1963-2
12.04.2022 • Aufrufe
Teilen Einbetten Melden

1963-2

ePAPER LESEN
turkuseura

Sie wollen auch ein ePaper? Erhöhen Sie die Reichweite Ihrer Titel.

YUMPU macht aus Druck-PDFs automatisch weboptimierte ePaper, die Google liebt.

JETZT STARTEN

Enemmän rakentavaa mieltä<br />

” S u om en T u r k u ” -leh d en lä h d e tt y ä k u lu v a n a v u o n n a u u situ in<br />

m u o d o in ja v o im in liik k e e lle , v o ita n e e n k y s y ä , m ik ä on s itte n tä m ä n<br />

leh d en ta rk o itu s, m ik ä o n sen te h tä v ä ? L e h d e llä h ä n o n t ie t y s t i o m a<br />

oh jelm a n sa, e n k ä k y s y m y k s e llä n i ta r k o ita k a a n lä h in n ä sitä , v a a n<br />

n im en o m a a n s itä p e ru s s ä v e ltä , s itä h en keä, jo n k a tä m ä n tu r k u la is ­<br />

ten o m a n leh d en s iv u ilta to iv o is i a in a h u ok u va n .<br />

E ik ö h ä n erä ä n ä h u o m io n a rv o is e n a s e ik k a n a tä ssä s u h teessa<br />

v o id a p itä ä p a rem m a n y h te is y m m ä r r y k s e n lu o m is ta k a u p u n k im m e<br />

a s u k k a id en k e sk in ä is iin s u h teisiin ja k u n ta la is te n y h te is e n h y v ä n<br />

h u o m io im ista ra tk a is u ja teh tä essä. Y lio p p ila s a ik a n a n i, jo llo in ta r k e m ­<br />

m in ku in n y k y is in seu ra sin p o liitt is t a elä m ä ä ja ed u sku n n a n ty ö s k e n ­<br />

te ly ä , u sein ih m e tte lin , m ite n k ä m o n i s e lla in e n a lo ite ja e h d o tu s, jo k a<br />

m u u to in sai y le is e n h y v ä k s y m is e n p u o le lle e n , tu li k u ite n k in e d u s k u n ­<br />

nassa h y lä ty k s i p e lk ä stä ä n sen v u o k s i, e t t e iv ä t m u u t p u o lu e e t p o liit ­<br />

tis is ta s y is tä v o in e e t eh d o tu s ta h y v ä k s y ä , k o s k a se o li tu llu t e s ille<br />

to isen p u o lu een ta h o lta . M y ö h e m m in o le n k o e tta n u t y m m ä r tä ä , e ttä<br />

edusku n n an k a ik e ti t ä y t y y o lla s e lla is en p a ik a n , jo s s a s e lv ä s t i p o liit ­<br />

tis e tk in ra tk a is u t o v a t m a h d o llis ia , m u tta k u n n a llis te n a s io id e n h o i­<br />

to o n ei n iid en m illo in k a a n tu lis i kuulua. T u r k u la is in a o n m e illä o m a n<br />

k o tik a u p u n k im m e a s ia t h o id e tta v in a ja n iitä k o s k e v is s a r a tk a is u is s a<br />

tu lis i m ä ä rä ä v ä n ä o lla se, m ite n k ä m e sa a m m e m a a m m e tä m ä n osan<br />

as ia t o m a lta o s a lta m m e s e lla is e e n k u n to o n , e ttä s ie llä on k a ik illa<br />

martti kaumi<br />

Päätoim ittaja— Chefredaktör: Erkki Vuori, puh.— tel. 19 575<br />

Toim itussihteeri— Redaktionssekreterare: H eim o K allio, puh.— tel. 16 211<br />

Taloudenhoitaja— Ekonom ichef: P aavo Suominen,<br />

puh.— tel 22 670 11 859 (toim een— tjän st)<br />

Toimituskunta)— Redaktionsråd: C. J. G ardberg, Paavo K allio, O lli Kestilä,<br />

Eino Lehtinen, O scar Nikula, T o iv o T. Rinne, A r v o Suom inen ja O le<br />

T orvalds<br />

Toim itus— Redaktion: Y liopiston k.— Universitefcsg. 29 a, puh.— tel. 16 211

Suomen<br />

TURKU- raitiotieliikenteen<br />

uranuurtaja<br />

Maakunta-arkistonhoitaja TO IV O T. RIN NE<br />

Vuonna 1936 ilmestyneen Ison tietosanakirjan 10. osan artikkeli<br />

” Raitiotie” kertoo seuraavaa: ” Suomessa ensimmäinen raitiotie<br />

aloitti liikenteensä Helsingissä 1891 hevosraitiotienä. Vv. 1899— 1901<br />

ne sähköistettiin. Turun Sähköraitiotiet rakennettiin 1908” .<br />

ARM FELTIN ALOITE<br />

Edellä oleva esitys on jättänyt<br />

huom ioonottam atta, että<br />

nuori ja yritteliäs kreivi August<br />

C:son Arm felt jo 27. 5. 1889 allekirjoitti<br />

Turun kaupunginvaltuustolle<br />

osoitetun anomuksen,<br />

jossa hän pyysi lupaa hevosraitiotien<br />

rakentamiselle Turkuun.<br />

Armfeltin käsityksen mukaan<br />

kaupungin sisäinen liikennetarve<br />

oli voimakkaasti kasvanut.<br />

Turun pitkänomainen asemakaava<br />

pidensi mm. työläisten<br />

matkoja varsinkin Kanavaniemen<br />

ja esikaupunkien suunnassa.<br />

Asiaa oli jo tätä ennen<br />

hyvä olla. Tähän pääsemme kuitenkin vain yhteisvoimin ja sen edellyttämän<br />

yhteisymmärryksen luomisessa on m yös tällä lehdellä oma<br />

osansa suoritettavana.<br />

' Muualla on asiat paljon paremmin kuin meillä” . Eikö meistä<br />

jokainen kuule tällaista monta kertaa sanottavan ja mahdollisesti<br />

itsekin joskus syyllistyy sellaiseen väitteeseen. Arvostelun sijaa varmasti<br />

on ja se on oikeata silloin, kun tarkoituksena on todella esiintyvien<br />

epäkohtien poistaminen ja kun tämä arvostelu siten tapahtuu<br />

rakentavassa hengessä. Valitettavasti tämä kaikki kuitenkin usein<br />

tapahtuu vain pelkästä mustamaalauksen ilosta, josta kokonaan puuttuu<br />

tahto harrastaa oman kaupungin parasta. Me unohdamme tai<br />

emme ainakaan tuo esille niitä monia myönteisiä puolia, jotka tekevät<br />

Turusta kaupungin, jota monet muut kadehtivat. Jo yksin kunnallisestikin<br />

asiaa ajatellen voim me todeta Turun kaupungin hyvän<br />

taloudellisen aseman ja monipuolisen vaurastumisen. Ja ellei tyytymätön<br />

turkulainen muuta hyvää löydä, niin hänen on syytä mennä<br />

keväisenä tai kesäisenä aamuna esim. Tuomiokirkon lähellä olevien<br />

puistojen laitamille toteamaan, ettei voi enää paljon kauniimpaa<br />

näkymää silmiensä eteen saada. Siksi tahtoisinkin vielä sanoa: M yönteiset<br />

puolet paremmin esille, vieraat kyllä puolestaan huolehtivat<br />

mahdollisten puutteiden esilletuomisen!<br />

Tauno<br />

Maijala<br />

valmisteltu siinä määrin, että<br />

osakepääomakin oli merkittynä.<br />

Osakkeenmerkitsijät olivat lisäksi<br />

keskenään sopineet siitä,<br />

että Armfelt saisi hoitaakseen<br />

kaikki käytännölliset toimenpiteet<br />

sekä että hän aikanaan<br />

luovuttaisi valmiin yrityksen<br />

osakeyhtiön hallintaan.<br />

Arm felt huomautti anomuksessaan,<br />

että hankkeesta ilmeisesti<br />

tulisi olemaan huomattavaa<br />

hyötyä Turun kaupungille<br />

ja sen asukkaille. Koska kannattavuus<br />

oli epävarma, niin<br />

anoja pyysi, että tallimiesten<br />

asuinrakennuksen, hevostallien<br />

ja vaunuhallin maapohja olisi<br />

luovutettu korvauksetta yhtiön<br />

käyttöön.<br />

NOPEA RATKAISU<br />

Milloinkaan aikaisemmin ja<br />

tuskin koskaan myöhemminkään<br />

on mitään aciaa käsitelty<br />

sellaisella uskomattomalla nopeudella<br />

kuin Turun hevosraitiotieyhtiön<br />

toimilupa-asiaa.<br />

Anomus tehtiin 27. 5. 1889 ja<br />

vain kaksi päivää myöhemmin<br />

valmistui rahatoimikamarin<br />

myönteinen lausunto. Kaupunginvaltuustossa<br />

asia sai m yönteisen<br />

ratkaisun jo 31. 5. 1889.<br />

Neljässä päivässä aikaansaatiin<br />

mitä laajakantoisin kunnallispoliittinen<br />

ratkaisu. Turkulaiset<br />

olivat todella ennakkoluulo.to­<br />

Osakekirjan<br />

alussa oleva kuva<br />

kertoo siitä,<br />

mikälainen hevosraitiotie<br />

Tu.<br />

russa on aikoi ■<br />

naan ollut.<br />

mia. Yhteishyvän voimakas<br />

edistäminen varmaankin saneli<br />

nämä toimenpiteet. Ja mitäänhän<br />

ei ollut menetettävissä.<br />

Tarvittavat varat oli saatu yhteiskunnan<br />

parasta harrastavilta<br />

kaupunkilaisilta.<br />

Asian laajakantoisuuden<br />

vuoksi se käsiteltiin kaupunginvaltuustossa<br />

kahteen kertaan,<br />

joten lopullinen päätös<br />

tehtiin kesäkuun 13. p:nä 1889.<br />

Toimilupa myönnettiin Kanavaniemen<br />

ja Hämeentien väliselle<br />

katuosuudelle. Laitoksen tuli<br />

olla käyttökunnossa kahden<br />

vuoden kuluttua ja laajennukset<br />

oli toimeenpantava jälleen kahden<br />

vuoden aikana.<br />

RAKENTAMINEN<br />

Raitiotieyhtiön toimitusjohtajaksi<br />

oli siis jo ennen töiden<br />

alkua valittu kreivi Armfelt.<br />

Johtokunnan jäseninä toimivat<br />

tunnetut turkulaiskauppiaat<br />

Magnus Dahlström, Victor<br />

Strandell, C. J. Junnelius ja varakonsuli<br />

G. A. Lindblom. Senaatti<br />

hyväksyi 18. 10. 1889<br />

” Turun Ratatieyhtiön” säännöt.<br />

Radan pohja valmistui lokakuussa<br />

1889. Linja alkoi Veistämöntorilta<br />

ja loppui kirkkosillalla.<br />

Kiskot noudattelivat Linnankadun<br />

kumpaakin puolta,<br />

sillä samalla kadulla kulki myös<br />

kaasujohdot, joiden päälle kiskotusta<br />

ei ollut lupa sijoittaa. Raitiotien<br />

kokonaispituus oli 2230<br />

metriä ja raideleveys 1,436 metriä.<br />

Kohtauspaikat sijoitettiin<br />

Wächterinkujan, Koulukadun ja<br />

Aurakadun kulmauksiin.<br />

LIIKENNE A LK AA<br />

Turku eli keväällä 1890 todellisen<br />

jännityksen merkeissä.<br />

Kiskot olivat valmiina, mutta<br />

vaunut puuttuivat. Huhtikuun<br />

27. p:nä tukholmalaisen Atlasyhtiön<br />

valmistamat vaunut vihdoinkin<br />

olivat perillä Turun satamassa.<br />

Niitä oli kaikkiaan viisi<br />

kappaletta ja yksi oli kattamaton<br />

avovaunu kauniin kesäisen<br />

sään liikennettä varten.<br />

Kuhunkin vaunuun voitiin sijoittaa<br />

22 matkustajaa. Istumapaikkoja<br />

oli 17. Aikalaisten<br />

kertoman mukaan vaunut olivat<br />

erittäin sievät ja niiden erivärisyys,<br />

keltainen, punainen, sininen<br />

ja vihreä, lisäsi turkulaisen<br />

katukuvan värikkyyttä.<br />

Kun ensimmäinen vaunu<br />

lauantaina toukokuun 3. p:nä<br />

ajettiin Linnankadulle, niin ihmettelyllä<br />

ei ollut rajoja. Lehdistön<br />

todistuksen mukaan koko<br />

Turku seisoi ja töllötteli.<br />

Varsinainen liikenne alkoi sunnuntaina<br />

toukokuun 4. p:nä, jolloin<br />

liikenteestä huolehti kaksi<br />

vaunua, jotka kulkivat 20 minuutin<br />

väliajoin.<br />

Kuljetusmaksu oli 25 penniä<br />

ja se oli ajan oloihin nähden<br />

verrattain kallis. Mutta siitä<br />

huolimatta vaunuissa oli tungosta<br />

aamusta iltaan asti. Yli<br />

2.000 matkustajaa ehti ensimmäisen<br />

liikennepäivän aikana<br />

ihmetellä ja ihailla tätä uutta<br />

liikkumisvälinettä. Ensi innostuksen<br />

tasaannuttua alennettiin<br />

kuljetusmaksu 15 penniksi,<br />

mutta huomioonottaen varsinkin<br />

tuon ajan työväestön palkkatason,<br />

niin maksu oli silti aika<br />

korkea.<br />

VAIK EUKSIA K A SA A N T U U<br />

Tällaisen uuden yrityksen<br />

kannattavuuden ennakkoarvioinnissa<br />

oli monia ennakolta<br />

arvaamattomia tekijöitä. Tulopuoli<br />

osattiin arvioida erinomaisen<br />

hyvin. Päivätuloksi oli laskettu<br />

201 markkaa 60 penniä ja<br />

vuodessa oli arveltu ajomaksuja<br />

kertyvän näin ollen 73.584<br />

markkaa. Tässä suhteessa ei<br />

erehdytty, sillä 30 kuukauden<br />

keskipäivätulo oli tosiaan noin<br />

200 markkaa.<br />

Menopuoli sitävastoin tuotti

KOROISTEN<br />

Aura- ja Vähäjokien yhtym äkohtaan<br />

muodostuneella Koroisten<br />

niemellä on sijainnut kirkko, joka<br />

pitkän aikaa oli ainoa k ok o Aurajokilaaksossa.<br />

K oroisten Turku, joka<br />

esihistoriallisella ajalla ilmeisesti<br />

on ollut eräänlainen markkinapaikka<br />

ja sittemmin kauppasiirtokunta,<br />

tuli siten kehityksensä<br />

viimeisessä vaiheessa piispankaupungiksi<br />

ennenkuin kaikki hiljeni<br />

ja suuri unohdus alkoi. Kun Koroinen<br />

sekä kauppakeskuksena että<br />

piispankaupunkina o n nykyisen<br />

Turun edeltäjä, on sieltä avautuva<br />

näkymä yhteiseen historiaamme<br />

su u ren p e tty m y k se n . K adun<br />

k u n n o ssa p ito sä ly tettiin raitiotie<br />

y h tiö n n isk oille. K isk ojen<br />

k u n n o ssa p ito oso itta u tu i o d o ­<br />

tettu a vaik ea m m ak si. T alviset<br />

lu m im a ssa t v aa tiv a t oletettu a<br />

en em m än ty ö tä , sillä y h tiön oli<br />

p o is te tta v a lu nta ka d u n k ok o<br />

le v e y d e ltä . T äten v aik eu k sia alk<br />

o i k erää n ty ä y h ä enem m än ja<br />

en em m än. K aik esta h u olim atta<br />

y h tiö p on n iste li ja y lläpiti liiken<br />

n että aina v u o te e n 1892 asti.<br />

V A R A R IK K O<br />

Y h tiö n oli v ih d oin pakk o<br />

p y y tä ä u lk op u olista apua. V a l­<br />

tu u ston v alm istu svaliok u n ta<br />

o lisi o llu t 6.000 m arkan a vu s­<br />

tu k sen kannalla, m u tta valtu u s­<br />

to h y lk äsi suunnitelm an. Siksi<br />

y h tiö n olik in p a k k o lop ettaa<br />

liik en n öin ti. L ok akuun 31. p:nä<br />

1892 k u lk iva t h ev osra itiotiev a u -<br />

nut viim eisen k erran L innankadulla.<br />

S euraavana p äivänä a lkoi<br />

lop p u s elv ittely, sillä y h tiön<br />

o m istam a t 17 h e v o sta m yytiin<br />

p a k k oh u u tok aupalla.<br />

Y h tiö n alu llep an ijat m en ettivät<br />

lähes 20 m ilj. vanhaa m a rk ­<br />

kaa. K esti 13 v u o tta ennenkuin<br />

ra itio tie k y s y m y s jälleen tuli<br />

a ja n k oh ta isek si T u ru ssa, sillä<br />

en sim m äiset sä h k öraitiotievau -<br />

nut a lo ittiv a t ku lku n sa vasta<br />

jou lu k u u n 22. p:n ä 1908.<br />

PIISPANKIRKKO<br />

tavallista kiehtovampi Tässä tarkoituksessa<br />

katselemme seuraajassa,<br />

mitä tämän vuosisadan<br />

alussa Koroistenniemellä suoritetut<br />

arkeologiset kaivaukset ovat<br />

saattaneet päivänvaloon ja mitä<br />

paikalla sijainneista piispankirkosta<br />

ja -linnoista vielä nyt o n jälellä.<br />

Sitä ennen muutama sana<br />

eräästä kirjallisesta todistuskappaleesta^<br />

jossa on säilynyt kuvaus<br />

niiltä ajoilta, jolloin Koroisten<br />

piispanlinnan rauniot vielä olivat<br />

pystyssä.<br />

Tämä sisältyy erään 1600-luvun<br />

puolivälissä Turun Akatemiassa<br />

opiskelleen vermlantilaisen ylioppilaan<br />

laatimaan kuvaukseen retkeltä<br />

maamme vanhimpaan kaupunkiin<br />

elokuussa 1653. Pietari<br />

Gyllenius kertoo Eskil Petreuksen<br />

tyttären Katarinan kanssa Koroisiin<br />

tekemästään retkestä nim.<br />

näin: ” Kävelimme Aurajoen itäpuolta<br />

ja kun tulimme kylän kohdalle<br />

niin soudatimme itsemme<br />

joen yli ja saimme Koroisissa ruokaa<br />

eräässä vanhassa, hyvin korkeassa<br />

ja ympyriäisessä sekä m o­<br />

nella suurella ikkunalla ja reiällä<br />

varustetussa piispanasunnossa, jo ­<br />

ka ammoisina aikoina o li rakennettu<br />

keskelle pihaa. Se oli ollut<br />

heillä (nimittäin piispoilla) huvilana,<br />

jossa he olivat juoneet ja<br />

hauskaa elämää viettäneet, talo<br />

kun oli piispallinen kantatila samoinkuin<br />

Räntämäen pitäjäkin.<br />

Saman talon alapuolella — Gylle<br />

nius jatkaa — haarautui joki kahtia<br />

ja siinä niemellä, jossa joki jakaantuu,<br />

on Turun kaupunki ennen<br />

aikaan ollut ja siinä näkyy<br />

vielä monta muuria ja rauniota” .<br />

Suomen Turulle kirj.<br />

pastori H A A K O N V A IN IO<br />

Koroisten Turun elinaika m uodostui<br />

— kuten sanottu — verraten<br />

lyhyeksi, vain alun toistasataa<br />

vuotta. Vähitellen kun asutus<br />

oli siirtynyt alemmaksi jokivarteen<br />

entinen piispankaupunki autioitui<br />

kokonaan ja piispankarbano<br />

jäi ainoaksi asutuksi paikaksi.<br />

Sittemmin viljelyttivät sitä lampuodeillaan<br />

Turun piispat, joista<br />

ainakin Pentin (1338), Konrad<br />

Bitzin (1460) ja Maunu Särkilah<br />

den (1496) tiedetään siellä asuneen.<br />

Uskonpuhdistuksen toteuttamisen<br />

jälkeen kruunu takavarikoi<br />

Koroisten piispanitilan, mutta läänitti<br />

sen myöhemmin piispoille<br />

takaisin. Mutta kun nämä eivät<br />

enää asuneet siellä, raunioituivat<br />

piispanlinnan rakennukset kilpaa<br />

kirkon jäännösten kanssa. Kun<br />

Gylleniuksen kertomuksen perusteella<br />

Koroisissa oli 1600-luvun<br />

puolivälissä vielä jälellä korkea<br />

kiviitomi ja ” monta muuta muuria<br />

ja rauniota", jotka 100 vuotta<br />

myöhemmin näkyivät vielä Turkuun<br />

asti, niin seuraavan vuosisadan<br />

lopulla oli jälellä enää vain<br />

rakennusten jälkiä. Viime vuosisadan<br />

puolivälissä kansa oli näkevinään<br />

aarni vaikeitten palavan paikalla,<br />

jolta kaikki rakennusten jäljet<br />

olivat tyystiin hävinneet, että<br />

ne vain arkeologisilla kaivauksilla<br />

on saatu esiin.<br />

Eräänä kaivausten suorittajana<br />

oli professori Juhani R i i n e , jo ­<br />

ka sittemmin on seikkaperäisesti<br />

käsitellyt tutkimustuloksiaan m o­<br />

numentaalisessa pääteoksessaan<br />

Turun tuom iokirkko keskiaikana.<br />

Kaivausten perusteella on saatu<br />

ilmij että Koroisten piispankirkko<br />

on alkuaan ollut suunnikkaanmuotoinen<br />

puurakennus. Sellaisena<br />

kuin miksi kirkko paikoitellen vieläkin<br />

säilyneistä perustuksistaan<br />

hahmottuu j sen runko on ollut 27 Vz<br />

metriä pitkä ja leveys IOV2. Jossakin<br />

myöhäisemmässä rakennus vaiheessa<br />

— ehkä 1198 venäläishävityksen<br />

jäljiltä — runkohuoneen<br />

pohjoisseinämälle rakennettiin 4:n<br />

metrin levyinen sivulaiva ja eteläpuolella<br />

2 V2 metriä leveä ristikäytävä.<br />

Näin uudistetun kirkon runkohuone<br />

on edelleen muodostanut<br />

varsinaisen päälaivan, joka suuremman<br />

leveytensä ja korkeutensa<br />

tähden teki uudistetusta kirkosta<br />

kokonaisuutena katsottuna<br />

basilikan. Vasta jolloinkin 1270-<br />

luvulla on kirkkoon rakennettu<br />

kivinen kuori-osa, joka kenties<br />

on samalla kohonnut matalaksi<br />

torniksi. Korjausten yhteydessä on<br />

kirkon pohjoispuoli vettymisen<br />

ehkäisemiseksi varustettu Vähäjokeen<br />

johtavalla sala-ojalla Tällaisena<br />

rungoltaan puisena, mutta<br />

kuoriltaan harmaakivirakennuksena<br />

Koroisten kirkko palveli seurakuntakirkkona<br />

vielä satakunta<br />

vuotta sen jälkeen kun piispanistuin<br />

oli siirretty nykyiseen Turkuun.<br />

Vitaaliveljesten tekemä hävitysretki<br />

oli tähän ulkonaisena aiheena.<br />

Sen, mikä piispankaupungista<br />

vainovalkeilta, vei kuolema. Tässä<br />

kohdin piispankirkko on erittäin<br />

mielenkiintoinen sieltä tavattujen<br />

hautojen takia. Vanhojen kronikkojen<br />

mukaan sinne on haudattu<br />

maamme kolme piispaa, nimittäin<br />

1258 B e r o ( 1266 Ra g v a l d ja<br />

1286 K a t i l l u s . Viimeksimainitun<br />

tiilistä tehty hauta on oltu<br />

löytävinään kirkon kuorista ja se<br />

on oltu tuntevinaan piispanhaudaksi<br />

siitä, että siihen haudatulla<br />

on ollut mukanaan tinainen ehtoolliskalkki.<br />

Hauta on ollut tiilistä<br />

tehty ja se on sijainnut kuori -<br />

aukon keskellä trium fikaaren sisäpuolella.<br />

Muiden Koroisten kirkossa<br />

viimeisen leposijansa saaneiden<br />

piispojen haudat ovat sijainneet<br />

kirkon runkohuoneessa<br />

siitä yksinkertaisesta syystä, ettei<br />

kuori-osaa hautaamishetkeilä vielä<br />

ollut.<br />

Paitsi edellä mainittua Katilluksen<br />

hautaa kuorissa, on sen luoteiskulmassa<br />

tavattu yhteishauta,<br />

jota peitti suunnikkaan muotoinen<br />

kalkkikivilaatta. Hauta on ollut<br />

tavallinen multahauta. Siinä tavattiin<br />

jäännöksiä viidestä vainajasta,<br />

puheen ollen säästyi tulipaloilta ja<br />

jotka ilmeisesti ovat olleet ikärniehiiä.<br />

Rinne arveleekin, että ensi<br />

sijassa hautaa voidaan pitää seurakunnan<br />

kirkkoherrojen yhteishautana,<br />

esipaimenien jotka ovat<br />

olleet Räntämäen (Maarian) seurakunnan<br />

esimiehiä aikana, jolloin<br />

vanhaa piispan kirkkoa on käytetty<br />

seurakuntakirkkona ennen Maarian<br />

kirkon valmistumista.<br />

Alueellisesti niin suppea kuin<br />

Koroistenniemi onkin, tuskin 1 000<br />

neliömetriä, oli siellä tilaa sentään<br />

parille kirkolliselle rakennukselle,<br />

piispanlinnalle. Nämä ovat sijainneet<br />

kirkon eteläpuolella, Aurajoen<br />

jokitörmällä. Läntinen ja<br />

vanhempi näistä on ollut neliömäinen,<br />

sisämitoiltaan 5x5 metriä,<br />

harmaakivinen, kalkkikiv ilaastilla<br />

muurattu huone. Sen lounaisnurkassa<br />

on sijainnut tulisijan pohja,<br />

joka ottaa lattiasta neljän neliömetrin<br />

laajuisen alan. Rakennus<br />

on ollut kaksikerroksinen. Ensimmäisessä,<br />

joka on ollut maastosta<br />

johtuen kolmelta sivultaan osaksi<br />

maansisäinen, on sijainnut keittiö<br />

ja palvelijoiden asunto. Toinen<br />

kerros on ollut varatitu piispalle.<br />

Rakennuksen ullakkokerroksessa<br />

Valkea risti kertoo siitä paikasta, jossa Koroisten piispankaupunki on sijainnut. Taustalla Aurajoen<br />

laaksoa.

on todennäköisesti huomioitu puolustukselliset<br />

näkökohdat niinkuin<br />

on tyypillistä varhaiskeskiaikaisille<br />

k a s ta lilinnoille, jonkalaisia molemmat<br />

piispanlinnat Koroisissa<br />

ovat. Vanhemman rakennuksen<br />

sukulaisuus alunperin englantilaismallisen<br />

ja neliömäisen kastalilin<br />

nan kanssa korostuu myös sen<br />

kautta, että eri kerrosten välinen<br />

yhteys on ollut järjestetty seinän<br />

sisäisellä portaalla. Paikalla tehdyt<br />

irtolöydökset todistavat rakennuksen<br />

olleen käytännössä jo<br />

1100-luvun lopulla.<br />

Idänpuoleinen ja nuorempi rakennuksista<br />

on suunnikkaan muotoinen<br />

ja sisämitoiltaan 9x5,5 metriä.<br />

Sen harmaakivimuurit ovat<br />

olleet harvinaisen paksuja> pohjaosilta<br />

2 jopa 3:kin metriä. Tämä<br />

piispanlinna on ilmeisesti ollut kolmikerroksinen.<br />

Ensimmäisessä on<br />

sijainnut linnan väenhuone. Toinen<br />

kerros on ollut piispan käytössä<br />

asuntona ja siinä on saattanut<br />

olla hänellä erikoinen makuuhuone.<br />

Kolmannessa kerroksessa<br />

taas ovat sijainneet juhlakerros<br />

ja kappeli. Ullakkokerroksessa<br />

oli täälläkin huomioitu puolustukselliset<br />

seikat.<br />

Täältä tehtyjen irtolöytöjen Perusteella<br />

voidaan pääkerroksissa<br />

päätellä käytetyn tiiliholveja.<br />

Myös ikkunat ja pääportaali ovat<br />

olleet muuratut tiilillä ja profiloidut<br />

rikkaasti varhaisgotiikan muotoihin.<br />

Näin rakennetun linnan<br />

Rinne arvelee syntyneen 1200-luvun<br />

jälkipuoliskolla samoilta<br />

ajoilta, jolloin piispankirkon kuorikin<br />

valmistui.<br />

Näinkin pitkään viivyttyämme<br />

raunioilla, jotka arkeologinen kaivaus<br />

on saattanut päivänvaloon,<br />

on paikallaan, että vielä lopuksi<br />

viitataan kehitykseen, jonka lopputuloksena<br />

oli piispankaupungin<br />

siirtäminen nykyiselle paikalleen.<br />

Syyn tähän näkee J. W. R u u t h<br />

läheisessä yhteydessä kaupan alalla<br />

tapahtuneen kehityksen kanssa.<br />

Kolmannentoistavuosisadan alussa<br />

näet Itämeren kauppaherruuteen<br />

pyrkineet lyypekkiläiset "saksat”<br />

alkoivat yhä tiheämmin vierailla<br />

myös Aurajoella. Heidän suurikokoiset<br />

ja syvällä uivat laivansa eivät<br />

enää voineet purjehtia Koroisiin<br />

saakka, vaan olivat pakoitetut<br />

ankkuroimaan uuden Turun satamapaikkaan,<br />

mikä oli muodostunut<br />

6<br />

UNI<br />

I s tu n ik iv a n h a s s a k iv ik ir k o s s a<br />

tu tu s s a .<br />

I h m is e t tä y t t ä v ä t p e n k it p ä ä s tä p ä ä h ä n .<br />

E lä v ä t lie k it le p a tta v a t.<br />

H u o m a a n : v ie r e llä n i is tu u<br />

A R K K I P I I S P A<br />

ja s a n o o k in jo ta in .<br />

K a ts e le n y m p ä r ille n i. P e lä s ty n :<br />

n a is e t k u to v a t!<br />

K a ik k i n a is e t k u to v a t k ir k o s s a<br />

h a r m a a ta v illa s u k k a a .<br />

J a p u ik k o je n k ilin ä s e k a a n tu u<br />

u r k u je n h illitty y n m u s iik k iin .<br />

K ä ä n n y n v ie r u s to v e r in i p u o le e n ,<br />

A R K K I P I I S P A N ,<br />

k u in k a h ä n m a h ta a k a a n — k u in k a h ä n ?<br />

E ih ä n s iin ä o le k a a n a r k k ip iis p a a<br />

v a a n t y ttä r e n i> jo k a k u to o<br />

h ä n k in h a r m a a ta s u k k a a .<br />

A io n n u h d e lla h ä n tä a n k a r a s ti,<br />

m u tta h y m y ille n h ä n v ilk a is e e<br />

k ä s iin i,<br />

s illä m in ä k in k u d o n — k a h d e lla p u ik o lla -<br />

h a r m a a ta k u m m a llis ta s u k a n p u o lik a s ta .<br />

Toini<br />

Ojanperä:<br />

rantapuotien ja sen läheisyyteen<br />

syntyneen asutuksen vierelle. Samoihin<br />

aikoihin ruvettiin Unikankareen<br />

kummulle rakentamaan<br />

seurakuntakirkkoa jokivarren asujainten<br />

hengellisiä tarpeita varten.<br />

Tänne saapuneiden dominikaanimunkkien<br />

toimesta perustettiin<br />

Lyypekinmäelle — s.o. nykyiselle<br />

Kasken ahteelle — samalla Suomen<br />

ensimmäinen luostari Kaikki<br />

nämä toimenpiteet jouduttivat<br />

hiippakuntahallinnon siirtymistä<br />

uuteen kaupalliseen keskukseen.<br />

Ajatuksen tähän oli herättänyt jo<br />

Tuomas piispa, jonka aloitteesta<br />

paavi Gregorius IX 23. 1. 1229 antoi<br />

muutamille kirkollisille arvohenkilöille<br />

luvan tarkastaa oliko<br />

Koroisten piispanistuimen ja tuomiokirkon<br />

siirtäminen todella ta r­<br />

peellista. Juhani Rinne on sitovasti<br />

todistanut, että siirron on toimittanut<br />

piispa Johannes I luultavimmin<br />

v. 1290.<br />

Koroisten muinaismuistoalueella<br />

olevat piispankirkon ja -linnan<br />

rauniot ovat nykyisellään ulkopuoliselle<br />

vain kuluneita kulisseja,<br />

jotka herättämättä erikoisempaa<br />

huomiota tuskin erottuvat ympäristöstään.<br />

Muitta kun ohjaa askeleensa<br />

— entiseen piispankaupunkiin<br />

pyhiinvaellusmielessä, se hiljentyy<br />

suurikokoisen valkean ristin<br />

eteen.<br />

Tuskinpa ristinmerkki — koko<br />

maatamme ajatellen — niin on<br />

oikealla paikallaan kuin näissä<br />

kehyksissä. Suviaikaan vihreällä<br />

ruohomatolla Koroisten risti on<br />

väkevää kieltä puhuva muistomerkki<br />

voimista, jotka lähes tuhat<br />

vuotta sitten murtautuivat esiin<br />

Aurajokilaaksossa.<br />

John Rosas:<br />

VARFÖR FINNES SIBELIUSMUSEET I ÅBO?<br />

D et är en tacksam uppgift för museipersonalen<br />

a tt efter dylika invändningar ge några<br />

belysande fakta. U ngefär följande ”försvarsta<br />

l” brukar därvid göra god effekt:<br />

Sibeliusm useet har grundats och till stor<br />

del uppbyggts av en enda person, professor<br />

Otto Andersson, ödet har fogat det så, att<br />

han år 1926 blev professor i Åbo och inte i<br />

någon annan stad. En följd härav blev, att de<br />

m usikhistoriska samlingar, som han kort efter<br />

sin hitflyttning lade grunden till, placerades<br />

här. D essa sam lingar växte med tiden främ st<br />

tack vare gåvor av olika slag (m usikinstrum<br />

ent, noter, tidningsurklipp, program, bilder<br />

m.m.). Bl.a. blev ett m ycket rikhaltigt och<br />

värdefullt Sibelius-material införlivat med<br />

sam lingarna. D etta ledde till att Sibelius år<br />

1949 biföll till a tt ge sitt namn åt dessa samlingar.<br />

Namnet Sibeliusmuseum kunde m otiveras<br />

även med en hänvisning till de många<br />

nära förbindelser, som Sibelius on hans släkt<br />

hade haft med Åbo. Sibelius’ mor, M aria Char<br />

lotta Borg (1841— 1897), var född i denna<br />

stad. Hon var dotter till Trivialskolans rektor,<br />

Gabriel Borg d.y. Sibelius’ far, Christian<br />

G ustaf Sibelius (1821— 1868), verkade som<br />

läkare i Åbo från 1856 till 1860, då han flyttade<br />

till Tavastehus. Dennes bror, alltså komponistens<br />

farbror, Pehr Sibelius flyttade på<br />

1840-talet från Lovisa till Åbo och verkade<br />

här såsom handlande till sin död. Hos denne<br />

farbror hade den unge Sibelius ofta vistats<br />

ferierna. De hade tillbringat t.o.m. ett par<br />

som rar tillsam m ans i den åboländska skärgården.<br />

Ända från början av 1890-talet till<br />

långt in på 1900-talet hade Sibelius i spetsen<br />

för M usikaliska sällskapets orkester fram fört<br />

sina nya verk i Åbo, vanligen genast efter<br />

Det händer ofta, a tt en besökare i Sibeliusm useet undrar varför<br />

detta museum är i Åbo. Om besökaren är huvudstadsbo synes han<br />

anse Helsingfors vara den enda tänkbara orten för e tt Sibeliusmuseum.<br />

Besökare från en del andra orter skulle gärna se m useet placerat<br />

i Tavastehus, Sibelius’ födelsestad.<br />

det de hade spelats i H elsingfors. Sista gången<br />

Sibelius uppträdde som dirigent i Åbo var<br />

vid Åbo Akadem is invigningsfest år 1919, då<br />

han ledde fram förandet av sin för festen kom ­<br />

ponerade kan tat för kör och orkester, Jordens<br />

sång, med ord av Jarl Hemmer. Ända till sin<br />

död 1957 visade Sibelius på m ångahanda sätt<br />

sin uppskattning av Sibeliusmuseet. Han donerade<br />

till m useet m anuskript sam t andra föremål,<br />

däribland den dräkt som han bar då<br />

han år 1914 prom overades till Doctor of Music<br />

honoris causa vid Yale U niversity i U.S.A.<br />

O vanstående fakta brukar i regel kunna<br />

övertyga undrande besökare a tt Åbo är en<br />

synnerligen lämplig ort för ett Sibelius-museum.<br />

Sibelius-minnen tillvaratas naturligtvis<br />

även på annat håll. I Tavastehus har grundats<br />

ett Sibelius-arkiv. Man skall även där restaurera<br />

d et hus, där Sibelius föddes (1865). Även<br />

i Helsingfors finnes ett Sibelius-bibliotek,<br />

grundat av SIBELIUS-SAMFUNDET, i vilket<br />

för övrigt Sibelius-museet i Åbo är medlem.<br />

A tt Ainola i Järvenpää, där Sibelius bodde<br />

under största delen av sitt liv, skall bevaras<br />

och vårdas såsom ett Sibelius-hem synes vara<br />

självklart.<br />

Sibelius-museet i Åbo med sina m ångsidiga<br />

m usikhistoriska sam lingar betjänar inte endast<br />

m usikforskningen och turism en. Såsom<br />

sem inarieinstitution i'ör professuren i m usikvetenskap<br />

och folkdiktsforskning vid Åbo<br />

Akademi gagnar det i hög grad även den akadem<br />

iska undervisningen. Speciellt för Sibeliusforskningen,<br />

som med åren synes få en allt<br />

större om fattning, kom m er detta m useum att<br />

vara av central betydelse.

I h m is ä ä n i o n k a u n e in ja tä y ­<br />

d e llisin k a ik is ta s o ittim ista .<br />

M u tta h a rv o illa ih m isillä on<br />

lu o n n o sta a n o ik e a la u lu ta p a , ja<br />

p a ra s k in ä ä n i m e n e e h u k k a a n ,<br />

jo llei s itä o s a ta ta id o lla k ä y t­<br />

tä ä ” . N ä in sa n o o n im im e rk k i I.<br />

K. (Ilm a ri K ro h n ) v a n h a ss a T ie ­<br />

to s a n a k irja s s a . O ik e a n la u lu ta ­<br />

v a n s a a v u tta m is e k s i v o id aan<br />

tu rv a u tu a lu k e m a tto m a a n m ä ä ­<br />

r ä ä n o p e tta jia ja la u lu tu n tie n<br />

a n ta jia , jo tk a p y s ty v ä t h a lu k ­<br />

k a ita o h ja a m a a n a in a k in alu lle<br />

ä ä n e n m u o d o s tu k s e s s a<br />

(k u te n<br />

m m . K le m e tti<br />

sa n o o ) eli säve-<br />

le n m u o d o s tu k s e s s a (k u te n esim .<br />

M aik k i J ä rn e fe lt-P a lm g re n s a ­<br />

noo). J o tk u t<br />

o p e tta ja t sa lliv a t<br />

k u ts u tta v a n its e ä n s ä lau lu p ed a-<br />

g o g e ik si k a ip a sik si, e tte i jo k u<br />

e k sy isi n im ittä m ä ä n h e itä puosm<br />

ite n m m . su u n m u o d o t m u o ­<br />

v a ta a n ja m ite n m u u tk in e s ity s ­<br />

k e in o t<br />

a sia llisesti ja p a rh a ite n<br />

h y v ä k si k ä y te tä ä n .<br />

t a v a l l i s e l l e<br />

k u o ro la ise lle riittä<br />

ä m ie le stä ä n m elk o v ä h ä i­<br />

n en ä ä n en m u o d o s tu s h a rjo itu s ja<br />

s iih e n k in s a a d a a n<br />

h ä n e t ty ö llä<br />

ja tu sk a lla<br />

ta ip u m aan . H än on<br />

h e ti v alm is lau la m a lla p u h u ­<br />

m aan o m alla ta v a lla a n , u se in k in<br />

e n e m m ä n p e lk ä llä in n o stu k se lla<br />

k u in k y v y llä.<br />

S y n ty y e ri y k silöillä<br />

o m ia e rik o isty y le jä e s ity s ­<br />

k ein o ik si ja m e n e tte ly ta p o ja tu l­<br />

k in ta a ilm aisem aan . M u tta tar-<br />

k a ta a n p a h iem an n iitä o p e tu k ­<br />

sia, jo ita p e d a g o g eilta sa ad a a n .<br />

K le m e tti m ä ä rä ä alu k si, e ttä<br />

h a m p a a t o n la u la e ssa p id e ttä v ä<br />

m elk ein kiin n i. H än<br />

k u ite n k in<br />

n e n le u k a ja s u u n s e u tu , s y n ty y<br />

k u v ia k a ts e lle s s a m ie lik u v a tu r ­<br />

p e e sta , jo h o n o n o:n<br />

k o h d a lla<br />

p is te tty re ik ä p y ö re ä llä k epillä,<br />

ö :n k o h d a lla v ä h ä n litte ä m m ä llä<br />

se k ä u :n ja y:n k o h d a lla v ielä ­<br />

k in litte ä m m ä llä k epillä. M u tta<br />

k y llä n o ista p y ö ry lö istä s itte n<br />

s ä rö tö n säv el läk sik in .<br />

T äm än<br />

v e rra n v ain m in im a a lise k si v ih ­<br />

ja u k se k si ä ä n e n m u o d o stu sty ö s-<br />

tä ja o so itu k se k si siitä , e ttä<br />

p y ö re itä su u n m u o to ja ta rv i­<br />

ta a n la u la e ssa y h tä<br />

h y v in k u in<br />

litte itä k in .<br />

aik k i la u lu p e d a g o g it v a h v ista<br />

v a t k u in y h d e s tä su u sta ,<br />

e ttä lau la m ise n tä rk e in k o h ta on<br />

h e n g ity s. H e v ä ittä v ä t, e ttä ihm<br />

ise n k e u h k o issa on a in a lau la ­<br />

m iseen ta rv itta v a ilm a m ä ä rä ja<br />

KUKIN LAULAA TYYLILLÄÄN<br />

Kevyttä pakinointia laulamisesta ja lauluista<br />

k a re ik si, jo ita läh e lle a in a k in<br />

tä m ä M a ik k i a ik a n a a n tu n tu i<br />

m ie lellä ä n h y v in<br />

m o n e t h e istä<br />

a s e tta v a n . Its e k s e e n<br />

o p p im ista<br />

v a rte n o n m y ö s o lem a ssa o p a s ­<br />

k irjo ja.<br />

Ä ä n e n m u o d o stu s on, p ä ä te l­<br />

len n iis tä m o n is ta k e s k e n e rä i­<br />

sik si jä ä n e is tä y rity k s is tä , jo ita<br />

itse o len te h n y t, k e rra s s a a n<br />

ty ö te liä s tä ty ö tä . Ä ä n e k ä stä se<br />

o n jo k a ta p a u k s e s s a ja jään e e -<br />

k in u se im m ite n v a in k iito llise k ­<br />

si p u h e e n a ih e e k si p a ljo s ta p o ­<br />

r u s ta m u tta v ä h ä is e s tä villa-<br />

m ä ä rä stä . K o v an p o n n iste lu n<br />

jä lk e e n lie n e e ä ä n i<br />

s itte n jo itte<br />

n k in h a rra s ta ja in k o h d a lla<br />

m u o d o stu n u t ”k a u n iik si ja tä y ­<br />

d e llise k si s o ittim e k s i” — m ikäli<br />

o n — jo tta s itä so p ii ru v e ta<br />

k ä y ttä m ä ä n ts. e s ittä m ä ä n la u ­<br />

lu a. T ä m ä ei k u u lem m a o lek a a n<br />

m u u ta k u in h a rv e n n e ttu a p u ­<br />

h e tta . M u tta its e k u k in p u h u u<br />

sillä ta v a lla k u in p a rh a a k si<br />

k a ts o o o p e tu k s e t p ian k in u n o h ­<br />

ta e n , m u tta to ttu m u k s ia a n h e ­<br />

v in u n o h ta m a tta . E ri ä ä n te isiin<br />

k o h d istu v illa h a rjo itu k s illa ja<br />

m o n illa m u illa k e in o illa o p e tu s ­<br />

ta a n o h ja te n o v a t p ed a g o g it<br />

h y v in k in ta r k k a a n m ä ä rite lle e t,<br />

h e ti v e tä ä<br />

la u su m a a n sa v ä h ä n<br />

ta k a is in ja sanoo: ” S uu<br />

kiin n i<br />

lau la e ssa . E ikö tä m ä ole h u l­<br />

lu a?” L äh em p i p e re h ty m in e n<br />

a sia a n tie te n k in<br />

o so itta a , e ttä<br />

k y sy m y s tä llä k e rta a o n k in v a s­<br />

ta ä ä n tiö is tä i ja e; ja k y llä m e<br />

k a ik k i tie d ä m m e , e ttä n ä itä ei<br />

v o id ak a a n lau la a<br />

k u n n o lla , jos<br />

su u a v a ta a n liiak si. E rä ässä<br />

k a n ta a tin h a rjo itu k s e s sa 1922<br />

A rm as J ä rn e fe lt v a ro itti lau la ­<br />

jia la u la m a s ta ”ih m ise n rä tk i” ,<br />

k u n piti lau la a ” ih m isen re tk i” .<br />

” L a u lu ta ite e n o p p a a ssa a n ”<br />

M aikki J ä rn e fe lt-P a lm g re n s a l­<br />

lii su u n se n tä ä n o lla p u o lia v o i­<br />

m ena, ” m elk e in so ik io n m u o to i­<br />

s e n a ” . T ie te n k in m e olem m e<br />

tä s s ä a sia s s a y h tä m ie ltä k u m ­<br />

m an k in p ed ag o g in k a n ssa , m u t­<br />

ta k u ite n k in a ja tu k sissa m m e<br />

v ain m u ta tis m u ta n d is — k u te n<br />

on ta p a n a sanoa. T ä m ä m e rk itsee<br />

k ä y tä n n ö s s ä v a ra u s ta m ah ­<br />

d o llisiin m u u to k siin sen m u k aan<br />

k u in its e a s ia n y m m ä rrä m m e ja<br />

s a a d u s ta o p ista k in viis.<br />

K irja ssaa n ” Ä än en m u o d o s­<br />

tu k se n o p a s ” K le m e tti ju lk a ise e<br />

n e ljä k u v a a its e s tä ä n h ä n e n lau-<br />

la e ssa a n ä ä n tiö itä o, ö, u ja y.<br />

K u n h ä n e llä oli m elk o p a rta i­<br />

e ttä e re h d y tä ä n , jo s lu u lla a n e t­<br />

tä1säv elen m u o d o sta m iseen ta r ­<br />

v ita a n<br />

m ah d o llisim m an p aljon<br />

ilm aa. Ei siis m u u ta k u in to i­<br />

m ek si v aan. M u tta k u k a p a k u o ­<br />

ro la in en n y t tu o ta u sk o isi. H än<br />

v e tä ä k e u h k o n sa tä y te e n ilm aa<br />

k u in h e lm isim p u k a n su k e lta ja<br />

sy v y y k siin lä h tie ssä ä n , sam alla<br />

p itä e n h u o lta siitä , e ttä ta u o t­<br />

k a a n e iv ä t jä ä ilm an säveliä.<br />

K yllä se s itte n k u u lu u k in perä-<br />

s e in ä ä n a sti, h e n g ity s n im ittä in .<br />

K u u lu u k o ä än i, se on eri asia.<br />

E rä s e x p e rtti D elle<br />

S ed ie ja<br />

h ä n e n m u k a a n sa M aikki J ä rn e<br />

fe lt-P a lm g re n san o o , e ttä a t ­<br />

m o sfä ä rin e n ilm a o n p a ra s ä ä ­<br />

n e n jo h ta ja . T ä m m ö isee n ilm aan<br />

o lisi siis ään i jo h d e tta v a . M u tta<br />

m istä k u o ro la in en sen lö y tä ä<br />

vai tu le e k o ilm a a tm o s fä ä ris e k ­<br />

si, k u n siih e n a le ta a n h u u taa .<br />

K lem etti tu o ssa o p a sk irja ssa a n<br />

s iv u u tta a k o k o a tm o sfä ä rin ,<br />

m u tta o lisi k y llä h y v ä tie tä ä ,<br />

m ik ä on a tm o s fä ä ris e n ilm an<br />

v a s ta k o h ta , jo h o n lau lu a ei k a n ­<br />

n a ta o so itta a . E h k en se o n sie l­<br />

lä k o n s e rttis a lin k a to n<br />

ra ja s sa<br />

ta i k e n tie s M e rk u riu k sessa, jo s­<br />

sa ilm aa ei k u u lu o lev an la in ­<br />

k aan. K u o ro lau la ja o n jo k a t a ­<br />

p a u k sessa o n n ellisen tie tä m ä tö n<br />

tä s s ä s u h te e s s a e s iin ty v istä p u l­<br />

m ista eik ä h än a ja tte le fy siik ­<br />

k aa.<br />

Ään en k u u lu v a isu u tta a u te ­<br />

ta a n m onella tav alla. T ä r­<br />

k e in k ein o on tu k em in en . P u­<br />

n o tta v a t p o sk et, tu ik e a k a ts e ja<br />

ry p y t eri k o h d issa n aam aa o v at<br />

v a rm a m erk k i siitä, e ttä tu k e ­<br />

m in en on p a rh a illa a n k äynnissä.<br />

L a m p erti — h än oli m y ö s erä s<br />

a s ia n tu n tija ja olik in italialaisen<br />

lau lu k o u lu n<br />

h u o m atu im p ia<br />

e d u sta jia — sanoo, e ttä ”la u ­<br />

la e ssa p y sy k ö ö n k au la v ap aan a<br />

ja n o tk ean a , h a rtia t höllinä. Olk<br />

a p ä itä ei pidä kohotella, ei<br />

ta iv u tta a p ä ä tä , ei ry p istä ä o t­<br />

s a a ” . H än m enee v a a tim u k se s­<br />

sa a n ilm eisesti liian p itkälle.<br />

K ieltää n y t k aik k i ne keinot,<br />

jo tk a n ä y ttä v ä t ja k o k e m u k se s­<br />

ta tu n tu v a t teh o k k aim m ilta! T o ­<br />

sin saa jo sta k in lau la ja sta to i­<br />

sin a a n sellaisen v aik u telm an<br />

k u in h än v a rsin k in<br />

d isk a n tissa<br />

eh d o in tah d o in olisi rip u sta n u t<br />

its e n s ä n a ru n jatk o k si ja p u n e r­<br />

ta v a n a p in n istä e n<br />

o d o tta a vain<br />

s itä h e tk e ä , jolloin jo k u v a p a u t­<br />

ta ja n a ru n k atk aisee. Pinnam ie-<br />

hen lo p p u m erk k i sen s itte n te ­<br />

keekin . M u tta eih än tä s s ä ole<br />

m itä än m o ittim ista . L aulaja<br />

v ain jä ljitte le e luontoa. T unnet-<br />

te h a n k u kon? H än k iristä ä k a u ­<br />

laa, k e ik a u tta a p ä ä tä ä n ja su r­<br />

k e ile m a tta k iek aisee — v a r­<br />

m aa n k in siihen o ik eaan a tm o s­<br />

fä ä riin — h u o m en h u ik k auksen -<br />

sa. J a seh än ään i kuuluu!<br />

L u o n to a jäljitte lee<br />

m yös se,<br />

jo k a m a ta la a ä ä n tä tav o itelle s­<br />

sa a n p ain aa p ä ä n sä tan a a n<br />

k uin m ata d o ria v a sta a n sy ö k sy ­<br />

v ä toro. V oidaanko lain k aan<br />

ep ä illä p u u ttu v a n tu k e a ä ä n estä,<br />

jo k a tällaisessa<br />

tila n te e ssa<br />

läh tee. M aikki<br />

Jä rn e fe lt-P a lm<br />

g ren lisää täh ä n — eh k enpä sa ­<br />

m aa h ä rk ä ä<br />

tu o m ite n — ”Älä<br />

ta iv u ta p ä ä tä si eteenpäin , ei<br />

taa k se , e ik ä siv u lle päin. Älä<br />

reu h to ile ta rp e e tto m a sti y läru u ­<br />

m iillasi, v aan p ysy k iihtyneim -<br />

m issä k in k o h d issa luonnollisena<br />

ja h illity ssä<br />

a sen n o ssa ” . Voipa<br />

voi sentään! Ju u ri p ä ä tä k allistam<br />

a lla h a n niin<br />

m u k av asti käy<br />

p ä in sä p ä ä stä ä ä ä n tä v a sem ­<br />

m a sta su u p ielestä, kun tek ee<br />

k a llistu k se n o ik ealle ja o ik ea s­<br />

ta su u p ie le stä v a s ta a v a sti k a l­<br />

lista e n v a sem m alle. P ed ag o g it<br />

e iv ä t n äy y m m ä rtä v ä n n ä itä<br />

k äy tä n n ö llisiä h ien o u k sia. Ja<br />

k u ite n k in su u tä s s ä a sen n o s­<br />

sa m u o d o sta a y len p e rso o n a llisen<br />

jo p a v ie h ä ttä v ä n<br />

kolm ion,<br />

k u te n m oni o n v a rm a a n h a v a in ­<br />

nut. S o listille on tä m ä a sen to<br />

v a rsin v e rra to n , sillä<br />

o h jate ssa<br />

lau lu n su o ra a n<br />

k o rv aa n sa hän<br />

voi h elpoim m in kuulla, m iltä<br />

om an so ittim en ään i k u u lo staa.<br />

M a tk a h a n ei ole p itk ä. V ielä<br />

p arem p i tu lo s s a a v u te ta a n , k u n<br />

p an n a an k äsi k o rv alle su p p ilo k ­<br />

si ja silm ät p u o liu m m essa a u ­<br />

tu aallisen a<br />

a n ta u d u ta a n om ien<br />

su lo so in tu je n lum oihin. K o n se r­<br />

tissa tälle eh k ä n a u re tta isiin ,<br />

m u tta h a rjo itu k sissa ja sitseissä<br />

se on h yvin k ä y te tty teh o ste.<br />

T ällä tav o in voi m yös<br />

n a u ttia<br />

ä ä n en sä v ib ra a tio sta , tu o sta 5—<br />

6 k e rta a sek u n n issa ta p a h tu v a s ­<br />

ta lu o n n o llisesta v ä rä h te ly stä ,<br />

jos sellain en on. M u tta jollei<br />

lu o n n o llista v ib ra a tio ta<br />

synny,<br />

niin v o ih an sitä k äsi<br />

p oskella<br />

y rittä ä sala ise sti v a p isu tta m a lla<br />

a ik a a n saad a to iv o ssa, e ttä eh k ä<br />

jo k u m u u k in sen kuulee. (V erta<br />

a isk elm älaulajiin ja -jatta-<br />

riin). T ä tä on p a ra s ja tk a a yli<br />

m äärä ty n säv elk esto n k in ,<br />

pin-<br />

n am iehen k iu sa k si ja n ä rk ä s ty k ­<br />

seksi. K lem etti k u tsu u tä tä m ä-<br />

k ä ttä m ise k si, m u tta ä lk ö ö t p ä s ­<br />

sit tu lk o siitä k ateellisik si.<br />

Laulu jen san allisesta sisällö s­<br />

tä on tu rh a a y rittä ä etsiä<br />

p e ttä m ä tö n tä p o h jaa lau lu n tu l­<br />

kinnalle. P e tety k si siin ä v ain<br />

voi tulla. S iitä<br />

h u o lim a tta, e ttä<br />

laulu on v ain h a rv e n n e ttu a p u ­<br />

h e tta tai eh k e n p ä ju u ri siitä<br />

s y y stä p itä isi te k sti o sa ta lau ­<br />

su a kohdalleen . S ä v e ltä jä t o v at<br />

k u ite n k in v irittä n e e t a n so ja<br />

lau lajien h a rh a u tta m ise k si ja<br />

k ä y ttä n e e t m m . sävelten a ik a ­<br />

m itto ja liian<br />

o m av a lta isesti. Ei<br />

sin u a lain k aan k iite tä , jos esim .<br />

S ib eliu k sen ”T u len s y n n y s sä ”<br />

lau la t ta rk a s ti n u o ttia rv o n m u ­<br />

k a a n ”T u u lta iski ilm aan U k ­<br />

k o ” . O let siis säv eleellis-lau su n -<br />

n a llisissa<br />

tu lk in ta v a ik e u k sissa.<br />

J a on n iitä a n so ja m u itakin .<br />

S am an laisiin v a ik e u k siin ja tä s ­<br />

sä k o hden kai h eik k o o n aap isen<br />

tu n te m u k se e n oli<br />

k o m p a s tu n u t<br />

se k in v e ik k o , jo k a k e rra n pyysi<br />

m in u lta v a la is tu s ta siih en , m itä<br />

m a h ta n e v a t m e rk itä ” M etsän-<br />

h a rta u d e s s a ” nuo v iim e iset sa ­<br />

n at: ”h e p o v in h e h k u v in ” .<br />

N<br />

y a n seera u s eli v iv ah d u k silla<br />

v ä rittä m in e n o n<br />

ilk e ä m ie lin<br />

en k e k s in tö m a h ta v a n m ie s­<br />

k u o ro la u lu n<br />

m asen tam ise k si.<br />

M iksi ei sa isi lau la a ä ä n ellisesti<br />

y h tä ta sa ise sti? S a m alla v a iv a l­<br />

lah an tai h e lp p o u d e lla k u in<br />

v o im a p e rä isesti v a a h d o ta a n :<br />

”V a a h to p ä ä t s a ta la u ta a ly ö ” tai<br />

h u ik ea sti h u u d e ta a n e lä k ö ö tä<br />

”m etsä lle ja rie m u n v u o lle ” ,<br />

v o id aan h ih k a is ta m yös v a ik k a ­<br />

pa s a n a t ” s ie ltä tu o n m in iän<br />

m am m allein ” ta i lu ik a ta ” k e d o l­<br />

la s u u te le e ” , n im ittä in p e rh o ­<br />

n en k u k k a a ,<br />

la s k e m a tta , k u ten<br />

n y a n seera u s v a a tii v iim e istä t a ­<br />

v u a f:stä pp:h en . — K un ei niin<br />

k ovin ta rk a s ti p id e tä k iin n i k a i­<br />

k ista s ä v elv iv ah d u k sista , n iin<br />

v o iv atp a k u u n te lija t tai m u u te n<br />

v a in tö llö ttä jä t sp o n ta a n ise n a<br />

a rv o s te lu n a a n to d e ta , e ttä k a t-<br />

so p p as k u n lau la v a t a ik a lailla<br />

tai voi p in n am ies lau la ja in<br />

k a n ssa y h te ise e n<br />

iloon y h ty e n<br />

k a n n u s ta a k u o ro a a n h o k em alla:<br />

” h y v in m än n ö ö , h y v in m ä n n ö ö ”<br />

h u o le tto m a n a siitä, m ite n m ä n ­<br />

nöö, k u n h a n v ain k o v a sti m ä n ­<br />

nöö.<br />

Y leisö tu sk in u sk o isi silm iään ,<br />

jo s ju h la v a ssa k o n s e rtis s a kuo-<br />

ro la u laja in ilm eissä a lk a isi n ä ­<br />

k y ä k e v e n tä v iä p iirte itä , h y m y n<br />

v ä re itä ta i ed es lau h k e a ta n a a ­<br />

m aa, m istä ä n v e ik e ily istä toki<br />

p u h u m a tta k a a n . Jo s jo k u la u la ­<br />

jis ta ja v a in jos jo k u h e istä in ­<br />

n o stu isi ta i e re h ty isi sa n o je n sisällön<br />

e d e lly ttä m ä ä n ilm ehik-<br />

k ä ä m p ä ä n e sity k seen , h e rä ttä is i<br />

se ain a k in k a h d e n la ista h u o m io ­<br />

ta ja le im a tta isiin tu rh a k s i ta ­<br />

v o itte lu k si. K u o ro t o v a tk in tä s ­<br />

sä s u h te e s s a liik u tta v a n y k s i­<br />

tu u m a isia ja jo u k k u e k u ri n ä y t­<br />

tä ä o lev a n k iite ttä v ä . Ä lk ä ä m ­<br />

m e siis e d e lle en k ä ä n riistä k ö<br />

a rv o s te lija lta ilo a esim . s e u ra a ­<br />

v an la isen la u su n n o n a n ta m i­<br />

seen: ” M oni se ik k a jäi<br />

ju h lail-<br />

m een o h ella fra k k ip a id a n k a n ­<br />

g ista v iin säv y ih in . H au sk o ja<br />

lau lu ja ei sa a la u la a h a u d a n v a-<br />

k a v a sti” (O te e rä ä s tä arv o ste -

lu s ta p a ri v u o tta ta k a p e rin ).<br />

M u tta v a a ra p iilee to isa a lla k in .<br />

E rä s a rv o s te lu v a n h a a n a ik a a n<br />

la u s u i n ä in k in : ” N a u ra k a a n y t,<br />

v e lje t, v e ik o t (tä s s ä ta r k o ite ­<br />

ta a n e rä s tä s o v itu s ta F re d m an in<br />

e p is to la s ta N :o 27) ei s o in tu n u t<br />

k a ik in p a ik o in a iv a n h y v in sen<br />

v u o k si, e tte iv ä t la u la ja t its e v o i­<br />

n e e t o lla n a u ra m a tta , jo k a k u i­<br />

te n k in sillo in o lisi v ä lttä m ä tö n ­<br />

tä , k u n ta h to o s a a d a k u u lija t<br />

n a u ra m a a n ” . E n h ä n to k i ro h k e-<br />

n e v ä ittä ä , k u n en ole n ä h n y t,<br />

e ttä m ie s k u o ro la u la ja t o lisiv a t<br />

n ä in h e rk k iä ilm eily issä, jo tta<br />

jo p a a rv o s te lija lla k in o n a ih e tta<br />

s iitä v a ro itta a . M u tta k u n tä s s ä<br />

n y t o n n ä k y v is s ä se k ä s u o ta e t­<br />

t ä v e te lä ä , n iin lie n e e k u o ro je n<br />

p a ra s ta k a ik e n v a ra lta ja v a r­<br />

sin k in h u m o re sk ie n v u o k si<br />

p a n s s a ro itu a se k ä k o v a n p aid an<br />

e ttä k o v a n n a a m a n tu rv iin .<br />

Ka ts e lle s s a n i e rä s tä lau lav an<br />

k u o ro n k u v a a h a v a its in siin ä<br />

s e u ra a v ia p iirte itä : S u u e s ittä y ­<br />

ty y se lv ä s ti n e liö n m u o to ise n a ,<br />

k u te n m u is ta n a ik a n a a n n ä h n e e ­<br />

ni k u u lu is a lla ita lia la is e lla b a s ­<br />

so lla G irald o n illa h ä n e n p auhate<br />

s s a a n m a h ta v a sti S c a rp ia a<br />

T o sc a ssa , ta i v a ik k a p a Jo ri<br />

M a lm ste n illa tele v isio ssa . E siin ­<br />

ty y m y ö s su u s iro sti p y ö reän<br />

a v o im e n a , m is tä on k u u lev i­<br />

n a a n e n tis e n te n o riso listin s o in ­<br />

tu v a n ä ä n e n v a lk o is te n h a m ­<br />

p a itte n v ä lis tä . N ä h d ä ä n m yös<br />

s u u sie v ä s ti s u p p ilo n a k u in A u ­<br />

ra n k u k k a e ik ä p u u tu su u n n ik ­<br />

k a a n k a a n m u o to ista h u u lte n<br />

a s e n to a m a in itu n M aik in su o ­<br />

sitte le m a a n ta p a a n jn e. jne. O n<br />

p ä itä k e n o ssa ja k a lle lla n s a jo ­<br />

k a s u u n ta a n ja k a ik k i o v a t s a ­<br />

m a a ä ä n tiö tä te k e m ä ssä , m itä<br />

lie, se ei k u v a s sa k u u lu . M u t­<br />

ta p ä ä te lle n e te n k in s iitä s e ik a s ­<br />

ta, e ttä e rä illä o n h y m y h u u lilla<br />

a n ja v e itik k a silm ä k u lm a ssa,<br />

m ie listä on k a u k a n a tä rk ä ty n<br />

p a id a n tu n tu . M u tta ä lä h ä n k e ­<br />

h a ise . A sia lie n e e k o rja u tu n u t<br />

s itte n k u in tä m ä n k in h a rjo itu k ­<br />

sen tu lo s oli v ie ty k o n s e rttila ­<br />

valle. S a llitta n e e m in u n jä ttä ä<br />

s a n o m a tta , o lin k o m in ä its e m u ­<br />

k a n a tu o s s a k u v a ssa .<br />

M a in itsin K le m e tin p a ra d o k ­<br />

sa a lise n s a n o n n a n ” S uu kiinni<br />

la u la e ssa ” . T ällä tie ty sti ta rk o i­<br />

te ttiin v a in e rä s tä p e ria a te tta ,<br />

sillä k o k o n a a n su u k iin n ih än<br />

la u le ta a n v ain n u o m y k ä t ä m ­<br />

m ä t ja p e e t ja n e k in k ä v ä ise ­<br />

m ällä. M u tta v ä lis tä o n o ik ein<br />

n u o tte ih in m e rk itty ” co n b o cca<br />

c h iu s a ” , jo llo in ä ä n n e llä ä n su l­<br />

je tu in h u u lin eli k u o ro la isitta in<br />

sa n o ttu n a b ru m m a te n . M u tta<br />

u sk o k o o n k u k a ta h to o , e ttä suu<br />

sillo in p y sy y kiin n i. Ei v ä in ­<br />

k ä ä n , siin ä p ih iste tä ä n . K u u lo s­<br />

ta a h a n h y räily k in to k i so m e m ­<br />

m alta, k u n ed es jo n k in m o in en<br />

ra k o s a a d a a n v a ik k a p a sa la a<br />

p id ety k si av o in n a eik ä ä ä n tä<br />

p a k o te ta h a rh a ile m a a n h a m p a itte<br />

n so k k elo issa. Y h d ellä on<br />

a u k k o sie v ä sti sijo ite ttu n a<br />

n ä e n n ä ise sti y h tee n p u s e rre ttu -<br />

jen h u u lte n k esk iv ä lin vaiheilla,<br />

to ise lla o n siin ä k o h d en to rv e n<br />

m u o d o stu m a , jo sta s itte n läh te e<br />

ulo s ä ä n e n v ä rin ä h u ilu sta fa ­<br />

g o ttiin a sti. M u o d o sta m alla jä l­<br />

leen rao n su u p ie le en sä , k u m ­<br />

m alle p u o lelle tah a n sa , voi<br />

b ru m m a aja k in tu n te a ty y d y ty s ­<br />

tä o m an ä ä n e n sä ih a n u u d e sta<br />

k u u n te le m a lla s itä p arin sen tin<br />

p ä ä stä . S isään h e n g ity s s u o rite ­<br />

ta a n tä s s ä k in tap a u k s e s sa edelläse<br />

lo ste tu lla ta v a lla reilu sti<br />

h a u k k a am a lla , sillä jo s tu rv a u ­<br />

d u tta isiin p e lk ä s tä ä n sieraim iin ,<br />

ei k o k o to im itu s k u u lu isi m in ­<br />

n e k ä än ja s a a tta is i n ä y ttä ä s iltä<br />

k u in lau la ja ei olisi k o k o to u ­<br />

h u ssa m u k a n a lain k a a n . S y rjäsilm<br />

äy s n a a p u re ih in o so itta a ,<br />

e ttä k u k in to d ella n a u ttii ty y ­<br />

listä ä n .<br />

e d ellä o n te h ty p o im in to ja<br />

h y v istä o h je ista m ie sk u o ro ­<br />

lau lu ssa k ä y te ttä v is tä e s ity s k e i­<br />

n o ista , m u tta e p äilen, e ttä m i­<br />

n u n on k ä s ite tty p istä n e e n ne<br />

sam o in k u in e rä ä t m u u tk in se i­<br />

k a t v a lm iik si y lö sa la isin . Y ksi<br />

o h je on v ielä to d ella p a n e m a tta<br />

p ä ä la e lle e n ja se on täm ä: ” E n ­<br />

n e n k u in a s e tu t k u u lija k u n ta si<br />

e te e n ju lista m a a n ta ite e n p y h ä ä<br />

e v a n k eliu m ia , m u ista ru k o illa ja<br />

aja te lla : K a ik k iv a ltia s, luo m i­<br />

n u u n p y h ä h e n k e si, jo tta la u lu ­<br />

ni k a ik u isi to tise n a ja v a k u u tta ­<br />

v a n a ” . T ä m ä o n tie ty sti kovin<br />

k a u n isti ja jalo a se k ä so p in ee<br />

k aik ille, v a ik k a p a k u o ro la u lajillekin<br />

, m u tta syy, m ik si m in ä<br />

K A R L O S K A R M A L M<br />

S u o m e n ku u ro jen o p etu k se n p eru s­<br />

taja ja e n sim m ä in e n o p etta ja 12. 2.<br />

1826— 8. 6. 1863.<br />

T ä ysin k u u ro m ykkä M a lm p eru s­<br />

ti jo v. 1846 ko tiin sa P orvooseen<br />

e n sim m ä in e n kuurojenkoulun. H än<br />

m u u tti T urkuun, jo ssa to im i aluksi<br />

ainoana o p etta ja n a en sim m ä isessä<br />

valtion tukeen n o ja u tu va ssa ko u ­<br />

lu ssa , jo ka 20. 1. 1860 a lo itti to im in ­<br />

tansa A g rico la n ka tu l:s s ä . H änen<br />

toim iaikansa k e sti n. 3V2 vuotta<br />

ku o le m a a n saakka. K uurojen Y stä ­<br />

vä in liitto jä rje sti ku o lin p ä ivä n ä 8.<br />

6. 100-vu o tism u isto ju h la n Turun<br />

K uurojentalossa ja su o ritti kunniak<br />

ä y n n in K arl O skar M a lm in h audalla<br />

T urun vanhalla hauta u s­<br />

m aalla.<br />

tälle o h jeelle su o n m a in itu n la i­<br />

sen k e ik a u sa sen n o n on se, e ttä<br />

m in ä k o u lu p o ik a n a olin e rä ä n<br />

tu n n e tu n la u la ja tta re n k o n s e r­<br />

tis s a eik ä m ik ä ä n v iita n n u t siihen,<br />

e ttä p y h ä ä h e n k e ä olisi<br />

a v u k si p y y d e tty ta i e ttä ru k o u s<br />

olisi tu llu t k u u llu k si. L a u la ja ta r<br />

n im ittä in o so itti p ip p u rin m o ista<br />

ty y ty m ä ttö m y y ttä s ä e s tä jä ä n s ä<br />

k o h taa n ja ajoi h ä n e t pois fly y ­<br />

g elin ä ä re s tä se k ä säesti itse<br />

lo p p u o san k o n s e rttia . K uorola<br />

u la ja t lie n e v ä t k u ite n k in tä l­<br />

la is e sta u lk o k u lla isu u d e sta v a ­<br />

p a a t, n iin e ttä o h je tä llä k o h ­<br />

d alla s a an e e jä ä d ä ja tk u v a s ti<br />

o lem aan y lö salaisin . — M iesk<br />

u o ro la u lu ja tk u u e d elleen vaihtele<br />

v in m e n e sty k sin ä ä n e n m u o ­<br />

d o s tu k s e s s a a n ta i s iitä h u o lim<br />

a tta se k ä e n tisin m en etelm in<br />

niin h y v in su u n m u o to ih in kuin<br />

m u ih in k in e s ity sk ein o ih in n ä h ­<br />

den. S a k a ri Lehtonen<br />

EINO LAITAKARI:<br />

LÄNSISUOMALAISISTA<br />

SOTILASPERINTEISTÄ<br />

16 p ä iv ä n ä h e lm ik u u ta v u o n n a 1626 k u n in g as K u sta a II A ad o lf<br />

alle k irjo itti sen k ä sk y k irje e n , m illä m m . m ä ä rä ttiin<br />

p e ru s te tta v ik s i<br />

ne jalk a v ä k iry k m e n tit, jo tk a 1600-luvun lo p p u v u o sik y m m e n iltä lä h ­<br />

tien k a n to iv a t nim iä K u n in k aallin en P o rin R y k m e n tti ja K u n in k a a l­<br />

linen T u ru n R y k m entti.<br />

P e ru sta m isk ä sk y ssään k u n in g as oli e d e lly ttä n y t P o rin R y k m e n ­<br />

tin k o o tta v a k si y k sin o m aan S a tak u n n a n<br />

a lu e e lta ja s a ta k u n ta la is e t<br />

m u o d o stiv a tk in a in a p ääo san täm ä n jo u k k o -o sasto n m ie h istö stä ,<br />

m u tta vv. 1626— 1694 ja vv. 1791— 1810 p alveli h e id ä n rin n a lla a n<br />

h u o m attav a m äärä eräid en V arsin ais-S u o m en p itä jie n m iehiä. K a u t­<br />

ta aik o jen oli Porin R y k m en tin p ä ä lly stö ssä ja a lip ä ä lly stö ssä v a rsin<br />

paljon v arsin ais-su o m alaisia.<br />

T u ru n R y k m en tti sai alun alk aen m iehistö<br />

n sä V arsin ais-S u o m en a lu e e lta ja tällaise n a<br />

p ysyi tila n n e k o k o jo u k k o -o sasto n o lem assao<br />

lo n aja n v ä h ä isiä p o ik k eu k sia lu k u u n o tta m a t­<br />

ta.<br />

L ähes 200-v u o tisen o lem assaolo n sa aik an a<br />

o sa llistu iv a t n äm ä L änsi-S uom en jalk av äen<br />

jo u k k o -o sa sto t m iltei k a ik k iin R u o tsi— S uom<br />

en k ä y m iin so tiin k u n n o sta u tu e n m onissa<br />

a n k a ris sa taiste lu issa sek ä k o tim a an k a m a ra a<br />

p u o lu sta e ssa a n e ttä ulk o m aid en so takentillä.<br />

L e h teilk ääm m e ly h y esti n äid en joukkoo<br />

sa sto je n so ta h isto ria a m m e p iirtä m iä kuvia.<br />

P u o lan so d a ssa vuosin a 1626— 1629 oli turkulais-<br />

ja p o rila iso sa sto ja m u k an a W eikselin<br />

v a rre lla M ew en lu o n a sek ä B ranitza-joella.<br />

T h o rn ’in (puol. T orun) lin n o itu k sen v a lta u s­<br />

y rity k s e s s ä k u n n o sta u tu i A rvid W itten b erg in<br />

p o rilaisk o m p p an ia.<br />

3 0 -v u o tisen so d an h u o m atu im p iin lu e tta ­<br />

v a ssa L eipzigin tais te lu s sa v. 1642 Porin R y k ­<br />

m en tin k e n ttä p a ta ljo o n a a (400 m iestä) n ä y t­<br />

tä ä k u u lu n een siih en isk u ry h m ään , jo k a h y ö k ­<br />

k ä y k sellään k e isa rilliste n v a sen ta siv u staa<br />

v a s ta a n v a ik u tti ra tk a ise v a sti lo istav an voito n<br />

s a a v u ttam ise e n . M yös v. 1645 k ä y ty y n Jank<br />

a u n eli T aborin taiste lu u n , jo k a av asi R uotsi-<br />

Suom en aseilla tie n W ien in porteille, o sallistu<br />

i o sasto Porin R y k m e n tistä 1. taistelu p o r-<br />

ta a n äärim m ä ise llä o ik ealla siivellä. N iinhyvin<br />

T u ru n kuin Porin R y k m en tin k in p ä ä o sa oli sijo<br />

ite ttu n a so ta to im ie n tu k ia lu ee n v a ru sk u n ta -<br />

jo ukoiksi.<br />

K aarle X K u sta an so tie n a ik a n a p u o lu stiv<br />

a t tu rk u la is e t ja p o rila ise t Itä m ere n m a id e n<br />

k au p u n k ilin n o itu k sia ; e rä s P o rin R y k m e n tin<br />

p a ta ljo o n a p u o lu sti R iik aa v. 1656.<br />

Itä -P re u ssin re tk e llä vv. 1678— 1679 oli<br />

m u k an a sek ä T u ru n R y k m e n tistä m u o d o ste ttu<br />

tu rk u la is p rik a a ti (400 m ie stä ) e ttä P o rin R y k ­<br />

m e n tistä k o k o o n p a n tu p o rila isp rik a a ti (400<br />

m iestä). T ällä re tk e llä T e ltz e n lu o n a K u u rin ­<br />

m aa lla sy n ty n e e ssä ta is te lu s sa p o rila is p rik a a ­<br />

ti m u rsi v ah v an p u o lala ise n ra tsu v ä k ijo u k o n<br />

h u rja n ry n n ä k ö n v a rm a lla ja te h o k k a a lla tu ­<br />

lellaan, n äin o so itta e n h u o m a tta v a a a seid e n<br />

k ä s itte ly ta ito a ja jä rk k y m ä tö n tä tu lik u ria .<br />

S u u re ssa P o h jan so d a ssa oli tu rk u la is ia ja<br />

po rila isia m u k an a m m . N arv an , G e m a u e rth o<br />

f in, L esn an ja P u lta v a n ta iste lu issa . N ev ajo en<br />

y lim en o ssa (30. 8. 1708) m u o d o stiv a t tu rk u ­<br />

laise t ja p o rila ise t a rm e ija n e tu o s a s to n , jo k a<br />

m u k an a k u lje te tu illa p o n tto o n e illa y litti joen<br />

ja v a lta si v a sta ran n a n .<br />

L esn an ta is te lu s sa (29. 9. 1708) P o rin R y k ­<br />

m en tin rip eä, te rä a se in su o ritta m a v a s ta isk u<br />

e h k äisi L e w e n h a u p tin a rm e ija n tu h o n .<br />

D e sn a -v irra n v ä k iv a lta is e s s a y lity k se s s ä<br />

(2. 11. 1708) oli P o rin R y k m e n tti e tu jo u k o n<br />

e tu o s a s to n a sa ad e n k u n in k a a n sa silm ien a lla<br />

o so itta a k u n to aan .<br />

Iso n k y rö n ta is te lu s sa (19. 2. 1714) seisoi-

v a t m o le m m a t L än si-S u o m e n ja lk a v ä e n jo u k ­<br />

k o -o sa s to t S u o m e n a rm e ija n ta iste lu m u o d o s-<br />

te lm a n ä ä rim m ä is illä siiv illä; v a sem m alla P o ­<br />

rin R y k m e n tti ja o ik e a lla T u ru n R y k m e n tti.<br />

V a s e m p a a n siip e e n k o h d istu i y liv o im a iste n<br />

v ih o llis jo u k k o je n ra s k a in p ain e. — P o rila iste n ,<br />

tu rk u la is te n ja m u id e n S u o m e n m ie s te n tä s s ä<br />

P o h jo la n T h e rm o p y le e s s ä o s o itta m a u sk o llisu<br />

u s k u o le m a a n a s ti k u u lu u jä rk y ttä v im p iin<br />

h e n k ilö k o h ta is e n u rh o o llisu u d e n n ä y tö k siin<br />

m a a m m e s o ta h is to ria s s a .<br />

K u s ta a III s o d a ss a 1788— 1790 liitty iv ä t<br />

p o rila is te n v o ito n s e p p e le e s e e n n im e t P o rrassalm<br />

i ja P a rk u m ä k i.<br />

V u o sie n 1808— 1809 S u o m e n so d a ssa P y ­<br />

h ä jo e lla (16. 4. 1808) o s o itti T u ru n P rik a a ti (1.<br />

P rik a a ti) k u n to a a n m e n e ttä e n m m . u rh ea n ja<br />

p id e ty n T u ru n R y k m e n tin k o m e n ta ja n e v e rsti<br />

H e rm a n F le m in g in k u o le tta v a s ti h a a v o ittu ­<br />

n een a.<br />

S iik a jo e lla (18. 4. 1808) p o rila isten sitk e ä<br />

v iiv y ty s ta is te lu te k i m ah d o llise k si v o ito lliseen<br />

v a s ta h y ö k k ä y k s e e n ry h ty m ise n , jo ssa T u ru n<br />

R y k m e n tin m ie h e t p u o le s ta a n k u n n o s ta u tu i­<br />

v a t, m u rta u tu e n e n sim m ä isin ä v ih o llisen k e s­<br />

k u s ta a n .<br />

L a p u a lla (14. 7. 1808) ra tk a is i ta is te lu n v o i­<br />

to k s i P o rin P rik a a tin h u rja ry n n ä k k ö Isoonk<br />

y lä ä n .<br />

K a u h a jo ella (10. 8. 1808) p o rila ise t, von<br />

D ö b e ln in ta ita v a s ti jo h ta m in a , s a iv a t k au n iin<br />

v o ito n k e n ra a li Se p elev in jo h ta m a s ta u rh e a s ­<br />

ta v ih o llise sta .<br />

R u o n an ja S alm en k o v issa r a tk a is u ta is te ­<br />

lu issa sy k sy llä 1808 k u n n o s ta u tu i T u ru n R y k ­<br />

m e n tti o s o itta e n ro h k e u tta ja ta is te lu k u n to a ,<br />

jo n k a v e rro ille v ain h a rv a t tä m ä n so d a n s a a ­<br />

v u tu k s e t k o h o a v a t.<br />

J a vihdoin: J u u tta a lla a v a siv a t p o rila iste n<br />

p istim e t p e rä ä n ty m is tie n S u o m en p ä ä a rm e ija n<br />

joukoille.<br />

M ikä o n o llu t se v o im a, jo k a on v ie n y t n äm ä<br />

L änsi-S u o m en ” k u n in k a a llis e t” jo u k k o -o sa sto t<br />

n iid en s o tila a llisesti m erk ittä v iin s a a v u tu k ­<br />

siin? — O n ilm e istä , e ttä S a ta k u n n a n ja V arsin<br />

ais-S u o m en m ie h istä k o o s tu n u t jo u k k o -<br />

o sa sto je n s o tila sa in e s on o llu t m itä p arh ain .<br />

Y h tä selv ää on, e ttä ry k m e n ttie n k o m en ta ja t,<br />

u p s e e rit ja a liu p se e rit o v a t o lleet te h tä v ä n sä<br />

tasalla.<br />

K u n in k aallisen P o rin R y k m e n ttiin n äh d en<br />

o n jälk ip o lv ille jä ä n y t se lv im m ä t to d is te e t ja ­<br />

lo sta jo u k k o -o sa sto ssa v a llin n e e sta so tu rih en -<br />

g e stä . V uosien 1808— 1809 so d a ssa P o rin R y k ­<br />

m en tin k o m p p an ia n p ä ällik k ö n ä to im in u t k a p ­<br />

teeni K aarle A ad o lf B rakel k irjo itta a m u istiin<br />

p a n o issa an : ” E p äilen e tte i y h d e ssä k ä ä n<br />

m a a k u n ta ry k m e n tis sä ta id e ttu so tila a llisia<br />

h a rjo itu k sia p arem m in , eik ä p a lv e lu sk u ri o llu t<br />

tin k im ä ttö m ä m p i k uin P o rin R y k m e n tis sä ” —<br />

ja h än ja tk a a : ”R y k m e n tin h enki oli k u ite n ­<br />

k in sen to d ellin e n ansio ; enim m in p e lä ttiin to-<br />

K u va ssa m m e e siin ty y n eljä n a ikakauden porilainen. V asem m alta lu kien hakkapeliitta, karoliini, k u s ta v i­<br />

lainen ja S u o m e n sodan porilainen.<br />

TURKU-SEURAN<br />

RETKEILYT<br />

SUOSITTUJA<br />

T u rk u -se u ra n retk eily jao s-<br />

to n n im issä jä rje s te tty ih in perjan<br />

ta i-v a e llu k siin tä n ä k ev ään ä<br />

o sa llis tu iv a t tu rk u la is e t ru n saslu<br />

k u isasti. E sittelijö in ä to im iv at<br />

a s ia n tu n tija t sa iv a t ilokseen<br />

h a v a ita , e ttä h e itä k iito llisin a ja<br />

k iin n o stu n e in a k u u n n eltiin . E n­<br />

sim m ä ise n ä ilta n a 26. 4. tu tu s ­<br />

tu ttiin A u rajo en itä p u o len m uisto<br />

m e rk k eih in . U u d en k u n n iajä ­<br />

senem m e W ä in ö A alto sen lu o ­<br />

m u k sista k e rto i taiteilija O sm o<br />

Laine A lek sis K iven, Paavo<br />

N u rm en ja T u ru n lilja-p atsailla<br />

ja fil.m aist. T oivo T. Rinne<br />

selo sti tu o m io k irk o n läh eisy y ­<br />

d e ssä olev ia, k e s k itty e n e rity i­<br />

sesti v an h im p ain m u is to p a ts a s ­<br />

ten — H. G. P o rth a n in ja P ie ta<br />

ri B rahen — ta rk a s te lu u n .<br />

Pari v iik k o a m yöhem m in k u l­<br />

jetti jo u k k o a fil.m aist. E rik<br />

B e r g h esite lle n jo en län tise n<br />

puolen v e isto k sia . T aid em u seo n<br />

ed u sta lla olevien E km an- ja<br />

W e sterh o lm -h erm ien (W äinö<br />

A alto sen en sim m ä iste n T urunv<br />

e isto ste n ) ja Ju ssi M änty sen<br />

J o u ts e n te n lu o ta s iirry ttiin Puolalan<br />

k an sak o u lu n sein äm älle<br />

sijo ite tu n Ju ssi V ik aisen S isällä<br />

ja u lk o n a — reliefiry h m än<br />

k a u tta W äin ö A alto sen Y stä ­<br />

v y y s-p a tsaalle K o n se rttita lo n<br />

ed u sta lle ja Viljo M äk isen m o­<br />

d e rn in P oika läh teellä-lu o m u k -<br />

sen ääre lle s e u ra k u n ta ta lo n luo.<br />

K un oli h e tk in e n v iiv ä h d e tty<br />

E rik Ju lin in m u isto m erk illä<br />

E erik in k ad u n v a rre lla ja k irja s ­<br />

to ta lo n su ih k u k aiv o n luona,<br />

p ä ä te ttiin e sitte ly M artin sillan<br />

korv alla, jo ssa tu tu s tu ttiin R aimo<br />

U tria ise n T a lv im e re n k u lu n<br />

m u isto m e rk k iin . — M olem p in a<br />

ilto in a e s itte lijä t v iitta s iv a t<br />

m yös niih in k u v a n v e isto k siin ,<br />

jo ih in a s ti ei k ie rro s ta u lo te ttu .<br />

V ä lip e rja n ta in a te h tiin m atk a<br />

v a n h alle h a u ta u sm a a lle , jo ssa<br />

reh to ri A a rre H e l a n d e r e sitelm<br />

öi h a u ta u s m a a n h isto ria s ta<br />

ja k e rto ili m o n ista h en k ilö istä ,<br />

jo tk a o v a t s a a n e e t lep o sija n sa<br />

tä llä v a n h im m alla o salla. N eljäs<br />

ja v iim ein en k o h d e oli 17. 5. T u ­<br />

ru n k irja sto ta lo , jo k a k a u p u n g in<br />

k irja sto la ito k se n viim e ta lv e n a<br />

v ie te tty je n 100-v u o tisju h lien<br />

v u o k si o n s a a n u t s is ä o s ilta a n<br />

o n n istu n e e n sa n e e ra u k sen . E s ittely<br />

n su o ritti k irja sto n h o ita ja<br />

fil.m aist. M a rja tta H e is k a n e n<br />

ja liitty i tä m ä v iim e ilta ­<br />

k in m u isto m e rk k ite e m a a n s ik ä ­<br />

li, e ttä k irja sto ta lo n lah jo itta ja n<br />

F red ric von R e ttig in p iirte e t<br />

sa m a lla n ä h tiin v a sk e e n v a le t­<br />

tu n a k irja sto n s u u re s s a salissa.<br />

v e rie n a rv o ste lu a ja h eid än h y v äk sy m isen sä<br />

oli tä rk e ä m p i k u in k e n e n k ää n m uun. T äm ä<br />

s a a tto i jo sk u s jo h ta a u h k a ro h k e u te en , m u tta<br />

ei k o sk a a n a lh aisiin tek o ih in ” .<br />

K u n itse n ä ise n S uom en a rm eijan ensi jä r ­<br />

je s te ly v. 1919 sa a tiin p ä ätö k seen, lankesi<br />

lu o n n o sta a n , e ttä sata k u n tala is-v a rsin aissu o -<br />

m alain en a sev e lv o llisu u sry k m e n tti sai esiisie<br />

n sä jo u k k o -o sa sto n nim en. K unin k aallisen<br />

P o rin R y k m e n tin lipun k a lta in e n oli se lippu,<br />

jo n k a R y k m e n tti S a tak u n n a n n a iste n lah jan a<br />

sai v a s ta a n o tta a v. 1919, lipun to isella puolella<br />

oli k irja iltu S a tak u n n a n , to iselle V arsinais-S<br />

u o m en v aak u n a; v u o siju h lapäiv äksi v a ­<br />

k iin n u te ttiin K u n in k aallisen Porin R y k m en tin<br />

p e ru sta m isk ä sk y n päivä.<br />

T äm ä P o rin R y k m entti toim i ja v aik u tti<br />

viim e so tiem m e sy tty m ise e n a sti — siis yli 20<br />

v u o tta . K oko o lem assao lo n sa aja n oli ry k ­<br />

m en tti arm e ija n e tu riv in joukko-o sasto ; e rik<br />

o ise sti se k u n n o sta u tu i am p u m ataid o llaan<br />

v o itta e n 7 k e rta a n.k. P aro lan kilven, joukkoo<br />

sa sto je n v ä lise n am p u m ak ierto p alk in n o n . P o­<br />

rin R y k m e n tin k u n to o n v a ik u ttiv a t h u o m atta ­<br />

v a lla ta v a lla sen k o m en ta jin a a n sio k k a a sti<br />

to im in e e t H ugo V ik to r Ö sterm an (sittem m in<br />

so ta v ä e n p äällik k ö ja k en ra a lik u n ta m m e ensim<br />

m äisiä), Jo h a n V ik to r A raju u ri (sittem m in<br />

k e n ra a lim a ju ri) ja W äin ö P olttila.<br />

P o rin R y k m en tin m u o d o stam a suojajoukk<br />

o p a ta ljo o n a — P o rin p a ta ljo o n a k si s itä k u t­<br />

s u ttiin — o sa llistu i m aju ri L auri R u o tsalo n<br />

jo h ta m an a talv iso ta a n ; p e rä ä n a n ta m a tto m a sti<br />

ja s itk e ä sti ta iste lle n se n o u d a tti k u n n iak k a ita<br />

p o rila isp e rin te itä a n ta e n kovia isk u ja vih o lliselle<br />

M u o laanjärv en ra n n a lla . T alin— N ä ä tä lä n<br />

lin jalla ja V ilajoella. T u h a n n e t ry k m e n tin k a s ­<br />

v a tit, u p se erit, a liu p s e e rit ja so ta m ie h e t o ttiv<br />

a t o sa a viim e so tiim m e to te lle n m aan lak ien<br />

ja sy d äm en k ä sk y jä . S a d a t e n tis e t p o rila is e t<br />

u h ra s iv a t tä llö in h e n k e n sä m aan v a p a u d e n<br />

sä ily ttä m isek si. K u o le tta v a sti h a a v o ittu i m yös<br />

P o rin R y k m e n tin v iim ein en k o m e n ta ja e v e rsti<br />

W äin ö P o lttila.<br />

M o n et e n tis e t p o rila isu p se e rit k o h o siv a t<br />

so tie n a ik a n a h u o m attav iin a sem iin ja to im i­<br />

v a t p u o lu stu sta iste lu ssa m m e h y v in k in v a s ­<br />

tu u n ala isilla p aikoilla.<br />

E rik o isen h u o m a tta v a o n o llu t m y ö s P o rin<br />

R y k m en tin k a n ta -a liu p seerie n p a n o s n iin ta l­<br />

vi- k u in .ja tk o so d a ssa k in . U se a t ry k m e n tin<br />

e n tis e t k a n ta -a liu p s e e rit s a a v u ttiv a t k a p te e n in<br />

a rv o n ja to im iv a t m e n e sty k se llä k o m p p a n ia n ­<br />

p ä ä llik k ö in ä k o v issa ta iste lu issa .<br />

K un viim e so tiem m e jälk e e n p u o lu stu s la i­<br />

to k se ssam m e jällee n v o itiin p a la ta jo u k k o -<br />

o sa sto je n v an h o ih in h isto ria llisiin n im ity k siin ,<br />

tu li sillo in en 3. P rik a a ti — m ie h istö ltä ä n sata<br />

k u n ta la is-v a rsin a issu o m a la in e n — 1. p ä iv ä s ­<br />

tä ta m m ik u u ta v. 1957 k a n ta m a a n n im e ä P o ­<br />

rin P rik a a ti. Sen lip p u p o h ja u tu u v a n h o je n<br />

p o rila islip p u jen m alleih in , sen k u n n ia m a rs s in a<br />

o n v u o sien 1919— 1939 P o rin R y k m e n tin k u n ­<br />

n iam a rssi ja v a a litta v a n a a n on sillä e d e ltä jä -<br />

ry k m e n ttin s ä k u n n ia k k a a t p e rin te e t, jo tk a<br />

halk i v u o sisato je n o v a t eri p o rila isp o lv ia e lä h ­<br />

d y ttä n e e t ja jo ita s e u ra te n n e o v a t s a a v u tta ­<br />

n e e t k o tim a a k u n tie n ja k o k o S u o m en a rv o n a n ­<br />

n o n ty ö ssä ä n ja ta is te lu is s a a n m aan o n n e n ja<br />

v a p a u d en h y v äksi.

Katariinanlaakso<br />

Turun luonnon erikoispiirteenä<br />

voidaan pitää sitä suhteellista<br />

eteläisyyden tuntua, joka lounaasta<br />

tunkeutuu Turun saariston läpi<br />

kohden mannerta. Ruissalo on tämän<br />

piirteen tunnettu edustaja<br />

etenkin luonnontutkijain piirissä.<br />

Jos tätä eteläisyyttä luonnehditaan<br />

tammen ja sen seuralaisilmiöiden<br />

mukaan, ulottuu vyöhyke<br />

vain muutaman kilom etrin Turun<br />

keskustasta sisämaahan päin —<br />

jopa niin jyrkästi, että viimeinen<br />

kunnon tammivyöhykkeen ” maisemallinen”<br />

kohde on Turun Kuninkaanojalla!<br />

Tam m ivyöhykkeen raja<br />

sisämaahan päin on eräs kaikkein<br />

selvimpiä elävän luonnon<br />

rajoja Suomen maassa. Tamimivyöhyfke<br />

kuvastuu Varsinais-Suomen<br />

rannikkopiitäjien kylämaisemassa,<br />

jolle pyöreälattva tammivanhus m o­<br />

nin paikoin antaa erikoisen ja arvokkaan<br />

leiman. Se ilmenee m yös<br />

sää'tilaStossa, joka osoittaa rannikkovyöhykkeen<br />

poikkeavan läheisestä<br />

sisämaasta jotenkin jyrkästi.<br />

Se näkyy lentokoneesta katsottuna<br />

hankien su laam isaikoihin tummana,<br />

rantaa päärmäävänä reunuksena,<br />

joka samalla osoittaa ensimmäisten<br />

kevätkukkien paikan.<br />

Tällä kapealla kaistaleella sijaitsevat<br />

Ruissalon lisäksi sellaiset<br />

Suomen hienoudet kuin Muhkurin<br />

A rtukaisten, Pernon, Metsäkylän<br />

Karpanm äen ja T uorlan tam mis-<br />

—Turun luonnon helmi<br />

Prof. Paavo Kallio<br />

tot.<br />

Tähän ryhmään monessa suhteessa<br />

ensimmäisenä kuuluu myös<br />

Katariinanlaakso, joka tavallaan<br />

on jäänyt Ruissalon varjoon sekä<br />

Suomen luonnontieteilijäin että<br />

turkulaisten keskuudessa. On m o­<br />

nia turkulaisia, ikänsä täällä eläneitä,<br />

jotka eivät tiedä; missä Katariinanlaakso<br />

sijaitsee.<br />

Peruskartassa on Littoisten lehden<br />

vasemmassa alakulmassa m erkitty<br />

Rauvolan lahti ja sen pohjoisrannalla<br />

lukee Katariinanlaakso.<br />

Sinne johtaa tie Ilpoisten bussin<br />

päätepysäkin luota, josta kiemurteleva<br />

peltotie lähtee vaikeasti<br />

alkuunpääsevänä sillinhajiuisen<br />

talouspihan läpi kohden rantaa.<br />

Kaitariinanlaakson nimi tarkoittanee<br />

alunperin kartassa Maijalaksi<br />

merkityn talon sijaintipaikkaa.<br />

Se on kaunis itä-länsisuuntainen<br />

suurta tammea ja koivua kasvava<br />

suojainen laakso, jonka vertaista<br />

asuinpaikkaa kevätkesän kauniimman<br />

kukinnan aikaan ei löyd y lähimailta.<br />

Tämän laakson pohjoispuolella<br />

on ” Kuusimäkeen” rajoittuva toinen,<br />

useissa kartoissa myös Katariinanlaaksoksi<br />

m erfdtty laakso,<br />

jonka rinteen päässä kaunista polkua<br />

pääsee kävelemään yksityisalueen<br />

piikkilanka-aidalle asti.<br />

Katariinanlaaksolla on vieläkin<br />

väljempi merfdtys. Se tarkoittaa<br />

mm. kasvitieteilijöiden keskuudessa<br />

Ispoisten kartanon ja Rauvolan<br />

lahden aluetta aina Vauramäkeen<br />

(Laukkamäkeen) asti idässä. Näin<br />

yleistetyssä m ielessä alue sisältää<br />

varsinaissuomalaisen maisemapiirteen<br />

kaikki tyypilliset ainekset:<br />

Savipeltojen vihreydestä nousevat<br />

kallioiset mäet, joiden kuivia ja<br />

moreeniköyhiä lakia veThoo männikkö<br />

ja tuoreempia rinteitä kuusikko,<br />

mutta etenkin etelärinteen<br />

allia on vaaleampaa lehtomaista<br />

väriä, pikku ketoja ja peltojen äären<br />

pientareita sekä tiheätä pensaikkoreunusta.<br />

Mainion yleiskuvan alueesta saa<br />

Ilpoisten kylän pohjoispuolisilta<br />

kallioilta, jotka nousevat aina<br />

50:een metriin asti. Vielä kauniimpi<br />

maiisema avautuu kuitenkin katselijan<br />

eteen Kuusimäen pisteestä<br />

34.0.<br />

Vaikka ei sinne juuri näy Turkua<br />

eikä Tuomiokirk k oa, on se<br />

erittäin turkulainen (vaikka olisikin<br />

turkulaisten harvoin näkemä)<br />

näkymä sisäsaariston reunalla.<br />

Voitaisiin väittää tätä näkymää<br />

erääksi kaikkein tyypiilisimmäksi<br />

tammivyöhykkeen maisemakuvaksi,<br />

joka vetää vertoja mille Suomen<br />

kauniista maisemasta tahansa.<br />

Katariinanlaaksossa on säilynyt<br />

joitakin komeitakin tammia. Suurimmat<br />

ovat ympärysmitaltaan<br />

2,5— 3 metrin välillä, mikä ei tosin<br />

merkitse vielä Suomen ennätystä.<br />

Puumaisia tammia on alueella viidettäsataa<br />

ja nuorennostakin on<br />

k ok o lailla. Lehmuksia kasvaa alueella<br />

vähemmän. N e ovatkin etenkin<br />

pisteen 9.66 alueella karkeita<br />

puita, joiden latvat nousevat tammen<br />

latvojen yli, muitta rungon<br />

ympärysmitta jää 1,5 metrin alle.<br />

Kuten kaikkialla Varsinais-Suo messa<br />

seuraa täälläkin pähkinä uskollisesti<br />

tammea muodostaen etenkin<br />

etelärinteille tiheitä pensastoja.<br />

Jalavat ja saamet, joita tavataan<br />

jokseenkin niukasti, edustavat ilmeisesti<br />

ihmisen välitöntä vaikutusta.<br />

Paljoa luonteenomaisemmin<br />

alueen luontoa kuvaavat muutamin<br />

paikoin kasvava tuhkapensas ja<br />

kivikkoisten rinteiden taikinamar-<br />

ja.<br />

Katariinanlaakson luonnon piirteissä<br />

näkyy kuitenkin kaikkialla<br />

ihmisen vaikutuksen pitkäaikaisuus.<br />

Ihminen ja luonto ovat sen<br />

yhdessä tehneet. Eräs mielenkiintoisimpia<br />

piirteitä on taimimivyöhykettä<br />

kaikkialla seuraava, tavallisesti<br />

alaltaan vähäinen ja maisemallisesti<br />

huomaamaton eteläinen<br />

ketotyyppi, jonka kasviston piirteet<br />

ovat hyvin erikoiset. Juuri<br />

näillä kedoilla saavuttavat useat<br />

eteläisimmfstä kasvilajeistamme levinneisyytensä<br />

äärirajan. Kun haluamme<br />

löytää parhaan tunnetuin<br />

esimerkin tällaisen kedon kasvirikkaudesta,<br />

kirjallisuutemme mainitsee<br />

Katariinanlaakson. Siellä<br />

kasvaa suppealla alalla mm. kevätsara,<br />

mäkikaura, ahdekaura, heinäkaura,<br />

räpelö, ketopiippo, mäkileinikki,<br />

vuoriapila, sikoangervo,<br />

hirvenputlki ja soikkoratamo. Erikoista<br />

on, että useat näistä lajeista<br />

kokonaan puuttuvat Ruissalostakin.<br />

Kukkakasvit eivät kuitenkaan<br />

ole ainoat kasvit, jotka kuvastavat<br />

alueen eteläistä luonnetta. Sienten<br />

ja muiden ” alempien kasvien” joukossa<br />

on ehkä vieläkin parempia<br />

ilmaisijoita.<br />

Vuonna 1859 Suomen kaikkien<br />

aikojen suurin sienitieteilijä P. A.<br />

Karsten siirsi lukuisten eteläisten<br />

sienilajien levinnäiSyyden tunnetun<br />

pohjoisrajan Ruissaloon. Jos Karsten<br />

olisi käynyt Katariinanlaaksossa,<br />

olisi hän luetteloissaan maininnut<br />

eräittä lajeja merkinnällä: ” Rarissimus,<br />

Katariinanlaakso” (erittäin<br />

harvinainen, tavattu Katariinalaaksossa).<br />

On erikoista, että<br />

useat eteläiset sienilajit kerääntyvät<br />

juuri noille samoille, yhteensä<br />

vain muutaman aarin suuruisille<br />

kukkaskedoille. Näistä erikoisuuksista<br />

mainittakoon pari punaisella<br />

värillä huomiota herättävää tattilajia<br />

nimittäin veri- ja tulitatit sekä<br />

eräs herkkutatin vaalea, vain<br />

tammikoissa kasvava muoto.<br />

Mikä on se tekijä, joka panee<br />

niin monen lajin löytymään ehkä<br />

ainoan manneresiintymänsä samalla<br />

pikku kedolla? Vaikka asiaa ei<br />

olekaan lopullisesti ratkaistu, on<br />

ilmaston ja paikallisen maaperän<br />

tarkan analysoinnin ja paikan historian<br />

annettava tähän joskus vastaus.<br />

Katariinanlaakson nimi liittyy<br />

ilmeisesti Katariina Jagellonican,<br />

Juhana III:n puolison nimeen ja<br />

siten 1500-Iukuun. Oli taustana<br />

Olevalla ” prinsessatarinalla” ja Katariiinanlaaksolla<br />

sekä sinne vievän<br />

tien varrella olevalla laakealla<br />

” Katariinankivellä” pitkäoksaisen<br />

tammen alla mikä historiallinen<br />

yhteys tahansa, voidaan kuitenkin<br />

katsoa, että eräällä tavalla ollaan<br />

tekemisissä Turun luonnonsuojelun<br />

historian kanssa.<br />

Ruissalon, Katariinanlaakson ja<br />

ehkä monien muidenkin Varsinais-<br />

Suomen tammien säilyminen nykyaikaan<br />

johtuu monesta eri tekijäin<br />

yhteensattumista. On ilmeistä, että<br />

eräs tekijä liittyy Katariinaan,<br />

joka Puolasta toi tullessaan olois-<br />

Karttakuva, josta selviää Katariinanlaakson<br />

sijainti.<br />

samme uuden ja suurellisen metsästyspä<br />

stoharrastuksen. Tällöin<br />

rauhoitettiin linnanherrojen rauhoitusalueihin<br />

eräitä Turun lähimpiä<br />

sopivia alueita, ja ainakin Ruissaloon<br />

tuotettiin tällöin ” saksanhirviä”<br />

. Kun sittemmin valtio tarvitsi<br />

laivan rakennuspuuksi tammea,<br />

tuli tammesta valtion puu, joka<br />

säilyi ainakin siellä, missä valvonta<br />

olj tiukka. Toisaalta tammesta<br />

tuli helposti talonpojan maalla kasvava<br />

valtion kiristyksen symboli,<br />

jonka ” myrskyt” tavallista herkemmin<br />

kaatoivat.<br />

Historian kirjavien vaiheiden jälkeen<br />

on Turun luonnosta säilynyt<br />

jotakin hyvin tyypillistä, arvokasta<br />

ja kaunista. On onni, että se on<br />

säilynyt aikaan, jolloin tällaisten<br />

luonnonkohteiden merkitys suurkaupungin<br />

viihtyisyydelle jatkuvasti<br />

lisääntyy ja saa yleisemmän hyväksynnän.<br />

Kun Turku suunnittelee tämän<br />

alueen käyttöä kaupungin luontaisena<br />

puistona, johtaa se pakosta<br />

jonkinlaisen suojamuodon etsimiseen.<br />

Tällöin joudutaan ratkaisemaan<br />

m yös se näennäinen ristiriita,<br />

mikä aina kuuluu tällaisen<br />

asian luonteeseen. Miten säilytetään<br />

mahdollisimman paljon tästä<br />

luonnetilaisuudesta ilman että joudutaan<br />

rajoittamaan kaupungin<br />

asukkaiden toimintamahdollisuutta<br />

ja vapaata liikkumista. On jo k a ta ­<br />

pauksessa selvä, ettei sellainen<br />

pikku alue kuin Katariinanlaakso<br />

jatkuvasti voi olla kärsimättä siitä<br />

jokseenkin suurimittaisesta keväisestä<br />

kukkien poiminnasta, jota<br />

siellä nykyään tapahtuu. Se ei<br />

myöskään kestä kasvien keruuta.<br />

Siitä on esimerkkinä koristeellisen<br />

päivännoudon häviäminen K a­<br />

tariinanlaakson kasvupaikalta, joka<br />

oli lajin ainoa varsinaissuomalainen<br />

esiintymä.<br />

Suojaaminen, mutta samalla<br />

asukkaiden yhä suuremman suosion<br />

ja hyväksymisen yhdistäminen<br />

eivät ole ristiriidassa. Nimenomaan<br />

ulkoilun kohteena, kävelypaikkana<br />

ei alue menettäisi m i­<br />

tään, vaikka siihen liittyy jokin<br />

sellainen osa, jota ei sotkuttaisi:<br />

onhan sellaisia jokaisessa puutarhurien<br />

tekemissä puistoissakin,<br />

joissa aikaansaadut vahingot kuitenkin<br />

ovat korvattavissa. Sitä m i­<br />

tä ei rahalla voida korvata, ei pidä<br />

myöskään saattaa turmiolle alttiiksi.

Talven parhaimpina kuukausina<br />

— jäitten puristuksen<br />

ollessa voimakkaimman<br />

— ei laituritilaa<br />

Turun satamassa riitä kaikille,<br />

vaan aluksista on<br />

osa oltava redillä ja osa<br />

on kaksi rinnan laiturissa.<br />

TURUN SATAMA<br />

A h ta u s- ja h u o lin ta liik k e e t s a a ­<br />

v a t tie te n k in o m an o su u te n sa<br />

tö is tä laiv o ilta ja ta v a ra n o m ista<br />

jilta , rau ta tie - ja a u to k u lje tu s­<br />

liik k e et ra h tin sa k u lje tu k sista a n<br />

s a ta m a a n j.n.e.<br />

P y ö re ästi la s k e ttu n a oli tu o n ­<br />

n in a rv o h y v in k in n. 45 m ilja r­<br />

d ia ja vien n in arv o ru n sa a t p u o ­<br />

le t tu o n n ista . S u u rim p an a ja<br />

p ä ä asia llisim p a n a sa ta m a n k ä y t­<br />

tä jä n ä o v a t teo llisu u s ja k e sk u s­<br />

liik k eet. T ä stä m y ö s jo h tu u , e t­<br />

tä k aik k i s a ta m a t to iv o v a t teo l­<br />

lis u u tta om alle liik en n ealu eelleen,<br />

k o sk a ne lisäksi p a rh a ite n<br />

v a rm ista v a t s a ta m an liik en teen<br />

jatk u v u u d e n .<br />

Onte h ty erilaisia laskelm ia<br />

satam an v älillise stä tu o to sta<br />

p aik k a k u n n a lle . T u lo k set o v at<br />

erilaisia riip p u en s a ta m an liik<br />

e n te e n laa d u sta ja p a ik k a k u n ­<br />

n a n teo llisu u d e n ja m uun elin ­<br />

k e in o eläm än m u o d o sta. T ullaan<br />

tu lo k siin , jo tk a rah a ssa la sk e t­<br />

tu in a o v a t a in ak in 4— 5 jopa 10<br />

k e rta a sa ta m a n v a rsin aisia tu lo ­<br />

ja su u re m m a t. T e h täk ö ö n m illaisia<br />

lask elm ia tah a n sa , lo p p u ­<br />

tu lo k se n a on se, e ttä jo k aiselle<br />

m erik au p u n g ille sa ta m a on sen<br />

elinehto.<br />

T äh än v o ita isiin lisätä , e ttä<br />

T u ru n sa ta m a, m aam m e v a r­<br />

m im p an a ja v altio lle sa ta m ie n<br />

a u k ip id o ssa h alv im p an a, on<br />

m yös e lin ehto m aam m e koko<br />

u lk o m aan k a u p a lle v a ik ein a jäätalv<br />

in a. T u o rein e sim erk k i oli<br />

viim e talvi.<br />

k a upungin ja liik e n te e n lis<br />

ään ty m ise n o h ella sa ta m a<br />

on k a sv a n u t ja la a je n tu n u t. Se<br />

ta rv itse e ja tk u v a s ti lisätilaa,<br />

m u tta s iitä a lk a a olla p u u te tta .<br />

L a a jen n u ssu u n n itelm ia h a rk ittae<br />

ssa ei e n ä ä n ä y tä olevan<br />

m ah d o llisu u k sia se lv itä k ä y tä n ­<br />

n ö ssä p a rh a a lla m ah d o llisella<br />

tav alla. Jälk iv iisain a v oidaan<br />

e sittä ä se llain enkin m ielipide,<br />

e ttä sa ta m a a ei olisi alu n p erin<br />

lain k aan k a n n a tta n u t ra k e n ta a<br />

L innanaukolle, v aan P ansioon<br />

nykyisen P ansio n tela k a n ja<br />

L a iv asto a se m a n alu eille. S iellä<br />

olisi v e ttä ja k e s tä v ä ä m a a p e ­<br />

rä ä riittä m iin . M ere n k u lu n ja<br />

s a ta m a liik e n te e n a la lla to im iv ille<br />

olisi v ielä k in k ä y ttö k e lp o i­<br />

n en s a ta m a n la a je n n u sa lu e e h ­<br />

d o te tta v a n a . S e on n y k y ise n s a ­<br />

tam a n su u lla tu lp p a n a o lev a, lä ­<br />

hes 6 k e rta a n y k y istä sata m a-<br />

a lu e tta su u re m p i n. 800 h a la a ­<br />

ju in e n R u issalo n sa ari. J o s s a a ­<br />

taisiin k ä y ttö ö n ed es 10— 15 %<br />

sen p in ta -a la s ta a n ta is i se ta r ­<br />

p eellisen v äljy y d e n ja su u n n itte -<br />

lu m a h d o llisu u d e n sik si, k u n n e s<br />

u u d e t su k u p o lv e t s a a v a t p ä ä te l­<br />

lä, k um pi on tä rk e ä m p ä ä : le i­<br />

v än lisä ä m in e n ta i R u issalo n<br />

k o s k e m a tto m u u s. Ellei n y k y i­<br />

nen su k u p o lv i saa sin n e ed es<br />

v a a tim a tto m ia , p ö ly ise stä a u to ­<br />

tie s tä siv u ssa olev ia k ä v e ly te i­<br />

tä, lu u lisi k a u p u n k ila isille te r ­<br />

v ey d e llise ltä k a n n a lta o lev an<br />

y h d e n te k e v ä ä , o v a tk o h e sunn<br />

u n taik ä v e ly llä ä n esim . P u u ta r­<br />

h a k a d u lla ta i n y k y ise llä R u issa ­<br />

lon a in o a lla y h te ise llä a u to - ja<br />

k äv ely tiellä.<br />

Suom en T u r ulle H. HAIKKOLA<br />

T u rk u o n m e rik a u p u n k i, sillä<br />

o n m e risa ta m a , jo n k a k a u tta<br />

sillä o n s u o ra n a is e t y h te y d e t eri<br />

m a ih in k a u tta m aailm a n , k u te n<br />

esim . P o h jo is- ja E telä-A m erik -<br />

k a a n se k ä L ähi- ja K a u k o -Itä ä n<br />

m m . K iin aa n , jo s ta tu le e laiv o ja<br />

sillo in tä llö in n. 10.000 to n n in<br />

la s te in e e n . O ik e a m p a a to sin lien<br />

e e s a n o a; O n tu llu t laiv o ja,<br />

sillä v iim e a ik o in a T u rk u on<br />

s a a n u t lu o v u tta a n a a p u risata -<br />

m allee n n ä itä s y v ä ssä k u lk ev ia<br />

a lu k s ia , k o sk a T u ru n sa ta m a n<br />

la itu re is ta p u u ttu u ta rv itta v a<br />

s y v y y s.<br />

K a u p u n g issa to sin ei to te a<br />

m itä ä n e rik o ista m e risa ta m a n<br />

tu n tu a , e n n e n k u in tu lla a n M artin<br />

s illa n v a ih eille, jo ssa koulu -<br />

laiv a ” S u o m en J o u ts e n ” on to ­<br />

d iste e n a y h te y k s is tä s u u re m ­<br />

m ille u lap o ille. T o sin se o n v ain<br />

m u is to p u rje la iv o je n a ik a k a u ­<br />

d e lta . A le m p a n a jo e s ta , W ä rts il<br />

ä n te la k a n k o h d a lla , voi e ro itta<br />

a sie llä ra k e n te illa olevien<br />

v a lta m e rila iv o je n m a h ta v ia ru n ­<br />

koja, jo tk a e d u s ta v a t n y k y ajan<br />

k e h ity k se n v iim eisiä sa av u tu k -<br />

V arsin a in e n sa ta m a on M ar<br />

tin silla sta v ielä n. 2 km :n<br />

p ä ä ssä. S iellä sa ta m a e lää ja<br />

v a ik u tta a m y ö s k au p u n g in e lä ­<br />

m ään. M iten ja m issä m äärin ,<br />

sitä tu sk in tu rk u la in e n pohtii.<br />

S a ta m a v ain lu o n n o sta a n k u u ­<br />

luu T u rk u u n ja sillä hyvä.<br />

J o s p a k u ite n k in k o s k e tta i­<br />

sim m e a iv a n v ain y lim a lk a ise s­<br />

ti e rä itä sa ta m a a k o sk e v ia se ik ­<br />

koja. E n sin n äk in sen p ääo m a-<br />

arv o k au p u n g ille n y k y ä ä n o n n.<br />

20 m ilj. nm k. (2 m iljard ia). S iellä<br />

to im ii m o n en eri a la n ih m i­<br />

siä, k e sk im ä ä rin n. 1.200— 1.500<br />

h e n k e ä p ä iv ittä in . T alv iliik en -<br />

n e k a u te n a tä m ä n o u see h y v in ­<br />

k in p a riin tu h a n te e n ja ylikin.<br />

Y k sistä ä n sa ta m a n o m illa p a lk ­<br />

k a listo illa on n. 350 h e n k e ä, tu l­<br />

lik a m arilla n. 230, a h ta u s a la lla<br />

n. 600— 1.200, riip p u e n k u llo in ­<br />

k in v a llits e v a sta liik e n te e stä .<br />

L isäk si tu le v a t v a ltio n ra u ta tie t,<br />

h u o lin ta liik k e e t ja m o n e t m u u t<br />

y k sity ise t. K aik k i n ä m ä saav a t<br />

tu lo n sa s a ta m a s ta ja k a u p u n k i<br />

tie te n k in a s ia n m u k a is e t v e ro n ­<br />

sa ja m u u t o m a t tu lo n sa .<br />

S a ta m a ei m e rk its e v ain ty ö ­<br />

l t ä ja ty ö p aik k o ja, siellä k ä site<br />

llä ä n m y ö s h u o m a tta v ia o m aisu<br />

u sarv o ja ja selv ä ä rah aak in .<br />

S u u rin ra h a n k ä s itte lijä k a it on<br />

T u llik am ari, jo n k a k a n to T u ru n<br />

s a ta m a s ta oli esim . v iim e v u o n ­<br />

na läh es 9 m ilja rd ia v m ark k a a ,<br />

m ik ä siis m e rk itsi n. 30 m ilj.<br />

p ä iv ä ssä v a ltio n k a ssa a n , tai<br />

m y ö s v o id aan sa n o a n. 2.200<br />

m a rk k a a p ä iv ä ssä jo k aiselle<br />

S u o m en k an sala ise lle . S a tam a n<br />

o m aa n k a s sa a n k e rty i b r u tto tu ­<br />

lo in a v a a tim a tto m a t 700 m ilj.<br />

vm k eli n. 2 m ilj. p ä iv ä ssä. T u ­<br />

lo jen y lijä äm ä oli n. 118 m m k,<br />

eli n. 0,28 p. v e ro ä y riä kohti.<br />

Mastomerta Turun satamassa silloin, kun liikenne on vilkkainta.

Linna-esitelmät<br />

jatkuvat syksyllä<br />

V iim e n u m e ro s s a to iv o im m e,<br />

e ttä e s ite lm ä s a rja ”T u ru n lin ­<br />

n a n ja k a u p u n g in s e its e m ä n<br />

v u o s is a ta a ” saisi k o k o k e v ä t­<br />

k a u d e n n a u ttia s iitä m e n e s ty k ­<br />

s e s tä , jo k a oli tu llu t s a rja n<br />

a lo itta jie n tri C. J. G a r d b e r -<br />

g i n ja p ro f. V ilho N i i t emaa<br />

n ”s a n a n ju lis tu k s e n ”<br />

o sa k si. T o iv o m u s tä y tty i s a ta ­<br />

p r o s e n ttis e s ti, s illä y h tä ru n sa s<br />

k u u lija k u n ta k e rä ä n ty i lin n an<br />

k u n in k a a n s a liin , k u n fil.m aist.<br />

T o iv o T. R i n n e 24. 3. k u v aili<br />

J u h a n a h e rttu a n v u o s is a ta a ”<br />

ja tri T a u n o P e r ä l ä 7. 4. e sitelm<br />

ö i ” K re iv in a ja n v u o sisa ­<br />

d a s ta ” .<br />

V ie ty ä m m e tä m ä n m ie lu isa n<br />

to te a m u k s e n k irjo ih in u s k a l­<br />

lam m e e n n u s ta a , e ttä sy k sy n<br />

to in e n ja k s o tu le e sa a m a a n s a ­<br />

m a n la is e n su o sio n . P ä iv äm ä ä riä<br />

ei o le v ielä v a h v is te ttu , m u tta<br />

se v o id a a n ilm o itta a , e ttä ja t ­<br />

k o n a lo tta a p ro f. E in a r W . J u<br />

v a 1 7 00-luvun k u v a u k sella ja<br />

e tt ä 1800-lu v u n ta r k a s te lu u n on<br />

s a a tu m ie lly ttä v ä ä v a h v istu sta ,<br />

k u n T u ru n k a u p u n g in h isto ria n<br />

tu tk ija ja k irjo itta ja p ro f. Eino<br />

J u tik k a la o n lu p a u tu n u t e s ite l­<br />

m ö itsijä k s i. N ä in o lle n m aist.<br />

R in n e ra jo ittu u sy y s k a u d e n to i­<br />

s e s s a tila is u u d e s sa se lo sta m a a n<br />

a ik a a , jo llo in T u rk u oli a u to n o ­<br />

m is e n S u o m e n p ä ä k a u p u n k in a ,<br />

ja m u u o sa 1800-lu k u a jä ä prof.<br />

J u tik k a la n e s ite ltä v ä k s i k o l­<br />

m a n n e s s a e s ite lm ä ss ä . S a rja n<br />

v iim e ise n ä on se n a lo itta ja tri<br />

G a rd b e rg , jo lla o n a ih e e n a a n<br />

1900-luku: h isto ria llise n m u seon<br />

ja e n tis tä m is e n a ik a . L in n aesite<br />

lm ä t ja tk u v a t s y y sk au d e lla .<br />

A lu s ta v a n s u u n n ite lm a n m u ­<br />

k a a n n e tu le e p id e ttä v ä k s i<br />

s y y sk . 29. p :n ä fil.tri C. J. G a rd ­<br />

b e rg , 13. 10. p ro f. E in a r W . J u ­<br />

v a, 27. 10. fil.m a ist. T oivo T.<br />

R in n e ja 10. 11. p ro f. E ino J u ­<br />

tik k a la . T ila is u u d e t a lk a v a t klo<br />

15.<br />

T ä ssä m aa ilm a ssa , tä s s ä<br />

m aassa, jo p a tä s s ä k a u p u n g issa ­<br />

kin ta p a h tu u jo k a p ä iv ä ih m eellisiä<br />

a sio ita.<br />

K u ten esim e rk ik si h y v ä n y s ­<br />

tä v ä n i R e isk an ta p a u s. R eisk a<br />

oli jo u tu n u t s a ira ala a n .<br />

Ei sa ira a la a n jo u tu m is e s sa to ­<br />

ki sin ä n sä m itä än ih m eellistä<br />

ole. Y ksi ja to in e n sin n e silloin<br />

tä llö in jo u tu u m illoin m aallisen<br />

m ajan sa, m illoin h e n k ise n tila<br />

n s a tak ia . R a h k e e t e iv ä t ta h ­<br />

d o k e s tä ä n y k y istä v au h tia.<br />

M u tta m in ä k u u lin e ttä R eisk<br />

a oli k e sk ellä k irk a s ta p äiv ää<br />

k ä v e lly t p äin a u to a! J a aiv an<br />

selv in p äin . T ä m ä sa m a R eiska,<br />

jo k a a u to n s a ra tin ta k a n a istu<br />

e s s a a n ain a k iro ilee to n ttu ile -<br />

via jala n k u lk ijo ita.<br />

K u u lo p u h e e t e iv ä t o ik ein s o ­<br />

p in ee t R e isk an k u v a a n , e iv ä t<br />

a lk u u n k a a n , ja n iin p ä p ä ä tin<br />

m en n ä itse to te a m a a n R eisk an<br />

n y k y ise n tila n ja terv e y d e n .<br />

K un kello läh en i v ierailu aik<br />

a a n iin m in ä lä ä h ä tin sa ira a ­<br />

lan p o rta ita ylös. M u u ten k in<br />

m elk o ista elo p ain o an i lisäsi p a ­<br />

rin kilo n v e rra n k ä d e ssä n i olev<br />

a v iin iry p ä le p u ssi. K u k k ia en<br />

v ie n y t k o sk a m ie lestä n i o n e p ä ­<br />

n o rm a a lia , e ttä m ies vie k u k k ia<br />

m ieh elle. S eh än on k u in ta n s s i­<br />

si h ä rk ä p a rissa .<br />

T u lin siih en k e ro k se e n ja sen<br />

o v en e te e n , jo n k a ta k a n a R eisk<br />

a n ru n n ellu n o lem u k se n p iti<br />

olla. M inä k o p u tin oveen. K u ­<br />

k a a n ei k u ts u n u t sisä ä n m u tta<br />

m in ä m en in k u iten k in .<br />

H u o n e jo h o n tu lin , oli su u ri<br />

sali, siin ä oli e h k ä p a rise n k y m ­<br />

m e n tä v u o d e tta ja k a ik issa oli<br />

eläjä, n iin k u in k a rja la in e n sa ­<br />

noo. K u ljin v u o te e lta v u o teelle<br />

P a ta :<br />

Vaarallisin<br />

kulm aus<br />

ja ta rk a s tin k a ik k i ” e lä jä t” ,<br />

m u tta R e isk aa en lö y tä n y t.<br />

O lin jo p o is m en o ssa k u n ik ­<br />

k u n a n lu o ta k u u lu i t u ttu k a r­<br />

jaisu! ”H ai!” R e isk aa h u u ta a<br />

a in a ”h a i” e ik ä ” h e i” .<br />

M inä k ä ä n n y in ja m en in ik ­<br />

k u n a n lu o n a o lev a n v u o tee n<br />

luo. P e itte n a lta n ä k y i puoli<br />

ru u m is ta p e lk k iä s ite itä ja h a ­<br />

k a n eulo ja. T u lik o ä ä n i tu o sta<br />

läjä stä ? m in ä a ja tte lin .<br />

T aisin o lla m elk o o m itu ise n<br />

n äk ö in e n k o sk a sid e lä jä ä k k iä<br />

liik a h ti ja sie ltä k u u lu i R eisk an<br />

ääni:<br />

— Älä siin ä m u lk o ile kuin<br />

m ikäkin! M inä tä s s ä olen. H y ­<br />

v ä e ttä tu lit, s a a t v ä h ä n a u tta a<br />

m inua.<br />

— S inäkö? . . . M u tta . . . K uink<br />

a a s sin u lle noin k äv i? M inä<br />

o lin n iin h ä m m ä s ty n y t e tte n<br />

o s a n n u t m u u ta k a a n sanoa.<br />

— K u in k a, k u in k a . . . K aikki<br />

h o k e v a t e ttä k u in k a . . . P iru<br />

vie, en m in ä tied ä. P u h u ennen<br />

v a ik k a ilm o ista, m u tta ä lä k y sy<br />

k u in k a.<br />

M inä y m m ä rsin h y v in R eisk<br />

a n ä rty isy y d e n : R eisk a oli n iin<br />

s a n o ttu ja m en ev iä m iehiä ja<br />

n y t h ä n oli s id o ttu v u o teese e n .<br />

— H y v ä k u ite n k in e ttä tu lit,<br />

R eisk a jatk o i. — M in u n p itäisi<br />

n ä e t k irjo itta a k o rv a u s v a a tim<br />

us, m u tta m ite n m in ä k irjo i­<br />

ta n k u n olen p a k e tis sa kuin<br />

m uum io. S in ä s a a t sen teh d ä<br />

p u o lestan i.<br />

M yönsin, e ttä R e isk an k ir ­<br />

jo itta m in e n oli v ä h in tä in h a n k a ­<br />

laa, sillä k ä d e tk in o liv a t p a k e ­<br />

tissa .<br />

— Se a u to ajo i siis sin u n<br />

p äällesi. M inä k u u lin , e ttä sin ä<br />

o lisit tö rm ä n n y t a u to o n . . .<br />

— Älä k u u le ru p e a v irn u ile ­<br />

m aan! K u k a tä s s ä o n a u to s ta<br />

p u h u n u t? H äh?<br />

— N o m u tta ? K e n e ltä sin ä<br />

s itte n v a a d it k o rv au sta . T ärisik<br />

ö a m b u la n ssi liikaa?<br />

— P y sy a sia ssa. T a v a ra ta ­<br />

lolta!<br />

— T av a ra ta lo lta !<br />

— T a v a ra ta lo lta m in ä v a a d in<br />

k o rv au sta .<br />

— M itä T a v a ra ta lo tä h ä n<br />

a sia a n k u u lu u ? O liko a u to T a ­<br />

v a ra ta lo n au to ?<br />

— A uto, a u to , a u to . . . H itto<br />

soikoon! M ah ta a k o h a n tä s tä<br />

la s a re tista lö y tä ä o sa sto a sem ­<br />

m o isia v a rte n jo tk a k oko ajan<br />

h o k e v a t a u to a u to a u to . . . M i­<br />

n ä o len k u u llu t e ttä K unnallissa<br />

ira a la s sa on sem m o in en o sa s­<br />

to. E h k äp ä täällä k in . . . T aksi<br />

se s itä p a itsi oli, jos se sinua<br />

niin tav a tto m a s ti k iin n o staa.<br />

— Jah a. Siis tak si. N iiltä on<br />

k u u le h u o n o sa ad a k o rv au sta<br />

täm m ö isissä tap a u k sissa . Ne<br />

p o ja t o v a t k o rttin s a lukeneet.<br />

— En m in ä s iltä ta k s ilta m i­<br />

tä ä n v aad ik aan . P äin v asto in se<br />

v a atii m in u lta k o rv au sta jo ista ­<br />

k in k u h m u ista ja lo m m o ista ja<br />

m aalin ra a m u u n tu m isesta . T a ­<br />

v a ra ta lo lta m in ä v aadin ja m i­<br />

n u lla on siihen oikeus!<br />

— En o ik ein y m m ä rrä . ..<br />

— E t y m m ä rrä selv ää asiaa?<br />

— En, su o ra a n sanoen.<br />

— No hitto ! K atso s a sia oli<br />

s ite n e ttä m in ä seiso sk elin to ­<br />

rilla. S itte n m inulle juolahti<br />

m ieleen e ttä m en en T a v a ra ta ­<br />

lon k a h v ila a n ju o m aan kupin<br />

k ah v ia. M inä k atselin n iitä T a ­<br />

v a ra ta lo n k ah v ilan la ttia s ta k a t­<br />

to o n y letty v iä iso ja ik k u n o ita<br />

— n iin k u n tie d ä t niin se k a h ­<br />

vila on to isessa k e rro k se ssa —<br />

ja läk sin y littä m ää n k a tu a . Ik ­<br />

k u n a sta näin, e ttä siellä oli paljo<br />

n v äk eä. A ivan ik k u n an luona<br />

istu i nuori neito n en , jolla oli<br />

v allan ta v a tto m a n p itk ä t rotusä<br />

ä re t. V oiko noin p itk iä sääriä<br />

o llak aan , m inä a ja tte lin , ja<br />

k o e tin k a tse e lla n i o tta a selvää<br />

m ite n p itk ä lle ne o ik ein y le tty i­<br />

v ät. N e y le tty iv ä t v a le h te le ­<br />

m a tta la ttia s ta lantio ih in s a a k ­<br />

ka. K adun p u o lessa v ä lissä m i­<br />

n ä v a rm istu in , e ttä niin p itk ä t<br />

s ä ä re t voi to sia a n olla, sillä ty ­<br />

tö n h am e oli v ielä y lem p än ä ja<br />

n ä k y v y y s oli m itä p arh ain .<br />

N iin . . . s itte n tu li se k o lau s ja<br />

k a tu tu li s ilm ille n i. . . M u u ta<br />

en m u istak aan .<br />

— Jah a. Vai niin se k ä v i . . .<br />

M u tta e th ä n sin ä s iltä k a h v ila s­<br />

sa istu n e e lta ty tö ltä a in a k a a n<br />

voi k o rv au sta v aatia.<br />

— En tie ten k ä ä n . E n k ä h a ­<br />

lu ak aan. M u tta T a v a ra ta lo lta<br />

m in ä voin ja haluan! O letk o<br />

n ä h n y t n e ik k u n at? Siinä to is e s ­<br />

sa k e rro k se ssa . K un n a ish e n k i­<br />

lö istu u k a h v ila ssa läh ellä ik ­<br />

k u n aa, n iin a lh a a lta k a d u lta on<br />

m elk o iset n äkym ät. M inä san o n<br />

e ttä sem m o iset ik k u n a t on p e i­<br />

tettäv ä ! Olisi p itä n y t p e ittä ä jo<br />

k a u a n sitte n . M inä v a a d in k o r­<br />

v au sta! Ellei T a v a ra ta lo , jo k a<br />

k ah v ilan o m istaa, so v in n o lla<br />

m aksa, n iin v e to a n v a ik k a k u in ­<br />

k a k o rk ea lle . . . v a ik k a k o r­<br />

k eim p aan . .. v a ik k a p resid e n ­<br />

tille sa ak k a . K o rv au s on s a a ta ­<br />

va! A ja tte le n y t itsekin : k u u m a<br />

kesä, ty ttö je n v a a te tu s on kev<br />

eää, m u u ta m a läp in äk y v ä h etale<br />

siellä täällä . M inä san o n e t­<br />

tä ellei ik k u n o ita p e ite tä , niin<br />

k esällä T a v a ra ta lo n k u lm a on<br />

täm ä n k au p u n g in v aarallisin<br />

kulm a! T ässä n ä e t en sim m äisen<br />

uhrin, p a k e tissa k uin m uum io.<br />

M u tta jo n k u n tä y ty y ain a olla<br />

en sim m äin en ennen k u in m i­<br />

tä ä n p a ra n n u sta sa ad a a n a i­<br />

kaan. V o it k irjo itta a v a litu k se ­<br />

ni ja k o rv au sv a a tim u k se n i v i­<br />

ralliselle ark ille, e tte iv ä t a in a ­<br />

k a a n siitä p ä ä se k iero ilem aan.<br />

K aikki on n y k y ä ä n n ä e t niin<br />

k iero a ja v ira llista .<br />

V ie ra stu n ti p ä ä tty i ja m in ä<br />

to iv o tin R eiskalle p ik a ista p a ra ­<br />

n em ista. K äv ellessän i sa ira ala n<br />

p o rta ita alas m in ä m ie tin olinko<br />

lu v an n u t k irjo itta a k o rv a u sv a a ­<br />

tim u k sen vai ei. M inulla oli<br />

sem m oinen tu n n e, e ttä o lin lu ­<br />

v a n n u t . . .<br />

M u tta e n sin p ä ä tin m en n ä<br />

T a v a ra ta lo n k u lm aan ta r k is ta ­<br />

m aan, oliko a sia ssa m itä än p e ­<br />

rää. E ih än p e rä ttö m istä voi<br />

v a a tia k o rv au k sia.<br />

UUSI<br />

OSOITE-<br />

KARTTA<br />

• Kaupungin mittaustoimiston<br />

toimesta on ilmestynyt uusi, mittakaavaan<br />

1:0000 laadittu osoitekartta.<br />

Kartta käsittää nyt koko<br />

kaupungin alueen selkä vielä lisäksi<br />

osia naapurikunnista rajoittuen<br />

lännessä Rymättylän ja Luonnonmaan<br />

itärantoihin ja Neste Oy:n<br />

alueihin, pohjoisessa Ruskon lentokenttään,<br />

idässä Littoisten järveen<br />

ja Kaarinan Ylikylään sekä<br />

etelässä Kuusiston, Kakskerran,<br />

Satavan ja Vepsän saariin. Karttaan<br />

liittyy erillinen 24 sivuinen<br />

vihkonen, sisältäen suomen ja<br />

ruotsinkielisen aakkosellisen luettelon<br />

katumimistä ja julkisista laitoksista<br />

karttaruutuviitteineen.<br />

• Kartta on 5-värinen ja käsittää<br />

4 lehteä. Sen koko yhdistettynä<br />

on 176x168 cm2. Korttelien numerot<br />

esiintyvät kartalla ja osoitenumerot<br />

on merkitty korttelien<br />

kulmiin. Myös paikallinen linja-autoliikenne<br />

ja raitioliikenne linjanumeroineen<br />

on kartalle merkitty.<br />

• Kartan yläkulmassa on lisäksi<br />

yleiskartta 1:400000, joka osoittaa<br />

rautatie- ja maantieyhteydet<br />

Varsinais-Suomessa alueella: Uusikaupunki<br />

— Loimaa — Salo —<br />

Parainen — Korppoo.<br />

• Kartan piirtämisen selkä värimaskien<br />

teko ja rasterikopioinnit<br />

ja painatusikuntoon saattaminen on<br />

suoritettu Turun kaupungin mittausosastossa.<br />

Karttal ehtien suuren<br />

koon takia painatus tapahtui<br />

Oy Tilgmann Ab:n offsetpainossa<br />

Helsingissä. Kartan painosmäärä<br />

oli 3000 kpl. Kaupunginhallitus on<br />

vahvistanut kartan myyntihinnaksi<br />

10 mk/kpl.<br />

• Kartta soveltuu kaikkien virastojen,<br />

'laitosten, liikkeiden yms.<br />

tarpeisiin osoite- ja yleiskartaksi,<br />

lisäksi liike-elämän taipeisiin suunnittelu-,<br />

asiakaspalvelu- yms. tarkoituksiin.

TURKU EILEN JA TÄNÄÄN 2.<br />

E d e llisellä k e rra lla ta r k a s te ­<br />

lim m e A u ra jo e n län s ira n ta a<br />

su u n n ille e n K ristiin a n k a d u n<br />

k o h d a lla , ja sillo in to te sim m e ,<br />

e tt ä ra n n a t o v a t m u u ttu n e e t a i­<br />

k o jen k u lu e s s a ja e ttä jo k ea<br />

p itk in jo h d e ttu liik en n e, v a r­<br />

sin k in m itä silto je n v älisiin<br />

o siin tu le e , on h ilje n ty n y t h u o ­<br />

m a tta v a s ti. T ä llä k e rra lla p y ­<br />

s y m m e e d e lle en s a m a s s a k o h ­<br />

d a s s a A u ra jo k e a , jo sk in n y t s iirry<br />

m m e jo en v a s ta k k a is e lle p u o ­<br />

lelle. S ie ltä n ä e m m e jo en itä ­<br />

ra n ta a , a in a R e ttig in ta lo s ta<br />

K a u p u n g in te a tte rin a la p u o le lla<br />

o lev iin to n tte ih in asti.<br />

V a n h a n k u v a n o tti v a lo k u ­<br />

v a a ja E bba B ö ck er noin v u o n n a<br />

1880. V asem m alla n äem m e v a n ­<br />

h an ns. k iv isillan , jo k a v u o teen<br />

1906 oli n y k y ise n A u ra n silla n<br />

p aik alla. S en y läp u o le lla o lev a<br />

k a tto k u u lu u v a n h a lle k y lp y la i­<br />

to k se lle , jo k a sija itsi Itä ise n<br />

R a n ta k a d u n v a rre lla , R e ttig in<br />

to n tilla . S illan o ik ea lla p u o lella<br />

n ä k y v ä t H ä m e en k a d u n k a k s i­<br />

k e rro k s is e t e m p irera k e n n u k -<br />

se t, jo tk a p u re ttiin v a s ta 1930-<br />

lu v u lla. N äid en ra k e n n u s te n<br />

e d e ssä o n k a u p u n g in v a a k a- ja<br />

p a k k a h u o n e.<br />

T ä h tito rn in alap u o le lla olev a<br />

rak e n n u s on v ielä k in o lem assa,<br />

jo sk in se ä s k e ttä in o n s a a n u t<br />

p u rk au stu o m io n . K a k sik e rro k ­<br />

sin e n osa, jo lla on k o rk e a s a v u ­<br />

p iippu, on p e rä isin v u o d e lta<br />

1824, jo llo in p ro fe sso ri C arl<br />

C h risto ffe r B ö ck er ra k e n n u tti<br />

sen rau ta v a lim o k si. M atalam p i<br />

siip ira k e n n u s, jo lla o n k a u n is<br />

e m p irety y lin e n p ä ä ty p ä in jo ­<br />

kea, lisä ttiin siih en v a s ta T u ru n<br />

p alo n jälk e e n , v u o n n a 1840, jo l­<br />

loin k a u p u n g in a rk k ite h ti P. J.<br />

G ylich laati p iiru s tu k s e t. N äid<br />

e n ra k e n n u s te n o ik ea lla p u o ­<br />

lella n ä k y y n iitä v a ra s to ra k e n ­<br />

n u k sia , jo tk a T u ru n k a u p p ia a t<br />

1830-, 40- ja 50-lu v u lla ra k e n ­<br />

n u ttiv a t Itä ise n R a n ta k a d u n<br />

v a rre lle . V a ik k a k y sy m y k se ssä<br />

oli m ak a siin e ja sa iv a t ne ulk o ­<br />

asu n , jo ssa e m p irety y lin kaikki<br />

v a a tim u k s e t oli o te ttu h u o ­<br />

m ioon. K au p u n g in ark k iteh ti<br />

G ylich piirsi su u rim m an osan<br />

n ä is tä rak e n n u k sista .<br />

K u v a sta n äk ee edelleen, e ttä<br />

k au p u n g in sa ta m a siihen a ik aan<br />

o s itta in sijaitsi tällä paikalla.<br />

T u k h o lm a sta, P ie ta rista ja<br />

m u u alta saap u v ien vuoro laiv o ­<br />

jen p a ik k a oli S am ppalinnan<br />

paviljo n g in alapuolella. P av iljo<br />

n g in rak e n n u tti k a u p p a n eu ­<br />

vos P. C. R ettig, jo k a v. 1866<br />

lah jo itti sen k aupungille. Jo siih<br />

en a ik a a n oli siinä rav in to la,<br />

jo ta p e ru sta ja n sa m u k aan sa ­<br />

n o ttiin R ettik ak si (R ättik an ).<br />

K u v an o ik eassa re u n a ssa on<br />

k au p p alaiv a, jo n k a lasti v a r­<br />

m asti sijo ite ttiin Itä ise n R a n ta ­<br />

k a d u n v a rre lla oleviin v a ra s to ­<br />

rak en n u k siin .<br />

H u o m io ta h e rä ttä ä m yöskin<br />

S a m p p alin n an m äki, jo ssa ei<br />

k a sv a a in o a ta k aa n puuta. Vartio<br />

v u o ren m äelle oli te h ty istu ­<br />

tu k sia jo 1870-luvulla, v a rsin ­<br />

k in sen jälk een kun ta rk o itu k ­<br />

se e n oli sa atu v. 1871 kuolleen<br />

h o v io ik eudenvisk aali G. A.<br />

A kerm anin te sta m e n ttiv aro ja<br />

50.000 m ark k aa. S am p p alin n an -<br />

m äen istu tta m in e n seu rasi v a sta<br />

1890-luvulla, jolloin k u n n a llisneu<br />

v o s G. A. P e tre liu s ta rk o i­<br />

tu k se e n lah jo itti 40.000 m ark ­<br />

kaa.<br />

V erta ilu k o h te e n a on m eillä<br />

to in en kuva, jo n k a v a lo k u v aaja<br />

P. O. W elin o tti täm ä n v u oden<br />

to u k o k u u ssa. N äem m e e ttä se u ­<br />

tu on m u u ttu n u t täy d e llise sti.<br />

Y h d y ssitein ä to im iv a t tä h tito r­<br />

ni, p iilossa olev a S a m p p alin n an<br />

Vuosi vuodelta kasvavan matkaiilun<br />

m erkitys on opittu oivaltam<br />

aan yhä laajemmissa piireissä;<br />

yhä useam m at kaupungit ja kunnat<br />

uhraavat vuosittain huom attavia<br />

summia m atkailun hyväksi. Eivätkä<br />

nämä varat suiinikaan ole<br />

huikkaan heitettyjä — esimerkin<br />

vuoksi mainittakoon, että viime<br />

vuonna meillä Suomessa vieraili<br />

noin 600 000 ulkom aista turistia,<br />

rav in to la ja p ro fe sso ri B ö ckerin<br />

valim o eli n y k y in en sie m e n ta r-<br />

k a stu sla ito s. V iim eksi m a in ittu<br />

p u re ta a n k u ite n k in läh iaik o in a.<br />

Silloin on jo en itä r a n ta lo p u llisesti<br />

m e n e ttä n y t v a n h a n le i­<br />

m an sa. S iinä m issä v ilk a s<br />

”Y lem pi h ö y ry sa ta m a ” e n n e n<br />

sija itsi o n n y t uusi k a u p u n g in ­<br />

osa, jo lle K a u p u n g in te a tte ri, uim<br />

ala ito s ja S a m p p alin n an p u is ­<br />

to a n ta v a t leim an sa.<br />

C. J. Gardberg<br />

jotka toivat m aahan varsin kunnioitettavan<br />

m äärän v ierasta v a ­<br />

luuttaa. Tuollaisen m atkailijam äärän<br />

tehokas hoitam inen vaatii y h ­<br />

teistoim intaa. Kehitys onkin vienyt<br />

siihen, e ttä aikaisempi aiheeton kilpailu<br />

eri paikkakuntien välillä on<br />

jääm ässä syrjään — on huom attu,<br />

että yhteen hiileen puhaltam alla<br />

päästään parem piin tuloksiin ja<br />

vähemmillä kustannuksilla. Tällä

h etk ellä yh teisto im in ta m atkailun<br />

alalla u lottuu ei ainoastaan eri<br />

p aikkakuntien välille, vaan jopa<br />

y li m aan rajojen k in .<br />

S e itse m ä n k a u p u n k ia y h te is ty ö ss ä<br />

Jo kohta k ym m en en v u o tta s itten<br />

sai alkunsa Turun kaupungin<br />

m atkailulau takunn an aloitteesta<br />

k o k o eteläisen Suom en k äsittän yt<br />

y h teisty ö , jon ka tuloksena syn tyi<br />

la a ja E telä-Su om en ja sen m atkai-<br />

1um ahdoll isuuiksien e s itte ly leh tinen.<br />

T äm än hankkeen tak an a o liva<br />

t silloin lähinnä H elsinki, Turku.<br />

Lahti, Häm eenlinna, T a m p ere ja<br />

Parainen. N ä in syn ty n y ttä e s itte ly ­<br />

leh tistä p ain ettiin silloin paitsi<br />

suom eksi m yö s ruotsiksi ja en g ­<br />

lanniksi sekä ja ettiin varsin laaja l­<br />

le alueelle.<br />

V iim e vuonna tä tä hanketta<br />

ry h d y ttiin jatkam aan hiem an to i­<br />

senlaisissa puitteissa. M ukana oli<br />

tä llä k e rra lla seitsem än kaupunkia<br />

— H elsinki, Turku , Tam pere, J y­<br />

väsk ylä, Häm eenlinna, Lah ti ja<br />

Vaasa. — jo esittelyleh tin en pääte<br />

ttiin oso itta a vain y h d elle k ie lialu<br />

eelle painoksen noustessa aikaisem<br />

paa h u om attavasti suurem m aksi.<br />

V iim e vu on n a tapahtunut ensim<br />

m äinen y rity s oli kohdistettu<br />

Skan dinaviaan ja esittelyleh tistä<br />

pain ettiin 250 000 kappaletta.<br />

Täm än vu oden alkupuolella k o ­<br />

k o o n tu ivat em . seitsem än kaupungin<br />

m atk ailu asiam ieh et jälleen pohtim<br />

aan toim in n an jatkam ista. T u ­<br />

russa p id etyssä kokou ksessa pääte<br />

ttiin hanketta jatkaa. Seuraavaksi<br />

k oh teeksi v a littiin saksaa puhuva<br />

k ielia lu e, jo ta va rten laadittava<br />

esiteleh tin en on tarkoitu s saada<br />

valm iiksi vuoden 1964 m atkailukautta<br />

silm älläpitäen.<br />

Turkulainen liikem aailm a esittäytyy:<br />

AURAN KULTASEPPÄ OY<br />

K u lta s e p ä n a m m a ttia o n v a n ­<br />

, k u lta sep p ä V . F. S a a ri<br />

h a ssa T u ru ssa h a rjo ite ttu jo n e n , h o p ea sep p ä L a u r i L a a k so,<br />

kau an , e n s im m ä in e n h e is tä P e t<br />

rus a u r ifa b e r d e Å b o m a in ita a n<br />

h o p ea sep p ä H . T o lv a n e n , ku ltaseppä<br />

F. L a a k son en , k u lta s e p p ä<br />

a ik a k ir jo is s a jo v u o n n a 1371. Y r jö T ä h tin e n , k u lta s e p p ä A .<br />

K u s ta a V a a s a n a ik o in a 1530- T o iv o n e n , k a iv e r ta ja L a u ri<br />

lu v u lla a lk o i k a u p u n gin käsi- N o rd lu n d , h o p ea sep p ä F ran s<br />

te o llis u u s v o im a k k a a s ti k e h itty<br />

N ie m in e n ja k a iv e rta ja T . T a m<br />

ä , n iin p ä k u lta s e p p ä m e s ta ri m i.<br />

A n d e r s o li jo p a p o rm e s ta rin a U u si y r ity s a lo itti to im in ta n ­<br />

1530-lu vu lla. V a r s in a in e n ku lta- sa T e e m u T o u k o la n jo h d o lla<br />

s e p p ie n a m m a ttik u n ta m a in i­ E erik in k a tu 2:ssa 2,800:—<br />

ta a n e n s im m ä is e n k e rra n v u o n ­<br />

na 1629, m u tta lie n e e o llu t o le ­<br />

m a ssa jo a ik a is e m m in k in . S u o ­<br />

m a rk a n p ä ä o m a lla r y h ty e n t o ­<br />

te u tta m a a n p e ru s ta jien p ä ä m ä ä ­<br />

rää: ja lo m e ta llie s in e id e n t e o llis ­<br />

m en T u ru n k a s v a e ssa k a s v o i ta v a lm ista m is ta . A lk u v u o d e t<br />

k ä s ity ö lä is te n lu k u m ä ä rä k in ja o liv a t v a ik e ita , e n s im m ä is e t<br />

k a u p u n k im m e k u lta s e p ä t a n to i­ k o lm e v u o tta tu o ttiv a t ta p p io ­<br />

v a t o m a n v ä r ik k ä ä n p a n o k se n ­ ta. H e n k in en p o h ja lie n e e k u i­<br />

sa k a u p u n g in eläm ään.<br />

te n k in y r ity k s e llä o llu t lu jem p i<br />

V u o n n a 1913, ta rk em m in ku in a in ee llin en , p e ru s ta ja t u s­<br />

m a a lisk u u n 31. p:nä, p e ru s tiv a t k o iv a t va n k a s ti, e ttä s itk e ä ty ö<br />

y k s ito is ta k u lta -a la n a m m a tti- ja p ä te v ä a m m a ttita ito o n e n ­<br />

m ie s tä u u den alan y rity k s en , n en p itk ä ä v ie v ä y r ity k s e n v o i t ­<br />

jo k a sai n im e k se e n O su u sliik e to on , n iin k u in o n ta p ah tu n u tk in .<br />

K u lta s e p p ä r.l. P eru s ta ja jä s e n e t E n sim m ä isen m a a ilm a n s o ­<br />

o liv a t k u lta s e p p ä T e e m u T o u dan a ik o in a a lk o iv a t s u h d a n teet<br />

k o la , h o p ea se p p ä H e ik k i H u rskainen paran tu a, v a ik k a ra a k a -a in eti-<br />

Kauppaneuvos A rn o Aho<br />

la n n e o lik in v a ik e a , p ä ä si liik ­<br />

k e en tu o ta n n o llin e n ra k en n e<br />

k u ite n k in v a h v is tu m a a n . M e r ­<br />

k ittä v ä ä o li, e ttä y h ty m ä o s a l­<br />

lis tu i jo v u o n n a 1920 e n s im m ä i­<br />

siin S u o m en M e ssu ih in , v a ik k a<br />

tä m ä o s a llis tu m in e n e i tä y s in<br />

ty y d y ttä n y t k ä ä n liik k e e n jo h ­<br />

to a, tä s tä lä h tie n t u o tte e t t u liv<br />

a t la a je m p ie n p iir ie n tu n te ­<br />

m ik si. V u o n n a 1923 p ä ä s tiin<br />

m u u tta m a a n t ila v a m p iin su o jiin<br />

ja s e u ra a v a n a v u o n n a p e r u s te t­<br />

tiin m y y m ä lä H e ls in k iin . V u o s i­<br />

k y m m e n e n lo p p u p u o le lla r a k e n ­<br />

si o su u sk u n ta te h d a s r a k e n n u k ­<br />

sen sa e n s im m ä is e n o s a n K u r je n -<br />

k a iv o n k e n ttä N :o 3 :een . T o n t t i<br />

” K a h d e n ra n n ik o n reitti”<br />

Täm än yh teistoim in tasektorin<br />

oh ella on Turku m erk ittävällä ta ­<br />

v a lla m ukana m yös ” K ahden rannikon<br />

reitin ” toim innassa. Täm äkin<br />

hanke, jok a a lo itettiin vuoden 1959<br />

s y k sy llä aluksi tilapäisluontoisen a<br />

ja jo ta 1vu otta m yöh em m in päätettiin<br />

jatk aa p ysyväislu on toisena, on<br />

läh ten y t liik k eelle juuri Turun<br />

kaupungin m atkailulautakunnan<br />

aloitteesta. T äm ä hanke on m ielenkiintoinen<br />

sikäli, että sen puitteissa<br />

on saatu aikaan y h teisto i­<br />

m intaa kahden m aan m atkailuelinten<br />

ja m atkailuväen kesken.<br />

” K ah den rannikon r eitti” sai<br />

alusta alkaen läm m intä kannatusta<br />

kum m allakin p u olella Poh janlahtea.<br />

Om an läntisen rann ikkoalueem<br />

m e kunnat, jo tk a aikaisem m in<br />

o liv a t jään eet pahasti syrjään m atkailusta,<br />

o liv a t lähes kaikki v a l­<br />

m iit lähtem ään mukaan. H an kkeeseen<br />

liitty iv ä t m m . kaikki kaupunkikunnat<br />

Turun ja V aasan välillä.<br />

M yö h em m in k utsuttiin mukaan<br />

v ie lä mm. Säkylä, N ärpiö, K a n ­<br />

kaanpää, Parainen, N au vo, K o rp ­<br />

p o o sekä Ahven anm aan kunnat. —<br />

P iirro s kahden rannikon reitistä, johon Turkikukin kuuluu yhtenä<br />

Alu sta alkaen päästiin läheiseen<br />

yhteistoim intaan m yö s Ruotsin<br />

kanssa. Tukholm an kaupungin ja<br />

Tukholm an läänin voim akas matkailu<br />

järjestö lähti inn olla to teu ttamaan<br />

hanketta. Uusim pina jäseninä<br />

o v a t m ukaan tu lleet m m . Turun<br />

ja Ruotsin välisen au tolauttaliikenteen<br />

satam akaupunki N o rrtä lje sekä<br />

G ävle. R eitin pohjoisosissa, m issä<br />

vaasalaiset h o ita va t jä rje stely ­<br />

jä, o vat mukaan liitty n eet mm.<br />

Uum aja, Ö rnsköldsvik ja eräät<br />

muutkin ruotsalaiset kaupungit.<br />

H iljattain on h erätetty ajatus,<br />

että Tam pere liitty isi ” Kahden ran ­<br />

nikon reitin ” piiriin. Täm ä onkin<br />

täysin m ahdollista, varsinkin kun<br />

tiet rannikko-alueen ja sisämaan<br />

kesken ovat jatkuvasti parantuneet<br />

ja p itk ä t välim atkat o vat ly h en ty ­<br />

neet tuntuvasti.<br />

E sittely leh tin en n e ljä llä k iele llä<br />

” K ahden rannikon reitin” to i­<br />

tärkeänä kohteena.<br />

m innassa on lähinnä kiin n itetty<br />

huom iota reitin p iiriin kuuluvien<br />

alueiden tunnetuksi tekem iseen<br />

m ahdollisim m an laaja lla alueella.<br />

Eräs täm än ty ön näkyvim m istä<br />

tuloksista on ollu t om an esitelehtisen<br />

julkaisem inen. T ätä lehtistä on<br />

painettu täh än m ennessä suomen<br />

lisäksi kolm ella k ielellä : ruotsiksi,<br />

saksaksi ja englanniksi, ja siitä on<br />

tähän m ennessä otettu y li 100 000<br />

kappaleen painokset. N iinikään on<br />

painatettu seinäjulisteita jo ita n iitäkin<br />

on le v ite tty varsin laajalti.<br />

Kuten sanottu, tu loksia em. to i­<br />

minnasta on jo nyt nähtävissä: r e i­<br />

tillä liikkuvien m atkailijain luku on<br />

vuosi vu odelta kasvanut. Muitta<br />

täm änlaatuinen ty ö on p itkäjän n itteistä<br />

ja tulokset alk avat ilm aantua<br />

vähitellen . N äm ä ensim m äiset<br />

vu odet o vat kuitenkin o lle e t v a r ­<br />

sin lu p a a v ia ..<br />

Arvo Hovil a<br />

A uran Kultaseppä Oy:n nykyinen teollisuuslaitos.

Eräs A u ra n K u lta se p p ä O y:n teh ­<br />

d a ssa lin m o n ista ko n e ista .<br />

oli jo k a u k o n ä k ö is e s ti h a n k ittu<br />

v u o n n a 1920.<br />

Y le ism a ailm a llin en la m a k a u ­<br />

si v a ik e u tti m y ö s O su u sliik e<br />

K u lta s e p ä n to im in ta a . V aik k a<br />

v a lm is tu s ta s u p is te ttiin k in tä l ­<br />

lö in , k a s v o iv a t v a ra s to t ja<br />

m y y n n in lisä ä m isek si o s te ttiin<br />

O u lu s ta ja K e m istä K u ltase p p ä<br />

S a v o laise n liik k e et, jo is ta K e­<br />

m in liik e v ie lä sa m a n a v u o n n a<br />

s iirre ttiin P oriin. J o u s ta v u u d e n<br />

s a a v u tta m is e k s i m y y n n in k o h ­<br />

d a lla p e ru s te ttiin o su u sliik k e e n<br />

rin n a lle e rity in e n o s a k ey h tiö<br />

P o h jo la n K u ltasep p ä , jo n k a n i­<br />

mi m y ö h em m in m u u te ttiin T u ­<br />

ru n K u lta s e p p ä O y :k si ja sen<br />

h a ltu u n s iirty iv ä t m y ö s O ulun<br />

ja P o rin m y y m ä lä t, se k ä m y ö ­<br />

h e m m in v ielä T u ru n ja H e lsin ­<br />

g in m y y m ä lät.<br />

V u o n n a 1937 m u u te ttiin liik<br />

e y rity s o sa k e y h tiö k si, v a n h a<br />

o s u u sliik e p u re ttiin ja tilalle<br />

p e ru s te ttiin A u ra n K u ltase p p ä<br />

O y. T o im in ta ta p a h tu i tä s tä lä h -<br />

tie n k a h d e lla lin jalla: v a lm istu<br />

k se n ja siih e n liitty v ä n tu k ­<br />

k u k a u p a n ja to is a a lta v ä h ittä is ­<br />

k a u p a n lin jalla. J a tk u v a n la a je ­<br />

n e m ise n v u o k si ta r v ittiin lisä ­<br />

tila a ja te h ta a n to in e n ra k e n ­<br />

n u sv a ih e v a lm istu i v u o n n a<br />

1939. S o ta v u o d e t a ih e u ttiv a t<br />

m o n ia v a ik e u k sia , jo tk a s ä ä n ­<br />

n ö ste ly n m e rk e is s ä ja tk u iv a t a i­<br />

n a 1 950-luvulle s a ak k a .<br />

V u o n n a 1945 siirty i y h tiö n<br />

p e ru s ta ja jä s e n ja a n s io itu n u t<br />

to im itu s jo h ta ja T e em u T o u k o la<br />

e lä k k e e lle ja h ä n e n s e u ra a ja k ­<br />

se en n im ite ttiin T u ru n K u ltase<br />

p p ä O y:n to im itu s jo h ta ja A a r­<br />

no A h o , jo n k a ta ita v a lla jo h ­<br />

d o lla y h tiö n to im in ta on y h ä<br />

la a je n tu n u t. N iin p ä v u o n n a 1949<br />

ra k e n n e ttiin te h ta a n k o lm as r a ­<br />

k e n n u sv aih e ja v u o n n a 1953<br />

p e ru s te ttiin H elsin k iin m y y n tik<br />

o n tto ri A u ra n K o tk a O y ja<br />

v u o n n a 1955 v ä h ittä is k a u p p a a<br />

h a rjo itta v a s isa ry h tiö P ä ijä n ­<br />

te e n K u ltase p p ä O y, J y v ä sk y ­<br />

lään.<br />

E n sim m äisen to im in ta v u o d en<br />

p ä ä tty e ss ä oli liik k een p a lv e ­<br />

lu k se ssa jo h ta ja, m y y jä tä r ja<br />

o p p ip o ik a ja se n tap p io llin en<br />

m y y n ti oli 3513 m ark k a a . Viisi<br />

v u o sik y m m e n tä m y ö h em m in on<br />

y h tiö n p a lv e lu k sessa 168 h e n ­<br />

k ilö ä ja sen v u o sim y y n ti on<br />

k o h o n n u t 379 m iljo o n aan m a rk ­<br />

k aan. S is a ry h tiö t h u o m io o n o t­<br />

ta e n on h e n k ilö id en lu k u m ä ä rä<br />

225 ja v u o sim y y n ti 696 m iljoonaa.<br />

P e ru sta jie n s itk e ä u u ra s tu s<br />

or. k a n ta n u t k a u n iin h edelm än,<br />

p ie n e s tä k ä s ity ö p a ja s ta on k e ­<br />

h itty n y t e rä s m aam m e jo h ta v ista<br />

ja a rv o s te tu im m is ta jalom e-<br />

ta llia la n te o llisu u sla ito k sista ,<br />

jo n k a m e rk ity s koko k a u p u n ­<br />

g illek in on h u o m attav a . A u ran<br />

K u ltase p p ä O y:n tu o tte e t o v at<br />

k u n n ialla e d u s ta n e e t k o tim a ista<br />

ty ö tä ja s a a v u tta n e e t su u re n<br />

su o sio n . ”K o tk a n ” len to jatk u u .<br />

P. S.<br />

TURUN HISTORIA<br />

T u rk u -se u ra on jä ttä n y t to u ­<br />

ko— k e säk u u n v a ih te e ss a T u ru n<br />

k a u p u n g in h a llitu k se lle k irje l­<br />

m än, jo ssa se e sittä ä , e ttä k a u ­<br />

p u n g in h a llitu s a s e tta is i h isto riato<br />

im ik u n n a n . K irje lm ä ssä to d e ­<br />

taa n , e ttä J. W . R u u th in ja C arl<br />

v o n B o n sd o rffin k irjo itta m a t<br />

ru o ts in k ie lis e t k e sk ia jan sek ä<br />

1500- ja 1600-lukujen h isto ria t<br />

ilm e sty iv ä t jo vv. 1889— 1923.<br />

N äid en p o h ja lta olisi ja tk e tta v a<br />

h isto ria n ju lk a ise m ista su o m e n ­<br />

k ielise n ä ja s a a te tta v a täm ä<br />

k u lttu u rity ö m u u te n k in lo p ­<br />

puun.<br />

Sihteerin<br />

JO ”V O ITETTU K A N T A ” on<br />

n ä h d ä k se m m e p ari v u o tta s itten<br />

k au p u n g ille te h ty a lo ite Turu<br />

n -p ä iv än v ie ttä m is e s tä v u o s ittain<br />

. S e lla ista p u u h a ta a n tä y ttä<br />

p ä ä tä tä n ä k in v u o n n a , te e m a n a<br />

T u ru n k a u p u n g in ty ö . K a u p u n ­<br />

g in a s e tta m a lla to im ik u n n a lla ,<br />

jo n k a k o k o o n p a n o m u u te n on<br />

sam a k u in viim e v u o n n a , o n n y t<br />

o ik ein ta lo u sa rv io o n o te ttu<br />

m ä ä rä ra h a k ä y te ttä v ä n ä ä n . O h­<br />

jelm an y k s ity is k o h d a t e iv ä t v ielä<br />

ole tie te n k ä ä n tie d o ssa, m u t­<br />

ta p ä iv ä k si on k a u p u n g in h a llitu<br />

s v a h v is ta n u t v u o s itta in sy y s­<br />

k u u n k o lm a n n e n s u n n u n ta in .<br />

T ä n ä v u o n n a v ie te tä ä n siis Turu<br />

n -p ä iv ää s y y s k u u n 15:ntenä.<br />

T y y d y ty k sellä o n v a rm a a n<br />

p a n tu tu rk u la is p iire is s ä m e rk ille,<br />

e ttä T u rk u -se u ra viim e v u o ­<br />

d en k e säk u u s s a te k e m ä a lo ite<br />

siitä, e ttä k a u p u n g in p a lv e lu k ­<br />

se en o te tta is iin tie d o tu sp ä ä llik ­<br />

kö, o n ra tk e n n u t m y ö n te ise sti.<br />

V irk a on p e ru s te ttu ja v a alik in<br />

s u o rite ttu . T ä m ä m a in in ta sopii<br />

T u ru n -p ä iv ä n s e lo s tu k se n y h ­<br />

te y te e n sik äli, e ttä v ira n h o ita ­<br />

jalle ilm eisesti tu le e e rä ä k si te h ­<br />

tä v ä k si T u rk u a ja tu rk u la is u u t­<br />

ta e sille tu o v a n (m a in o sta v a n )<br />

T u ru n -p ä iv ä n k in v a lm iste lu ja<br />

jo h to .<br />

SEU R A ON y h ä en em m än<br />

k e h ite lly t y h te y d e n p ito a k o tise<br />

u tu ty ö h ö n sen laaja lla r in ta ­<br />

m alla. V a lta k u n n a llisiin k o tis e u ­<br />

tu p äiv iin o sa llistu u e d u s tu s ta a s<br />

tä n ä k in v u o n n a. N e p id etä ä n<br />

h e in ä k u u n lo p u lla Jo e n su u s s a ja<br />

sen y m p äristö ssä. T ä n ä v u o n n a<br />

o p m yös ilm o itta u d u ttu jä s e n e k ­<br />

si V arsin ais-S u o m en m a a k u n ta ­<br />

liitto o n siin ä to iv o ssa , e ttä<br />

m aak u n n a llin e n tie to u s tu lisi<br />

läh e isek si o sak si tu rk u la is ta<br />

k o tis e u d u llis ta k u lttu u ria . Y hä<br />

tie to ise m m in o n lä h e s ty tty T u ­<br />

ru n y lio p isto n V arsin ais-su o m a-<br />

la is ta o sa k u n ta a , jo n k a k a n ssa<br />

y h te is ty ö tä on tä h ä n m en n e ssä<br />

o llu t läh in n ä ju h a n n u sju h la n<br />

jä rje s tä m is e s s ä . O s a k u n ta on<br />

m en n e e n lu k u v u o d en a ik a n a o t­<br />

ta n u t k o tis e u tu ty ö n v a k a a sti<br />

o h jelm aa n sa . T u rk u -se u ra oli<br />

e d u s te ttu n a siin ä to im ik u n n a s ­<br />

M arjaniem i on nähnyt m onen m onta vaihetta ja tässä se on n yk yisessä kunnossaan<br />

RUISSALON MARJANIEMI<br />

sa, jo k a o sa k u n n an nim issä jä r ­<br />

je sti to u k o k u u n 19. p äiv än ä<br />

T u ru n lu o n n o n p äiv än . Y liopisto<br />

n m äelle is tu tti reh to ri ”T ied<br />

o n ta m m e n ” p äiv än a lk a ja i­<br />

siksi. K a tariin an laak so , M uhku<br />

ri ja R uissalo o liv at k ä y n tik o h ­<br />

tein a , jo issa ala n a sia n tu n tija t<br />

e site lm ö iv ä t. V iim em ain ittu oli<br />

sa m a lla yleisö lle ta rk o ite ttu tilaisu<br />

u s. T y y d y ttä v ä sti tu rk u la i­<br />

s e t o liv a t k e rä ä n ty n e e t k u u lem<br />

aan, m itä v a lta k u n n a n luonn<br />

o n su o jelu v alv o jalla tri Reino<br />

K allio lalla oli k e rro tta v a n a .<br />

Prof. P aav o K allio, o sa sto p ä ä l­<br />

lik k ö Ilm ari Sipilä, pääm etsänh<br />

o ita ja T au n o L aurila ja lehtori<br />

A im o M erisuo k ä y ttiv ä t p äiv illä<br />

p u h een v u o ro ja.<br />

Secretarius<br />

— Juhannusjuhlapaikka<br />

R uissalo n k a rta n o oli olem assa<br />

a in ak in jo v u o n n a 1540.<br />

Se jo u tu i T u ru n lin n an a la isu u ­<br />

te e n v. 1547, jo lloin siellä alkoi<br />

k a rja n h o id o n a ik a k a u si. R u issalon<br />

la to k a rta n o ssa oli v. 1557 8<br />

h ä rk ä ä , 47 m u llik k aa, 1 sonni,<br />

50 lehm ää, 37 hiehoa, 390 lam ­<br />

m asta, 13 sik aa, 9 p o rsa sta, 3<br />

h a n h e a ja 3 k a n a a. S a a re n k a u ­<br />

n istu k se n a oli lisäksi v. 1562<br />

J u h a n a -h e rttu a n to im e sta p e ­<br />

ru s te ttu e lä in ta rh a , jo ssa p a r­<br />

h ain a a ik o in a oli 24 sak san h irveä.<br />

R uissalo n k a rta n o k u u lu i p itk<br />

ä t a ja t T u ru n lään in m a a h e r­<br />

ra n h a llin ta a n . V u o n n a 1724<br />

k a rta n o a isän n ö i m a a h e rra O tto<br />

R einhold U xkull, v. 1753 t a ­<br />

p aam m e J e a n G eorg L illie n<br />

b e rg in. V. 1767 isä n tä n ä oli m a a ­<br />

h e rra J e re m ia s W a llé n se k ä e n ­<br />

n en v u o tta 1790 M ag n u s W ilhelm<br />

A rm felt. M a ah e rra E rn st<br />

G u sta f von W illeb ra n d in a ik a n a<br />

nuori ru n o ilija M ichael C h o<br />

rae u s a su i vv. 1799— 1800 R u issa<br />

lo ssa k o tio p e tta ja n a m a a h e r­<br />

ra n p erh eessä.<br />

S u o m en v a ltio la h jo itti R u issalo<br />

n s a a re n T u ru n k a u p u n g ille<br />

26. 11. 1845 eh d o lla, e tte i<br />

sa are lle s a a n u t s ijo itta a teolli-<br />

24

su u s la itok sia . T ästä alkaen<br />

R u issa lo n sa a ren m e rk ity s tu r­<br />

k u la isten k e s än v iettop aik k a n a<br />

a lk oi saada h u om a ttavan m erk i­<br />

ty k se n . M o n e t h u vilapaik a t ov at<br />

e n tis iä torp p ia, jo ita kartanon<br />

a lu sta laiset a ik oin a an o liv a t p e ­<br />

ru stan eet.<br />

R u issa lon van h im m at torp at<br />

o n p eru stettu jo 1600-luvun<br />

lop u lla . V u o d e n 1699 h en k ik irja<br />

ss a m ain itaan V ärk in ja Saarron<br />

torp at. Ison v ih a n jälkeen<br />

ed ellin en torp p a o li autiona.<br />

T o rp p ie n lu k u k a sv oi 1700-luvu<br />

n aikana ja tältä ajalta ov at<br />

su u rim m aksi osa k si peräisin nim<br />

et: K u u va, Santala, M arjaniem<br />

i, H ärk älä, T am m iniem i,<br />

V ä rk k i, Saksa, S aku, L ah d en ­<br />

sivu , K etola , H irssaari ja N y-<br />

torp .<br />

A in a k in jo v . 1761 R u issa lossa<br />

o li N o rrto rp eli P oh joistorp -<br />

pa, jo k a pian sai kauniim m an<br />

nim en , M arjaniem i. M o n e t to r p ­<br />

p a rit e h tiv ä t sitä v u o sik y m m e ­<br />

n ien a ik ana v iljellä , kunnes<br />

to rp p a v u o d e s ta 1848 lähtien tu ­<br />

li R ettig-su v u n haltuun ja p ysyi<br />

su vu n jäsen ten hallinnassa v u o ­<br />

te e n 1922, jo llo in m erik a p teenin<br />

r o u v a K lara B lom berg a loitti<br />

en tisen torp an p a ik alle v. 1865<br />

ra k en n etu ssa ja sittem m in uusitu<br />

ssa huvilassa a ik oin aan v a r­<br />

sin kuulu isan M arjaniem i-n im i-<br />

sen ra v in tolan p id on . R a v in to ­<br />

la toim in ta jatk u i, jo s k in o m istajan<br />

välillä vaih tu essa aina<br />

v u o te e n 1940. T ällöin huvila<br />

s iirtyi o s to n kautta p u olu stu s­<br />

la itok sen o m istu k seen . Turun<br />

k a u p u n k i o n v u o d e s ta 1958 alk<br />

a en huvilan om istaja. Seuraav<br />

an a vu on n a Turun T yöväen<br />

M a tk a ilu y h d isty s sai sen k ä y t­<br />

töön sä .<br />

Toivo T. Rinne<br />

E d elläoleva m aisteri R inteen<br />

k atsaus R u issa lon k eh ityk seen ,<br />

jo k a p ä ä tty y kauniin M arjaniem<br />

en e sittely y n , liitty y siihen<br />

k esk eisasem a a n , m ik ä R u issa ­<br />

lolla v iid en edellisen k esäk a u ­<br />

d en aikana o n ollu t T u rk u -seu -<br />

ran ty ö o h je lm a s sa . O vathan<br />

k a u p u n k ilaiset k ok o o n tu n e e t<br />

” k o k o p erh een ju h an n u sju h ­<br />

la a n ” k esk ik esä n juhlan a attoiltana<br />

ihanaan K olk an n iem een .<br />

Ja kernaasti olisi väk i sinne<br />

k oollek u tsu ttu m y ösk in ju h an ­<br />

nusaatton a <strong>1963</strong>, m utta ilm an<br />

m utkia ei m ikään h yvä asiakaan<br />

n äytä lu on tu van . K o k e ­<br />

m us o n osoittan u t, että ju h lapaikkana<br />

o n lu onnonihanuudellakin<br />

k ielteiset pu olensa. A a tto ­<br />

illat o v a t v iim e v u osin a olleet<br />

kylm iä — huh m iten k ylm iä! —<br />

ja k oleu s on m ilteip ä k a k sin k ertaistu<br />

n u t K olk an n iem essä lähinnä<br />

siksi, että A iristolta v y ö r y ­<br />

v ät k oh isev at aallot o v a t rantaviivan<br />

y li m ukanansa tu on eet<br />

tu u let ja viim at, jo issa o n ollut<br />

k estäm istä niin ohjelm ansu orittajilla<br />

kuin y leisöllä k in . Kun<br />

m atk a kaupungista on vielä o l­<br />

lut pitkä, o n juhlan päärungon<br />

m u odostan een k esk i-ik äisen ja<br />

varsin iäkkäänkin turkulaisv<br />

äestön taholta vak avasti to i­<br />

v o ttu su ositu k si tulleen juhannusaattojuhlan<br />

siirtäm istä su o­<br />

ja isa n k a a n seutuun R u issalos<br />

sa.<br />

T urku -seuralla ei o le ollut<br />

suurta vaikeu tta tällaisen t o iv o ­<br />

m uksen n ou d attam isessa. On<br />

neksi kaupungin kaunistuksella<br />

R u issalolla on tarjolla ju h la ­<br />

paikkoja. K auneim piin niistä<br />

epäilem ättä lu keutuu M arjaniemi,<br />

jo k a n y k y isen p olv en aikana<br />

hyvin m uistetaan entisiltä<br />

vu osik y m m en iltä turkulaisten<br />

suuresti su osim ana ravin tola- ja<br />

juhlapaik kana. K un M arjaniem i<br />

n yt on k ä ytettävissä, voidaan<br />

taata, että oh jelm a a saatetaan<br />

siellä sek ä esittää että seurata<br />

niin su ojaisasti kuin u lk oilm atilaisu<br />

u delta k onsanaan on lupa<br />

odottaa. Ja kun uusi ju h an n u s­<br />

juhlan viettäm isen paikka lisä k ­<br />

si o n lähellä, hetim iten R u issa ­<br />

lon sillan tu olla pu olen, jon n e<br />

jak saa tulla vaik k a k ävellen , on<br />

toisen k in toiv om u k sen tä ytty ­<br />

m y s selvä. Juhla alkaa k lo 20 ja<br />

käsittää en tiseen hyvään tapaan<br />

p erin teellisen lip u n n oston oh e l­<br />

la soittoa ja liik untaoh jelm aa,<br />

lauluja ja tanhuja. K aiken h y ­<br />

vän lisäksi tu rk u laisten om a<br />

H em m o — oh jaaja H em m o A i-<br />

ram o — o n saatu leikkiin m u ­<br />

kaan v ied äk seen m eid ät kaikki<br />

taas k erran ” p rosessii k a ttom<br />

a a ” . L ep p oisan huum orinkin<br />

p a n os o n siten täysipain oista.<br />

Entä S u om en Turun k o k k o ? S e­<br />

kin nähdään u u d ella paikalla,<br />

m utta tällä kertaa k om ea sti v e t­<br />

ten päällä. T o iv o m m e ja u sk o m ­<br />

m e, että tu rk u laisperh eet ja ne<br />

yksin äiset, jo ita ei vieh ä tä tanssila<br />

v ojen ym pärillä väk isinkin<br />

esille p y rk iv ä k irjava tunnelm a,<br />

ov a t lu on n on ih anan M arjaniem<br />

en ju h an n u svieraita, joille<br />

V arsin ais-su om alain en o sa k u n ­<br />

ta tarjoaa en tiseen tapaan kahvia<br />

ja virvok k eita h u ok eaan hintaan.<br />

Turun päivää<br />

vietetään sy y sk u u n 15. p:nä<br />

<strong>1963</strong>.<br />

O hjelm a aikanaan m m . p ä i­<br />

välehdissä.<br />

INNEHÅLL:<br />

T oim iku n ta<br />

Tauno Maijala: Enemmän<br />

rakentavaa mieltä . 1<br />

Toivo T. Rinne: Åbo —<br />

Finlands Spårvägnitrafiks<br />

banbrytare ......................... 2<br />

Haakon Wainio: Korois<br />

b isk op sk yrk a .................... 4<br />

Toini Ojanperä: Dikter 6<br />

John Rosas: Varför finnes<br />

Sibeliusmuseet i Å bo 7<br />

Sakari Lehtonen: Kukin<br />

laulaa tyylillään . . 8<br />

Eino Laitakari: över<br />

Egentliga Finlads soldattradioner<br />

........................... 11<br />

Paavo Kallio: Katarinedahl<br />

......................................... 14<br />

H. H a ik k o l a : Åbo hamn 16<br />

Pata: Vaarallisin ku lmaus 18<br />

C. J. Gardberg: Åbo<br />

igår och idag 2 .................. 20<br />

A rvo H o vil a : Resesamarbete<br />

.................................... 21<br />

Auran Kultaseppä O y .... 23<br />

Ruissalon Marjaniemi .... 25<br />

Jorma Vuori: Åbo som<br />

radiostad ........................... 29<br />

OMSLAGSBILDEN: Suomen<br />

Joutsen, foto Erkki<br />

Paakki ........................<br />

JU H A N N U STUNNELM IA luonnehtii taite ilija TAUNO T O R P O

JORMA VUORI:<br />

Turku<br />

radiokaupunkina<br />

O hjelm atoim inta voidaan jakaa<br />

kahteen ryhm ään, nim ittäin<br />

yleisohjelm iin ja m aakuntaohjelm<br />

iin. A ikaisem m in lähetettiin<br />

paikallisohjelm ia, m u tta runsas<br />

kaksi v u o tta sitten eli m aaliskuun<br />

5. p:nä 1961 ne lopetettiin<br />

ja liitettiin osaksi m aakuntaohjelm<br />

iin, joita tällä hetkellä on<br />

m aassam m e 10. M ainitusta päiv<br />

ästä lähtien Turku ja Pori ovat<br />

olleet y h teistyössä ja kum m allakin<br />

on ohjelm aa yksi tunti<br />

joka sunnuntai. M uutos ei m erkitse<br />

sitä, e ttä Turun kaupunki<br />

olisi sy rjäy tetty ohjelm ia laadittaessa,<br />

toim intasäde vain laajennettiin<br />

k äsittäm ään entistä<br />

suurem m at alueet m aakunnassa.<br />

T urku on siksi suuri henkinen<br />

ja taloudellinen voim akeskus,<br />

että sen tarjoam ia aiheita<br />

ei voida väheksyä eikä syrjiä.<br />

V arm aa myös on, että m aakunta<br />

ja koko Suom ikin on kiinn<br />

o stunut Turun asioista, joten<br />

kaupunkim m e äänen on annettava<br />

ja tkuvasti kuulua.<br />

Kun aikoinaan ryhdyttiin<br />

suunnittelem aan m aakuntaohjelm<br />

ia, kaikki eivät suhtau tu ­<br />

T urkua m oititaan usein siitä, että täällä eletään ikään kuin ei<br />

'tunnettaisikaan sanaa kehitys. Täm ä on harhakuvitelm a, sillä kyllä<br />

täällä perässä pysytään ja ajoittain ollaan joissakin asioissa<br />

edelläkin. R adiotoim inta Turussa aloitettiin jo v. 1927 Samppalinnanm<br />

äellä yksityisten harrastajien toim esta. Suomen Yleisradio<br />

osti lähetysasem an v. 1934, joten Turku on ollut radiokaupunkina<br />

jo lähes 40 vuotta. Tänä aikana kehitys on ollut varsinkin teknillisellä<br />

puolella erittäin voim akasta, m utta myös ohjelm ien lukum<br />

äärä on jatkuvasti kasvanut.<br />

neet asiaan erikoisen toivehikkaasti.<br />

Eräät arvelivat kuuntelijain<br />

m ielenkiinnon laskevan,<br />

kun kahden m aakunnan asioita<br />

ryhdytään käsittelem ään sam assa<br />

ohjelm assa. M utta käytäntö<br />

on osoittanut, ettei ole m itään<br />

syytä huoleen. K iinnostus maakuntaohjelm<br />

ia kohtaan tuntuu<br />

jatkuvasti kasvavan, ja kuuluupa<br />

lausuntoja, että näitä ohjelmia<br />

kuuntelee mieluimmin kuin<br />

pääkaupungista lähteviä lähetyksiä.<br />

Näin sanovat ohjelmatoim<br />

ikuntien jäsenet, ja näin<br />

sanovat myös m onet kuuntelijat.<br />

K atson täm än johtuvan<br />

siitä, e ttä m aakuntalähetyksissä<br />

on kotoinen tuntu, niitten sävy<br />

on lämpim ämpi kuin valtakunnallisten<br />

ohjelmien. Puhetekniikkaan<br />

ja lauserakennelm<br />

aan ei kiinnitetä liikaa<br />

huom iota, pääasia on, että<br />

lähetyksessä puhuu m aakunnan<br />

nainen tai mies, ”jonka minä<br />

tunnen”. Tietysti on yksilöitä,<br />

jotka eivät ole koskaan tyytyväisiä.<br />

Tällaisille am m attipurnaajille<br />

ei voida tehdä ohjelmaa.<br />

H eitä ei tyydytä edes aikam erkki,<br />

sekin pitäisi m uuttaa, m utta<br />

millaiseksi? V astausta ei koskaan<br />

saa, m utta m ikään ei kuitenkaan<br />

ole hyvä. A rvostelu sinänsä<br />

on erittäin terveellistä ja<br />

suositeltavaa. S itä kaipaa jokainen<br />

ohjelm antekijä.<br />

M ainitsin jo aikaisem m in<br />

myös yleisohjelm an. Se lähetetään<br />

H elsingistä, m utta sisältä<br />

ä nykyisin paljon eri m aakunnista<br />

tulevaa aineistoa. Turun<br />

panos on ollut varsin suuri, mikä<br />

on ym m ärrettävää, sillä onhan<br />

täm ä historiallisten m uistojen,<br />

useitten korkeakoulujen ja<br />

kirkon pääm iehen kaupunki.<br />

Lisävahvistusta antav at satam a<br />

ja tarm okkaasti toim ivat taloudelliset<br />

järjestöt. Esim erkkinä<br />

ohjelm am äärän kasvusta m ainittakoon,<br />

että T urusta oli yleisohjelm<br />

assa lähetyksiä v. 1952<br />

yhteensä 117, m äärän oltua 10<br />

vuotta myöhemmin eli v. 1961<br />

p äättyessä 500. Tällöin Turku<br />

oli toisena Helsingin jälkeen.<br />

Täm ä siitä huolim atta, että<br />

täällä on ohjelm apuolella vain<br />

yksi radion palkkalistoilla oleva<br />

henkilö, nim ittäin ohjelm apäällikkö.<br />

M utta uutterien ja pystyvien<br />

avustajien m yötävaikutuksella<br />

nousu on ollut mahdollinen.<br />

Selostuspuolelle saatiin<br />

Jorm a Lundénin poism enon jälkeen<br />

Simo Pasanen ja hänen<br />

seurakseen vähän myöhemmin<br />

Tauno Äijälä, jotka kum m atkaan<br />

eivät esittelyä kaipaa. He<br />

ovat m onipuolisia miehiä, joitten<br />

skaala ulottuu ajankohtaisista<br />

h aastatteluista sekä selostuksista<br />

aina ajanvieteohjelmiin.<br />

Turun Yliopiston professorikunnassa<br />

on myös pätevää voimaa,<br />

m inkä radio onkin arvostanut.<br />

Kymmenet esitelm ät vuosien<br />

varrella todistavat siitä,<br />

e ttä yliopistomme pystyy henkisellä<br />

kapasiteetillaan kilpailem<br />

aan Helsingin kanssa. Syksyllä<br />

v. 1961 radiossa aloitettiin<br />

sarja Turun Yliopisto puhuu,<br />

m ikä sarja pidennettiin kestäväksi<br />

koko seuraavan talven ja<br />

kevään. Esitelm iä pitivät omalta<br />

alaltaan aikajärjestyksessä<br />

professorit, Sven Krohn, Osmo<br />

Ikola, M artti Kantola, Kaarlo<br />

H artiala, Antero Vaarama, Otto<br />

Brusiin, Osmo Järvi ja edesm ennyt<br />

Yrjö Paatero. Edelleen ovat<br />

prof. Väinö Hovi ja hänen johtam<br />

ansa laitos monin tavoin<br />

antaneet oman panoksensa radion<br />

ohjelmiin. Lääketiedettä<br />

ovat edustaneet mm. prof. Johan<br />

W ickström , apulaisprofessorit<br />

Lennart Kalliomäki ja Tuom<br />

as Peltonen, dosentit Antero<br />

Kasanen, Armo Hormia ja Tauno<br />

Palva sekä tohtorit Eino Linko<br />

ja Risto Lahesmaa. Esitelm<br />

öitsijöistä mainittakoon vielä<br />

professorit Tauno Nurmela, Eino<br />

Krohn, Vilho Niitemaa, Einar<br />

W. Juva, Aimo Pekkarinen<br />

ja Reino Lento, fil. tohtorit<br />

K erttu Tanner, Yrjö Luojola,<br />

Elsa Erho, ylikirjastonhoitaja<br />

Eero N euvonen sekä fil.lis. Lauri<br />

Routila. Talouseläm än kysym<br />

yksiä ovat puolestaan valottan<br />

eet professorit Auvo Säntti,<br />

Unto V irtanen ja Veikko Halme.<br />

Viim eksim ainittu on myös<br />

jo monien vuosien aikana pitänyt<br />

taloudellisen katsauksen.<br />

Turun monipuolisen taide-elämän<br />

edustajina radiossa ovat<br />

jatkuvasti K aupunginteatteri ja<br />

K aupunginorkesteri. Kuvataiteen<br />

kuulum isista on vuosien<br />

Turku on m yös varsin huom attava k e sku s lä h ettim ien suhteen. K u v a ssa m ­<br />

m e asem an päällikkö ins. V. A. Vehm as erään lä h ettim en äärellä.<br />

aikana pitänyt huolta taiteilija<br />

Osmo Laine. Jo näm ä nimet<br />

osoittavat, miten laaja on tu r­<br />

kulaisten esiintyjien lukum äärä.<br />

Paljon on vielä muita, joitten<br />

nimien luettelem iseen ei<br />

tässä yhteydessä ole mahdollisuuksia.<br />

Erittäin suurta m ainosta Turulle<br />

ovat olleet Hilma ja Akseli<br />

eli Senni Nieminen ja Hemmo<br />

Airamo. H eidät tunnetaan<br />

koko maassa aina Hangosta<br />

Kilpisjärvelle. Tämän olen todennut<br />

liikkuessani kesälomam<br />

atkoilla kauniissa m aassam ­<br />

me. Heidän uransa alkoi Turun<br />

paikallisradiossa seitsemisen<br />

vuotta sitten. Saavutettuaan<br />

m ainetta heidän kaksinpuhelunsa<br />

kelpasivat myös yleisohjelmaan,<br />

eikä kestänyt kauan ennen<br />

kuin täm ä ohjelm anum ero<br />

oli Y leisradion suosituin. M utta<br />

sitten Suuri Paha Raha pani<br />

sorm ensa peliin, ja kiitetty jalkinem<br />

estaripariskunta sekä tietysti<br />

käsikirjoituksen tekijä Pavi<br />

siirtyivät kuvaruutuun. M utta<br />

hyvä näin, sillä onhan m ainosarvo<br />

entistä tehokkaam pi.<br />

Pääkaupunkilaiset usein aliarvioivat<br />

m aakuntakaupunkeja<br />

eli m aaseutua, kuten he sanovat.<br />

Täm ä näkem ys tosin jatk u ­<br />

vasti vähenee, ja uskaltaisin<br />

sanoa, e ttä myös radiolla on<br />

tässä huom attava osuus.

TURUSSA ON<br />

MUKAVAA<br />

KULJETUS PAKKAUKSIA<br />

M iltä tu n tu u v a p a a h e rra n p äiv ä t<br />

v u o sik y m m e n ie n ty ö n jälk een ?<br />

O le t v a r m a a n o n n e llin e n , e ttä o let<br />

sa a n u t o lla k o k o a ja n tä ä llä Turu<br />

s s a ( jo ssa o le t s y n ty n y tk in . Ja<br />

tie ty s ti o le t T u ru s s a v iih ty n y t.<br />

R y h ty m ä ttä y k s ity is k o h ta is e s ti<br />

ed e llä o lev ia s e ik k o ja se lv itte le ­<br />

m ä ä n v a s ta s in s a ttu m a lta ta p a a ­<br />

m a n i in n o k k a a n T u rk u -s e u ra n jä ­<br />

s e n e n tie d u s te lu ih in v a in ly h y esti<br />

” s u u rin p iirte in ” , m u tta e r o ttu a m ­<br />

m e jä in a ja tte le m a a n , e ttä olisin<br />

v o in u t v iih ty m is e s tä n i k e r to a ja<br />

a in a k in o ik a is ta sen, e tte n o llu t<br />

p a lja s ja lk a in e n tu rk u la in e n .<br />

V iih ty n y t to d e lla o le n ja hyvin<br />

o le n k in T u ru ssa , v a ik k a en si v a i­<br />

k u te lm a k a u p u n g is ta ei o llu t m i­<br />

n u lle m ite n k ä ä n m a iritte le v a . J o u ­<br />

d u in n im ittä in e n sim m ä ise llä k a u ­<br />

p u n k im a tk a n a n i s u o ra s ta a n n a u ­<br />

ru n a la ise k si.<br />

M a a la isp o ik a n a , siin ä 9— 10-vuotia<br />

a n a , tu lin k o tin i n a a p u ris s a o lev<br />

a n ta lo n n u o re n isän n ä n h o u k u t­<br />

te le m a n a lä h te n e e k s i h ä n e n m u k a ­<br />

n a a n k a u p u n k iin . L äh d im m e h ev o ­<br />

se lla jo k e llo 5 a a m u lla ta ip a le e lle<br />

m a ito , ja k e rm a k a n n u ja ra tta illa<br />

ja k e llo 7 s a a v u im m e k a u p p a h a l­<br />

lin p ih a lle . K iin n ite tty ä ä n h ev o se n<br />

y h te e n p itk ä s s ä k ä sip u u ssa o lleeseen<br />

re n k a a s e e n to v e rin i o tti 5<br />

litr a n k e rm a -a stia n ra tta ilta . N yt<br />

v ie d ä ä n tä m ä , h ä n san o i, hallin<br />

k a h v ila a n ja s in ä tu le t m u kaan.<br />

V ä h ä n u jo s tu tti, m u tta läh d in k u i­<br />

te n k in .<br />

L in n a n k a d u n p u o le ise ssa p ä ä ssä<br />

oli p ie n e h k ö h u o n e , jo ssa k u u m u u t­<br />

ta u h o a v a lla lied ellä oli v a lta v a<br />

k a h v ip a n n u . T o isella se in ä llä olleen<br />

p ö y d ä n ä ä re llä istu i h a llila isia a a ­<br />

m u k ah v illa. M eillekin a n n e ttiin<br />

s u u ri k u p p i ta i o lik o se p e rä ti m u ­<br />

k i tä y n n ä n sä h y v ä ä k ah v ia . M inua<br />

ih m e ty tti pois lä h tie ssä m m e > e ttä<br />

selv isim m e k iito k se lla , sillä olin<br />

n ä h n y t m u id en k a h v iv ie ra id e n j ä t­<br />

tä v ä n p ö y d ä lle 5- ta i 10-pennisen<br />

m ak su k si<br />

L äh d im m e sen jä lk e e n h ev o se lla<br />

k u lje tta m a a n k a n n u ja m u ille tinkiläisille.<br />

U se issa p a ik o issa k ä y ty ä m ­<br />

m e p y säh d y im m e v iim e k si k a u p p a ­<br />

to rin A u ra k a d u n p u o leiselle siv u l­<br />

le, jo ssa k ah d e n a v u lia a n a a tu n y h ­<br />

teisv o im in saa tiin n o ste tu k si r a t­<br />

ta ilta V e llin k i-m u ija lle tu le v a 40<br />

litr a n m aito h in k k i. T u o m isp alk ak si<br />

saim m e k u m p ik in v ad illise n h ö y ­<br />

ry ä v ä ä , iso ista o h ra ry y n e istä v a l­<br />

m iste ttu a velliä. A iv an lä h itu n tu ­<br />

m a ssa oli to rilla to in en k in ru o k a i­<br />

lu p aik k a. S iin ä m y y tiin ru sin a so p ­<br />

p a a . K a u p p a n ä y tti k äy v ä n niin<br />

hy v in , e ttä m u o d o stu i p ien o in en<br />

jo n o , m u tta em m e jä ä n e e t sen j a t­<br />

koksi.<br />

K u n ty ö oli te h ty t.s. tä y sin ä ise t<br />

k a n n u t v a ih tu n e e t ty h jiin , lä h ­<br />

dim m e k a tso m a a n k au p u n k ia .<br />

K aikki oli tä h ä n s a a k k a m en n y t<br />

h y vin. S illoin s a ttu i m in u lle e n ­<br />

sim m ä in e n k o m m ellu s. P oikkesin<br />

W ik lu n d in ra u ta k a u p p a a n o staak -<br />

seni k a u a n haaveilem an i tu ppipuukon.<br />

M a in itsem a tta tark e m m in ,<br />

m illa ise n h alu sin , oli se u ra u k se n a ,<br />

e ttä m in u lle m y y tiin noin 25 sm<br />

p itk ä tik a ria sik äli m u istu tta v a<br />

v eitsi, e ttä siin ä oli, k u te n o ik e a s­<br />

sak in tik a ris s a > te rä n ja v a rre n<br />

y h ty m ä k o h d a ssa 4 sm :n p o ik k irau -<br />

ta. Y ritin s e lv ittä ä , e ttä h alu sin<br />

o s ta a p ien e m m ä n , m u tta siin ä s a ­<br />

m a ssa s e oli jo k ä ä ritty p ap e riin .<br />

M y y jä v a k u u tti, e ttä p a re m p a a<br />

p u u k k o a on tu rh a a to iv o a. S u u ru u ­<br />

d en ta k ia m inä en s itä v o in u t k iin ­<br />

n ittä ä v y ö h ö n i en k ä edes n ä y ttä ä<br />

m u ille p ojille, jo illa oli siev ät,<br />

p u o lta p ien e m m ä t k a u h a v a la iset aina<br />

m u k a n a a n . P e ssim istik si sitä<br />

tu le e v ä h e m m ä stä k in . K äyntini<br />

k a u p u n g issa , jo ssa v a ste n ta h to a a n<br />

jo u tu u o sta m a a n se lla ista , m itä ei<br />

halu a , p y sy i p itk ä n a ik a a ep ä m ie ­<br />

lu isa n a m u isto n a m ielessäni.<br />

T äm ä k o m m ellu s ei vielä o llu t<br />

m itä ä n siih e n v e r ra ttu n a , m itä tu ­<br />

lem an p iti. E n n en k o tim a tk a lle<br />

lä h tö ä to v e rin i k äv i n o u ta m a ssa<br />

ty h jä n k e rm a -a stia n h a llin k a h v i­<br />

la s ta ja oli y k sin te in o s ta n u t itselleen<br />

o m en a le iv o k se n M inä istu<br />

in o d o tta m a s s a h ä n tä ra tta illa .<br />

H än k e h o tti m in u ak in o sta m a a n<br />

se lla ise n m a in ite n h in n a k si 10<br />

p en n iä . M enin h alliin ja o tin m yym<br />

ä lä p ö y d ä ltä m ie le stä n i sam a n ­<br />

laisen , m u tta m y y jä a n to i 10 p en ­<br />

n is tä 5 p e n n iä ta k a isin . Ih m ete '-<br />

lessän i, ette i o sta m a n i m a k sa n u t­<br />

k a a n 10 p en n iä , to v e rin i to tesi,<br />

e ttä m in u lla o lik in m arja le iv o s.<br />

L o p e te ttu a n i sy ö m ise n i to v e rin i keh<br />

o itti m in u a s iiv o a m a a n su u n y m ­<br />

p ä ris tö n m a in ite n ik äv y y k sistä,<br />

jo tk a sen la im in ly ö n n istä aih e u ­<br />

tu isiv a t. O m e n a to rttu m ielessän i<br />

m en in u u d ellee n h alliin, m u tta m i­<br />

te n o llak aan, o stin k in se lla ise n la u ­<br />

ta s e n k o k o isen p a n n u k a k u n , johon<br />

rip o te ltiin k o so lti p u u te riso k e ria<br />

p äälle. P itk in h allin k ä y tä v ä ä k ä­<br />

v ellessä n i olin sen jo sy ö n y t m ilte<br />

i lo p p u u n a s tu e s s a n i o v e sta k a­<br />

d u lle. S illoin y h t’ä k k iä m in u t y m ­<br />

p ärö i 4— 5 k a tu p o ik a a , jo tk a o so ittiv<br />

a t m inua so rm ella ja p ä ä stiv ä t<br />

h irm u ise n n a u ru n rö h ä k ä n . P ääsin<br />

m iltei itk u a v ä ä n tä e n tu rv a a n hal-<br />

’in p ih a lle to v e rin i lu o k se. O lin<br />

s u o ra sta a n o n n e to n , k u n e n n a k k o ­<br />

v a ro itu k s e sta h u o lim a tta en ollut<br />

m u ista n u t k a sv o ilta n i k a r is ta a p a k ­<br />

s u a to m u so k e rik e rro sta . Itsestä ä n<br />

se lv ä ä on, e ttä v ä lik o h ta u s lisäsi<br />

k a u p u n k ie lä m ä stä n i sa a m a a n i h u o ­<br />

noa k ä sity stä .<br />

K un n y t jälk e e n p ä in m u iste le e<br />

m en n e itä , h u o m a a k a u p u n k ik u v a s­<br />

sa ta p a h tu n e e n su u re n m u u to k se n<br />

M aito tu o d a a n n y t a u to illa . V ellink<br />

im u ija on k a d o n n u t k a u p p a to rilta.<br />

W ik lu n d in ra u ta k a u p a n p a ik a l­<br />

la on n y t u h k e a ta v a ra ta lo . H allin<br />

k a h v ila on v ielä jä le llä i m u tta sen<br />

o v ella k o m eilee h ien o em alikilpi,<br />

jo ssa lu k ee ” K a h v io ” . P ilk a lliset<br />

k a tu p o ja t lie n e v ä t m u u ttu n e e t lä t­<br />

tä h a tu ik si. M yös itse n sä h av a itse e<br />

m u u ttu n e e n tu rk u la isek si ja k iin ­<br />

ty n e e n sä k a u p u n k iin n iin lu jin sitein<br />

, e ttä tu n tu is i ra n g a istu k se lta ,<br />

jos jo u tu isi m u u alle m u u tta m a a n .<br />

Ja , m ik ä tä rk e in tä , h u o m a a m yös,<br />

e ttä a in a ei p id ä p a ik k a a n sa y leisesti<br />

to te n a p id e tty väite, e ttä ensi<br />

v a ik u te lm a on p a ra s. Jts .<br />

In k e ro is te n ja H e in o la n<br />

te h ta id e n p iirie d u s tu s<br />

j a a k k o o - t a a r a<br />

SISÄLTÖ:<br />

T au n o Maijala: E nem ­<br />

m än ra k e n ta v a a mielitä 1<br />

T oivo T. Rinne : T u rk u —<br />

S u o m e n ra itio tieliik e n teen<br />

u ra n u u rta ja ..................... 2<br />

H aak on Wainio : K oroiste<br />

n piisp a n k i r k i k o ............ 4<br />

T oini Ojanperä: R unoja 6<br />

Jo h n Rosas: V a rfö r fin ­<br />

nes S ibelius m us eet i Åbo 7<br />

S ak ari Lehtonen: K u ­<br />

k in lau laa ty y lillään .... 8<br />

E ino Laitakari: V a rsin<br />

aissu o m alaisista sotilasp<br />

e rin te istä .......................... 11<br />

P aav o Kallio; K atariin<br />

a n la a k so ......................... 14<br />

H. Haikkol a : T u ru n s a ­<br />

ta m a ................................... 16<br />

Pata: Vaarallisiin k u lm au s 18<br />

C. J. Gardberg: T u rku<br />

eilen ja tä n ä ä n 2 . ............ 20<br />

A rvo Hovi1a : M atkailuy<br />

h teisto im in itaa ............ 21<br />

A u ran K u ltasep p ä Oy 23<br />

R uissalon M arjaniem i 25<br />

Jo rm a Vuori: T u rk u radiokaupunkim<br />

a ................ 29<br />

KANSIKUVA: Suom en<br />

J o u tsen , vai ok. Enkki<br />

Paakki ..........................<br />

KLUBI

HÖYRYLAIVA O SAKEYHTIÖ BORE<br />

ÅNGFARTYGS AKTIEBOLAGET BORE<br />

W ärtsilä-yhtym ä O/Y<br />

C RICHTON-VULCAN<br />

Turku<br />

Wärtsilä-koncernen A/B<br />

CRICHTON-VULCAN<br />

Å b o<br />

W I K L U N D<br />

La ivau u d israken n u ksia<br />

La iv akorjau k sia<br />

Dieselm oottoreita<br />

Nostureita<br />

F a rty g sn y b y g g n a d e r<br />

Fartygsp re p a ra tio n e r<br />

D ieselm otorer<br />

K ra n ar

Auran Kultaseppä Oy

logo

Produkte

Ressourcen

Unternehmen

AGB
Datenschutzerklärung
Cookie-Richtlinien
Cookie-Einstellungen
Impressum
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hurra! Ihre Datei wurde hochgeladen und ist bereit für die Veröffentlichung.

Erfolgreich gespeichert!

Leider ist etwas schief gelaufen!