.
Den lämpar sig för jourärenden
som magsjuka, förkylning och
andra smittsamma sjukdomar. För
videomottagning behöver man en
mobiltelefon eller en dator med
kamera och mikrofon.
En videomottagningstid kan
bokas till samma dag på esbo.fi/
e-halsostation.
Videomottagningarna är tillgängliga
under hälsostationernas
öppettider mån–fre kl. 8–16.
esbo.fi/e-halsostation
KYSY TERVEYSASEMAN CHA-
TIS SA. Haluatko kysäistä terveysaseman
henkilökunnalta pikaisesti
yleisiä neuvoja? Terveysasemat
palvelevat nyt chatissa
arkisin kello 9–15. Chatin kautta
terveys aseman henkilökunta voi
antaa pikaisesti yleisiä neuvoja,
mutta chatissa ei tehdä diagnooseja
eikä käsitellä potilastietoja.
Verkossa tarjotaan
neuvoja ja itsehoitoohjeita.
Videoyhteydellä pääsee
myös virtuaaliselle vastaanotolle.
OIVALLUS
TEKSTI TIINA PARIKKA KUVA LEHTIKUVA
FRÅGA I HÄLSOSTATIONENS
CHATT. Vill du snabbt fråga hälsostationens
personal om allmänna
råd? Hälsostationerna betjänar
nu i chatten på vardagar
kl. 9–15. Genom chatten kan personalen
på hälsostationen snabbt
ge allmänna råd, men i chatten
kan man inte ställa diagnos eller
hantera patientuppgifter.
espoo.fi/e-terveysasema
espoo.fi/terveysasemat
esbo.fi/halsostationer
3TERVEYSKYLÄSTÄ SAA ITSE-
HOITO-OHJEITA. Terveyskylä on
erikoissairaanhoidon verkkopalvelu,
jonka virtuaalitaloista saat neuvoja
eri elämäntilanteisiin ja oireisiin.
Terveyskylään kuuluvasta Päivystystalosta
löytyy neuvoja tavallisimpiin
kotona hoidettaviin vaivoihin,
kuten allergisiin oireisiin, auringonpolttamiin,
flunssaan, haavoihin,
hyönteisten pistoihin, nenäverenvuotoon,
punkkeihin ja ripuliin.
paivystystalo.fi tai terveyskyla.fi
HÄLSOBYN GER ANVISNINGAR
FÖR SJÄLVHJÄLP. Hälsobyn är
en webbtjänst för specialiserad
sjukvård med virtuella hus för olika
livssituationer och symptom. I
Päivystystalo som hör till Hälsobyn
kan du få råd för de vanligaste
krämporna som man kan vårda
hemma, såsom allergiska symtom,
solbränna, förkylning, sår,
insektsstick, näsblod, fästingar
och diarré.
halsobyn.fi
4PERUUTA AIKA – TEE TILAA KAVE-
RILLE. Terveysasemilla, mielenterveyspalveluissa,
hammashoitoloissa
ja sosiaalitoimistossa odotellaan
joka päivä asiakkaita, jotka eivät
ilmesty varaamalleen vastaanotolle.
Jos et pääse tulemaan tai et enää
tarvitse aikaa, peruutathan varauksesi.
Näin aika vapautuu seuraavalle
apua tarvitsevalle.
Peruutukset voi tehdä helposti
puhelimessa tai verkossa.
espoo.fi/e-terveysasema
AVBOKA TID–GÖR PLATS FÖR KAM-
RATEN. Varje dag väntar man på
kunder som inte dyker upp på den
bokade tiden till mottagningen på
hälsostationer, mentalvårdstjänster,
tandvård och socialbyrån. Om du
inte kan komma eller inte längre
behöver någon tid, vänligen avboka
din tid. På så sätt blir tiden ledig för
någon som behöver den.
Avbokningar kan göras enkelt på
telefon eller på webben.
esbo.fi/e-halsostation
’’
SÄHKÖISISTÄ
KANAVISTA SAAT
NOPEASTI APUA
AKUUTTIIN
VAIVAAN.
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 15

HELMI
MAAILMAN PARAS KIRJASTO
ESPOON KAUPUNGINKIRJASTON innovatiivisuus
on huomattu myös maailmalla.
Espoon kaupunginkirjasto voitti
Lontoon kirjamessuilla The Library of
The Year 2019 -palkinnon. Palkintolautakunta
perusteli valintaa kaikille avoimella
tilalla ja kaikki ikäryhmät huomioivilla
lukuhaasteilla, joita kirjasto
tarjoaa.
Espoon kaupunginkirjasto otti ensimmäisten
joukossa käyttöön omatoimikirjaston,
jota asiakkaat voivat käyttää
silloinkin, kun henkilökunta ei ole paikalla.
Omatoimikirjasto on kaksinkertaistanut
Espoon pienten kirjastojen
aukioloajat.
Edelläkävijyys on huomioitu myös valtakunnallisesti.
Espoo valittiin Vuoden
kirjastokunnaksi syksyllä 2018. Kuntaliiton
ja Suomen kirjastoseuran ensimmäistä
kertaa järjestämässä kilpailussa
Espoo sai monipuolisen toiminnan lisäksi
kiitosta erityisestä panostuksestaan
maahanmuuttajapalveluihin.
Suomen Kirjamessuilla palkittiin
kunnan lisäksi espoolainen kirjastopedagogi
Riikka Utriainen, joka keksi sosiaalisessa
mediassa valtakunnalliseksi
kasvaneen lukuhaasteen. Hetken mielijohteesta
syntynyt idea lanseerattiin
ensin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
16

TIMO PORTHAN
VÄRLDENS BÄSTA BIBLIOTEK
ESBO STADSBIBLIOTEKS innovativa karaktär har även noterats
runt om i världen. Esbo stadsbibliotek vann priset The
Library of The Year 2019 på bokmässan i London. Juryn motiverade
valet med att biblioteket är en plats som är öppen för
alla och som erbjuder läsutmaningar för alla åldersgrupper.
Esbo stadsbibliotek var först med att introducera ett
meröppet bibliotek som kunderna kan använda även när personalen
inte finns på plats. Det meröppna biblioteket har fördubblat
öppettiderna för Esbos små bibliotek.
Pionjärskapet har uppmärksammats även nationellt. Esbo
valdes till Årets bibliotekskommun hösten 2018. I tävlingen
som ordnades för första gången av Kommunförbundet och
Finlands biblioteksförening fick Esbo beröm för sin mångsidiga
verksamhet och sina särskilda insatser för invandrartjänster.
Vid bokmässan i Finland belönades utöver kommunen
även bibliotekspedagog Riikka Utriainen från Esbo som uppfann
läsutmaningen som nått en nationell nivå i sociala medier.
Idén som föddes ur en spontan tanke lanserades först i
Helmet-biblioteken i huvudstadsregionen.
Ei vain kirjoja
Kirjastoista on tullut
toimintakeskuksia,
jossa on tarjolla paljon
muutakin kuin kirjoja.
2/2019 ESPOO-LEHTI >> 17

-
PALVELU
Vilkkaasti vesille
Tänä kesänä Espoon vesiliikenteessä haetaan uutta virettä
monilla uusilla palveluilla. Tarjolla on lisää saaristoreittikuljetuksia
ja venekyytipalvelua sekä venepaikkojen
vuokrausta ja laajentunutta kaupunkivenepalvelua.
VENEIDEN UBER
TUO HARRASTUKSEEN
LISÄULOTTUVUUDEN
BOUT on toteuttanut alustan, jonka avulla on mahdollisuus
tarjota omalla veneellä kyytejä esimerkiksi lähisaaristoon.
Veneilijöille tämä tuo uuden ulottuvuuden rakkaaseen harrastukseen
ja matkustajille mahdollisuuden päästä sellaisillekin reiteille,
joihin reittiliikenne ei tällä hetkellä ulotu.
Niin veneilijät kuin matkustajatkin voivat ladata omaan puhelimeensa
BOUT-sovelluksen, jonka kautta kyytejä voi tarjota ja ostaa. Matkustaja
ilmoittaa lähtö- ja saapumispisteensä sekä matkustajamäärän. Sen
perusteella sovellus hakee lähimmät tarjolla olevat, sopivan kokoiset
veneet tarjolle. Kuljettaja syöttää veneen tiedot rekisteröitymisvaiheessa
ja aktivoi mukana olonsa aina online/offline -nappulan avulla.
Yli 20 hevosvoimaa olevien veneiden kuljettajilta vaaditaan
vuokraveneen kuljettajakirja, jota voi hakea Traficomista.
Kirjan myöntäminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää,
ajokorttia ja ensiapukurssin suorittamista sekä
riittäväksi katsottua veneilykokemusta.
bout.fi
NYT VESILLE
PÄÄSEE MYÖS
MOOTTORIVENEILLÄ
Skipperin tarjoama kausi- tai kuukausimaksullinen
kaupunkivenepalvelu on laajentunut täksi kesäksi
käsittämään myös moottoriveneet. Keilarannnassa
on käytettävissä 6–8 moottorivenettä, joilla pääsee
vesille koko päiväksi kerrallaan. Ensikertalaisille
Skipperi järjestää myös veneilykoulutusta.
Soutuveneet kuuluvat edelleen kaupunkivenevalikoimaan.
Soutamaan pääset Keilarannan
lisäksi Nokkalasta, Haukilahdesta ja Otsolahdesta.
Skipperin kautta on myös mahdollista vuokrata
yksityisiä veneitä tai antaa oma veneensä vuokralle.
Yksityisveneiden omistajat määrittelevät omat kriteerinsä,
kenelle, koska ja millä hinnalla veneensä vuokraavat.
skipperi.fi
18

PENTALAAN
PÄÄSEE TÄNÄ
KESÄNÄ ILTAISINKIN
VAPAUTA
VENEPAIKKASI
VUOKRALLE
Pentalan saaristoon pääsee tänä kesänä myös
iltaisin. Vesibussi liikennöi Soukan yhteislaiturin
ja Pentalan saaren väliä torstaisin, perjantaisin ja
lauantaisin aina kello 21.30 asti.
Tarkemmat aikataulut löytyvät
lehden takasivulta.
Satamapaikka.com tarjoaa mahdollisuuden
varata vierasvenepaikka ennakkoon. Toisaalta
oman kotivenepaikan voi antaa vuokrattavaksi
silloin, kun oma vene on vesillä ja paikka vapaana.
Kokeilun tavoitteena on lisätä venepaikkoja
vuokrakäyttöön digitaalisin keinoin.
Käy tutustumassa satamapaikka.com
’’PAREMMAT VENEPALVELUT
RANTARAITIN VARRELTA OVAT
OSA PERILLE ASTI -HANKETTA.
KAUPUNKIPYÖRIEN
PISTEET LISÄÄNTYIVÄT
JÄLLEEN
KAUPUNKIPYÖRÄKAUSI ALKOI huhtikuun alussa.
Espooseen tuli kaksi uutta kaupunkipyöräasemaa,
jotka sijoittuvat Otaniemeen. Yhteensä asemia löytyy
Espoosta tänä kesänä 107 ja pyöriä on tarjolla 1 070.
Kaksi asemaa on myös siirtynyt uuteen paikkaan.
Leiritorilla sijainnut asema siirrettiin Ruukinrantaan
ja Leppävaaran Adjutantinkadulla sijainnut asema
siirtyi Tapiolaan Itätuulenkujan ylätasolle.
Käyttäjäksi voi rekisteröityä osoitteessa
kaupunkipyörat.hsl.fi
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 19

VI I ESBO
Gruppen
“Solrosorna”
jobbar på.
Barnen
först
SMÅBARNSPEDAGOGIK
ÄR DET FÖRSTA STEGET
TILL UTBILDNING OCH
ARBETSLIV.
SMÅBARNSPEDAGOGIK
MED FOKUS PÅ
BARNETS BÄSTA
Koncentrerade miner, markerande händer. Runt bordet
sitter ”Solrosorna” och har mediefostran. Den här
gången får barnen med hjälp av en uppgift bekanta sig
med olika medieenheter. Femåringarna på Storängens
daghem och förskola har bra koll på bland annat dator, tv,
Ipad och radio och vet precis hur och till vad de används.
Text Jenni von Frenckell Bilder Timo Porthan
Mediefostran är ett
exempel på den tvärgruppsverksamhet
som
Storängens daghem
och förskola i Esbo har satsat på.
Tvärgruppsverksamhet innebär
att barnen har verksamhet i
smågrupper, över gruppgränserna.
Camilla Laitinen, lärare inom småbarnspedagogik,
vill kombinera
mediefostran med barnens styrkor
och intressen.
– Multilitteracitet till exempel
kräver nuförtiden att man förstår
också annat än språk och tecken.
Symboler och det digitala har blivit
en del av barnens läskunskap. Vi försöker
lära barnen att tänka själva
och också förhålla sig kritiskt till det
de ser och hör, berättar Laitinen.
Ett konkret exempel som Laitinen
har jobbat med är barnens nyhetssändning
Ödlenytt. Barnen har
själva både planerat innehåll och
20

När uppgiften är färdig är det dags
att leka.
hjälpt till att filma och editera. Slutresultatet
blev en nio minuter lång
sändning med bland annat inrikesoch
utrikesnyheter, miljönyheter,
sport och en väderrapport.
– Bakgrunden såg ut som en
riktig nyhetsstudio, riksdagshuset
syntes också och självklart hade
vi en väderkarta under väderrapporten.
Ödlenytt var ett mångsidigt
projekt där vi lyckades baka in väldigt
många av de lärområden som
planen för småbarnspedagogik
innehåller, beskriver Laitinen.
ALL VERKSAMHET I DAGHEM BYGGER
PÅ PLANEN FÖR SMÅBARNSPEDA-
GOGIK. Grunderna för planen för
småbarnspedagogik förnyades i fjol.
Nytt är att begreppen uppdaterades
så att de motsvarar lagen och utvärdering
av verksamheten finns med
starkare än tidigare. Också antimobbningsarbetet
ska systemati-
seras mer, säger undervisningschef
Outi Saloranta-Eriksson.
– Det är enormt viktigt att antimobbningsarbetet
lyfts fram också
bland små barn. Vi måste satsa mer
på det förebyggande arbetet. I småbarnspedagogiken
handlar det konkret
om att barnen får öva sig på
sociala färdigheter tillsammans,
menar Saloranta-Eriksson.
Planen för småbarnspedagogik
utgår från barnets bästa. Planen är
en helhet som lyfter fram fostran,
undervisning och vård. Förutom de
allmänna grunderna för planen för
småbarnspedagogik måste nu alla
kommuner utarbeta en lokal plan
som tas i bruk i augusti.
– Att också alla lokala serviceproducenter
måste ha ett styrdokument
stärker den röda tråden i den pedagogiska
verksamheten. Verksamheten
blir mer målmedveten och
kontinuiteten stärks. Samtidigt har
de lokala aktörerna ändå frihet att
lyssna på barnen och möjlighet till
mångsidiga lösningar, poängterar
Saloranta-Eriksson.
KONTINUITET OCH EN ENHETLIG
LÄRSTIG ÄR NÅGOT SOM OCKSÅ PERSO-
NALEN VID STORÄNGEN JOBBAR FÖR.
Ett fungerande samarbete mellan
småbarnspedagogik, förskola och
skola gör övergångarna smidiga.
Ledande daghemsföreståndaren
Susanne Nordling arbetar målmedvetet
med att fördjupa samarbetet
mellan femåringarna i de närliggande
kommunala och privata
enheterna.
– Samarbetet innebär till exempel
att femåringarna har planerad pedagogisk
verksamhet tillsammans
med förskolegrupperna. Det är viktigt
att det finns en gemensam
värdegrund. På Storängen har vi
daghem, förskola och skola i samma
fastighet. Det stöder givetvis också
samarbetet, konstaterar Nordling.
Enligt Nordling handlar de nya
grunderna för planen för småbarnspedagogik
inte bara om att utveckla
verksamheten utan också om att
förnya tänkesättet.
– Vi vuxna måste i större grad
lyssna på barnen. Och så måste vi
våga släppa taget lite och våga gå
med i det okända, trots att vi inte
alltid vet vad slutresultatet blir. På
Storängen har vi en tillåtande verksamhetskultur
där personalen vill
och vågar prova på nya idéer, säger
Nordling.
HUR KAN JAG HJÄLPA TILL?
LOTTA LÖNNQVIST är en av rådgivarna i den elektroniska
kundtjänsten i Esbo stad.
– Vi tar hand om växeln, ärenden vid servicepunkterna,
rådgivning vid elektronisk tidsbokning till hälsovård
samt ärenden som rör transporttjänster. Vårt uppgiftsfält
utvidgas hela tiden.
Nuförtiden kommer frågor allt oftare via elektroniska
kanaler utöver telefonsamtal. Många frågor kommer via
e-post och stadens responskanal. Dessutom följer vi stadens
Facebook-sidor dit det ibland kommer frågor om
aktuella saker. Snart får vi även en chattjänst.
– Det bästa med rådgivningsarbetet är när jag löser
ett problem och den ilskna och irriterade kunden lugnar
sig...
Rådgivning ges på finska, svenska och engelska.
HÄSTEN ACCEPTERAR
ALLA SOM DE ÄR
HÄSTEN SPEGLAR människans känslor. Den känner instinktivt
sorg och glädje, den tar inte emot ilska, men
hyser inte heller agg. Denna storartade egenskap har
även använts tillsammans med barn som har problem
med sociala situationer, med sin egen känslomässiga
kontroll eller med sin självkänsla.
– Idrottstjänsternas intensivkurs i Socialpedagogisk
hästverksamhet ordnas i år för sjunde gången. Tillsammans
med barnskyddet väljer vi ut en grupp på 6–8 barn i
åldern 8–12 år, berättar Jetta Laajarinne.
Barnen som väljs ut har inte tidigare erfarenhet av ridning
eller hästhantering. På kursen sköter man hästarna
tillsammans. De som vill får också sitta upp på hästen.
– Barnen gör saker tillsammans. Det är otroligt att
se hur osäkra och skygga barn får mod och de livligare
lugnar sig tillsammans med ett stort djur.
VÄRLDENS BÄSTA BIBLIOTEK
RESUMÉ
ESBO STADSBIBLIOTEK vann priset The Library of The Year
2019 på bokmässan i London. Juryn motiverade valet
med att biblioteket är en plats som är öppen för alla och
som erbjuder läsutmaningar för alla åldersgrupper.
Esbo stadsbibliotek var först med att introducera ett
meröppet bibliotek som kunderna kan använda även när
personalen inte finns på plats. Det meröppna biblioteket
har fördubblat öppettiderna för Esbos små bibliotek.
Esbo valdes även till Årets bibliotekskommun hösten
2018. Som grund nämndes bland annat en särskild satsning
på invandrartjänster.
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 21

VAPAALLA
HISTORIAN KÄTKÖISSÄ | PAIKALLINEN
KULTTUURIHISTORIA KERTYY FINNAAN
KIINNOSTAAKO OMAN lähiseudun historia?
Valtakunnallisessa Finna-verkkopalvelussa
pystyy vaikka katsomaan, minkälaista oman
kodin ympäristössä on ollut vuosien saatossa.
Espoon kaupunginmuseon omasta nurkasta
Finnassa (ekm.finna.fi) löytyy tällä hetkellä
4 500 kohdetta museon kokoelmista.
Museo avaa jatkuvasti palveluun uusia kokonaisuuksia
kokoelmistaan. Jos esimerkiksi
Heikintorin kauppakeskuksen 50-vuotinen
historia tai Otaniemen Alkon tyhjentämiseen
tähdännyt teekkaritempaus kiinnostavat,
Finna on oikea palvelu. Uusin kokonaisuus
koostuu Kauklahden lasitehtaan kokoelmista.
KAMUn julkaisemat kuvat ovat
myös kaikkien vapaasti käytettävissä.
Finnassa on nähtävissä monipuolisesti
mennyttä espoolaista elämää. Nykyään Pentalan
saaristomuseoon pääsee kesäisin vakituisilla
venereiteillä, mutta liikkuminen ei
ollut aivan niin yksinkertaista 1940–1950-luvuilla.
Finnassa on nähtävissä asiakirjat, joita
Bror ja Mirjami Schönholtz tarvitsivat kulkeakseen
Pentalan vesialueilla soutuveneellä
Porkkalan miehityksen aikana. Yhdessä julkaistussa
kokoelmassa kuvataan erään suvun
neljän sukupolven elämää Pentalan Lugnvikissa
niin kesäisin kuin talvisinkin.
Paikallista aineistoa voi etsiä Finna Street
-palvelusta, joka kattaa muitakin lähteitä
kuin Espoon kaupunginmuseon kokoelmat.
Rajaamalla vaikka Kivenlahdesta halkaisijaltaan
puolentoista kilometrin ympyrän alueeksi
löytyy jo monenlaista nähtävää: Stensvikin
tiilitehdasalueelta on runsaasti kuvia,
Länsiväylän historia näkyy ja Espoonlahden
koulun ruokailua on kuvattu. Löytyypä palvelusta
myös yli sata vuotta vanha kuva valkolakkisista
nuorista kalastusretkellä Kauklahdessa.
TEEMU PALKKI
Kihlmanin
lapset kylmänä
juhannuksena
Villa Rulluddin
pihalla 1960-
luvulla.
Leppävaaran
ammattikoulun
ompelulinjalta
valmistuneet
keväällä 1968.
KUVAT: KAMU
ESPOO-RISTIKKO
OIKEIN
VASTANNEIDEN
KESKEN ARVOTAAN
KIRJA-
PALKINTOJA.
Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus
(14-kirjaiminen sana) 29.7.2019 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.
LAATINUT: TAPIO RUSANEN
22

ESPOOLAINEN
‹‹ Opas Eppu
Blomqvist
(keskellä)
etsii retkeläisten
kanssa kännykästä
tarkentavia
tietoja.
‹ Lintu havaittu.
Nyt kaikki yrittävät
nähdä sen
ja havainnoida
tuntomerkkejä.
LINTURETKELLÄ TEHDÄÄN YHDESSÄ HAVAINTOJA
Tiedätkö, mikä lintu hihittää kuin iloinen suomenruotsalainen?
Entä mikä on ”suomalaistyyppinen mollilaulaja”?
VARHAIN HUHTIKUISENA lauantaiaamuna
luontotalo Villa Elfvikin pihalle kerääntyy
kymmeniä ihmisiä valmiina linturetkelle.
Espoon ympäristökeskuksen oppaat
Eppu Blomqvist ja Mika Aronen naurattavat
retkeilijöitä kuvaillessaan eri lintulajien
tuntomerkkejä ja opastaessaan lajien
tunnistamista laulun perusteella. Jo luontotalon
pihalla harjaantuneet korvat erottavat
yli 20 lajia ja matkan jatkuessa metsikön
läpi Laajalahden ruovikkoon lajeja
kertyy useita kymmeniä.
Retkellä on mukana ensikertalaisia ja
vannoutuneita lintuharrastajia. Toiset haluavat
oppia tunnistamaan muutaman pihalta
tutun lajin, toiset haaveilevat bongaavansa
jo sadannen eri lajin edustajan
tämän vuoden puolella. Yhteistä kaikille
on ilo aurinkoisesta kevätaamusta.
– Ihanaa aloittaa kevät soitimella,
nauraa ystävänsä kanssa retkelle lähtenyt
Pirjo Lindman.
KOLMEN TUNNIN retkellä kierretään lyhyt
luontopolku, jonka varrella riittää nähtävää
ja kuultavaa. Ensimmäisen tunnin
aikana liikutaan vain muutama sata
metriä, kun Blomqvist ja Aronen opastavat
lintuharrastuksen pariin. Usein pysähdytään
kaivamaan opaskirja esiin ja
selvitetään paikalle pyrähtäneiden lajien
parhaat tuntomerkit. Välillä otetaan digitaalinen
linnunlaulu aidon rinnalle, verrataan
ja opitaan havainnoimaan.
Monella on omat kiikarit kaulassa,
mutta Laajalahden rannalla otetaan käyttöön
ammattilaisten välineet. Oppaat pystyttävät
kaukoputket, joilla voi tarkistaa
kaukana uiskentelevan tavin tai uivelon
yksityiskohtaiset tuntomerkit.
– Muistitko katsoa takavarpaan
kynnen, Aronen vitsailee, kun retkeilijä
miettii, miten erottaa läheiset lajit toisistaan.
ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS on järjestänyt
jo vuosia opastettuja luontoretkiä. Kesän
aikana tehdään kymmeniä aikuisille ja
lapsille suunnattuja retkiä pääkaupunkiseudun
luontokohteissa. Jo 16 vuotta
retkiä vetänyt Blomqvist kertoo, että
retkillä on tavallisesti viitisenkymmentä
osallistujaa, mutta syksyiset lepakkoretket
voivat houkutella paikalle satakin uteliasta
luontoharrastajaa.
Yksi Laajalahden linturetken osallistujista
innostuukin muistelemaan, miten
vaikuttuneita hänen omat lapsensa olivat
lepakoista, kun he osallistuivat ohjatulle
retkelle joitain vuosia sitten.
– Olen harrastanut luontoa ja lintuja
jo vuosikymmenten ajan. Lapset eivät ole
olleet niin innostuneita, mutta lepakkoretken
ja pöllöretken he muistavat vieläkin.
KATRI TANSKANEN
TIMO PORTHAN
ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 23

Otaniemi
Otnäs
TAPIOLA
HAGALUND
Ristiniemi
Kivenlahti
Stensvik
Suomenoja
Finno
MATINKYLÄ
MATTBY
Nokkala
WESTEND
Haukilahti
Gäddvik
Tvijälp
Korkeasaari
Högholm
Ristiniemi
Vasikkasaari
Iso Vasikkasaari
Stora Kalvholmen
Soukka
SOUKKA
SÖKÖ
Suinonsalmi
Svinösund
Suvisaaristo
Sommaröarna
Torra Lövö
Pentala
Herrö
Rövargrundet
Gåsgrundet
Gåsgrundet
Rövaren
Stora Herrö
Rövaren
Kaparen
Knapperskär