ESPOOLEHTI 2/2019

espoolehti
  • No tags were found...

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

2

2019

HEVONEN ON

HYVÄ TERAPEUTTI

KESÄKSI VESILLE –

VUOKRAA VENE

READ THIS IN ENGLISH:

YUMPU.COM/ESPOOLEHTI

LÄHDETÄÄN YHDESSÄ

LUONTORETKELLE

KAIKEN

PERUSTA

VARHAISKASVATUS

LUO EDELLYTYKSET

MYÖHEMMILLE OPINNOILLE

JA TYÖELÄMÄLLE.


MUN ESPOO

FANNI ON

AUTTANUT JO

MONIA LAPSIA.

SUUREN KOKONSA

ANSIOSTA SITÄ VOI

HUOLETTA

VAIKKA HALATA

KUNNOLLA.

TIMO PORTHAN

HEVONEN HYVÄKSYY

JOKAISEN OMANA ITSENÄÄN

ANTAA HEVOSEN surra, sillä on

isompi pää. Vanhan sanonnan

taustalla on vinha totuus. Hevonen

peilaa ihmisen tunnetiloja. Se

vaistoaa surun ja ilon, ei vastaanota

vihaista, mutta ei myöskään

kanna kaunaa. Tämä loistava ominaisuus

on otettu hyötykäyttöön

myös lasten kanssa, joilla on vaikeuksia

sosiaalisten tilanteiden,

omien tunteiden hallinnan tai itsetunnon

kanssa.

– Liikuntapalveluiden sosiaalipedagogisen

hevostoiminnan intensiivikurssi

järjestetään tänä vuonna

seitsemännen kerran. Yhdessä lastensuojelun

kanssa valitaan ryhmään

6–8 lasta, jotka ovat iältään

8–12-vuotiaita, Jetta Laajarinne

kertoo.

Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan

ohjaajana toimii Laajarinteen

lisäksi Saara Huhtanen ja

liikunnallisia osioita on mukana

toteuttamassa liikunnanohjaaja

Tia Tikkanen.

Kurssi on ajoitettu tietoisesti

koulun loppumisen molemmin

puolin touko-kesäkuulle.

– Monille erityislapsille nämä

siirtymävaiheet ovat haastavia.

Siksi tänä vuonna kokeillaankin

käytäntöä, että tapaamme vielä

lisäksi elokuussa koulujen alkaessa,

Laajarinne sanoo.

Ryhmään valituilla lapsilla ei ole

aiempaa ratsastus- tai hevostenkäsittelykokemusta.

Kurssilla hoidetaan

hevosta yhdessä. Halukkaat

pääsevät myös kiipeämään

hevosen selkään.

– Lapset toteuttavat asioita

yhdessä. Toisille tärkeää on hevonen

ja sen hoito, toisille talliympäristön

yhteisöllisyys. On uskomatonta seurata,

miten arat ja vetäytyvät lapset

rohkaistuvat ja vilkkaammat rauhoittuvat

suuren eläimen läheisyydessä.

– Talliympäristössä moni on

uskaltautunut puhumaan vaikeistakin

asioista.

TIINA PARIKKA

2


SISÄLLYS 2/2019

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

2

2019

TÄSSÄ NUMEROSSA:

2 MUN ESPOO › Hevonen terapeuttina

4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä

5 POIMINNAT › Matonpesupaikat auki

7 PALVELUKSESSA › Lotta Lönnqvist

8 TEEMA › Varhaiskasvatus opinpolun perusta

12 AKTIIVINEN ESPOO › Kesällä tapahtuu

15 OIVALLUS › Terveyspalvelut sähköistyvät

16 HELMI › Maailman paras kirjasto

18 PALVELU › Kesäksi vesille

20 VI I ESBO › Fokus på barnets bästa

22 VAPAALLA › Finna.fin kätköistä

23 ESPOOLAINEN › Yhteinen linturetki

8Päiväkodit

muuntautuvat

uusien opetuskäytäntöjen

mukaan erilaisiin

pientiloihin.

’’

Espoon

kirjasto

palkittiin

maailmalla.

7

14

23

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 3


PÄÄKIRJOITUS

Kestävyys syntyy

oppimalla uutta

ESPOO ON kasvun kaupunki. Uusia espoolaisia syntyy vuosittain yli

3 000. Saman verran kaupunki saa muuttovoittoa, muun muassa

paljon uusia lapsiperheitä kotimaasta ja ulkomailta. Tästä syystä

Espoo on vahvasti lasten ja heidän perheidensä kaupunki. Kaupungin

tehtävänä on tarjota mahdollisuudet oppia ja harrastaa, asua turvallisesti

niin että hyvä elämä olisi kaikkien saavutettavissa.

Espoo liittyi viime vuonna YK:n edelläkävijäkaupunkien joukkoon.

Se tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet yhdessä kaupunkilaisten ja

yhteisöjen kanssa luomaan monistettavia ja skaalautuvia ratkaisuja,

jotka toteuttavat järjestön jäsenmaiden hyväksymän Agenda2030:n

kestävän kehityksen tavoitteita. Espoon toiminta painottuu oppimiseen,

koulutukseen ja innovaatioihin.

Kansainvälistyvään ja kasvavaan kaupunkiimme tulee lisää

kaupunkia, moninaisuutta, elämää ja kulttuuria. Kaupungistuminen

muotoilee kotiseudun ilmettä ja sisältöä. Haastaa meitä aidosti

pohtimaan tekemisiämme paitsi kansallisessa myös globaalissa

mittakaavassa.

Oman lapsuuteni leikit leikin Tapiolan lähiluonnossa.

Kyselytutkimusten mukaan edelleenkin meille

espoolaisille yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin lähteitä on

luonto: lähellä, merellä, puistoissa ja metsissä. Lapsilla

on täällä edelleen hyvät ja turvalliset leikkipaikkansa.

Mutta kestävän tulevaisuuden rakentaminen

on myös paljon enemmän. Tässä lehdessä

kerromme, miten Espoon varhaiskasvatuksessa

toimitaan, jotta espoolaiset lapset saisivat hyvän

startin koko elämän mittaiselle oppimispolulle.

JUKKA MÄKELÄ

kaupunginjohtaja

Hållbarhet skapas

genom att lära sig nytt

ESBO ÄR en stad som växer. Över 3 000 nya Esbobor föds varje

år. Lika mycket vinner staden på migration, bland annat genom

många nya barnfamiljer från hemlandet och utomlands. Av

denna anledning är Esbo starkt en stad för barn och deras familjer.

Stadens uppgift är att ge möjligheter till kunskap och

hobbyverksamhet, att bo tryggt så att alla kan leva ett bra liv.

Esbo anslöt sig till FN:s pionjärstäder i fjol. Detta innebär att

vi tillsammans med stadsbor och samfund har åtagit oss att

skapa lösningar som kan kopieras och skalas upp och som genomför

målen för hållbar utveckling i Agenda2030 som har

godkänts av medlemsstaterna i organisationen. Verksamheten i

Esbo inriktas på lärande, utbildning och innovation.

Vår internationella och växande stad kommer att bli

mer stad, rik på mångfald, liv och kultur. Urbaniseringen

formar hembygdens utseende och innehåll. Den utmanar

oss att verkligen reflektera över våra handlingar, inte bara

nationellt utan också på global nivå.

I min barndom lekte jag i den nära naturen i

Hagalund. Enligt enkätundersökningar är naturen

fortfarande en av de viktigaste källorna till välbefinnande

för oss i Esbo: den finns nära, till sjöss,

i parker och i skogar. Barnen har fortfarande bra

och säkra lekplatser här. Men att bygga en hållbar

framtid är också mycket mer. I den här tidningen

berättar vi hur man gör i småbarnspedagogiken i

Esbo så att barnen får en bra start på ett livslångt

lärande.

JUKKA MÄKELÄ

stadsdirektör

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta

kaupunkia ja kaupungin

eri toimijoiden omia

Facebook-sivuja


Finnoossa satsataan

paitsi fiksuun asumiseen,

toimivaan joukkoliikenteeseen

ja työpaikkoihin,

myös virkistysalueisiin.

Finnoosta tulee ympäristöystävällisen

asumisen

tiennäyttäjä.

Twitter

@EspooEsbo

Elää ajassa, päivittyy

nopeasti. Tiedotusta,

vastauksia ja

keskustelua

”@OpetusEspoo

Espoolaisnuoret innostuivat

vaikuttamisesta

koulussa ja haluavat nyt

edistää yhteistä hyvää.

”Ei se vaikuttaminen ole

niin hankalaa.”

Instagram

@espoonkaupunki

Hienoja hetkiä,

tapahtumia ja

maisemia espoolaisin

silmin

”@espoonkulttuurikeskus

Kiitos @apriljazzfestival!

Upea festivaali. Kiitos

kaikki tekijät, esiintyjät,

yleisö!

ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi

JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,

etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM

JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Timo Porthan ISSN 1798-8438

4


POIMINNAT

13 000

Espoon

kaupungin välipaloina ja

jälkiruokina syödään vuosittain yli

13 000 kiloa Reilun kaupan banaaneja.

Espoo on ollut Reilun kaupan kaupunki

jo kymmenen vuotta.

Järjestä juhlasi

meijerissä tai

museossa

Ilmoita tapahtumasi

mukaan Espoo-päivään

ESPOO-PÄIVÄ ON Espoon suurin vuosittainen kaupunkitapahtuma,

jota juhlitaan aina elokuun lopulla. Espoo-päivään toivotetaan

tervetulleeksi kaikki maksuton ja kaikille

avoin ohjelma, joka järjestetään 30.–31.8.2019.

Espoo-päivän ohjelmaksi sopivat elämykselliset

tapahtumat, jotka eivät ole uskonnollisia, poliittisia

tai kaupallisia.

Ilmoita tapahtumasi mukaan 2.6. mennessä

ESPOO-

PÄIVÄÄ

VIETETÄÄN

30.–31.8.

osoitteessa espoopäivä.fi, niin se pääsee sekä Espoo-päivän esitteeseen

että nettisivuille. Kesäkuun 3. päivästä eteenpäin ilmoitetut

tapahtumat pääsevät mukaan nettisivujen ohjelmaan.

MATIKKA HALLUSSA

ESPOOSSA VOI järjestää juhlia 150 vuotta vanhassa meijerissä, modernin

taiteen keskellä tai upeissa saaristomaisemissa.

Lasten kulttuurikeskus Auroran vastikään perusteellisesti remontoitu

Meijeri on käytettävissä myös aikuisten juhliin ja kokouksiin. Historiallisessa

ympäristössä sijaitseva talo on mitoitettu 75 hengelle. Juhlasaliin

mahtuu pöytien ääreen 60 henkeä, ja suojaisa piha mahdollistaa

ohjelmaa myös ulkona. Esteettömiin tiloihin voi tilata pitopalvelun tai

tuoda omat juhlaeväät.

– Tilojen sisustus on tarkkaan harkittu tukemaan suojelukohteen

ilmettä. Se pitää kokea itse. Aiemmin pitkään catering-alalla

työskennelleenä en ole törmännyt yhtä

monipuoliseen ja ainutlaatuiseen ympäristöön

muualla, kommentoi Auroran asiakaspalveluneuvoja

Tuija Lustig.

Villa Paratiisi

Toisenlainen ympäristö juhlille on EMMAn

Nuuksiossa.

seminaari- ja juhlatila Aitio, jonka vieraat

pääsevät samalla tutustumaan museon

kokoelmiin: tila on vain verholla erotettu

näyttelyistä. Jopa 70 osallistujan illallisen

tai 150 hengen cocktailtilaisuuden aluksi saa

myös halutessaan kuulla taiteesta EMMAn

edustajalta.

Kaupungissa on paljon muitakin juhlatiloja.

Otaniemessä sijaitsevassa Trap Factoryssa voi

yhdistää pakohuonepelin suuriinkin juhliin. Pienempiin

tilaisuuksiin voi varata ravintola Fat Lizardin kabinetin,

johon oluet tulevat pienen kävelymatkan päästä omasta

panimosta. Monipuolisen luonnon äärelle pääsee esimerkiksi Nuuksiossa

Yli-Takkulan tilalla ja Pentalan saaristoravintola Pavenissa.

OLARIN KOULUN oppilaat voittivat pohjoismaisen MatCup-matematiikkakilpailun

Suomen valtakunnan finaalin ja lähtevät edustamaan

Suomea pohjoismaisen kilpailun Nordic Math Class

Competition eli NMCC-finaaliin Trondheimiin kesäkuun alussa.

MatCup-kilpailussa tehtäviä ratkotaan monista matematiikkakilpailuista

poiketen yhdessä luokan kanssa. Tällä kertaa aiheena

oli matemaattiset tähtikuviot.

Muutkin espoolaiskoulut pärjäsivät kilpailussa hienosti. Mankkaan

koulu sijoittui kilpailussa hopealle ja kymmenen parhaan

› Kaikki Espoon juhlatilat löytyvät osoitteesta visitespoo.fi.

ovat meille keino nostaa

nais- ja tyttöjääkiekon asemaa eli

harrastajamäärää, tunnettavuutta

joukkoon yltivät myös Saarnilaakson ja Järvenperän koulu.

ja kiinnostusarvoa.

’’Kotikisat

JÄÄKIEKKOLIITON PUHEENJOHTAJA HARRI NUMMELA

ESPOOSSA PIDETYISTÄ MM-KISOISTA.

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 5


POIMINNAT

Meriuposkuoriainen

Espoolaisten

käytössä on

tänä kesänä

kuusi matonpesupaikkaa.

Matonpesupaikat auki – uusi

avattu Kirkkojärvenpuistoon

KESKI-ESPOON ASUKKAITA palvelee tänä

kesänä uusi matonpesupaikka Kirkkojärvenpuiston

virkistysalueen eteläosassa osoitteessa

Kaivomestarinniitty 6. Matonpesupaikat

ovat kaikkien kuntalaisten käytössä syyskuun

29. päivään asti. Pesualtaisiin tulee juokseva

vesi, ja paikoilla on myös kuivatustelineet ja

mattolinko.

Muut matonpesupaikat ovat tuttuja jo aiemmilta

vuosilta. Ne sijaitsevat Finnoonniityssä

(Finnoonniitty 6), Kilossa (Kuninkaistenportti

22), Olarinluomassa (Luomanportti 2) ja Niipperissä

(Niipperinkuja). Espoonlahden matonpesupaikalle

(Soukanlahdentie 1) tehdään

perusparannus touko-kesäkuussa ja se avataan

myöhemmin.

LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON

ESPOO SITOUTUI JATKAMAAN

ITÄMEREN SUOJELUA

ESPOO PÄIVITTI Itämeri-toimenpideohjelmansa tuleviksi

vuosiksi. Kaupunki on ollut mukana Itämerihaasteverkostossa

jo 12 vuotta. Vuodenvaihteessa käynnistyi

haasteen kolmas toimintakausi, jonka aikana Espoo

pyrkii vähentämään erityisesti ravinnekuormitusta,

haitallisten aineiden päästöjä ja roskaantumista merialueellaan.

Edellisen kauden onnistumisten pohjalle

on koottu yhteensä 77 toimenpidettä tuleville vuosille.

Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa isojen ulkoilu-

ja liikuntapaikkojen liittäminen vesihuollon piiriin

sekä selvitys luonnonsuojeluverkoston laajentamisesta

saaristossa ja merialueella.

Monet Espoon merialueen kohteet ovat kaupunkilaisille

tärkeitä lähivirkistyspaikkoja. Laajalahti ja

Espoonlahden pohjoispää ovat valtakunnallisesti

arvokkaita Natura-suojeltuja lintuvesiä. Rantavesissä

elää myös uhanalainen kovakuoriaislaji, meriuposkuoriainen.

Espoo haastaa kaikki asukkaat mukaan Itämeren

suojelutalkoisiin.

ESPOO KOULUTTAA TYÖTTÖMIÄ KOODAREIKSI

ESPOON KAUPUNKI on tilannut Soprano

Oyj:ltä ohjelman, jossa koulutetaan yli 25-vuotiaita

työttömiä ohjelmoijiksi. Koulututettavilla

on jo ennestään taustaa tietotekniikkaalalla

toimivista yrityksistä, ja koulutuksessa

päivitetään osaaminen tämän päivän tarpeisiin.

Ensimmäinen kolmen kuukauden koulutus

alkoi huhtikuun alussa.

Kullekin opiskelijalle henkilökohtaisesti räätälöidyn

koulutusjakson jälkeen opiskelijat pääsevät

niin ikään kolmen kuukauden mittaiselle

harjoitusjaksolle. Lopuksi heidän kanssaan käydään

läpi työllistymisvaihtoehdot.

– Kyseeseen voi tulla esimerkiksi lisäosaamisen

hankkiminen ja vaikkapa yrittäjyysvaihtoehdon

pohtiminen, Sopranon ICT-koulutusohjelmien

liiketoimintajohtaja Pauliina Lautanen-Nissi

toteaa.

6


MITEN VOIN

AUTTAA?

Lotta Lönnqvistille

asiakkaan ongelman

ratkaiseminen

on kunnia-asia.

Palveluneuvoja vastaa

päivittäin valtavaan

määrään mitä erilaisimpia

kysymyksiä.

TEKSTI Tiina Parikka

KUVA Timo Porthan

Lotta Lönnqvist viihtyy

asiakaspalvelutyössä.

Päivät vaihtelevat puhelinpalvelusta

sähköisten

kanavien kysymyksiin

vastailuun.

PALVELUKSESSA

’’

Asiakaspalvelu on se

minun juttuni. Aloitin

neljä vuotta sitten palvelupisteessä

Tapiolassa

ja nyt pari vuotta olen työskennellyt

täällä sähköisessä asiointipalvelussa,

jossa hoidamme kaupungin

vaihdetta, asiointipisteiden

asioita, terveydenhoidon sähköisen

ajanvarauksen neuvontaa

ja kuljetuspalveluasioita. Tehtäväkenttämme

laajenee koko ajan.

Nykyisin palvelemme yhä

enemmän myös sähköisten kanavien

kautta. Sähköpostitse ja kaupungin

palautekanavan kautta

tulee monia kysymyksiä, ja lisäksi

seuraamme Facebook-sivuja,

joihin tulee kysymyksiä etenkin

ajankohtaisista aiheista. Avaamme

pian myös chat-palvelun.

Päivät vuorottelevat puhelinneuvonnan

ja kirjallisten töiden

välillä. Nopeiten asia selviää puhelimitse.

Parasta neuvontatyössä on, kun

saan ongelman ratkaistuksi ja pahantuulisen

ja hermostuneen asiakkaan

rauhoittumaan. Joskus ongelman

selvittäminen voi vaatia

useitakin yhteydenottoja eri tahoille,

kuten eräs koulukuljetus

hiljattain. Lapsen äiti oli luonnollisesti

hermostunut, kun tilanne

oli epäselvä. Tuntui todella hyvältä

eri tahojen kanssa käytyjen

useiden keskustelujen jälkeen

voida ilmoittaa hänelle, että asia

on nyt järjestyksessä.

Palvelemme suomeksi, ruotsiksi

ja englanniksi. Joskus kommunikointi

tuottaa silti haasteita,

mutta aina jokin yhteinen kieli on

löytynyt.

Kaupungin palveluksessa olen

ollut jo vuodesta 2005, jolloin

aloitin koulunkäyntiavustajana.”

SÄHKÖISISSÄ ASIOINTIPALVELUISSA:

10

TYÖNTEKIJÄÄ

VASTAA KUUKAU-

DESSA YLI

7 000

PUHELIN-

SOITTOON,

LÄHES

1 000

SÄHKÖ-

POSTIIN JA

MELKEIN

50

PALAUTE-

KANAVAN

KYSYMYKSEEN.

2/2019 ESPOO-LEHTI >> 7


TEEMA

TUKEE PERUSOPETUKSEN

UUTTA SUUNNITELMAA.

’’VARHAISKASVATUS

11,4

%

2014

Yhä useampi

valitsee yksityisen

päivähoidon.

15,2

%

2018

8


OPPIMISEN

POLKU

Teksti Maarit Seeling

Kuvitus Susanna Tuononen

Kuvat Timo Porthan

ALKAA TÄSTÄ

Varhaiskasvatus luo edellytyksiä opiskelua ja työelämää varten.

Punaisena lankana uudessa suunnitelmassa on kestävä kehitys.

Varhaiskasvatuksella on

monia tehtäviä: edistää

lapsen kasvua, kehitystä,

oppimisvalmiuksia, tasaarvoa

ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä

syrjäytymistä.

– Varhaiskasvatuksessa opitut

tiedot ja taidot vahvistavat lasten

osallisuutta yhteiskunnan aktiivisena

jäsenenä. Lisäksi varhaiskasvatus

tukee huoltajia kasvatustyössä

ja mahdollistaa heidän osallistumisensa

työelämään ja opiskeluun,

Espoon varhaiskasvatuksen johtaja

Virpi Mattila ja kehittämispäällikkö

Raija Laine määrittävät.

Uusitun varhaiskasvatuslain

yhtenä punaisena lankana kulkee

kestävä kehitys. Se ei kuitenkaan

merkitse varhaiskasvatuksessa

vain tavaroiden kierrätystä, jätteiden

lajittelua tai opastusta sähkön

ja veden säästöön, vaan tarkoittaa

myös toisista huolehtimista ja hyviä

sosiaalisia suhteita. Ensimmäisen

kerran lakiin kirjattiin myös kiusaamisen

ehkäisy.

– Päiväkotien kaikessa toiminnassa

otetaan huomioon ekologisesti,

sosiaalisesti, kulttuurillisesti

ja taloudellisesti kestävän elämäntavan

välttämättömyys. Vastuullista

suhtautumista luontoon ilmennetään

arjen valinnoilla, Laine sanoo.

Varhaiskasvatussuunnitelman

muutoksissa myötäillään perusopetuksen

uutta opetussuunnitelmaa ja

ammatillisen koulutuksen reformia.

– Varhaiskasvatus on osa lapsen

oppimispolkua ja luo valmiuksia

myöhempää opiskelua ja työelämään

osallistumista varten, Mattila

täsmentää.

PÄIVÄKODISSA LAPSI VIETTÄÄ SUUREN

OSAN PÄIVÄSTÄÄN PIENRYHMÄSSÄ.

Vuosi sitten käyttöön otetun Pohjois-Tapiolan

päiväkodin tilat ovat

muunneltavuudessaan suunniteltu

alun pitäen tukemaan varhaiskasvatuksen

tavoitteita.

– Pienryhmän toimintaa suunnitellaan

yhdessä lasten kanssa. Leikillä

on tärkeä merkitys ja hoitohen-

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 9


TEEMA

Maahanmuuttajataustaisten

lasten osuus

varhaiskasvatusikäisistä

(10 kk–6v) on

noussut 22,9 prosenttiin

(2018) vuodesta 2014.

16,4 % › 22,9 %

14,3 % › 22,2 %

Vuonna 2014

kunnallisen hoidon

piirissä olevista lapsista

14,3 % oli maahanmuuttajataustaisia,

vuonna

2018 luku oli 22,2.

MAAHAN-

MUUTTAJA-

TAUSTAISTEN LASTEN

OSUUS PÄIVÄHOIDON

PIIRISSÄ KASVAA.

kilökunta kuuntelee toiveita herkällä

korvalla. Toiveet voivat kasvaa

tiedonkeruuprojekteiksi kuten

yhtenä päivänä, kun lapset näkivät

ikkunasta ketun, päiväkodinjohtaja

Pia Arvonen kertoo.

Pohjois-Tapiolan päiväkodin avarat

kaksikerroksiset ja valoisat tilat

on jaettu kahden ryhmän kotialueiksi,

joissa on perushuoneiden

lisäksi erilaisia yhteiskäytössä olevia

pienryhmätiloja kuten ateljee, kiipeilyhuone

ja vesileikkitilat.

Pienissä ryhmissä voi turvallisesti

harjoitella sosiaalisia vuorovaikutustaitoja;

hiljaisempikin lapsi

tulee kuulluksi ja kasvattaja pystyy

paremmin osallistumaan ja rikastuttamaan

leikkiä sekä tekemään omia

havaintoja.

Pohjois-Tapiolan päiväkodissa

on 150 lasta, mutta levottomuuden

tuntu ja meluhaitat on onnistuttu

torjumaan toimivalla tilajaottelulla,

hyvällä akustiikalla sekä porrastamalla

ryhmien toimintaa, päivärytmiä

ja tilojen käyttöä. Ratkaisulla

on havaittu suotuisia vaikutuksia

paitsi lasten, myös henkilöstön

jaksamiseen.

KAIKKI HALUTAAN VARHAISKASVA-

TUKSEN PIIRIIN. Elokuussa Espoossa

käynnistyy 5-vuotiaiden maksuton

20 viikkotunnin varhaiskasvatuskokeilu.

Arvioiden mukaan kokeilu

tuo varhaiskasvatuksen piiriin 300

uutta lasta.

– Perheen oma valinta tietysti on,

osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen.

6-vuotiaiden osalta esiopetushan

on jo velvoittavaa, mutta ei silti

pakollista. Laki sanoo ainoastaan,

että huoltajat vastaavat lapsen osallistumisesta

esiopetukseen tai muuhun

sen tavoitteet täyttävään toimintaan.

Muilta osin varhaiskasvatukseen

osallistuminen perustuu

täysin vapaaehtoisuuteen, Mattila

huomauttaa.

Suomessa on hänen mukaansa

yhteiskunnallinen tahtotila saada

yhä useampi lapsi varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatusmaksuja

on alennettu viime vuosina useaan

otteeseen.

Osallistumisaste suomenkieliseen

varhaiskasvatukseen olikin

vuoden 2018 lopussa peräti 76,4 prosenttia.

Alle 3-vuotiailla osallistumisaste

oli 30 prosentin luokkaa ja

6-vuotiailla yli 95 prosenttia.

MONIKULTTUURISUUS ON LISÄÄNTY-

NYT ESPOOLAISISSA PÄIVÄKODEISSA.

Pia Arvonen toteaa, että Pohjois-

Tapiolan päiväkodissa on lapsia

useista eri kieli- ja kulttuuritaus-

Uusia päiväkoteja nousee joka vuosi

ESPOON PÄIVÄKOTIEN lapsimäärät kasvavat

vuosittain keskimäärin 400 lapsella. Lisäpaikkojen

määrä on siis jatkuva. Tämän ja viime vuoden

aikana on valmistunut Haukilahden päiväkoti

sekä Painiityn ja Jupperin siirtokelpoiset päiväkodit.

Vuonna 2017 valmistui viisi uutta päiväkotia,

ja saman verran on tällä hetkellä rakenteilla.

Näiden lisäksi suunnittelupöydällä on Vermon

päiväkoti sekä Mankkaan ja Soukankujan päiväkotien

perusparannushankkeet.

Osa uusista päiväkodeista tosin korvaa

vanhan, huonokuntoisen rakennuksen, kuten

Jupperin päiväkoti ja vuonna 2017 valmistunut

Pohjois-Tapiolan päiväkoti. Usein korvaavissa

uudisrakennuksissa on kuitenkin edeltäjiään

enemmän hoitopaikkoja, joten ne vastaavat myös

osaltaan kasvavaan hoitopaikkatarpeeseen.

Päiväkotien perusparannus- ja uudisrakentaminen

on osa Koulut kuntoon -hanketta, joka

nimestään huolimatta kattaa kaikki toimitilat,

koulujen ja päiväkotien lisäksi muun muassa terveys-

ja paloasemat. Usein kyseessä on myös

koulun ja päiväkodin keskittymä, kuten Monikon

koulukeskuksessa, jonka rakennustyöt alkoivat

tänä keväänä. Tänä kesänä valmistuu myös

Kirstin koulun yhteyteen rakennettu Kirstin

päiväkoti.

Oleellista uusien päiväkotien suunnittelussa

on, että tehokkaasti hyödynnetyt neliöt tukevat

uusia kasvatus- ja opetustavoitteita.

10


toista. Monilla Espoon alueilla

monikulttuuristen osuus on lapsiryhmissä

huomattavasti suurempi.

– Pienryhmätoiminta tukee

myös kaikkien lasten kielenoppimista.

Lapsi oppii helpoiten leikkimällä.

Päiväkodeissa käytetään

perustilanteissa arkisanastoa,

josta lapsi nappaa nopeasti tarvitsemansa.

Samalla suomalaislapset

oppivat, että maailmassa on muitakin

kansoja, uskontoja ja tapoja.

Katsomuskasvatus on tätä päivää

ja opettaa hyväksymään erilaisuutta,

Arvonen sanoo.

Ongelmana on, että monikulttuurisuus

ei jakaudu alueellisesti

tasan. Espoossa alkaa olla yksiköitä,

joissa suurin osa lapsista on

maahanmuuttajataustaisia. Kielen

oppiminen muilta lapsilta ei ole

mahdollista.

– Päiväkotien arkeen kuuluu

jo, ettei aikuisilla ja lapsilla ole

yhteistä kieltä. Kestää aikansa

ennen kuin ymmärrys löytyy. Käytämme

tulkkeja, selkokieltä ja

kuvia saadaksemme lapset ja vanhemmat

ymmärtämään. Varhaiskasvatus

on monelle perheelle

myös portti suomalaiseen yhteiskuntaan

ja päiväkodin henkilökunta

ensimmäinen kontakti

täällä, Mattila kertoo.

’’

PÄIVÄKOTIEN

ARKEEN KUULUU JO,

ETTEI LAPSILLA JA

AIKUISILLA OLE

YHTEISTÄ KIELTÄ.

VANHAT HYVÄT TAVAT ELÄVÄT.

Monissa päiväkodeissa päivärytmi

on ollut sama jo vuosikymmeniä:

aamupuuro, leikkimistä ja ulkoilua,

ruokailu, päivälepo, välipala ja

taas leikkiä ja ulkoilua.

Toimintojen porrastaminen

on jonkin verran muuttanut arjen

aikataulua Pohjois-Tapiolan päiväkodissa,

mutta periaate on sama.

Tosin päiväunet korvaa nykyisin

lepohetki. Eskareilla se on puolen

tunnin mittainen rentoutuminen

tarinaa tai musiikkia kuunnellen,

ja muissakin ryhmissä otetaan

entistä paremmin huomioon lapsen

tarve ja perheen toiveet.

Digitaalisoituminen näkyy

myös päiväkotien arjessa. Ryhmillä

on käytössään tabletteja,

joilla opetetaan esimerkiksi kuvankäsittelyä,

koodauksen alkeita, tiedonhakua

ja ylipäänsä internetin

turvallista käyttöä.

– Tietyt asiat on kuitenkin

parempi opetella metsässä käpyjen

ja tikkujen avulla eikä opetusohjelmalla.

Hyödynnämme lähimetsää

erittäin paljon. Varhaiskasvatus

tarjoaa elämyksiä, havainnointia,

tutkimusta, satua ja seikkailua

luonnossa. Myönteisten

luontoelämysten kautta lapsi oppii

kunnioittamaan ja arvostamaan

luontoa, Arvonen sanoo.

Jätteiden lajittelu on tärkeä osa

varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen

kasvatusta. Toiminnassa

korostetaan vastuuta omasta lähiympäristöstä

pitämällä ympäristö

siistinä, viihtyisänä ja turvallisena.

Toiminnalla tuodaan kestävän

kehityksen periaatteet lasten

arkeen ja saadaan heidät itse miettimään

asioita.

– Viime vuonna eskarilaiset

tekivät 15 linnunpönttöä, jotka

kiinnitettiin lähipuihin niin, että

pystymme seuraamaan ikkunoista

lintujen pesintää. Tänä vuonna

eskarilaiset huolehtivat pönttöjen

huollosta. Huhtikuun alussa lapset

tyhjensivät ne uusille tulokkaille,

Arvonen kertoo.

Kun parisuhde

voi hyvin,

koko perhe voi

paremmin

ESPOOSSA ON kattava Perhekeskus-palvelukokonaisuus,

joka tarjoaa apua lapsiperheiden

tueksi helposti ja nopeasti

eri elämäntilanteissa.

Perheiden hyvinvoinnissa katse on

nyt käännetty parisuhteeseen. Tänä keväänä

käynnistettiin parisuhdelauantaitapahtumat,

joissa eri asiantuntijat kertovat

hyvän parisuhteen eväistä ja suhdetta

tukevista palveluista.

Joka toinen tiistai avoinna ollut Parisuhteen

pelastusrengas voi olla ensimmäinen

askel avun hakemiseen. Ison

Omenan neuvolassa toimiva palvelu on

kaikille avoin. Sinne voi tulla yksin tai

kumppanin kanssa ilman ajanvarausta

kertomaan itseä painavista asioista ja

saada tietoa apua tarjoavista tahoista.

Parisuhteen pelastusrengas on avoinna

tänä keväänä vielä tiistaina 6.6. kello

16–19 ryhmätila Kaislassa.

Apua ja neuvoja on saatavilla myös

esimerkiksi erotilanteisiin, seksuaalisuuteen

ja perheväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä.

Neuvolat, seurakunnat ja eri

järjestöt tarjoavat laajan turvaverkon

lapsiperheiden ympärille.

Lisätiedot: espoo.fi/perhekeskus

Pohjois-Tapiolan

päiväkodissa

toimitaan usein

pienryhmissä.

Asukaspuistot

siirtyvät kesäksi

pihalle

ESPOOSSA TOIMII 16 lapsiperheille tarkoitettua

asukaspuistoa. Niissä on mahdollisuus

tavata muita perheitä ja leikkiä

toisten lasten kanssa.

Asukaspuistossa järjestetään myös

valvottua kerhotoimintaa 2–5-vuotiaille,

kotihoidossa oleville lapsille. Kerhot toimivat

2–3 päivänä viikossa ja kestävät

pari tuntia.

Kerhoja ohjaavat ammattitaitoiset ohjaajat.

Ne eivät vaikuta kotihoidon tukeen.

Monissa asukaspuistoissa on myös

tarjolla valvottua toimintaa pienille koululaisille

aamu- ja iltapäivisin.

Kesäkuukausina touko-syyskuussa

asukaspuistojen toiminta siirtyy pääosin

ulkotiloihin läheisiin puistoihin.

Oman alueen asukaspuistot ja

tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta

espoo.fi/asukaspuistot

Kerhoihin, niiden valintaperusteisiin

ja hakuohjeisiin pääsee tutustumaan

osoitteessa espoo.fi/kerhot

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 11


MENOTÄRPIT KESÄKUU–ELOKUU

TAITEET VALTAAVAT

AURORAN

KESÄPIHAN

LASTEN KULTTUURIKESKUS Auroran

uudistetun kesäpihan avajaisia

vietetään torstaina 6.6. klo 18–19.30.

Avajaisissa pääsee nauttimaan Sitkuyhtyeen

laulaja-kitaristi Rosa-Marian

ja räppäri Tiia Karoliinan tarttuvista

melodioista, nokkelista sanoituksista

sekä energisestä lavashow’sta. Paikalla

myös pop up -kahvila ja unelmapaja,

jossa pääsee tekemään koko

perheen unelmakartan kesäksi 2019.

Kesäpihan valtausviikkoja järjestetään

kesä-heinäkuussa. Maanantaista

torstaihin kello 10–13 aina yksi taiteellinen

toimija tuo omaa toimintaansa

perheiden iloksi. Tarjolla on esimerkiksi

Seikkailutaidekoulun, yhteisöteatteri

Jäänsärkijöiden ja Hupsansaa

ry:n ohjelmaa.

VUOSISADAT

KOHTAAVAT.

Glimsin vanhimmat

rakennukset

ovat peräisin

1700-luvulta.

ARKKITEHTIOPISKELIJAT VISIOIVAT GLIMSIN TULEVAISUUTTA

OTTO VÄÄTÄINEN

Muuta ohjelmaa kesäpihalla:

TORSTAISIN 13.6. JA 11.7.

klo 18–19.30 Korttelistaget.

TIISTAISIN 4.6., 11.6., 18.6. JA 2.7.

klo 18–18.45 puutarhavärikylvyt

4–12 kuukauden ikäisille ja vanhemmille.

Kertamaksu 8 euroa.

LISÄKSI OHJATTUJA aamu- ja iltatuokioita.

Kaikkiin ohjelmiin vapaa

pääsy, ellei toisin mainita. Tarkempi

ohjelma osoitteessa lastenkulttuurikeskusaurora.fi.

KULTTUURIHISTORIALLISESSAKIN

miljöössä pysyvää on vain muutos.

Talomuseo Glimsissä on esillä unelma

museon modernista kävijäkeskuksesta.

Kulttuurilautakunta on näyttänyt

vihreää valoa keskuksen suunnittelulle,

joten unelma on toteutumassa.

Kävijäkeskus nykyaikaistaisi

museon palveluita ja vapauttaisi

vanhoja rakennuksia uuteen

käyttöön. Se tarjoaisi tilat näyttelyille,

kursseille, tapahtumille, juhlille

ja vaikka koululuokille, jotka pääsisivät

nykyisten opetussuunnitelmien

hengessä ulos luokkahuoneista.

Näyttely koostuu Aalto-yliopiston

rakennussuunnittelun kurssilla tehdyistä

julisteista ja pienoismalleista.

Kävijät pääsevät antamaan palautetta

sekä yksittäisistä töistä että

yleisemmin museon kehittämisestä.

– Haluamme saada museokävijöiden

ja espoolaisten toiveita,

kommentoi museolehtori Aino

Osola näyttelyn tavoitteita.

Kesällä Glimsissä järjestetään

“kievarista kävijäkeskukseen” -teemalla

opastettuja kierroksia ympäristöön,

joka on rakentunut vuosisatojen

aikana nykyiseen muotoonsa.

› Unelma kävijäkeskuksesta

-näyttely Talomuseo Glimsissä

12.1.2020 asti. Kievarista kävijäkeskukseen

-kierrokset su 2.6. klo

15–16 sekä pe 5.7., su 7.7., pe 12.7.,

su 14.7., su 28.7. ja pe 9.8. klo 13–14.

Hinta 4 euroa.

› Museon pääsymaksut 4/3 €.

Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.

Keskiviikkoisin vapaa pääsy.

Kesäkuusta elokuuhun torstaisin

klo 15 alkaen vapaa pääsy.

Vuosikortti 15 €. Kaikukorttikohde.

Museokorttikohde.

”Täällä voi viettää

leppoisia kesäpäiviä

yksin tai yhdessä.

Espoon oma

kulttuurikeidas

keskellä kaupunkia!”

– MIIA SALMINEN,

TUOTANTOASSISTENTTI, AURORA

KESÄKUU

VINTAGEA JA

RYTMEJÄ

VIIME VUONNA ensi kertaa järjestetty

tapahtuma vanhojen tavaroiden, vintagen

ja keräilyn ystäville saa jatkoa.

Tapahtumassa esiintyvät DJ Fiona

Timantti sekä Hi-Five Quintet, perinteistä

rhythm & bluesia ja soulia soittava

kokoonpano, joka esittää muun

muassa Ruth Brownin, Etta Jamesin,

Marvin Gayen ja Wilson Pickettin tuttuja

kappaleita.

Mukana on myös Wilhelmina Af

Fera tekemässä vintage- ja pinupkampauksia.

Ajat varataan etukäteen:

wilhelminaafferaofficial@gmail.com.

Hinta 40 e/kampaus.

› Lepuskin Retro & Vintage la 8.6.

klo 10–15 Sellosalin lämpiössä.

Vapaa pääsy.

JUSSI HEMMO

HEINÄKUU

KUOKKAVIERAIDEN

KANSANLAULUA

LAULUYHTYE KUOKKAVIERAAT esittää

kansanlauluja Talomuseo Glimsissä

runon ja suven päivän kunniaksi.

Kuokkavieraat on yli 40 vuotta toiminut

lauluryhmä, joka esittää suomalais-ugrilaista

kansanmusiikkia laidasta

laitaan.

› la 6.7.2019 klo 14.00–14.30

GEOLOGIAA

ALOITTELIJOILLE

ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS järjestää

aloittelijoiden geologiaretken. Retki

alkaa ja päättyy Espoon keskuksesta.

Kohteissa on paljon mielenkiintoista

nähtävää, mutta myös jyrkkiä nousuja

ja laskuja, joten retki ei sovellu huonojalkaisille

ja tukevat kengät ovat tarpeen.

Oppaina toimivat Stefan Eppu

Blomqvist ja Jari-Pekka Mäkiaho.

Ympäristökeskus tarjoaa kahvit

Bembölen Kahvituvalla.

› Kallio, monttu ja murikka – geologiaretki

aloittelijoille, su 14.7. klo

10–16. Lähtö Espoontorin pysäköintialueelta.

Ei alle 10-vuotiaille lapsille

eikä lemmikkieläimille. Retkelle

mahtuu 45 osallistujaa. lmoittautuminen

12.7. mennessä puhelimitse,

09-81654400.

12


Lisää tapahtumia: espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista

KESÄKUU–ELOKUU MENOTÄRPIT

KESKIKESÄN

ISKELMÄÄ

ISKELMÄKESÄ-KIERTUE SAAPUU

Espooseen kesän kuumimpaan aikaan.

Festivaalin perjantain esiintyjinä ovat

viime vuoden soitetuimman radiokappaleen

Olisitpa sylissäin julkaissut Antti

Ketonen, tämän kesän jälkeen keikkailutahtiaan

hiljentävät Matti ja Teppo

sekä festareiden bilebändi Raskasta

Iskelmää.

Lauantaina viikonlopun huipentavan

Eppu Normaalin lisäksi esiintyvät Laura

Voutilainen, Negative-yhtyeestä soolouralle

lähtenyt Jonne Aaron ja toisen

albuminsa keväällä julkaissut Jannika B.

› IskelmäKesä-festivaali Tapiolassa

pe-la 26.–27.7., molempina päivinä klo 17

eteenpäin. Liput lippu.fi ja Tiketti. Yksi

päivä 39,90 e, kaksi päivää 69,90 e.

Jannika B Tapiolassa

heinäkuussa.

KANSAINVÄLISET

MESTARUUSTAISTOT

ESPOOSEEN SUUNTAA kesällä yli 200

joukkuetta lähes 40 maasta kilpailemaan

senioreiden koripallon MM-titteleistä.

Kaupungin ja Tapiolan Hongan

yhteistyössä järjestämää turnausta

pääsee katsomaan 12 pelipaikalla Tapiolan

urheilupuiston alueella sekä Länsimetron

varrella 25.7.–4.8.

› Lisätietoja espoofimba2019.fi

ELOKUU

ERILAINEN KARNE-

VAALI SELLOSALISSA

PEKKA KUUSISTO ja muut eturivin

solistit tulkitsevat Camille Saint-Saënsin

1800-luvulla säveltämän rakastetun

fantasiasarjan uudenlaisessa kontekstissa.

Musiikki muodostaa herättelevän

vuoropuhelun ihmisen tuhoja kuvaavan

video- ja tekstimateriaalin kanssa.

› Eläinten karnevaali 25.8. klo 18

Sellosalissa. Liput Ticketmaster,

alkaen 22,50 €. Suositusikäraja 13.

KOKO KESÄ

LUONTOELÄMYS

KAIKEN IKÄISILLE

LAAJALAHDEN LUONNONSUOJELU-

ALUE ja Villa Elfvikin luontotalo vaihtuvine

näyttelyineen esittelee Espoon

arvokasta luontoa ja edistää kestävää

elämäntapaa. Villa Elfvikin yläkerrassa

on lapsille suunnattu leikkitila Mäyrän

metsä, jossa voi pukeutua metsän eläimeksi

tai satuhahmoksi, leikkiä eläinkäsinukeilla

tai ryömiä mäyrän luolaan.

› Villa Elfvikissä kesä-syyskuussa

sunnuntaisin 10.30–12.30 koko perheen

luontoretki. Mäyrän metsässä

opas lukee satuja joka kuun ensimmäisenä

lauantaina kello 11.

TÄHTILAULAJIA JA

HUIPPUMUUSIKOITA

KESÄILLOISSA

ESPOOSSA SAADAAN ensi kesänä nauttia

lukuisten kansainvälisten huipputaiteilijoiden

taiteesta Urkuyö ja Aaria

-festivaalin konserteissa 6.6.–29.8. Tapiolan

kirkossa ja Espoon tuomiokirkossa.

Esiintyjinä nähdään muun muassa

laulajat Camilla Nylund, Topi Lehtipuu,

Tuomas Katajala, Jorma Hynninen,

Arttu Kataja, Pia Freund, Tuuli Takala

ja Aarne Pelkonen, pianisti Ralf Gothóni,

konserttiurkurit Kalevi Kiviniemi

ja Petúr Sakari, kitaristi Marzi Nyman,

näyttelijä Seela Sella sekä itävaltalainen

sellisti Stephan Koncz Berliinin

filharmonikoista.

› Urkuyö ja Aaria -festivaalin avajaiskonsertti,

Rossinin Petite messe

solennelle torstaina 6.6. klo 19 Tapiolan

kirkossa. Tunnelmalliset kesäiltojen

konsertit torstaisin 13.6.–29.8.

klo 21 Espoon tuomiokirkossa.

Lippujen hinnat 14–39 €. Lisätietoja

urkuyofestival.fi, liput lippu.fi.

REITTIVENEILLÄ

SAARISTOMUSEOON

ESPOON SAARISTOVENEREITIT kattavat

tänäkin kesänä koko rannikon Otaniemestä

Kivenlahteen ja niiden väliset

saaret, kuten Pentalan saaristomuseon.

Kaupungin 58 merenrantakilometristä

ja 165 saaresta pääsee nauttimaan kaikilla

reiteillä 8. kesäkuuta alkaen aina

elo-syyskuun vaihteeseen asti.

Samaan aikaan saaristoliikenteen

kanssa avautuu saaristomuseo Pentala,

joka ottaa ryhmiä vastaan vielä

lähes syyskuun puoleenväliin asti. Pentalassa

Espoo näyttää parhaat puolensa.

Museoreitillä Pentalaan ajetaan tiistaista

sunnuntaihin 11.8. asti, ja sen jälkeen viikonloppuisin.

Saaressa voi nauttia luonnonhiekkarannasta

tai kalastajaelämän

historiasta opastetuilla kierroksilla.

Saaristoveneiden aikataulu:

espoo.fi/saaristoliikenne

› Saaristovene M/S Vallisaari reitillä

Suomenoja–Suinonsalmi–Pentala–

Soukka molempiin suuntiin neljä

kertaa päivässä.

Haapaneuvoston

helmassa -rastilla

kulkijalle kerrotaan

muun muassa haapojen

tärkeästä roolista metsän

ekosysteemissä sekä

niille ominaisen havisevan

äänen synnystä.

JOS METSÄÄN HALUAT...

OLARIN KOKINMETSÄÄN avataan terveysluontopolku.

Tule nauttimaan luonnon tarjoamista terveyshyödyistä!

2.4 kilometriä pitkän polun varrella on kahdeksan

rastipaikkaa, joissa on tehtäviä kolmelle eri pääkohderyhmälle:

koululaisille ja päiväkotilaisille, henkilöille joille

metsä ei paikkana ole ennestään tuttu ja niille, jotka

etsivät metsän tarjoamia terveysvaikutuksia.

Olari-seuran aloitteesta luotu polku tarjoaa lapsille

tavoitteellisia ja elämyksellisiä oppimiskokemuksia, metsään

tutustujille helpon ja ohjatun tavan oman luontosuhteen

rakentamiseen.

> Olarin terveysluontopolun avajaiset ke 12.6.

klo 15. Polku on viitoitettu Ylismäentien viereiseltä

parkkipaikalta, mutkasta jossa Ylismäentie

muuttuu Olarinkaduksi. Polku ei ole esteetön,

mutta käy myös huonojalkaisille.

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 13


MENOTÄRPIT KESÄKUU–ELOKUU

KUNTOILE KESÄLLÄ

TIMO PORTHAN

Porrastreenit tiistaisin

Porrastreeni on kaikille sopiva ja

helppo liikuntamuoto, joka antaa

mukavaa vaihtelua lenkille. Portaat

antavat vaihtelevan maaston

ja tehokkuutta treeniin lyhyessäkin

ajassa. Maksuton, ei ilmoittautumista.

› Tyrskyvuoren portaat,

Espoonlahdenranta 17, (75 porrasta)

ti 4.–18.6. klo 18.15–19.15

Ämpäri käteen ja jumppaamaan

Ämpärijumppa on lihaskuntoharjoittelua,

jossa ämpäri täytetään vedellä

sopivan treenivastuksen saamiseksi.

Ämpärijumppa tehdään seisten, ja

se sopii kaikille, joilla pysyy ämpäri

kädessä. Osallistuminen uimahallin

sisäänpääsymaksulla.

› Leppävaaran maauimala

ma 17.6.–8.7. klo 18.30–19.15

ENEMMÄN IRTI

UINTIHARJOITUKSISTA

Uinti on monelle hyvä ja mieluisa liikuntamuoto. Vinkkejä

tehokkaampaan tekniikkaan on tarjolla pitkin kesää.

VESI ON hyvä vastus. Monen harrasteuimarin

tekniikka on kuitenkin

tarkistettu viimeksi kouluvuosina,

jos silloinkaan.

Espoon kaupunki tarjoaa

mahdollisuuden saada vinkkejä

tehokkaampaan uintitekniikkaan.

Jo talvella käynnistetty

neuvonta jatkuu läpi kesän Espoonlahden,

Keski-Espoon ja

Leppävaaran uimaloissa.

– Me uimaohjaajat olemme

ennakkoon ilmoitettuina aikoina

paikalla valmiina opastamaan tehokkaammissa

potkuissa, hengitystekniikassa

tai mikä kenenkin

kohdalla on tarpeen, Elina Pennanen

kannustaa.

OHJAUS ON ilmaista. Ohjaustunnit

kohdistuvat kuntouimareiden radoille.

Mitään ennakkoilmoittautumista

ei tarvita, vaan jokainen

14


Terveyspalvelut

sähköistyvät

1 2

VIDEON VÄLITYKSELLÄ. Espoon

terveysasemilla toimii nyt myös

videovastaanotto. Se soveltuu

päivystysluonteisiin asioihin,

joita ovat esimerkiksi vatsatauti,

flunssa ja muut tartuntataudit.

Videovastaanottoa varten tarvitsee

matkapuhelimen tai tietokoneen,

jossa on kamera ja mikrofoni.

Videovastaanottoajan voi

varata samalle päivälle osoitteesta

espoo.fi/e-terveysasema.

Videovastaanottoja on tarjolla terveysasemien

aukioloaikoina ma–

pe klo 8–16.

GENOM VIDEO. Hälsostationerna

i Esbo har nu också videomottagning.

Den lämpar sig för jourärenden

som magsjuka, förkylning och

andra smittsamma sjukdomar. För

videomottagning behöver man en

mobiltelefon eller en dator med

kamera och mikrofon.

En videomottagningstid kan

bokas till samma dag på esbo.fi/

e-halsostation.

Videomottagningarna är tillgängliga

under hälsostationernas

öppettider mån–fre kl. 8–16.

esbo.fi/e-halsostation

KYSY TERVEYSASEMAN CHA-

TIS SA. Haluatko kysäistä terveysaseman

henkilökunnalta pikaisesti

yleisiä neuvoja? Terveysasemat

palvelevat nyt chatissa

arkisin kello 9–15. Chatin kautta

terveys aseman henkilökunta voi

antaa pikaisesti yleisiä neuvoja,

mutta chatissa ei tehdä diagnooseja

eikä käsitellä potilastietoja.

Verkossa tarjotaan

neuvoja ja itsehoitoohjeita.

Videoyhteydellä pääsee

myös virtuaaliselle vastaanotolle.

OIVALLUS

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVA LEHTIKUVA

FRÅGA I HÄLSOSTATIONENS

CHATT. Vill du snabbt fråga hälsostationens

personal om allmänna

råd? Hälsostationerna betjänar

nu i chatten på vardagar

kl. 9–15. Genom chatten kan personalen

på hälsostationen snabbt

ge allmänna råd, men i chatten

kan man inte ställa diagnos eller

hantera patientuppgifter.

espoo.fi/e-terveysasema

espoo.fi/terveysasemat

esbo.fi/halsostationer

3TERVEYSKYLÄSTÄ SAA ITSE-

HOITO-OHJEITA. Terveyskylä on

erikoissairaanhoidon verkkopalvelu,

jonka virtuaalitaloista saat neuvoja

eri elämäntilanteisiin ja oireisiin.

Terveyskylään kuuluvasta Päivystystalosta

löytyy neuvoja tavallisimpiin

kotona hoidettaviin vaivoihin,

kuten allergisiin oireisiin, auringonpolttamiin,

flunssaan, haavoihin,

hyönteisten pistoihin, nenäverenvuotoon,

punkkeihin ja ripuliin.

paivystystalo.fi tai terveyskyla.fi

HÄLSOBYN GER ANVISNINGAR

FÖR SJÄLVHJÄLP. Hälsobyn är

en webbtjänst för specialiserad

sjukvård med virtuella hus för olika

livssituationer och symptom. I

Päivystystalo som hör till Hälsobyn

kan du få råd för de vanligaste

krämporna som man kan vårda

hemma, såsom allergiska symtom,

solbränna, förkylning, sår,

insektsstick, näsblod, fästingar

och diarré.

halsobyn.fi

4PERUUTA AIKA – TEE TILAA KAVE-

RILLE. Terveysasemilla, mielenterveyspalveluissa,

hammashoitoloissa

ja sosiaalitoimistossa odotellaan

joka päivä asiakkaita, jotka eivät

ilmesty varaamalleen vastaanotolle.

Jos et pääse tulemaan tai et enää

tarvitse aikaa, peruutathan varauksesi.

Näin aika vapautuu seuraavalle

apua tarvitsevalle.

Peruutukset voi tehdä helposti

puhelimessa tai verkossa.

espoo.fi/e-terveysasema

AVBOKA TID–GÖR PLATS FÖR KAM-

RATEN. Varje dag väntar man på

kunder som inte dyker upp på den

bokade tiden till mottagningen på

hälsostationer, mentalvårdstjänster,

tandvård och socialbyrån. Om du

inte kan komma eller inte längre

behöver någon tid, vänligen avboka

din tid. På så sätt blir tiden ledig för

någon som behöver den.

Avbokningar kan göras enkelt på

telefon eller på webben.

esbo.fi/e-halsostation

’’

SÄHKÖISISTÄ

KANAVISTA SAAT

NOPEASTI APUA

AKUUTTIIN

VAIVAAN.

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 15


HELMI

MAAILMAN PARAS KIRJASTO

ESPOON KAUPUNGINKIRJASTON innovatiivisuus

on huomattu myös maailmalla.

Espoon kaupunginkirjasto voitti

Lontoon kirjamessuilla The Library of

The Year 2019 -palkinnon. Palkintolautakunta

perusteli valintaa kaikille avoimella

tilalla ja kaikki ikäryhmät huomioivilla

lukuhaasteilla, joita kirjasto

tarjoaa.

Espoon kaupunginkirjasto otti ensimmäisten

joukossa käyttöön omatoimikirjaston,

jota asiakkaat voivat käyttää

silloinkin, kun henkilökunta ei ole paikalla.

Omatoimikirjasto on kaksinkertaistanut

Espoon pienten kirjastojen

aukioloajat.

Edelläkävijyys on huomioitu myös valtakunnallisesti.

Espoo valittiin Vuoden

kirjastokunnaksi syksyllä 2018. Kuntaliiton

ja Suomen kirjastoseuran ensimmäistä

kertaa järjestämässä kilpailussa

Espoo sai monipuolisen toiminnan lisäksi

kiitosta erityisestä panostuksestaan

maahanmuuttajapalveluihin.

Suomen Kirjamessuilla palkittiin

kunnan lisäksi espoolainen kirjastopedagogi

Riikka Utriainen, joka keksi sosiaalisessa

mediassa valtakunnalliseksi

kasvaneen lukuhaasteen. Hetken mielijohteesta

syntynyt idea lanseerattiin

ensin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.

16


TIMO PORTHAN

VÄRLDENS BÄSTA BIBLIOTEK

ESBO STADSBIBLIOTEKS innovativa karaktär har även noterats

runt om i världen. Esbo stadsbibliotek vann priset The

Library of The Year 2019 på bokmässan i London. Juryn motiverade

valet med att biblioteket är en plats som är öppen för

alla och som erbjuder läsutmaningar för alla åldersgrupper.

Esbo stadsbibliotek var först med att introducera ett

meröppet bibliotek som kunderna kan använda även när personalen

inte finns på plats. Det meröppna biblioteket har fördubblat

öppettiderna för Esbos små bibliotek.

Pionjärskapet har uppmärksammats även nationellt. Esbo

valdes till Årets bibliotekskommun hösten 2018. I tävlingen

som ordnades för första gången av Kommunförbundet och

Finlands biblioteksförening fick Esbo beröm för sin mångsidiga

verksamhet och sina särskilda insatser för invandrartjänster.

Vid bokmässan i Finland belönades utöver kommunen

även bibliotekspedagog Riikka Utriainen från Esbo som uppfann

läsutmaningen som nått en nationell nivå i sociala medier.

Idén som föddes ur en spontan tanke lanserades först i

Helmet-biblioteken i huvudstadsregionen.

Ei vain kirjoja

Kirjastoista on tullut

toimintakeskuksia,

jossa on tarjolla paljon

muutakin kuin kirjoja.

2/2019 ESPOO-LEHTI >> 17


-

PALVELU

Vilkkaasti vesille

Tänä kesänä Espoon vesiliikenteessä haetaan uutta virettä

monilla uusilla palveluilla. Tarjolla on lisää saaristoreittikuljetuksia

ja venekyytipalvelua sekä venepaikkojen

vuokrausta ja laajentunutta kaupunkivenepalvelua.

VENEIDEN UBER

TUO HARRASTUKSEEN

LISÄULOTTUVUUDEN

BOUT on toteuttanut alustan, jonka avulla on mahdollisuus

tarjota omalla veneellä kyytejä esimerkiksi lähisaaristoon.

Veneilijöille tämä tuo uuden ulottuvuuden rakkaaseen harrastukseen

ja matkustajille mahdollisuuden päästä sellaisillekin reiteille,

joihin reittiliikenne ei tällä hetkellä ulotu.

Niin veneilijät kuin matkustajatkin voivat ladata omaan puhelimeensa

BOUT-sovelluksen, jonka kautta kyytejä voi tarjota ja ostaa. Matkustaja

ilmoittaa lähtö- ja saapumispisteensä sekä matkustajamäärän. Sen

perusteella sovellus hakee lähimmät tarjolla olevat, sopivan kokoiset

veneet tarjolle. Kuljettaja syöttää veneen tiedot rekisteröitymisvaiheessa

ja aktivoi mukana olonsa aina online/offline -nappulan avulla.

Yli 20 hevosvoimaa olevien veneiden kuljettajilta vaaditaan

vuokraveneen kuljettajakirja, jota voi hakea Traficomista.

Kirjan myöntäminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää,

ajokorttia ja ensiapukurssin suorittamista sekä

riittäväksi katsottua veneilykokemusta.

bout.fi

NYT VESILLE

PÄÄSEE MYÖS

MOOTTORIVENEILLÄ

Skipperin tarjoama kausi- tai kuukausimaksullinen

kaupunkivenepalvelu on laajentunut täksi kesäksi

käsittämään myös moottoriveneet. Keilarannnassa

on käytettävissä 6–8 moottorivenettä, joilla pääsee

vesille koko päiväksi kerrallaan. Ensikertalaisille

Skipperi järjestää myös veneilykoulutusta.

Soutuveneet kuuluvat edelleen kaupunkivenevalikoimaan.

Soutamaan pääset Keilarannan

lisäksi Nokkalasta, Haukilahdesta ja Otsolahdesta.

Skipperin kautta on myös mahdollista vuokrata

yksityisiä veneitä tai antaa oma veneensä vuokralle.

Yksityisveneiden omistajat määrittelevät omat kriteerinsä,

kenelle, koska ja millä hinnalla veneensä vuokraavat.

skipperi.fi

18


PENTALAAN

PÄÄSEE TÄNÄ

KESÄNÄ ILTAISINKIN

VAPAUTA

VENEPAIKKASI

VUOKRALLE

Pentalan saaristoon pääsee tänä kesänä myös

iltaisin. Vesibussi liikennöi Soukan yhteislaiturin

ja Pentalan saaren väliä torstaisin, perjantaisin ja

lauantaisin aina kello 21.30 asti.

Tarkemmat aikataulut löytyvät

lehden takasivulta.

Satamapaikka.com tarjoaa mahdollisuuden

varata vierasvenepaikka ennakkoon. Toisaalta

oman kotivenepaikan voi antaa vuokrattavaksi

silloin, kun oma vene on vesillä ja paikka vapaana.

Kokeilun tavoitteena on lisätä venepaikkoja

vuokrakäyttöön digitaalisin keinoin.

Käy tutustumassa satamapaikka.com

’’PAREMMAT VENEPALVELUT

RANTARAITIN VARRELTA OVAT

OSA PERILLE ASTI -HANKETTA.

KAUPUNKIPYÖRIEN

PISTEET LISÄÄNTYIVÄT

JÄLLEEN

KAUPUNKIPYÖRÄKAUSI ALKOI huhtikuun alussa.

Espooseen tuli kaksi uutta kaupunkipyöräasemaa,

jotka sijoittuvat Otaniemeen. Yhteensä asemia löytyy

Espoosta tänä kesänä 107 ja pyöriä on tarjolla 1 070.

Kaksi asemaa on myös siirtynyt uuteen paikkaan.

Leiritorilla sijainnut asema siirrettiin Ruukinrantaan

ja Leppävaaran Adjutantinkadulla sijainnut asema

siirtyi Tapiolaan Itätuulenkujan ylätasolle.

Käyttäjäksi voi rekisteröityä osoitteessa

kaupunkipyörat.hsl.fi

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 19


VI I ESBO

Gruppen

“Solrosorna”

jobbar på.

Barnen

först

SMÅBARNSPEDAGOGIK

ÄR DET FÖRSTA STEGET

TILL UTBILDNING OCH

ARBETSLIV.

SMÅBARNSPEDAGOGIK

MED FOKUS PÅ

BARNETS BÄSTA

Koncentrerade miner, markerande händer. Runt bordet

sitter ”Solrosorna” och har mediefostran. Den här

gången får barnen med hjälp av en uppgift bekanta sig

med olika medieenheter. Femåringarna på Storängens

daghem och förskola har bra koll på bland annat dator, tv,

Ipad och radio och vet precis hur och till vad de används.

Text Jenni von Frenckell Bilder Timo Porthan

Mediefostran är ett

exempel på den tvärgruppsverksamhet

som

Storängens daghem

och förskola i Esbo har satsat på.

Tvärgruppsverksamhet innebär

att barnen har verksamhet i

smågrupper, över gruppgränserna.

Camilla Laitinen, lärare inom småbarnspedagogik,

vill kombinera

mediefostran med barnens styrkor

och intressen.

– Multilitteracitet till exempel

kräver nuförtiden att man förstår

också annat än språk och tecken.

Symboler och det digitala har blivit

en del av barnens läskunskap. Vi försöker

lära barnen att tänka själva

och också förhålla sig kritiskt till det

de ser och hör, berättar Laitinen.

Ett konkret exempel som Laitinen

har jobbat med är barnens nyhetssändning

Ödlenytt. Barnen har

själva både planerat innehåll och

20


När uppgiften är färdig är det dags

att leka.

hjälpt till att filma och editera. Slutresultatet

blev en nio minuter lång

sändning med bland annat inrikesoch

utrikesnyheter, miljönyheter,

sport och en väderrapport.

– Bakgrunden såg ut som en

riktig nyhetsstudio, riksdagshuset

syntes också och självklart hade

vi en väderkarta under väderrapporten.

Ödlenytt var ett mångsidigt

projekt där vi lyckades baka in väldigt

många av de lärområden som

planen för småbarnspedagogik

innehåller, beskriver Laitinen.

ALL VERKSAMHET I DAGHEM BYGGER

PÅ PLANEN FÖR SMÅBARNSPEDA-

GOGIK. Grunderna för planen för

småbarnspedagogik förnyades i fjol.

Nytt är att begreppen uppdaterades

så att de motsvarar lagen och utvärdering

av verksamheten finns med

starkare än tidigare. Också antimobbningsarbetet

ska systemati-

seras mer, säger undervisningschef

Outi Saloranta-Eriksson.

– Det är enormt viktigt att antimobbningsarbetet

lyfts fram också

bland små barn. Vi måste satsa mer

på det förebyggande arbetet. I småbarnspedagogiken

handlar det konkret

om att barnen får öva sig på

sociala färdigheter tillsammans,

menar Saloranta-Eriksson.

Planen för småbarnspedagogik

utgår från barnets bästa. Planen är

en helhet som lyfter fram fostran,

undervisning och vård. Förutom de

allmänna grunderna för planen för

småbarnspedagogik måste nu alla

kommuner utarbeta en lokal plan

som tas i bruk i augusti.

– Att också alla lokala serviceproducenter

måste ha ett styrdokument

stärker den röda tråden i den pedagogiska

verksamheten. Verksamheten

blir mer målmedveten och

kontinuiteten stärks. Samtidigt har

de lokala aktörerna ändå frihet att

lyssna på barnen och möjlighet till

mångsidiga lösningar, poängterar

Saloranta-Eriksson.

KONTINUITET OCH EN ENHETLIG

LÄRSTIG ÄR NÅGOT SOM OCKSÅ PERSO-

NALEN VID STORÄNGEN JOBBAR FÖR.

Ett fungerande samarbete mellan

småbarnspedagogik, förskola och

skola gör övergångarna smidiga.

Ledande daghemsföreståndaren

Susanne Nordling arbetar målmedvetet

med att fördjupa samarbetet

mellan femåringarna i de närliggande

kommunala och privata

enheterna.

– Samarbetet innebär till exempel

att femåringarna har planerad pedagogisk

verksamhet tillsammans

med förskolegrupperna. Det är viktigt

att det finns en gemensam

värdegrund. På Storängen har vi

daghem, förskola och skola i samma

fastighet. Det stöder givetvis också

samarbetet, konstaterar Nordling.

Enligt Nordling handlar de nya

grunderna för planen för småbarnspedagogik

inte bara om att utveckla

verksamheten utan också om att

förnya tänkesättet.

– Vi vuxna måste i större grad

lyssna på barnen. Och så måste vi

våga släppa taget lite och våga gå

med i det okända, trots att vi inte

alltid vet vad slutresultatet blir. På

Storängen har vi en tillåtande verksamhetskultur

där personalen vill

och vågar prova på nya idéer, säger

Nordling.

HUR KAN JAG HJÄLPA TILL?

LOTTA LÖNNQVIST är en av rådgivarna i den elektroniska

kundtjänsten i Esbo stad.

– Vi tar hand om växeln, ärenden vid servicepunkterna,

rådgivning vid elektronisk tidsbokning till hälsovård

samt ärenden som rör transporttjänster. Vårt uppgiftsfält

utvidgas hela tiden.

Nuförtiden kommer frågor allt oftare via elektroniska

kanaler utöver telefonsamtal. Många frågor kommer via

e-post och stadens responskanal. Dessutom följer vi stadens

Facebook-sidor dit det ibland kommer frågor om

aktuella saker. Snart får vi även en chattjänst.

– Det bästa med rådgivningsarbetet är när jag löser

ett problem och den ilskna och irriterade kunden lugnar

sig...

Rådgivning ges på finska, svenska och engelska.

HÄSTEN ACCEPTERAR

ALLA SOM DE ÄR

HÄSTEN SPEGLAR människans känslor. Den känner instinktivt

sorg och glädje, den tar inte emot ilska, men

hyser inte heller agg. Denna storartade egenskap har

även använts tillsammans med barn som har problem

med sociala situationer, med sin egen känslomässiga

kontroll eller med sin självkänsla.

– Idrottstjänsternas intensivkurs i Socialpedagogisk

hästverksamhet ordnas i år för sjunde gången. Tillsammans

med barnskyddet väljer vi ut en grupp på 6–8 barn i

åldern 8–12 år, berättar Jetta Laajarinne.

Barnen som väljs ut har inte tidigare erfarenhet av ridning

eller hästhantering. På kursen sköter man hästarna

tillsammans. De som vill får också sitta upp på hästen.

– Barnen gör saker tillsammans. Det är otroligt att

se hur osäkra och skygga barn får mod och de livligare

lugnar sig tillsammans med ett stort djur.

VÄRLDENS BÄSTA BIBLIOTEK

RESUMÉ

ESBO STADSBIBLIOTEK vann priset The Library of The Year

2019 på bokmässan i London. Juryn motiverade valet

med att biblioteket är en plats som är öppen för alla och

som erbjuder läsutmaningar för alla åldersgrupper.

Esbo stadsbibliotek var först med att introducera ett

meröppet bibliotek som kunderna kan använda även när

personalen inte finns på plats. Det meröppna biblioteket

har fördubblat öppettiderna för Esbos små bibliotek.

Esbo valdes även till Årets bibliotekskommun hösten

2018. Som grund nämndes bland annat en särskild satsning

på invandrartjänster.

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 21


VAPAALLA

HISTORIAN KÄTKÖISSÄ | PAIKALLINEN

KULTTUURIHISTORIA KERTYY FINNAAN

KIINNOSTAAKO OMAN lähiseudun historia?

Valtakunnallisessa Finna-verkkopalvelussa

pystyy vaikka katsomaan, minkälaista oman

kodin ympäristössä on ollut vuosien saatossa.

Espoon kaupunginmuseon omasta nurkasta

Finnassa (ekm.finna.fi) löytyy tällä hetkellä

4 500 kohdetta museon kokoelmista.

Museo avaa jatkuvasti palveluun uusia kokonaisuuksia

kokoelmistaan. Jos esimerkiksi

Heikintorin kauppakeskuksen 50-vuotinen

historia tai Otaniemen Alkon tyhjentämiseen

tähdännyt teekkaritempaus kiinnostavat,

Finna on oikea palvelu. Uusin kokonaisuus

koostuu Kauklahden lasitehtaan kokoelmista.

KAMUn julkaisemat kuvat ovat

myös kaikkien vapaasti käytettävissä.

Finnassa on nähtävissä monipuolisesti

mennyttä espoolaista elämää. Nykyään Pentalan

saaristomuseoon pääsee kesäisin vakituisilla

venereiteillä, mutta liikkuminen ei

ollut aivan niin yksinkertaista 1940–1950-luvuilla.

Finnassa on nähtävissä asiakirjat, joita

Bror ja Mirjami Schönholtz tarvitsivat kulkeakseen

Pentalan vesialueilla soutuveneellä

Porkkalan miehityksen aikana. Yhdessä julkaistussa

kokoelmassa kuvataan erään suvun

neljän sukupolven elämää Pentalan Lugnvikissa

niin kesäisin kuin talvisinkin.

Paikallista aineistoa voi etsiä Finna Street

-palvelusta, joka kattaa muitakin lähteitä

kuin Espoon kaupunginmuseon kokoelmat.

Rajaamalla vaikka Kivenlahdesta halkaisijaltaan

puolentoista kilometrin ympyrän alueeksi

löytyy jo monenlaista nähtävää: Stensvikin

tiilitehdasalueelta on runsaasti kuvia,

Länsiväylän historia näkyy ja Espoonlahden

koulun ruokailua on kuvattu. Löytyypä palvelusta

myös yli sata vuotta vanha kuva valkolakkisista

nuorista kalastusretkellä Kauklahdessa.

TEEMU PALKKI

Kihlmanin

lapset kylmänä

juhannuksena

Villa Rulluddin

pihalla 1960-

luvulla.

Leppävaaran

ammattikoulun

ompelulinjalta

valmistuneet

keväällä 1968.

KUVAT: KAMU

ESPOO-RISTIKKO

OIKEIN

VASTANNEIDEN

KESKEN ARVOTAAN

KIRJA-

PALKINTOJA.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus

(14-kirjaiminen sana) 29.7.2019 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

LAATINUT: TAPIO RUSANEN

22


ESPOOLAINEN

‹‹ Opas Eppu

Blomqvist

(keskellä)

etsii retkeläisten

kanssa kännykästä

tarkentavia

tietoja.

‹ Lintu havaittu.

Nyt kaikki yrittävät

nähdä sen

ja havainnoida

tuntomerkkejä.

LINTURETKELLÄ TEHDÄÄN YHDESSÄ HAVAINTOJA

Tiedätkö, mikä lintu hihittää kuin iloinen suomenruotsalainen?

Entä mikä on ”suomalaistyyppinen mollilaulaja”?

VARHAIN HUHTIKUISENA lauantaiaamuna

luontotalo Villa Elfvikin pihalle kerääntyy

kymmeniä ihmisiä valmiina linturetkelle.

Espoon ympäristökeskuksen oppaat

Eppu Blomqvist ja Mika Aronen naurattavat

retkeilijöitä kuvaillessaan eri lintulajien

tuntomerkkejä ja opastaessaan lajien

tunnistamista laulun perusteella. Jo luontotalon

pihalla harjaantuneet korvat erottavat

yli 20 lajia ja matkan jatkuessa metsikön

läpi Laajalahden ruovikkoon lajeja

kertyy useita kymmeniä.

Retkellä on mukana ensikertalaisia ja

vannoutuneita lintuharrastajia. Toiset haluavat

oppia tunnistamaan muutaman pihalta

tutun lajin, toiset haaveilevat bongaavansa

jo sadannen eri lajin edustajan

tämän vuoden puolella. Yhteistä kaikille

on ilo aurinkoisesta kevätaamusta.

– Ihanaa aloittaa kevät soitimella,

nauraa ystävänsä kanssa retkelle lähtenyt

Pirjo Lindman.

KOLMEN TUNNIN retkellä kierretään lyhyt

luontopolku, jonka varrella riittää nähtävää

ja kuultavaa. Ensimmäisen tunnin

aikana liikutaan vain muutama sata

metriä, kun Blomqvist ja Aronen opastavat

lintuharrastuksen pariin. Usein pysähdytään

kaivamaan opaskirja esiin ja

selvitetään paikalle pyrähtäneiden lajien

parhaat tuntomerkit. Välillä otetaan digitaalinen

linnunlaulu aidon rinnalle, verrataan

ja opitaan havainnoimaan.

Monella on omat kiikarit kaulassa,

mutta Laajalahden rannalla otetaan käyttöön

ammattilaisten välineet. Oppaat pystyttävät

kaukoputket, joilla voi tarkistaa

kaukana uiskentelevan tavin tai uivelon

yksityiskohtaiset tuntomerkit.

– Muistitko katsoa takavarpaan

kynnen, Aronen vitsailee, kun retkeilijä

miettii, miten erottaa läheiset lajit toisistaan.

ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS on järjestänyt

jo vuosia opastettuja luontoretkiä. Kesän

aikana tehdään kymmeniä aikuisille ja

lapsille suunnattuja retkiä pääkaupunkiseudun

luontokohteissa. Jo 16 vuotta

retkiä vetänyt Blomqvist kertoo, että

retkillä on tavallisesti viitisenkymmentä

osallistujaa, mutta syksyiset lepakkoretket

voivat houkutella paikalle satakin uteliasta

luontoharrastajaa.

Yksi Laajalahden linturetken osallistujista

innostuukin muistelemaan, miten

vaikuttuneita hänen omat lapsensa olivat

lepakoista, kun he osallistuivat ohjatulle

retkelle joitain vuosia sitten.

– Olen harrastanut luontoa ja lintuja

jo vuosikymmenten ajan. Lapset eivät ole

olleet niin innostuneita, mutta lepakkoretken

ja pöllöretken he muistavat vieläkin.

KATRI TANSKANEN

TIMO PORTHAN

ESPOO-LEHTI 2/2019 >> 23


Otaniemi

Otnäs

TAPIOLA

HAGALUND

Ristiniemi

Kivenlahti

Stensvik

Suomenoja

Finno

MATINKYLÄ

MATTBY

Nokkala

WESTEND

Haukilahti

Gäddvik

Tvijälp

Korkeasaari

Högholm

Ristiniemi

Vasikkasaari

Iso Vasikkasaari

Stora Kalvholmen

Soukka

SOUKKA

SÖKÖ

Suinonsalmi

Svinösund

Suvisaaristo

Sommaröarna

Torra Lövö

Pentala

Herrö

Rövargrundet

Gåsgrundet

Gåsgrundet

Rövaren

Stora Herrö

Rövaren

Kaparen

Knapperskär

More magazines by this user
Similar magazines