Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Manun Turun vuodet<br />
Juho<br />
Koiviston<br />
perintö<br />
Mauno Koivisto syntyi 25. marraskuuta<br />
1923 Heidekenin synnytyslaitoksella.<br />
Kuva: Lehtikuva.<br />
Mauno Koiviston lapsuutta varjostivat<br />
äidin varhainen kuolema ja ankaran isän<br />
kasvatus. Kaikkia isän oppeja Koivisto ei<br />
kuitenkaan hylännyt.<br />
Tilattomien jälkeläinen<br />
Juho Koivisto (1881–<br />
1965) oli merimies ja<br />
laivapuuseppä. Hän<br />
seilasi ensimmäisessä<br />
maailmansodassa<br />
useilla ahvenanmaalaisilla aluksilla, jotka<br />
päätyivät saksalaisten upottamana<br />
Atlantin pohjaan.<br />
Kun sota loppui vuonna 1919, Koiviston<br />
palkkarahat lähetettiin vahingossa<br />
Suomeen. Muistelmateoksessaan Koulussa<br />
ja sodassa (Kirjayhtymä 1998)<br />
Mauno Koivisto kuvaa, että isän ei ollut<br />
koskaan tarkoitus jäädä Suomeen,<br />
avioitua tai hankkia lapsia.<br />
Niin vain kuitenkin kävi, että Juho Koivisto<br />
tapasi Turussa ompelijatar Hymni<br />
Eskolan (1884–1934), joka toimi hotelli<br />
Phoenixissa liinavarastonhoitajana.<br />
Naimisiin mentiin seuraavana vuonna,<br />
ja avioparille syntyi kolme lasta: Joel<br />
Olavi (s. 1921), Mauno Henrik (s. 1923)<br />
ja Julia Mirjam (s. 1927).<br />
Perhe koki valtavan järkytyksen, kun<br />
Hymni-äiti kuoli aivoverenvuotoon.<br />
Mauno oli tuolloin 10-vuotias. Isä-Juholle<br />
jäi kolme lasta kasvatettavaksi.<br />
Herran nuhteessa<br />
Mauno Koivisto kuvaa isän ankaruuden<br />
värittämää lapsuuttaan muistelmateoksessaan:<br />
"Saimme ruumiillista kuritusta, ainakin<br />
veljeni ja minä, sisaremme ei ehkä.<br />
Emme saaneet vitsaa, vaan kuritusta<br />
annettiin sähköjohdon pätkällä, josta<br />
käytettiin nimitystä ‘kaksihaarainen’.<br />
Isä kertoi, että meidän saamamme kuritus<br />
ei ollut mitään siihen verrattuna,<br />
mitä hän oli saanut kokea."<br />
Juho Koivistosta muistetaan myös hänen<br />
vakaumuksellinen uskonsa. Hän<br />
kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon,<br />
mutta kulki ja kuljetti lapsiaan useiden<br />
uskonsuuntien tilaisuuksissa. Nuori<br />
Mauno oppi tuntemaan Raamatun ja<br />
laulamaan virret ulkomuistista.<br />
Adventisteilta Juho-isä omaksui sapatin<br />
pyhittämisen, joten lauantaisin<br />
työnteko oli kiellettyä. Tämä koski<br />
muun muassa kylpyveden lämmittämistä,<br />
sillä Juho Koivisto kielsi itseltään<br />
jopa tulen tekemisen. Lapset kulkivat<br />
pesulla naapurissa.<br />
Vakaumuksellisuus vaikutti osaltaan<br />
siihen, ettei Juho Koivistolla ollut vakituista<br />
työtä, sillä lauantai oli vielä tuohon<br />
aikaan tavallinen työpäivä. Perhe<br />
eli niukkuudessa. Mitään ei saanut tuhlata,<br />
eikä mitään heitetty pois. Kaikki<br />
tehtiin itse.<br />
Isä opetti muiden<br />
kunnioittamisen taidon<br />
Millaisen perinnön Juho-isä, voimakkaasti<br />
uskonnollinen työväenluokan<br />
laivapuuseppä, joka liittyi suojeluskuntaan,<br />
kun työkaverit painostivat ammattiyhdistysliikkeeseen,<br />
antoi kasvatuksellaan<br />
Mauno Koivistolle?<br />
Kaiken sen perusteella, mitä Koivisto<br />
itse on muistelmissaan kirjoittanut,<br />
voi sanoa, ettei Koivisto ollut katkera<br />
isälleen.<br />
Sen sijaan Koivisto vaikuttaa omaksuneen<br />
joitakin isänsä arvoja, jotka<br />
nousevat esille myös Manua muistelleiden<br />
puheissa. Niitä ovat toisten<br />
kuuntelemisen ja kunnioittamisen taito,<br />
vakaumuksellisuus omia päätöksiä<br />
kohtaan, nuukuus rahankäytön suhteen<br />
sekä elämänmittainen kiinnostus<br />
timpurointiin. ●<br />
4<br />
Suomen Turku
Change language