espoolainen Tuomarilan historia alkaa vuodesta 1903, kun rantarata Karjaalta Pasilaan valmistui ja Espoon kirkon läheisyyteen sijoittuneet maatilat alkoivat väistyä alueelta uuden asutuksen tieltä. Teksti Hanna Ojanpää Kuva Timo Porthan Kati Leskinen muutti Tuomarilaan kaksi vuotta sitten. Ulkoilijan ihanneympäristöstä on myös hyvät liikenneyhteydet. Samppanjanmakuista elämää Kun Kati Leskinen alkoi etsiä uutta kotia, hänellä oli kaksi kriteeriä: eteläpiha ja meren tai metsän läheisyys. Tuomarila oli hänelle entuudestaan täysin tuntematon asuinalue, mutta rivitalon päätyasunto pienessä yhtiössä oli kuin tehty hänelle ja Max-koiralle. – Aurinko paistaa pihalleni aamusta iltaan, varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Keskuspuisto alkaa 300 metrin päästä, liikunta-alalla työskentelevä Leskinen kertoo. Muita reunaehtoja olivat hyvät kulkuyhteydet. Vaikka Leskisen työmatka piteni, ajallisesti hänellä menee nyt vähemmän aikaa kuin entiseltä asuinalueelta: Helsingin keskustaan juna vie puolessa tunnissa. Kerran viikossa hän käy kymmenen minuutin päässä Leppävaarassa tai Kauniaisissa tekemässä isot ostokset, mutta muuten pieni kyläkauppa palvelee häntä riittävästi. Taloyhtiö on osoittautunut hyvin rauhalliseksi. Samaa voi sanoa koko Tuomarilasta. Kati Leskinen naurahtaa, että kiinteistövälittäjäkin osasi kertoa, että Tuomarilassa asuu asukaslukuun suhteutettuna eniten poliiseja. Rauha on siis turvattu! Taloyhtiön pihalla Leskinen on tuttu näky haravan tai kolan varressa; koirallisena hän on tutustunut myös muihin ulkoilijoihin. Hän nauttii nyt uudesta elämäntilanteestaan ja kutsuukin uutta asuinaluettaan Domppalaksi. – Minulla on nyt samppanjanmakuista elämää! Tuomarila • ruotsinkieliseltä nimeltään Domsby • noin 3 000 asukasta • sijaitsee Espoon keskuksen alueella keskuspuiston ja Kauniaisten Kasavuoren välissä • koostuu omakoti- ja rivitaloasunnoista ja matalista kerrostaloista • laajentunut erityisesti lännen suuntaan kohti Sunaa ja Suvelaa Uusi tekniikka vanhoissa raameissa AURA MELLERIN ja Veikko Rauhalan suunnittelema Tuomarilan koulu valmistui vuonna 1958. Rapatun kivirakennuksen on katsottu edustavan hyvin 1950-luvun alun kouluarkkitehtuuria, minkä vuoksi rakennus on asemakaavalla suojeltu. Suojelu kohdistuu rakennuksen ulkohahmoon, väritykseen, kattomuotoon ja materiaaleihin sekä sisäänkäynnin aulatilan alkuperäisiin rakenteisiin. – Tämän päivän vaatimusten täyttäminen vanhan rakennuksen raameissa on tuonut omat haasteensa. Nykyisin runkokorkeus on suurempi, jolloin tekniikkaa mahtuu helpommin mukaan, rakennuttaja Jorma Mansikka sanoo. Vanhan koulun kerrospintaala on noin 1 548,5 kerrosneliötä. Uusi laajennusosa, johon tulee suurin osa opetustiloista, eli oppikylistä, on huomattavasti suurempi, 4 476,0 kerrosneliötä. – Tontti ei kuitenkaan laajene. Vaikka vanha opettajainasuntola on purettu uuden rakennuksen alta, on suunnittelussa ollut omat haasteensa, jotta muun muassa riittävät parkki- ja leikkitilat on saatu mahtumaan mukaan, Mansikka tuumaa. Perusparannus- ja uudisosa ovat nyt sisätyövaiheessa. Projektia on viivästyttänyt vanhan koulurakennuksen kellarin alapohjassa vastaan tullut kallio ja purkutöissä ilmenneet lisääntyneet haitta-ainepurkutyöt. Tavoitteena on, että koulutyö uudistuneessa Tuomarilan koulussa pääsisi alkamaan kevätlukukauden 2022 alusta. Tiina Parikka 26 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Kati Leskinen ja Max-koira asuvat aivan Keskuspuiston kupeessa, joten hyviä lenkkeilypolkuja riittää. Espoon kaupungin lehti asukkaille 27
Change language